Testipenkissä: Yamaha CG142C + NTX900FM

Klassisista (nylonkielisista) kitaroista löytyy yllättävän vähän tietoa netissä, ja myös musiikkilehdissä niistä puhutaan vain todella harvoin.

Oli siis korkea aika tehdä asialle jotain:

Yamahan C- ja CG-sarjojen klassiset kitarat ovat erittäin suosittuja Suomessa. Testattavaksi saimme kokopuisella setrikannella varustetun CG142C-mallin.

Yamaha NTX900FM taas on mielenkiintoinen hybridimalli – mikitetty nylonkielinen kapeammalla kaulaprofiililla.

****

Yamaha CG142C (F-Musiikin hinta: 299 €) on firman tapaan erittäin siististi rakennettu klassinen kitara hillityllä charmilla. Kaikilla CG-sarjan soittimilla on kokopuiset kannet. Jokaisesta mallista on kaksi eri versiota – kuusi- (mallitunnus loppuu S-kirjaimella) tai setrikannella (mallitunnuksen viimeinen kirjain on C) varustettuna.

Kaula sekä rungon sivut ja pohja on veistetty nato-puusta, joka on Kaakkois-Aasiasta peräisin oleva, ominaisuuksiltaan mahonkia muistuttava lehtipuulaji (lat. Palaquium). Kaula on kokopuuta, kun taas koppaan on käytetty natovaneria.

Lavan etupuolta koristaa palisanteriviilu.

CG142C:ssä on perinteiset, avoimet viritinkoneistot. Lapa on liitetty taidokkaasti kaulaan.

Mattaviimeistelty kaula koostuu yhdestä pitkästä osasta, johon on käytetty kolme vieräkkäistä natopalaa. Tähän pitkään osaan on liimattu lapa sekä useasta palasta koostuva kaulakorko. Tapa säästää sekä kustannuksia että luonnonvaroja.

Reunalistoitettuun palisanteriotelautaan on istutettu huolellisesti lajille tyyppilliset pienet nauhat.

Kaunis rosetti on CG142C:ssä – kuten lähes kaikissa tämän hintaluokan kitaroissa – ennen lakkaamista kannen päälle liimattu folio. Kalliissa klassisissa taas rosetti on aikaa vievää upotustyötä, joka koostuu pienistä puu-, muovi- ja helmiäispaloista.

Kannessa on viisikerroksinen reunalistoitus.

Pohjan musta reunalistoitus saa ikäänkuin jatkoa kaulakoron päällystyksessä.

Kaunis, tyylikäs, ja konstailematon – tällainen on Yamaha CG142C:n palisanteritalla.

Yamahan klassinen on myös erittäin siisti kopan sisällä.

****

Yamaha NTX900FM (F-Musiikin hinta: 719 €) on APX-kitaroiden nylonkielinen serkku. Se on tarkoitettu sellaisille kitaristeille, joille laadukas etuvahvistin hyvällä sähköisellä soundilla, sekä rivikitaristeille mukava kaulaprofiili ovat tärkeämpiä seikkoja kuin sataprosenttisesti perinteitä kunnioittava klassinen kitara.

NTX900FM:n kansi on kokopuista Engelmann-kuusta.

Natokaula on liitetty loimuvaahtervanerista tehtyyn koppaan perintesesti liimaamalla.

Lavan muoto on tuore ja nykyaikainen…

…ja kauniit, laadukkaat virittimet sopivat kitaran ilmeeseen erittäin hyvin. Myös NTX:n lapa on liimattu kaulaan.

Reunalistoitettu otelauta on tässäkin kitarassa palisanteria.

NTX-kitaroissa on sama runkomuoto kuin teräskielisissä APX-soittimissa, ja myös nylonkielisten NTX:n rungot ovat perinteistä klassista kitaraa litteämpiä (noin 75 %).

NTX900FM:n rosetti on kasattu huolella useista eri puulajeista sekä pienistä helmiäispaloista.

Näyttävä loimuvaahterakoppa on saanut ylleen hunajavärisen lakkakerroksen.

Myös NTX900:n palisanteritallan muotoilu tekee selväksi, ettei kyse ole perinnemallista.

Etuvahvistin on Yamahan oma ART System 61 -malli, joka on kaksitie-järjestelmä. Tämä tarkoittaa, että basso- ja diskanttikielille on erilliset pietsomikrofonit, joiden äänenvoimakkuutta voi säätää toisistaan riippumatta. ART System 61:ssä on tämän lisäksi kolmialueinen EQ, sekä viritysmittari.

Yhdeksän voltin pariston lokero on sijoitettu kaulan viereen.

NTX900FM:ssä on valmiiksi asennettuna kaksi hihnatappia. Rungon hihnatappi on samalla jakkilähtö kitaran signaalille.

Työnjälki kitaran sisäpuolella on jälleen varsin siistiä.

****

****

Yamaha CG412C on soittotuntumalta tyyppillinen klassinen kitara: kaula on oikeanoppisesti todella leveä (satulan kohdalla 52 mm) ja kaulaprofiili on suhteellisen matala, mutta hyvin harteikas. Perinteisen klassisen kitaran leveä kaula antaa riittävästi tilaa kaikenlaisille sormituksille, mutta barreé-soinnut vaativat enemmän tarkkuutta ja voimaa kuin useimmilla teräskielisillä soittimilla.

