Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog
Juttuja kitaroista ja bassoista
Peavey ja Antares ovat tehneet yhteystyötä itsevirittävän AT-200-kitaran parissa. Kitara ”virittää” itsensä täydellisen vireeseen käyttämällä Antareksen Auto-Tune-softaa – täysin ilman liikkuvia osia.
Voiko tämä olla viritysmittarien loppu?
Epiphone on uusinut suositut Les Paul Prophecy -mallinsa. Uusissa Prophecy-kitaroissa on nyt parannettu pääsy ylimmille nauhoille sekä perinteinen kaksi volumea kaksi tonea -säädinosasto. Gibson-humbuckereilla varustetussa GX-mallissa on nyt myös nostokytkimet volume-potikoissa, jolla pystyy puolittamaan kummankin mikrofonin.
Maahantuoja: Into-Luthman
Kiss-yhtiön alkuperäinen kitaristi Ace Frehley on saanut uudet nimikkomallit sekä Gibsonilta että Epiphonelta.
Gibson-malli tulee markkinnoille kolmena eri versioina:
• 50 relicoitua kitaraa Acen allekirjoituksella varustettuna
• 100 reilcoitua kitaraa ilman allekirjoitusta
• 150 VOS-mallia
Gibson ”Budokan” -malli on tarkka jäljitelmä vuoden 1974 LP Custom mallista: runko on rakennettu kahdesta mahonkikerroksista, vaahterakansi on kolmiosainen, samoin mahonkikaula. Kitaraan on asennettu kolme DiMarzio-humbuckeria, joista kaksi (kaula- ja keskimikki) ovat PAF-tyyppiä, kun taas tallamikrofoni on DiMarzion Super Distortion.
****
Epiphone ”Budokan” -malli on speksiltään aika lähellä USA-mallia, ja viritinlavan muodon lisäksi ainoa suurempi ero on perinteinen, paksuista mahonkilankuista tehty rungon takaosa. Kapea kaulaprofiili on kopioitu suoraan alkuperäisestä mallista ja mikrofonivarustus on sama kuin Budokan-Gibsonissa – kaksi DiMarzio PAFia sekä Super Distortion -tallahumbuckeri.
****
Maahantuoja: Into-Luthman
****
The legendary Vox AC30 was the first successful British guitar amplifier.
Originally the 2 x 12 -combo had been designed especially for The Shadows, aiming at a louder and cleaner tone than what their old AC15s could provide. It didn’t take long, though, for experimentally inclined guitarists to realise they could get nicely toasted drive sounds out of the amp, especially when using a distortion- or treble booster -pedal in front of the combo.
In addition to the Shadows, famous AC30-users are (or have been) The Beatles, The Kinks, Queen, Bryan Adams, Tom Petty and U2’s The Edge.
The famous combo’s greatest drawback – in its original guise – is the lack of a master volume control, meaning meaty, overdriven tones only could be had at great volume.
Luckily, these days we have the wonders of digital amp modelling at our disposal, which means classic tones without the need for ripping one’s head off.
****
The new Boss BC-2 Combo Drive -pedal (current price in Finland: 106 €) is specialised in producing the whole range of AC30-type sounds. You’re supposed to use it like a regular overdrive pedal in front of your amp or, say, a recording interface. The BC-2 can be run on either a 9 V battery or a regular Boss power supply (not included).
The BC-2 is very easy to use. The Sound-control works similarly to a distortion pedal’s gain knob. Next up you’ll find controls for treble and bass, as well as the master volume control, labelled ”Level”.
****
The sound of the digital Boss BC-2 is astonishingly close to the valve-driven original combo.
Clean sounds have the same type of dry mid-range and slight boxiness of the original, along with its clarity and presence bite. Just the ticket for playing British guitar instrumentals:
Shadowy Wonderland – Boss BC-2
U2’s guitar wizard The Edge often uses his AC30s inside their fabulous gray area of slightly roasted sounds, where the guitar sounds almost clean, but breaks up nicely. The BC-2 has no problems in delivering fine examples of these types of tones:
Turning the Sound knob all the way up gives you the legendary tones of Queen’s Brian May in all their throaty and creamy glory. Boss have managed to build in both the extra amount of gain produced by a virtual overdrive plugged into the virtual amp, as well as the resonance of an AC30’s cabinet running at full tilt. Here’s what I came up with using only a maple-necked Fender Stratocaster, the BC-2 and a sprinkling of reverb from the sequencer:
My tests really left nothing to be desired – the Boss BC-2 is a very satisfying pedal for seekers AC30-style tones.
