Jotkut kitaristi pitäävät Stratocaster-vibran tuomasta klangista, mutta eivät käytä vibratallaa lainkaan (esimerkiksi Eric Clapton).

Kelluvaksi säädetty vibratalla – siis sellainen talla, joka mahdollistaa kammen alaspainamisen lisäksi myös ylösvetämistä – usein hankaloittaa myös kielten venymistä.

On kaksi lääkettä tähän ilmiöön:

• Vibran voi varustaa viidellä jousilla ja säätää jousipidikkeen ruuvit niin, että vibran pohjalevy makaa rungon päällä (viritä ennen säätämistä kielet puolitoista askelta alas). Tämän jälkeen joutuu tavallisesti säätämään kielten korkeutta ja/tai intonaatiota uudestaan tallapaloista. Tämän proseduurin etu on, että kammella saa yhä painettua vibraa alaspäin, mutta kielten venymistä ei enää muuta tallan asentoa.

• Jos vibratoa ei todellakaan halua käyttää, kannattaa ensin säätää jousipidikkeen niin, että pohjalevy makaa rungon päällä (viritä ennen säätämistä kielet puolitoista askelta alas). Sitten valmistetaan keskikovasta puusta palikan, joka sopii tarkasti vibrablokin ja rungon väliin, ja estää näin blokin liikumista. Tämän jälkeen joutuu tavallisesti säätämään kielten korkeutta ja/tai intonaatiota uudestaan tallapaloista. Tämänkaltainen blokkaus voi lisätä kitarasoundiin hieman sustainea. Kannattaa muuten toimenpiteen jälkeen varastoida kammen erillään kitarasta, ettei joku muu erehdy käyttämään blokattua vibraa – kampi voi silloin murtua.