Archive for ‘guitar porn’

07/08/2017

Uusi Hagström Fantomen on nyt saatavilla!

EM Nordicin tuoteinfo:

Kohtuullisen ohuen 3,5cm runkonsa ansiosta, Fantomen on kevyt ja hyvän balanssin omaava kitara. 25.5” (648mm) skaala tuottaa napakamman soittotuntuman ja soundin, sekä enemmän sustainia kuin ”normaali” 24.75” skaala. Rungon muotoilu mahdollistaa helpon pääsyn kaikille 22 nauhalle.

Hagströmin yhteistyö mikrofoniguru Johan Lundgrenin kanssa sai aikaan monipuolisella elektroniikalla varustetun, kauniin työkalun. Lundgren suositteli käyttämään kahta eri mikrofoniaan; No.2 kaulamikrofoni + No.5 tallamikrofoni. Näin saatiin soundien kirjo laajemmaksi, aina pehmeästä soundimaailmasta erittäin tiukkaan, iskevään soundiin. Molemmat mikrofonit ovat puolitettavissa push/pull-potentiometreilla.

Lisätiedot: EM Nordic

Save

01/08/2017

Review: Fender Paramount PM-2 AM

Looking back, only 20 years ago an instrument’s country of origin tended to tell you much about its quality. American, European and Japanese guitars were ruling the roost, while Chinese instruments were clearly only meant for the entry-level market.

But not anymore: These days it’s all about decisions regarding an instrument’s price point and specifications, while the country of origin seems to lose much of its importance. It’s all about building methods and quality control, and less about geography.

The brand-new, all-mahogany member of Fender’s Paramount-series – the Fender PM-2 All Mahogany (price approx. 580 €) – is made in China to the highest quality standards.

****

Fender’s Paramount PM-2 AM is a parlour-sized steel-string acoustic (similar in size to C.F. Martin’s size 00) with a 12th fret neck joint.

Many acoustic guitarists claim that a 12-fret neck makes a guitar sound fuller and warmer, compared to a similar 14-fret neck guitar. This is probably thanks to the ”unsupported” part of the neck being shorter, and the body being slightly longer.

The whole soundbox has been crafted from beautiful solid mahogany.

The PM-2 All Mahogany sports a traditional dovetail set neck joint. The mahogany neck is one solid piece, save for a little glued-on bit, used for the neck heel.

Fender has chosen high-quality replicas of vintage open tuning machines for this Paramount.

Genuine bone is used for the PM-2 AM’s top nut and compensated bridge saddle.

Fender’s new model comes with a very thin satin finish, which gives the whole instrument a sensuous, natural open pore feeling.

The Fender PM-2 AM is a very pretty little thing in a stylishly understated way:

There’s multiply binding around the headstock and fingerboard. The top’s binding – as well as the back centre line – uses a checkerboard motif made from different woods…

…and the checkerboard theme also continues in the guitar’s rosette.

Fender’s Paramount PM-2 AM is sold with a high quality case.

****

Even though this Paramount-parlour clearly draws a lot of inspiration from vintage guitars from the 1920s and 30s, Fender has luckily added modern playability into the mix.

The neck profile is modern – instead of a Thirties-style big V-neck the Paramount comes with a player-friendly, slightly flattened C-profile. The frets are narrow, and the fretwork is excellent.

Our review sample of the PM-2 All Mahogany came with a first rate set-up. The action at the 12th fret measured 2.1 mm (low-E) and 1.7 mm (treble-e). The guitar plays like a dream, without even the hint of annoying fret rattling.

Guitars with a smaller body than the ubiquitous Dreadnought have become increasingly popular over the last decade or so, and there’s a reason for this. The PM-2 AM’s tighter and cleaner bass response (compared to a Dreadnought) makes it the ideal instrument for fingerstyle players, because of its open and well-balanced sound. Parlours generally also record very well in the studio, because the lower bass content makes them much easier to place in a busy mix.

Don’t get me wrong, though: The Fender PM-2 All Mahogany doesn’t sound thin, or puny, or sharp – its voice is beautiful, well-balanced and warm. It’s just that the tidier bass response will keep the bass register from swamping everything else, unlike when using certain Dreadnought models.

****

In my opinion the Fender Paramount PM-2 All Mahogany is a cracking small-bodied acoustic guitar! The PM-2 AM is a fantastic player, and it offers you the warm, but open tones, you’d associated with a quality exponent of the 00-size guitar.

****

Fender Paramount PM-2 All Mahogany

Price approx. 580 € (case included)

Contact: Fender

A big thank you goes to DLX Music Helsinki for the loan of the review instrument!