****
Boss BC-2 Combo Drive
106 €
Finnish distributor: Roland Scandinavia
****
Pros
+ small size
+ tones
+ flexibility
+ price
****
****
Englantilainen Vox AC30 on legendaarinen kombovahvistin, ja ensimmäinen menestyksekäs brittivahvistin.
Alun perin kombo oli sunnitteltu The Shadowsia varten, ja tarkoitus oli tuottaa mahdollisimman kovaääninen ja puhdas rautalankasoundi. Kitaristit kuitenkin huomasivat hyvin pian, että mallista saa myös mahtavia puolilikaisia soundeja, sekä treble-boosterin (tai säröpedaalin) kanssa myös varsin maukkaita, tiheitä särösoundeja.
Käyttäjäkaartiin kuuluvat The Shadowsin lisäksi esimerkiksi The Beatles, The Kinks, Queen, Bryan Adams, Tom Petty ja U2:n The Edge.
Vanhojen AC30-kombojen suurin ongelma oli, ettei vahvistimessa ollut master volume -säädintä, minkä seurauksena vahvistimen omat säröt sai esiin vain todella kovilla volyymeillä.
Onneksi meillä on tänä päivänä digitaalinen mallinnusteknologia, jolla legendaarisien vahvistimien soundeihin pääsee käsiksi helposti ja korvia särkemättä.
****
Upouusi Boss BC-2 Combo Drive (106 €) on erikoistunut AC30-tyylisiin soundeihin. Pedaali kytketään tavallisen kitaraefektin tavoin vahvistimen tuloon (tai tietokoneen äänikorttiin). Pedaali toimii joko 9 V -paristolla tai virtalähteellä (ei kuulu hintaan).
BC-2:n käyttö on erittäin helppoa. Sound-säädin vastaa käytännössä säröpedaalin gain-säädintä. Sen jälkeen on tarjolla kaksikaistainen EQ-osasto, ja signaalitien lopussa on volume-säädin nimeltään Level.
****
Digitaalisen Boss BC-2:n soundi on ällistyttävän lähellä legendaarista putkikäyttöistä esikuvaansa.
Puhtaissa soundeissa on se alkuperäisestä kombosta tuttu keskialueen kuivuus ja laatikkomaisuus, sekä diskantin maukas ja hieman rouhea purevuus. Juuri tämä soundi on aidon brittirautalangan peruspilari:
Kaunis varjojen maa – Boss BC-2
U2-yhtyeen kitaristi The Edge käyttää usein AC30:n laajaa ”harmaata” breakup-aluetta, jossa kitarasoundi ei ole enää täysin puhdas, vaan kevyt särö maustaa signaalin juuri tälle vahvistimelle tunnusomaisella rapeudella. Nämäkin soundit saa BC-2:sta kuulolle helposti ja yllättävän autenttisesti:
Kun vääntää Sound-säädintä vielä enemmän auki, esillä astuvat yhä maukkaampia särösoundeja. Kasvavalla gain-määrällä myös esikuvan tuttu laulava nasaalisuus nousee hienosti esiin. Boss on nimittäin mallintanut myös AC30:n avoimen kaapin tuoman lisävärin taitavasti BC-2:ssa. Pedaalin Drive-soundeja voi käyttää esimerkiksi rakentaakseen Brian May -tyylisiä kitarasymfonioitat:
Kuningattaren loisto – Boss BC-2
Kokeilujeni perusteella voin vain todeta, että Boss BC-2 on mielestäni erittäin onnistunut pedaali AC30-soundeja kaipaavalle.
****
Boss BC-2 Combo Drive
106 €
Maahantuoja: Roland Scandinavia
****
Plussat
+ pieni koko
+ soundi
+ monipuolisuus
+ hinta
****
****
ESP’s Eclipse is one of the company’s most successful models, because it fuses effortlessly a classic outline with modern features.
The ESP Eclipse is available in many different variations, of which the ESP Eclipse-I CTM (current price in Finland: 1.668 €) is the series’ equivalent to the venerable Gibson Les Paul Custom.
A matte-black finish with a yellow-ish overcoat, multi-laminated binding, gold-coloured hardware, an ebony fretboard with large pearloid inlays, as well as a pair of EMG-pickups endow the Eclipse-I CTM with an extremely stylish look. This Japanese guitar is sold in its own high-quality case.
Sound-fetishists will be more than happy about the ESP’s genuine bone nut, as well as the vintage-style truss rod. This type of truss rod requires a much narrower rout compared to many modern designs, and removing less of the neck’s mahogany will most likely result in a fuller-bodied tone and stronger attack.