Kielten korkeus kuulostaa sähkökitaran näkökulmasta kamalan korkealta – matala E: 3,7 mm, korkea e: 3,2 mm – mutta se on klassisella kitaralla vielä hyvin maltillinen. Nylonkielet ovat teräskieliä huomattavasti pehmeämpiä, ja niiden liikerata on soiton aikana myös paljon suurempi, minkä takia kielten etäisyys nauhoihin täyttyy olla suurempi kuin teräskielisissä kitaroissa.

CG412C soi kauniilla täyteläisellä, mutta samalla avoimella äänellä. Kitara ei projisoi niin hyvin kuin kallis pro-luokan soitin, mutta omassa luokassaan – hyvänä harrastelijakitarana – Yamaha CG142C kuuluu selvästi parhaimmistoon.

Yamaha CG142C

****

Yamaha NTX900FM:n kaula on leveydeltään perinteisen klassisen ja teräskielisen akustisen välillä. Satulan kohdalla leveys on 48 mm. Kapeammat mitat ja täyteläinen D-profiili tekevät kaulasta huomattavasti yleiskitaristille ystävällisemman.

NTX:ssä kielet ovat myös lähempänä otelautaa (ala-E: 3,1 mm/ylä-e: 2,6 mm). Tämä kaventaa akustista soittodynamiikkaa, mutta tekee kitarasta helpommin soitettavan.

Tavallista ohuemman rungon ja runsaan vaahtera-annoksen takia, soi NTX900FM vähän hiljaisemmalla ja ontolla äänellä. Volyymi riittää hyvin omaan harjoittelluun kotona tai biisintekovälineeksi, mutta kitara ei kanna akustisesti niin hyvin kuin ”oikea” nylonkielinen.

Yamaha NTX900FM – akustisesti

Linjasoitossa asiat muuttuvat dramaatisesti, ja Yamaha NTX900FM:stä kuoriutuu erittäin makeasoundinen lisäys soitinarsenaaliin. Yamahan ART-järjestelmä toimii todella hyvin, ja mahdollisuus säätää basso- ja diskanttikielten tasoja itsenäisesti  helpottaa huomattavasti soundin hienovirittämistä. Tallan alla sijaitsevat mikrofonit eivät ole liian herkkiä oikean käden aiheuttamille häiriöäänille, ja etuvahvistimesta lähtevässä signaalissa on kiitettävän alhainen kohinataso.

Yamaha NTX900FM on mielestäni hieno peli, jos tarvitaan nylonkielistä soundia teräskielisellä tatsilla – tai, jos haluaa kokeilla nylonsoundia efekteillä.

Yamaha NTX900FM – linjasoitto

****

Yamaha CG142C + NTX900FM – nylonkieliset kitarat

Maahantuoja: F-Musiikki

****

Yamaha CG142C

F-Musiikin hinta: 299 €

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ perinteinen klassinen kaulaprofiili ja tatsi

+ soundi

Miinukset:

– perinteinen kaulaprofiili vaatii harjoittelua

****

Yamaha NTX900FM

F-Musiikin hinta: 719 €

Plussat:

hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ rivikitaristeille ystävällinen kaulaprofiili ja tatsi

+ mikrofonijärjestelmän soundi

Miinukset:

–  ohut akustinen soundi

****

Review: Yamaha CPX1000 + APX1200

Yamaha’s CPX- ja APX-lines have received new additions recently in the form of Chinese-made top models carrying the model numbers of 1000 and 1200, respectively.

Kitarablogi picked up a Mini-Jumbo-bodied CPX1000…

…as well as a shallow-bodied APX1200.

****

Yamaha’s CPX-series – which is also known as the Compass-series – originally was designed to appeal to the Country fraternity in the States. As a result of the APX-range’s success in the 1990s many Country pickers got in touch with the company, and asked for a larger, showier sister model, equipped with the same pickup and preamp, but featuring a fatter neck profile. And Yamaha duly obliged…

The brand-new CPX1000 (current rrp in Finland: 869 €, available in limited numbers) sure is a pretty thing: The solid spruce top is finished in a fetching Brown Sunburst, with the same deep shading applied to the back which is made from laminated flame maple. The nato neck sports a bound rosewood fretboard.

The headstock is inlaid with a compass, as a reference to the name of the series.

The gold-coloured, sealed tuners are of very decent quality and complement the guitar’s great looks nicely.

The inlay work and fretting have been executed to Yamaha’s customary high standards.

This clean and crisp workmanship is carried on throughout the whole guitar – look and the top binding or the intricate soundhole rosette for further proof.

The bridge on the CPX1000 is rosewood dyied black. Note the fine bear claw -grain on the spruce top.

Clean workmanship is evident inside the Yamaha’s soundbox as well.

I don’t care if this is laminated flame maple, or not. It’s gorgeous in my book in any case…

This guitar comes with Yamaha’s SRT-System 63 preamp, which allows you to blend between the dry piezo tone and three virtual studio microphones. The Focus/Wide-switch lets you choose between a close-miked sound and a counterpart with a bit more virtual room in the mix. The preamp is also equipped with a digital tuner and an automatic feedback defeater (A.F.R.).

The SRT-system runs on two AA-sized batteries.

****

The Yamaha APX1200 (currently available at a special price of 999 € from F-Musiikki, limited quantities) is the new top dog, the ultimate APX-guitar. The APX-range had been developed as an unabashed electro-acoustic guitar for the electric guitarist. The models all sport shallow bodies – for comfort and feedback protection – as well as more electric-style neck profiles.