Pros:

+ all-solid mahogany body

+ open pore satin finish

+ workmanship

+ soundSave

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

12/06/2017

Testipenkissä: Fender Paramount PM-2 AM

Vielä kaksikymmentä vuotta sitten kitaran alkuperä vaikutti hyvinkin selkeästi soittimen laatuun. USA:ssa, Euroopassa tai Japanissa tehdyt kitarat olivat silloinkin yleensä hyvin laadukkaita, kun taas kiinalaiset soittimet olivat selvää halpistavaraa.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja nykyään valmistusmaata enemmän merkitystä on valmistajan (tai valmistuttajan) päätöksillä valmiin soittimen hintaluokasta ja ominaisuuksista, sekä kyseisen pajan laadunvalvonnalla ja valmistusmenetelmillä.

Upouusi, kokonaan mahongista veistetty Fender Paramount -sarjan parlor-kokoinen edustaja – Fender PM-2 All Mahogany (hintaluokka noin 580 €) – on Kiinassa valmistettu, mutta korkeaan laatuun tähtäävä teräskielinen kitara.

****

Fender Paramount PM-2 AM on pienikokoinen teräskielinen (verrattavissa C.F. Martinin 00-kokoon), jossa on kaulaliitos 12. nauhan kohdalla.

Monet akustisten kitaroiden ystävät väittävät, että vanhanaikaisempi liitoskohta (12. Nauhan kohdalla) tekee soittimen soundista lämpimämmän, koska lyhyempi osa kaulaa on irrallaan kopasta, modernimpaan 14. nauhan liitokseen verrattuna.

Koppa on tehty yksinomaan mahongista (kokopuusta).

PM-2 All Mahagony -mallissa kaula on liitetty runkoon perinteiseen tapaan liimaamalla (lohenpyrstöliitoksella). Mahonkikaula on yksiosainen kaulan korkoa lukuun ottamatta.

Fender käyttää tässä Paramount-kitarassa laadukkaita uusintapainoksia avoimista vintage-virittimistä.

Sekä PM-2 AM:n yläsatula, että kitaran kompensoitu tallaluu on tehty aidosta naudanluusta.

Uutuuskitaran mattaviimeistely on hyvin ohut, minkä ansiosta puun syyt on tunnettavissa (ns. open pore finish), antaen kitaralle mukavan luonnollisen tuntuman.

Fender PM-2 AM:ssä on tyylikäs, muttei yliampuva koristelu:

Viritinlavan ja ruusupuisen otelaudan reunoissa on käytetty monikerroksista reunalistoitusta. Kopan kannen reunalistoituksessa on valkoisen muovin lisäksi puusta tehty šakkilautakuvio, ja sama motiivi toistuu myös pohjan keskiviivassa…

…sekä kaikuaukon rosetissa.

Fender Paramount PM-2 AM myydään omassa laadukkaassa kotelossa.

****

Vaikka tämän Paramount-parlorin inspiraatio on selkeästi vanhoissa 1920/30-luvun kitaroissa, on kitaran soitettavuus onneksi silkkaa nykypäivää.

Kaulan profiili on nykyaikainen, hiukan madallettu D, eikä 30-luvulla yleensä käytetty – mutta nykyään mielipiteitä jakava – jyrkkä V. Nauhat ovat kapeaa sorttia ja nauhoituksen työnjälki erittäin siistiä.

Testissä käyneen PM-2 All Mahagony -mallin trimmi on ensiluokkainen – 12. nauhan kohdalla kielten korkeudet ovat 2,1 mm (matala-E) ja 1,7 mm (diskantti-e) – ja kitara soi kauttaaltaan puhtaasti ja rämisemättä.

Dreadnought-kokoa pienemmät kitarat ovat viime vuosina kasvattaneet selvästi suosiotaan, ja siihen on syynsä. PM-2 AM:n hieman vähemmän korostettu bassoalue (dreadnoughtiin verrattuna) sopii monille sormisoittajille kuin nakutettu, koska kitaran yleissointi on avoimempi ja tasapainoisempi. Tällaisesta soundista on myös studiossa paljon iloa, koska tiheässä bändisovituksessa häiritseviä ylimääräisiä bassotaajuuksia ei tarvitse vaimentaa, minkä ansiosta pienikoppainen teräskielinen istuu usein heti kättelyssä hyvin miksiin.