ESP is using Gotoh’s excellent self-locking Magnum Lock tuners. Changing strings is a breeze and tuning stability is rock solid.
The Eclipse displays exemplary fret work, resulting in a fast and slippery feel.
Despite being made from the most traditional of raw materials – a mahogany back with a maple top – this ESP cuts down considerably on weight thanks to a thinner body, compared to a vintage guitar of this type.
The Eclipse-I’s controls follow tradition, offering separate volume and tone controls for each pickup.
The two active humbuckers are EMG’s best-selling pairing of an EMG 60 in the neck position with a hotter EMG 81 next to the bridge.
Golden-finished Gotoh-quality for the stopbar and tune-o-matic-bridge combination.
A generous rib-cage contour is another of the Eclipse-I’s contemporary improvements.
I can understand ESP’s reason for not including a separate battery compartment, which would spoil the guitar’s classic look. Still, the solution on offer doesn’t earn full marks in my book.
I’m quite sure that the foam padding doesn’t make the Eclipse any less gig-worthy, but it looks somewhat half-baked nontheless. I’d much rather see a battery clip attached to the inside of the control cavity’s lid, as well as machine screws with threaded inlets in the body to keep the lid firmly in place.
EMG’s own pots and capacitors are used in the clean and well-screened cavity.
****
The ESP Eclipse clearly is a pro-quality electric guitar.
I don’t think one can overstate the positive effect of this model’s low weight on one’s playing. A light guitar, such as this, tends to become a natural extension of the players body, letting the music flow effortlessly and unimpeded.
Personally, I really like this model’s slightly-structured Vintage Black matte finish, which calls to mind Music Man’s Stealth-series of instruments. This modern finish feels rather organic and offers the fretting hand good support, even in sweaty situations. I can understand, though, that some people would prefer a vintage-type gloss finish on a guitar like this – horses for courses.
The Eclipse-I’s flattish D-profile is a good all-rounder, which will fit easily into most guitarist’s hands.
EMG’s electronics work fantastically on this ESP. You can get all the types of sounds you’d come to expect from a guitar of this style effortlessly. From soft Jazz tones to out and out, balls-to-the-wall Metal Mania, this guitar delivers all the goods with no extraneous noise or interference whatsoever.
Yes, most probably the majority of potential buyers will use this guitar to rock out mercilessly, but I’d still warmly recommend the Eclipse’s clean sounds as well. Some vintage anorak might even be surprised by the organic sound emanating from the active pickups!
ESP Eclipse-I CTM – clean tone/neck pickup
****
ESP Eclipse-I CTM
1.668 €
Finnish distributor: Musamaailma
****
Pros
+ workmanship
+ neck profile
+ playability
+ sound
+ finish
Cons
– no battery clip/compartment
– structured finish might turn some people off
****
ESP:n Eclipse on yksi firman suosituimmasta kitaramalleista, koska se yhdistää sulavasti klassisen ulkonäön ja nykyaikaiset detajiratkaisut.
ESP Eclipse on saatavilla monena eri versiona, joista ESP Eclipse-I CTM (1.668 €) on malliston lähin vastine kuuluisalle Gibson Les Paul Custom -klassikolle.
Tämä laadukas japanilainen soitin myydään omassa kotelossaan.
Mattamusta viimeistely, kellertävät reunalistoitukset, kultaiset metalliosat, eebenpuinen otelauta isoine otemerkkeineen ja mustat EMG-mikrofonit tuovat Eclipse-I CTM:een äärimmäistä tyylikkyyttä.
Soundiritareiden iloksi ESP käyttää tässä mallissa aidon luusatulan lisäksi perinteistä kaularautaa, jonka asennukseen ei tarvitse niin leveää kanavaa. Näin jää huomattavasti enemmän kaulan puuta (tässä tapauksessa mahonkia) paikoilleen, mikä edesauttaa kitaran atakkia ja sointia.
Gotoh:n virittimet näyttävät hyvin perinteisiltä, mutta todellisuudessa ne ovat valmistajan nykyaikaisia, itselukittuvia Magnum Lock -koneistoja. Kieltenvaihto nopeutuu tuntuvasti ja vire pitää.
ESP:n nauhatyö on suorastaan esimerkkillistä. Eclipsen 22 jumbo-kokoista nauhaa tarjoavat nopean ja tarkan soittoalustan.
Vaikka ainekset sinänsä ovat perinteisiä – mahonkirunko vaahterakannella – on ESP keventänyt soittajan taakkaa huomaattavasti ohentamalla mahonkista takaosaa lähes puoleen perinnemalliin nähden.