In the APX1200’s case the whole guitar is made from solid woods – spruce for the top and Indian rosewood for the back and sides.

The headstock is bound and features a front-facing made of rosewood.

The tuners on the APX1200 are the same, nice models as on the CPX, but this time the tuner buttons have been fashioned from an ebony-style plastic material.

The luscious ebony fingerboard with its gorgeous pearl and abalone inlays leaves you in no doubt about this guitar’s top-of-the-line pedigree.

The stuck-on, self-healing plastic rosette is the only feature of the APX-line that has long since divided the guitar playing masses. Some say it’s a practical and modern addition to a contemporary guitar, others think it’s butt-ugly – you make up your mind.

The APX-bridge looks quite similar to the CPX’s model.

An extremely clean interior speaks volumes of Yamaha’s stringent quality control.

The APX1200 is equipped with the same Yamaha SRT-system.

As befits the top model, the APX1200 is sold in its own soft case.

****

The differences between the CPX1000 and APX1200 in feel and sound – both acoustic and amplified – are quite clear.

The neck profile on the CPX is a rounded, C-shaped affair, with a tiny whiff of a V-style spine. The neck is also finished in high-gloss lacquer, which gives the guitar a traditional steel-string feel.

APX’s neck profile is a noticeably flatter, more angular D. This type of profile – as well as the satin finish – make an electric guitarist feel right at home. The shallow body also makes it easier to adjust to the APX1200 when switching from a solid-body electric.

In the acoustic stakes the CPX1000 clearly gets the upper hand over the APX1200, thanks to its more voluminous body. Despite the laminated back and sides the Compass-model sounds warmer and deeper than the APX, with plenty more volume on offer.

Fingerpickers will also like the CPX better, due to its more airy string-spacing at the bridge – 57 mm (E–e) on the CPX as opposed to the APX’s narrower 53 mm.

The APX1200, on the other hand, takes to powerful strumming in a loud Rock-context like a duck to water. This guitar has a very punchy attack, and thanks to its slightly thinner bottom end the overall sound stays transparent and fresh. The mid-range, on the other hand, is juicier on the APX, no doubt thanks to its solid rosewood back and sides. The CPX’s laminated flame maple dishes out a slightly drier tone.

Yamaha’s SRT-system works great. The virtual microphones manage to do away completely with annoying piezo-quackiness and one-dimensional, lifeless tone, in favour of of a signal very much like the genuine, miked-up tone of the guitar chosen. Check out the YouTube-video at the end of this review for the direct injected sound of both guitars’ SRT-systems.

This is what the models sound like recorded acoustically:

Yamaha CPX1000

Yamaha APX1200

In my opinion both Yamahas represent excellent value-for-money. The choice between models depends on what you plan to use the guitar for.

If you’re into Folk, Jazz, Country, acoustic Blues or other unplugged-styles of music, which call for dynamic and traditional acoustic guitar tones, the warmer and fuller tone of the CPX1000 might be your safer bet.

If, on the other hand, you’re after the perfect guitar for acoustic outings in a Rock- or Alternative-context, where the guitar has to survive in a crossfire of stage monitors and guitar stacks, the APX1200 will come up trumps with its smaller body and punchy sound.

****

Yamaha CPX ja APX electro-acoustic guitars

Maahantuoja: F-Musiikki

****

CPX1000

Current price in Finland 869 €

Pros:

+ value-for-money

+ workmanship

+ playability

+ acoustic sound

+ SRT-preamp

Cons:

– laminated back and sides

****

APX1200

Current special price 999 € at F-Musiikki

Pros:

+ value-for-money

+ workmanship

+ playability

+ acoustic sound

+ SRT-preamp


Cons:

– limited acoustic volume

****

Review: Boss BR-80 Micro BR

The Boss Micro BR BR-80 is a very interesting little device packed with three different basic operating modes: It can be a full-blown digital eight-track recorder, a stereo recorder with built-in mics or a Roland eBand-compatible one-stop solution for all your practicing needs. The Boss BR-80 uses SD-HC-cards as its recording medium.

This little box of tricks is aimed mainly at guitarists, but the Micro BR offers many features that make it very useful for bass players or vocalists, too.

****

The Boss BR-80 (current price in Finland: 284 €) is only a little bit larger than most smartphones, but Boss have succeeded in keeping the device surprisingly easy to use, regardless of its feature-packed nature.

The Micro BR’s transport buttons have been placed at the bottom of the front panel, between the built-in stereo condenser microphones. Left of the display you’ll find access to the unit’s three operating modes  – MTR, eBand and Live Rec. The buttons for access to the BR-80’s menus, drum machine, tuner and effects are also found here.

Right of the display the navigation buttons are situated, as well as the data wheel.

The four push-buttons underneath the display have different functions, which relate directly to the currently selected operating mode.

The Micro BR can be powered by two AA-size batteries (or rechargable batteries) or by using an optional power supply.

The switch placed on the Boss’ bottom plate changes the 1/4-inch input’s impedance from high impedance, for use with electric guitar, to low impedance, when using an external microphone.

All of the BR-80’s inputs and outputs can be found on the unit’s sides: The left-hand side has the usb-port, the headphones/line-output and the corresponding volume control. On the other side you’ll find a 1/4-inch mono input, a mini-jack for the stereo line-level input, as well as the recording level control.