Väärinkäsitysten välttämiseksi: Fender PM-2 All Mahogany ei ole missään nimessä laihasti, ponnettomasti tai terävästi soiva kitara, vaan sen soundi on hyvin miellyttävä ja lämmin. Tällaisen parlor-kitaran soinnissa vain bassotaajuudet eivät kumise samalla tavoin kuin monissa dreadnoughteissa.

****

Minun mielestäni Fender Paramount PM-2 All Mahogany on todella laadukas pienikoppainen kitara. PM-2 AM on helpposoittoinen ja se tarjoaa 00-kokoiselle kitaralle tyypillisen lämpimän, mutta avoimen soundin.

****

Fender Paramount PM-2 All Mahogany

Hintaluokka noin 580 € (kova laukku kuuluu hintaan)

Lisätiedot: Fender

Kiitos DLX Musiikille testisoittimen lainaamisesta!

Plussat:

+ kokopuinen mahonkikoppa

+ mattaviimeistely

+ työnjälki

+ soundiSave

Save

Save

07/06/2017

Testipenkissä: Kiiras Instruments Ahti + Ukonkirves

Kiirassoitin – jo nimestä selviää, että kyse ei ole iskelmäsoittimista!

Simo Iiskola on tikkakoskelainen kitaranrakentaja ja rumpujen tekijä. Kiirassoittimen ydinmallisto – ytimekäs Katras-sarja – on suunniteltu metallikitaristin tarpeet mielessä pitäen, ilman kompromissejä tai anteeksipyyntöjä.

Saimme tilaisuuden testata kahta Kiiras Katras -mallia – S-tyylistä Ahtia ja V-tyylistä Ukonkirvestä (hinnat alk. 1,495 €).

****

Kiiraksen Ahti on sulavalinjainen metallimiehen työkalu, jonka ulkomuodoista on löydettävissä vaikutteita sekä Fender Stratosta, että Burns Bisonista.

Katras-kitaroiden runkojen pintaan on tehty koivun kaarnaa muistuttavia uria. Tahallisesti haalistuneen näköiseksi tehty mattaviimeistely tuo kitaraan viikinkitunnelmaa.

Testissä käyneen Ahdin runko on veistetty kolmesta palasta leppää.

Kaikissa Kiiras Katras -soittimissa on kolmiosainen runko, jossa on leveä keskiosa ja kaksi kapeampaa reunapalaa.

Kiiras Ukonkirves on Iiskolan versio Flying V -kitarasta.

Testatulla Ukonkirveellä on saarnirunko.

Molemmissa kitaroissa on mukavuusviiste rungon takapuolella.

Kiiras Katras -soittimissa on viisiosaiset kaulat vaahterasta ja wengestä. Kaulaliitoksessa käytetään puuruuvien sijasta pultteja.

Pääsyä ylänauhoihille on helpotettu sulavalla liitoskohdalla.

Simo Iiskola käyttää kitaroissaan huippulaadukkaita Gotoh-osia (black chrome -viimeistelyllä), kuten testatuistakin yksilöistä löytyviä Gotoh SG381 -virityskoneistoja.

Myös Floyd Rose -tyylinen talla on Gotohin valikoimasta (GE1996-T).

Wengeotelautaan on asennettu 24 tuhtia jumbo-nauhaa.

Vibratallalla varustetut Katrakset tulevat tavallisesti 16-tuumaisella otelaudan radiuksella, kun taas stoptail-versioissa on yhdistelmäradius (compound radius).

Kiiras-kitaroiden metalligenreä suosiva linja jatkuu myös mikrofonien osalta.

Ahti on varustettu kahdella passivisella humbuckerilla – kaulamikkinä toimii Seymour Duncanin Sentient, kun taas tallamikrofoniksi on valittu Nazgûl.

Ukonkirves tulee mainiosti toimeen Nazgûl-tallahumbuckerillaan.

Erikoisvalmisteiset mikrofonikehykset, sekä kytkin- ja jakkilevyt ovat ruostumatonta terästä, ja niissäkin toistuu kitaroiden tuohiteema.

Ahti-mallissa on kolmiasentoinen kytkin (kaulamikki, mykistys [!], tallamikki), kummallekin mikrofonille oma volume-säädin ja yhteinen master tone.

Ukonkirveessä on master volume- ja tone-säätimet.

Elektroniikkalokerot juotostöineen ovat erinomaisen siistejä. Elektroniikka on suojattu ulkoisia häiriöitä vastaan grafiittimaalilla ja metallifoliolla vuoratulla puukannella.

****

Vaikka kyseinen soitin näyttää mystiseltä, vanhalta puulankulta, Kiiras Ahdin soittotuntuma on juuri sellainen kuin mitä odottaisi huippulaadukkaalta custom-kitaralta – tämä on erittäin sulava ja hyvässä tasapainossa oleva sähkökitara.