Eclipse-I:n säädinosasto sen sijaan on perinteen mukainen: kummallekin mikrofonille on omat volume- ja tone-säätimet.
Mikrofonit ovat aktiivisia humbuckereita ja ne tulevat EMG:n valikoimasta. Kaulamikrofonina toimii EMG 60, kun taas hieman kuumempi EMG 81 on valittu tallamikrofoniksi.
Laadukkaat mattakultaiset Gotoh-osat ovat mielestäni tyylikäs valinta Eclipse-I CTM -malliin.
ESP:n nykyaikaisiin parannuksiin kuuluu myös rungon takapuoleen lisätty mukavuusviiste.
Huolellinen suojaus ulkoisia häiriöitä vastaan jopa vipukytkimen kolossa rauhoittaa käyttäjän mieltä.
ESP:llä ei selvästi haluttu rikkoa Eclipsen klassisia linjoja jyrsimällä runkoon lisäkoloa paristoa varten, mutta käytännön toteutus ei tyydytä minua täysin.
On totta että näinkin, vaahtomuovia käyttäen, kitara tulee varmaankin toimimaan täysin luotettavasti. Kaipaisin kuitenkin paristolle kunnon kiinnitystä, esimerkiksi kannen sisäpuolelle kinnitettyyn klipsiin, ja näkisin mielellään kannen kiinnityksessä kunnon koneruuveja runkopuuhun upotettuine vastakappaleineen.
Siistissä ja huolellisesti grafiittimaalilla suojatussa kolossa istuu EMG:n omaa elektroniikkaa.
****
ESP:n Eclipse on selvästi ammattiluokan laatusoitin.
Ei voi mielestäni korostaa liikaa kuinka positiivisesti ESP Eclipse-I:n keveys ja sen ohennettu runko vaikuttavat soittotuntumaan. Kevyt ja mukavasti istuva soitin ikäänkuin vapauttaa kitaristin ylimääräisistä hidasteista. Soittimesta tulee kehon luonnollinen, ekspressiivinen jatke, ja musiikkia alkaa virrata vapaasti.
Pidän myös todella paljon testisoittimen Vintage Black -mattaviimeistelystä, jonka hienosti strukturoitu pinta toi mieleen Music Manin taannoisen Stealth-malliston. Etenkin kaulassa viimeistelyn pinta antoi peukalolle varman otteen myös hikisissä tilanteissa. Olen kuitenkin melko varma, että joku toinen näkisi tässä mallissa mieluummin kiiltävänpintaisen viimeistelyn.
Eclipsen hieman laakea ”D”-muoto on hyvä ja yleispätevä valinta kaulaprofiiliksi.
EMG:n elektroniikka toimii vallan mainiosti myös ESP:n Eclipsessä. Kitara täyttää kevyesti kaikki Les Paul -tyyliselle kitaralle asetetut soundivaatimukset – jazz ja varhainen rokkimusiikki soivat yhtä luontevasti kuin rankimmat metalliriffit, joissa aktiivielektroniikan hiljaisuus ja tarkkuus pääsee erityisesti loistamaan.
Kannattaa kuitenkin kokeilla myös Eclipsen puhtaita soundeja – ennakkoluuloinen vintage-puristi varmasti yllättyy aktiivielektroniikan organisuudesta!
ESP Eclipse-I CTM – puhdas soundi
ESP Eclipse-I CTM – särösoundeja
****
ESP Eclipse-I CTM
1.668 €
Maahantuoja: Musamaailma
****
Plussat
+ työnjälki
+ kaulaprofiili
+ soittotuntuma
+ soundi
+ viimeistely
Miinukset
– pariston kiinnitys
– strukturoitu viimeistely jakaa kenties mielipiteitä
Uusi Fender Select -sarja edustaa parasta mitä firman sarjantuotannolla on tarjota.
Mallistossa löytyy uusia versiota Fenderin neljästä päämallista – Telecaster, Precision Bass, Stratocaster ja Jazz Bass. Rungoissa on erittäin kauniit kannet loimuvaahterasta tai koa-puusta, ja soittimien muut speksit vastaavat American Deluxe -sarjaa.
****
Äänitin talon humbuckereilla varustetut kitarat peräkkäin. Tässä sama audiona: Tallahumbuckerit
****
I recorded all humbucker-equipped guitars I could muster back to back.
Here’s the audio: Bridge Humbuckers
****
Järjestys – Running order
****
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 