****

In MTR-mode the BR-80 works as a typical Roland/Boss multitrack recorder, offering eight tracks of simultaneous playback with a stack of eight virtual tracks (V-Track) per track (64 V-Tracks in all). One typical use for the V-Tracks would be recording eight takes of the same guitar solo from which to choose the best one during mixing.

The main screen (pictured above) shows you the signal metering and indicates which track is currently assigned to recording.

Navigating ”down” toggles you through different mixer views, so you can set fader levels and pan positions, as well as select tracks for muting or soloing.

Boss’ on-board tuner is very easy to use.

It is a real joy to work with the BR-80’s fantastic COSM-effects. In its ultra-compact league the Micro BR’s multi-effects clearly are among the best. There are 156 factory presets loaded into the BR-80, containing effects tailoured to acoustic and electric guitar, electric bass, vocals and stereo signals – and there’s also plenty of space for your own creations. The factory presets can be browsed by signal type (guitar, bass, vocals etc.) or by musical style (Jazz, 80s Metal etc).

The Boss also features a built-in drum-pattern-player, packed with loads of different drum patterns, as well as metronome clicks. You can choose from nine different drum kits. Each Song features a rhythm track (pictured above), which allows you to chain patterns into a complete drum track for your projects. Alternatively, you can also import a SMF-midifile into the pattern player – the file can contain a single pattern or even a whole drum song.

The drum track’s signal has its own mixer channel feeding straight into the master buss, and it doesn’t need to be recorded, saving you two tracks for other uses.

Once you’ve recorded all your audio, the song (drums and all audio) can then be mixed and mastered inside the BR-80. Master stereo-files can then be exported to your computer via usb or used for practising in the unit’s eBand-mode.

****

In eBand-mode the BR-80 turns into the Boss JS-8 eBand’s kid brother. eBand-mode is meant as a practising platform, with the unit playing back WAV- and MP3-files, which can either be eBand-loops (of which there are many already loaded into the Micro BR) or whole songs (either imported from your computer or recorded using the BR-80).

You can play along to the tracks or eBand-loops, utilising the unit’s COSM-effect section. If you want, you can also record your playing for later review of your improvement.

The Center Cancel -feature helps you to home in on a part you want to attenuate in a stereo mix. Regardless of its name Center Cancel can be directed to any point in the stereo field. Choosing one of three frequency bands helps to limit the cancelling to the chosen part’s musical range, keeping the rest of the music more natural in turn.

The second important feature in eBand-mode is called Speed & Pitch, which allows you to change the current loop’s or backing track’s tempo and/or pitch on the fly.

****

Live Rec is the most basic of the BR-80’s operating modes, turning the Micro BR into a portable stereo recorder that uses only its built-in, high-quality microphones.

Live Rec can be used for quickly recording new song ideas, as well as for making recordings of your rehearsals or live shows. The only tools on offer are a metronome click and the tuner.

****

The Boss BR-80 has one last ace firmly up its sleeve: The device can also be used as a usb-soundcard – along with its effects section – in your favourite audiosequencer.

Boss even include the Sonar LE -software (Windows only) along with the Micro BR.

****

In my opinion the Boss Micro BR is an amazing little box. Yes, we’ve all seen miniature stereorecorders, pocket-sized effect-units and compact multitrack machines, but the BR-80 is something special: It manages to combine successfully all of the above functions without any weak points or strange compromises.

Each of the Micro BR’s sections works at least decently: The built-in mics have a good, clean sound, the rhythm section patterns and eBand-loops really groove and inspire, the COSM-effects are fantastic (especially considering this unit’s size and price bracket), and the multi-tracker allows you to record anywhere and anytime.

And still, regardless of the wealth of features on offer here, Boss have managed (once again) to keep the Micro BR extremely easy to use.

Here’s a track I recorded, mixed and mastered using only the BR-80 for the whole process. A few instruments and a lead (cable) were all I needed in addition to the Micro BR:

Gentle Wind – Boss BR-80

****

In 1985 I owned a C-cassette four-track machine – despite it being a model from a very reputable manufacturer, it sounded completely rubbish.

In AD 2012 we are offered devices like the BR-80 – they fit in your shirt-pocket, are multi-track recorders packed full of fine effects, they can also help you improve your playing, and offer very decent stereo recording – is this fantastic, or what!?

****

Boss BR-80 Micro BR

current price in Finland: 284 €

Finnish distributor: Roland

Pros:

+ size

+ audio quality

+ quality of built-in microphones

+ quality of effects

+ eBand-mode

+ built-in drum machine

+ ease of use

+ value for money

****

Testipenkissä: Yamaha CPX1000 + APX1200

Yamahan CPX- ja APX-sarjoihin on hiljattain lisätty uusia, Kiinassa valmistettuja huippumalleja, joiden mallitunnukset ovat 1000 ja 1200.

Kitarablogi testasi Mini-Jumbo-koppaisen CPX1000-kitaran…

…sekä matalakoppaisen APX1200-mallin.

****

CPX-kitaroita – joita tunnetaan myös Compass-nimellä – kehiteltiin aikoinaan yhdysvaltalaisille Country-soittajille sopiviksi. APX-sarjan 1990-luvun menestyksen myötä monet kitaristit ottivat yhteyttä Yamahaan. He toivoivat isommalla kopalla ja hieman tuhdimmalla kaulalla varustettua kitaraa, johon oli asennettu APX:n laadukas mikrofonisysteemi.