Kaulaprofiili on laakea C, mutta kaula on riittävän tuhti tukeakseen otekättä myös pitkien soittosessioiden ajan. Kitaran nauhatyö on erinomaista, vaikka Ahdissa nauhojen päät eivät näytäkään yhtä sulavalta kuin esimerkiksi Ruokankaan soittimissa. Tärkeämpää kuin ulkonäkö on kuitenkin se, että nauhat (ja nauhojen päät) tuntuvat erittäin nopeilta ja kitkattomilta.

Testissä käynyt Ahti oli säädetty C-vireeseen. Soittotuntuma oli uskomattoman sulava, nopea ja tarkka, ja myös floikka toimi kuin unelma.

Seymour Duncanin Sentient ja Nazgûl -humbuckerit lukeutuvat firman tehokkaimpiin ja aggressiivisimpiin passiivimikkeihin. Säälimättömästä lähtötehostaan huolimatta molemmista humbuckereista löytyy yllättävän musikaalinen ja täyteläinen diskantti. Kyllä, nämä mikit pakottavat vahvistimen etuasteen äärirajoille, mutta soundi ei ole tympeä tai yksitoikkoinen.

Tässä on kaksi perussoundit esittelevää klippiä, jotka äänitin Blackstar HT-1R -putkikomboa käyttäen:

Moderni metalli ei ole oma leipälajini, joten käännyin genreen enemmän perehtyneen puoleen. Vanhin poikani Miloš Berka sävelsi ja soitti demobiisin. Kitararaidat on äänitetty Atomic Amps AmpliFire -mallintajan kautta, käyttäen Tube Screamerilla boostattua Friedman BE-mallinnusta, Zilla Fatboy 2×12 -impulssivasteen läpi ajettuna:

Kiiraksen Ukonkirves on fantastinen V-tyylinen kitara metalligenren soolokitaristeille.

Istuminen ei tietenkään ole sallittua, kun soittaa tämäntyypistä kitaraa. Tätä kitaraa soitetaan seisten ja mielellään tukkaa heiluttaen!

Kuten Ahti-mallissa, myös Ukonkirveessä on ensiluokkainen soittotuntuma ja loistavat säädöt (nyt D-vireessä)!

Voi olla, että kuvittelen (tai ehkä se johtuu korkeammasta vireestä), mutta minusta tuntuu, että saarnirunkoinen Ukonkirves kuulostaa aavistuksen verran kirkkaammalta kuin leppärunkoinen Ahti:

Miloš äänitti myös tämän demobiisin Atomic Amps AmpliFirellä, samoja asetuksia käyttäen:

****

Olen varma, että joillekuille Kiiras Katras -soittimien visuaalinen konsepti on liian väkevä. Nämä ovat makuasioita, ja kyseisille henkilöille löytyy varmasti mieleinen kitara maailman laajasta valikoimasta mustia, kiiltäväksi lakattuja kitaroita.

Minusta on kuitenkin selvää, että Kiiraksen Ahti- ja Ukonkirves-malleissa ulkonäkö on vain osa loistavaa kokonaisuutta. Molemmat ovat erinomaisia, käsintehtyä sähkökitaroita, jotka tarjoavat juuri oikeat ominaisuudet nykyaikaiselle metallikitaristille.

Simo Iiskolan Kiirassoitin tarjoaa runsaasti custom-vaihtoehtoja mikrofoneista ja elektroniikasta erilaisiin viritinlavan muotoihin, joiden avulla voi luoda oman unelmakitaransa.

****

Kiiras Instruments Ahti + Ukonkirves

Hinnat alk. 1,495 € (kitaralaukku kuuluu hintaan)

Lisätiedot: Kiirassoitin

Demobiisin tekijä: Miloš Berka.

Plussat:

+ suomalainen käsityö

+ runsaasti custom-ominaisuuksia

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ viimeistely

+ soundiSave

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

07/06/2017

Fender Paramount PM-2 All Mahogany – The Kitarablogi-video

Lisätiedot: Fender

30/05/2017

Guitar Porn: Fender Paramount PM-2 AM Parlor

Lisätiedot: Fender

05/05/2017

Ensi viikolla ilmestyy Kitarablogin ukulelekatsaus

Save

28/04/2017

Ukulelen anatomia

Ukulele on pienikokoinen nelikielinen kielisoitin kitaraperheestä. Musiikkiistorian kirjoissa sanotaan, että havaijilainen ukulele kehittyi nykymuotoon 1800-luvun loppupuolella espanjalaisista ja portugalilaisista ”matkakitaroista”. Lähteestä ja näkökulmasta riippuen, soittimet saapuivat Havaijille joko Etelä-Amerikan kautta (vihuela) tai suoraan europpalaisten maahanmuuttajien mukana (machete tai braguinha).