Uusi CPX1000-kitara (suositushinta 869 €, rajoitettu erä) on komea ilmestys: Brown Sunburst -värinen, kokopuinen kuusikansi on yhdistetty loimuvaahterasivuihin ja -pohjaan. Nato-mahonkisessa kaulassa on reunalistoitettu otelauta palisanterista.

Compass-sarjaan viittaen viritinlavan etupuoleen on upotettu kaunis kompassiruusu.

Kullanväriset, suljetut virittimet toimivat jouhevasti ja sopivat väriltään kitaran prameaan ulkonäköön kuin nakutettu.

Sekä nauhoitus että otelaudan upotukset edustavat Yamahan tunnuksenomaista korkeaa työnlaatua.

Lisää siistiä työtä löytyy reunalistoituksesta, kaikuaukon rosetista ja läpinäkyvästä plektrasuojasta.

Tässä on CPX1000:n mustaksi värjätty palisanteritalla. Tässä kuvassa näkee hyvin kannen bear claw -kuvioinnin, josta monet kitaristi tällä hetkellä näyttävät tykkäävän. Se on loimuvaahteran tai -koivun kaltainen, kasvun aikana tapahtuva ilmiö, jonka syykuviot muistuttavat karhun puuhun jättämiä raapimisjälkiä – tämän takia siis bear claw -nimitys (= karhunkynsi).

Yamahan esimerkkillinen siisteys vallitsee myös CPX1000:n kopan sisällä.

Kopan reunoihin, sekä pohjaan valmistukseen on käytetty erittäin kaunista vaneria loimuvaahterasta.

Kitaraan on asennettu firman omaa mallintava SRT-System 63 -etuvahvistinta. Suoran pietsosignaalin sijaan voi valita kolmesta eri mallinnetusta mikrofonista, joiden virtuaalista etäisyyttä kitaraan voi muuttaa lähimikkitetystä (Focus) kauemmaksi poimitettuun soundiin (Wide). Lisäksi on tarjolla myös sisäinen viritysmittari, sekä automaattinen feedback-poistaja (A.F.R.).

SRT-etunen toimii kahdella AA-paristoilla.

****

Yamaha APX1200 (F-Musiikin tämänhetkinen tarjoushinta 999 €, rajoitettu erä) on tämän hetken ultimatiivinen APX-kitara. APX-sarja luotiin taannoin sähkökitaristin elektroakustiseksi kitaraksi, jolla on hieman pienempi kaulaprofiilli ja huomattavasti matalampi koppa kuin perinteisessä Dreadnought-mallissa.

APX:n tapauksessa koko koppa on kokopuusta – tässä käytetään kuusikannen lisäksi intialaista palisanteria.

Viritinlapa on reunalistoitettu ja päälystetty palisanteriviilulla.

APX1200:n virittimet ovat samaa mallia kuin CPX:ssä – nupit ovat tässä vaan keinotekoisesta eebenpuusta.

Upeat otemerkit helmiäisistä ja kuvankaunis eebenpuinen otelauta tekevät heti selväksi, että tämä on APX-malliston huippumalli.

Kanteen liimattu korkea rosetti naarmuttamattomasta muovista on jakanut mielipiteitä niin kauan, kun APX-sarja on ollut olemassa. Joidenkin mielestä se on oiva keksintö, ja nykyaikaisen kaunis lisäys, toisten mielestä taas muovirengas pilaa kitaran ulkonäön täysin.

APX:n talla näyttää lähes samalta kuin CPX:n vastineessa.

Sama siisteys myös tässä palisanterikopassa…

APX1200:kin on asennettu Yamahan SRT-etuvahvistin.

Sarjan parhaan mallin hintaan kuuluu myös kätevä laukku, joka on kovan laukun ja topatun pussin risteytys.

****

Soitettavuudessa, sekä akustisessa ja vahvistetussa soundissa on selkeät erot CPX1000:n ja APX1200:n välillä.

CPX:n kaulaprofiili on pyöreä ja keskipaksu ”C”, jossa on mukana aavistus V-tyylisestä selkärangasta. Kaula on myös viimeistelty kiiltävällä lakalla. Tästä syntyy mukavasti perinteinen teräskielisen tuntuma.

APX:n kaulaprofiili taas on huomattavasti matalampi, harteikas ”D”. Tällainen profiili ja kaulan mattapintainen viimeistely antaa vannotulle sähkökitaristille ystävällisemmän vaikutelman APX1200:sta. Myös mallin pienempi koppa helpottaa lavalla akustisen ja lankkukitaran välisia vaihtoja.

Täysin akustisesti CPX1000 ohittaa APX1200-mallin, isomman koppansa ansiosta. Compass-mallin soundi on lämpimämpi ja syvempi, ja kitarasta lähtee yksinkertaisesti myös enemmän ääntä.

Myös näppäily on CPX:ssä mukavampi, koska E-kielten välinen etäisyys on tässä mallissa 57 mm, kun taas APX:ssä kielietäisyys on neljä milliä kapeampi (53 mm).

APX1200 on sen sijaan kuin luotu plektrasoittoon Rock-ympäristössä. Tästä kitarasta lähtee hyvin täsmällinen atakki ja ääni on ohuemman alarekisterin ansiosta hyvin selkeä. Keskiäänet taas ovat – kokopuisen palisanterikopan ansiosta – hieman mehukkaampia kuin CPX:n kuivempi vaahteraääni.

APX:n pienempi koppa ei ole feedback-ulinalle niin herkkä kuin isompi CPX, mikä voi olla lavalla hyvinkin toivottu ominaisuus.

Yamahan SRT-mikkisysteemi toimii loistavasti, ja se pitää perinteisistä pietsosysteemeistä tuttua soundin latteutta ja atakin nahksahtelua tehokkasti loitolla. You Tube -videon (jutun lopussa) olen äänittänyt suoralla linjasoittolla, joissa molemissa kompikitarassa oli käytössä virtuaalimikrofoni yksi Wide-mikityksessa, ja soolokitaroissa mikrofoni kaksi Focus-mikityksellä.

Tältä kitarat kuulostavat akustisesti:

Yamaha CPX1000

Yamaha APX1200

Mielestäni molemmat Yamahat ovat hyvin laadukkaita elektroakustisia kitaroita, ja valinta niiden välissä riippuu suurilta osin musiikkityylistä ja käyttötarkoituksesta.

Jos kyseessä on Folk, Jazz, Country, akustinen Blues tai muu sellainen Unplugged-tyylinen kokoonpano, jossa soitetaan paljon muitakin akustisia soittimia maltillisella volyymillä ja paljon soittodynamiikka käyttäen, on CPX1000:n ”akustisempi” luonne ja lämpimämpi soundi ehkä parempi valinta.

Jos taas hakusessa on Rock- tai Alternative-bändin laulajan komppikitara, joka täyttyy elää kovan monitoroinnin ja kitarastäkkien ristitulessa, on pienikoppainen ja täsmällistä soundia omaava APX1200 kuin omassa elementissään.

****

Yamaha CPX- ja APX-elektroakustiset kitarat

Maahantuoja: F-Musiikki

****

CPX1000

suositushinta 869 €, rajoitettu erä

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ akustinen soundi

+ SRT-järjestelmä

Miinukset:

– sivut ja pohja vanerista

****

APX1200

F-Musiikin tämänhetkinen tarjoushinta 999 € (sh. 1.395 €), rajoitettu erä

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ akustinen soundi

+ SRT-järjestelmä

Miinukset:

– akustinen volyymi

****

Testipenkissä: Boss BR-80 Micro BR

Boss Micro BR BR-80 on hyvin mielenkiintoinen laite, kun pieneen ja kevyeen koteloon on mahdutettu peräti kolme eri käyttömoodia. BR-80 on kasiraituri, stereotallennin, sekä Rolandin eBand-formaatissa toimiva harjoituskumppani. Tallennusvälineenä toimivat SD-HC-kortit.

Bossin pääkohderyhmä ovat kitaristit, mutta Micro BR tarjoaa riittävästi hyödyllisiä ominaisuuksia myös basisteille tai laulajille.

****

Boss BR-80 (284 €) on vain vähän isompi kuin iso älypuhelin, mutta valmistaja onnistui tekemään laitteesta hyvin selkeän, sen runsaista ominaisuuksista huolimatta.

Micro BR:n alalaidasta löytyy tallentimen sisäinen stereomikrofoni, sekä kuljetusnäppäimet. Näytön vasemmanpuoleisessa alueessa valitaan ja vaihdetaan laitteen toimintatilaa – MTR, eBand tai Live Rec. Sieltä pääsee myös menuihin, sekä rumpukoneeseen, viritysmittariin ja multiefektiin käsiksi. Oikealla puolella taas sijaitsevat datapyörä ja navigointinapit.

Näytön alla olevilla neljällä napilla on eri tehtävät riippuen siitä onko BR-80 moniraituri- vai eBand-tilassa.

Micro BR saa virtansa joko kahdesta AA-kokoisesta paristosta/akusta tai erikseen ostettavista virtalähteestä.

Laitteen pohjaan upotetulla kytkimellä asetetaan kitara-/mikkitulon impedanssia tulosignaalille sopivaksi.

BR-80:n tulot ja lähdöt on sijoitettu tallentimen molempiin reunoihin: vasemmalta löytyy USB-portti, stereolähtö ja volume-säädin, kun taas oikeaan reunaan on upotettu analogiset tulot sekä tulosignaalin tasosäädin.

****

MTR-moodissa BR-80 siis toimii tyypillisen Roland/Boss-kasiraiturin lailla, sillä jokaisella raidalla on kahdeksan haamuraitaa (V-Track), joille voi äänittää esimerkiksi saman kitaraosuuden eri ottoja ja valita niistä kahdeksasta sen parhaan.

Perusnäkymä (ylläolevassa kuvassa) näyttää käyttäjälle kaikki signaalitasot, sekä mikä (tai mitkä) kanavista on tällä hetkellä valittu äänityskohdaksi.

Navigoinnin alas-napilla pääsee suoraan Micro BR:n mikserinäkymiin, jossa voi säätää kanavien tasot ja panorointi tai sooloilla ja mykistää haluamansa kanavat.

Kitaristille tarkoitetussa laitteessa täytyy myös olla kunnollinen viritysmittari, ja Bossin mittari on erittäin selkeää sorttia.