1900-luvun alussa Yhdysvalloissa kasvoi kiinnostus Havaijin-saaria ja havaijilaista kulttuuria kohtaan. Vuonna 1915 alkoi erilaisten näyttelyjen ja kiertävien musiikkiryhmien kautta USAssa suoranainen Havaijibuumi. Etenkin ukulelellä vaikutti olevan erityisen suurta viehätysvoimaa ja soittimen kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti.

Jostakin syystä ukulelen suosio ei loppunut muutaman vuoden jälkeen, vaan pikkuinen soitin teki onnistuneen hyppäyksen hula-hula soittimesta varhaisen jazzin ja vaudeville-viihteen soittimeksi.

Vasta 1960-luvun beat-, rock-, blues- ja folk-aallot veivät lopulta ukulelelta sen pitkän suosion.

Nyt näyttää kuitenkin siitä, että ukulele on tekemässä suuren comebackin. Aktiivisoittajia on tulossa koko ajan lisää. Myös monissa kouluissa oppilaiden ensisoitin on yhä useammin nokkahuilun sijaan ukulele.

Kuvassa (vasemmalta): sopraano-, konsertti- ja tenoriukulele, sekä guita(r)lele.

Alkuperäisestä sopraanoukulelesta kasvoi ajan myötä kokonainen soitinperhe. Sopraanon lisäksi yleisesti käytössä ovat konsertti- ja tenoriukulelet. Pikkuinen sopranino- tai tasku-ukulele on tarkoitettu lähinnä hauskaksi kuriositeetiksi. Baritoniukulele taas eroaa muista perinteisistä ukuleleista virityksen suhteen, sillä sillä on C-virityksen (g1-c1-e1-a1) sijaan sama viritys kuin kitaran neljällä ylimmällä kielellä.

Komppisoittajat suosivat yleensä perinteistä ”korkeaa” C-viritystä – myös tenoriukuleleissa – kun taas monesti melodiaa soittavat soittajat suosivat tenoreissa usein ”matalaa” C-viritystä (g-c1-e1-a1), jossa g-kieli on soittimen matalin kieli. Jotkut taas pitävät sopraanoukulelejään vanhassa (alkuperäisessä) D-virityksessä (a1-d1-fis1-h1).

Perinteisten kokojen lisäksi on markkinoilla vielä bassoukuleleja, joilla on paksujen kumimaisten kieltensä ansiosta sama viritys kuin bassokitaralla, sekä guitalele (tai guitarlele), joka on tenorikokoinen pikkukitara A-virityksellä.

Ukulelen perusrakenne on hyvin kitaramainen – soittimessa on kaula, nauhallinen otelauta, sekä ontto kaikukoppa.

Vintage-tyylisissä sopraanoissa on usein vain 12 nauhaa, mutta isommissa malleissa voi olla jopa 18 nauhaa.

Kitaratyylisen muodon lisäksi on myös tällaisia nk. ananasmallisia soittimia (ns. pineapple uke), joilla on hieman erilainen ääni.

Joissakin malleissa voi olla muotoon prässätty kaareva pohja, niin kuin kuvan taaemmassa soittimessa.

1900-luvun alussa kaikissa ukuleleissa käytettiin virittämiseen esim. monen jousisoittimen tavoin yksinkertaisia puutappeja, joissa puiden kitka piti kielet vireessä (kuvassa: ruskeat virittimet).

1920-luvulla ns. patenttivirittimet astuivat mukaan kuvaan. Myöskään näiden metallisten viritystappien sisällä ei ollut varsinaista koneistoa hammasratoineen, vaan nekin toimivat viritystapin, metalliprikkojen ja -jousien välisellä (säädettävällä) kitkalla.

Moderneissa soittimissa käytetään yleensä joko avoimia tai suljettuja kitaratyylisiä virittimiä.

Nykyisin markkinoilla olevissa ukuleleissä voi olla joko perinteinen talla, jossa tavallinen solmu pitää kielet paikoillaan, …

… tai sitten klassiselta kitaralta lainattu, hieman monimutkaisempi ratkaisu.

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

24/04/2017

Ukulele Roundup 2017 – The Kitarablogi-video

21/04/2017

Ukulele Roundup 2017 – Now on SoundCloud

Save