BR-80:n erinomaisten COSM-efektien kanssa on todellakin iloa työskennellä. Multiefektit kuuluvat selkeästi Micro BR -tyylisien pikkulaitteiden parhaimistoon. Tarjolla on 156 valmiita efektiä akustiselle, sähkökitaralle, bassolle, laululle ja stereo signaalille, sekä runsaasti tilaa omia efektipatchea varten. Tehdasefektit on valmiiksi lajiteltu käyttötarkoituksen (kitara, basso jne.) ja tyylin (Jazz, 80s Metal jne.) mukaan.

Bossissa on myös sisäinen rumpukone – tai ehkä paremmin sanottuna pattern playeri – joka tarjoaa runsaasti eri tyylilajin rumpukuvioita, sekä metronomiklikkejä. Käyttäjä voi valita yhdeksän eri rumpukitin välillä. Patternit pystyy ketjuttamaan Rhythm-näkymässä (ylläoleva kuva) kokonaiseksi biisiksi. Micro BR -tallentimeen voi myös tuoda SMF-muotoisia midi-tiedostoja, jotka voivat olla joko patterneja tai kokonaisia rumpu-biisejä.

Rumpukoneella on mikserissä oma stereoraitansa, jonka lähtö on kytketty masterlohkoon. Laitteen rumpuosastoa ei siis tarvitse äänittää, eikä se näin myöskään syö audioraitoja.

Valmiin biisin – audio ja rumpukone – voi lopuksi miksata ja masteroida, ja tästä syntyvän WAV-tiedoston pystyy eksportoimaan tietokoneelle tai käyttämään BR-80:n eBand-moodissa harjoittelupohjaksi.

****

eBand-tilassa BR-80:sta tulee Boss JS-8 eBand-järjestelmän pikkubroidi. Harjoitteluun tarkoitetussa eBand-moodissa Micro BR toistaa WAV- tai MP3-tiedostoja, jotka voivat olla joko eBand-formaatissa olevia audiolooppeja – joita on iso kasa jo valmiiksi ladattuina pikku-Bossissa – tai kokonaisia biisejä (esimerkiksi tietokoneelta tuotuja tai laitteella itse äänitettyä pätkiä).

Biisien ja looppien kanssa voi harjoitella soittamalla mukana – COSM-efektiosasto on luonnollisesti käytettävissä – tai sitten voi myös äänittää oman soittonsa kriittistä kuuntelua varten.

Center Cancel -toiminnolla pystyy tehokkaasti vaimentamaan (tai jopa poistamaan) halutun soittimen stereomiksauksesta. Nimestään huolimatta Center Cancel ei toimi ainoastaan keskellä stereokuvassa olevien signaalien poistajana, vaan vaimennuksen pystyy kohdistamaan tarkasti stereokuvassa. Valitsemalla vielä yhden kolmesta eri taajuuskaistasta voi pyyhkiä vain sen taajuuskaistan, jossa poistettava soitin soittaa.

Toinen eBand-tilan lisäominaisuus on Speed & Pitch, jolla voi muuttaa soivan loopin tai biisin tempoa ja/tai sävelkorkeutta.

****

Live Rec on pelkistetty BR-80:n käyttötila. Live Rec-moodissa Micro BR:stä tulee kannettava stereotallennin, joka äänittää ainoastaan laitteen sisäisillä, laadukkailla mikrofoneilla.

Live Rec on pääsääntöisesti tarkoitettu uusien ideoiden, bändiharkkojen tai omien keikkojen tallentamiseen. Apuvälineinä on tarjolla metronomi ja viritysmittari.

****

Boss BR-80:llä on vielä yksi ässä hihassa – se voi toimia myös äänityssoftan ulkoisena USB-äänikorttina, jolloin käytössä ovat myös sisäiset COSM-multiefektit.

Micro BR:n mukaan toimitetaan Sonar LE -audiosekvensseriä, joka toimii Windows-ympäristössä.

****

Mielestäni Boss Micro BR on vallan mainio laite. Stereotallentimia, pikkuisia efekti- tai harjoituslaiteita, sekä kompaktia moniraitureitakin on jo nähty aiemminkin, mutta BR-80 on silti huomiota herättävä erikoistapaus: Boss on nimittäin onnistunut pakkaamaan kaikkia toimintoja ja ominaisuuksia sulavasti samaan laitteeseen ilman häiritseviä kompromisseja.

Jokainen osa-alue toimii Micro BR:ssä ainakin kiitettävästi: sisäisillä mikrofoneilla on terve soundi, sekä rumpupatternit että eBand-loopit groovaavat –  ja ovat inspiroivia – COSM-efektilla on ilo soittaa, ja moniraiturilla voi äänittää missä ja milloin vain.

Ja jotenkin, kaikien ominaisuuksien runsaudesta huolimatta, Boss on (jälleen kerran) onnistunut pitämään käyttökynnystä todella matalalla – Micro BR on erittäin helppokäyttöinen.

Äänitin, miksasin ja masteroin tämän biisin kokonaan BR-80:ssä. Rummut tulevat Micro BR:stä samoin kaikki efektit. Muutama soitin ja yksi johto, enempää en tarvinnut:

Gentle Wind – Boss BR-80

****

Vuonna 1985 minulla oli C-kasetilla toimiva neliraituri – vaikka se oli silloin laadukas vekotin, sen soundi oli hirveä.

Vuonna 2012 meillä on Boss BR-80 – housuntaskuun mahtuva, laadukkailla efekteillä höystetty digitaalinen kasiraituri, joka on samalla myös oiva harjoitustyökalu ja stereotallennin – mahtavaa!

****

Boss BR-80 Micro BR

284 €

Maahantuoja: Roland

Plussat:

+ pieni koko

+ audiolaatu

+ sisäisten mikrofonien soundi

+ efektien laatu

+ eBand-tila

+ sisäinen rumpukone

+ helppo käyttää

+ hinta-laatu-suhde

****

Review: Yamaha A1R and A3R

This review could have carried the title ”Elegant Twins”, as both models from Yamaha’s brand-new A-series look very much alike.

The A-series looks like Yamaha’s answer to Taylor Guitars – it encompasses eight guitars in all, half of them Dreadnoughts and the other half in Grand Concert -size. All models feature a cutaway and a pickup system, as well as a new, organic-feeling type of matte finish rather reminiscent of some Taylors.

****

The Yamaha A1R (current recommended price in Finland: 639 €) is the less expensive guitar of the two on review here. The model’s nicely grained sitka spruce top is solid wood, with the rosewood sides and back being made of veneer.

The A1R’s headstock has received a rosewood facing.

Yamaha uses the same type of sealed tuners on the bulk of their steelstring acoustics. The lower A-series models sport necks made from three long and narrow pieces of mahogany. The separate headstock has also been put together from several pieces, and it has been glued on next to the E-tuners.

Our test sample displayed some nice fret work, as well as stylishly understated tiny dots in its rosewood fingerboard.

The heel of the neck has been built up using smaller pieces of mahogany. This saves cost, as well as natural resources, as the company are able to use smaller neck blanks and wood cut-offs.

The quick access battery compartment can be found next to the heel. Yamaha uses two AA-batteries in all of their A-series preamps.

The A1R’s body is of typical Dreadnought size.

The rosette consists of black and white rings around the soundhole. The faux-tortie scratchplate is similar to plates used on the Gibson Country & Western -model and on many Taylor guitars.

The binding looks very nice with its outer ply of mahogany.

The rosewood bridge is one of Yamaha’s own designs, and feels smooth to the touch. The piezo pickup is situated beneath the compensated saddle.

All A1- ja AC1-guitars come equipped with Yamaha’s analogue System 66 -preamp, which sports a three-band EQ with adjustable midrange frequency, as well as an on-board tuner.

The A-series range features stylish end pins with an integrated output jack.

****

The A1R’s bigger sister, called Yamaha A3R (current recommended price in Finland: 849 €), is somewhat better endowed, as it is an all-solid-wood acoustic guitar. The top is – again – sitka spruce, with solid Indian rosewood used for the rims and the back.

From the front both headstocks look virtually identical…

…but a look at the back reveals a neck made from one piece of mahogany (plus a separate one-piece headstock) on the A3R.

Again, we found fine fretwork on the A3R – this time on a light-coloured ebony board.

Our test sample displayed a heel, which was more carefully matched in colour and grain to the rest of the neck’s mahogany.

Look at that beautiful top with rich cross-silking…

An inner ring put together using mahogany and ebony gives the A3R an touch of added class.

The binding follows the same pattern as on the less expensive model.

The bridge features the same design, but in the A3R’s case it has been crafted from ebony.

The Yamaha A3R is equipped with a System 63 SRT -preamp offering both the analogue pickup signal, as well as three digitally modelled virtual microphones to pick from. SRT-modelling takes the piezo’s signal and digitally morphs it to sound like this particular guitar model being miked up (either close-up or from a little bit further away). You can choose between a virtual large-diaphragm condenser microphone (Type 1), a small-diaphragm condenser (Type 2) or a ribbon microphone (Type 3). You can also adjust the amount of virtual body resonance picked up.

Adding to all this the System 63 SRT features a three-band EQ, an on-board tuner, as well as automatic feedback reduction (A.F.R.).

****

Both Yamahas feel virtually the same, with identical medium-sized D-shape neck profiles and a comfortable medium-low action. The best bit is the new open-grained matte finish that really let’s you feel the neck wood.

Played acoustically both models display a dense, piano-like ring, with plenty of attack and sparkle.

The all-solid construction of the A3R results in a warmer low end and a little more volume. The A1R sounds a tad drier and more upfront.

The A1R’s System 66 gives you a nice, middle-of-the-road piezo tone, with the typical quacking attack and direct dryness of a piezo.

Yamaha A1R – acoustic tone

Yamaha A1R – System 66

The A3R’s System 63 SRT -preamp offers more scope for adjustment.

The SRT-modelling sounds quite realistic, and goes a very long way in removing all piezo-ness in the guitar’s amplified tone – regardless of the chosen virtual mic. The sound is realistic enough for many live and studio applications, even though I’m quite sure a solo guitar-virtuoso will still insist on having his (or her) guitar miked up in the real world.

Yamaha A3R – acoustic tone

Yamaha A3R – SRT Type 1

Yamaha A3R – SRT Type 3

****

Yamaha A-series

Finnish distributor: F-Musiikki

****

Yamaha A1R

639 €

Pros:

+ value for money

+ neck profile

+ neck finish

+ workmanship

+ acoustic tone

+ good piezo sound

Cons:

– typical piezo artifacts

****

Yamaha A3R

849 €

Pros:

+ value for money

+ neck profile

+ neck finish

+ workmanship

+ acoustic tone

+ SRT-modelling

****

****

****

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