Testiin pääset TÄÄLTÄ.
Nyt Rockway-blogissa: Fame ja Harley Benton – uhka vai mahdollisuus?
Tulossa Rockway-blogiin: Voiko saksalaisfirmojen omissa brändeissä edes puhua laadusta?
• Efektejä: Joyo Analog Chorus, Mad Professor Simble OD, EHX Nano Big Muff Pi, Jim Dunlop CryBaby Mini
• Vahvistin: Bluetone Black Prince Reverb
• Äänityskalusto: Shure SM57 ja Universal Audio Volt 2
****
• Vahvistimet: Bluetone Shadows Jr & Juketone True Blood
• Efektipedaaleja ei käytetty
• Äänityskalusto: Shure SM57 ja Universal Audio Volt 2
Testipenkissä: LTD Phoenix Arctic Metal, Phoenix-1000 Vintage White & Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry
LTD Guitarsin Phoenix-sarja on ollut olemassa jo yli kymmenen vuotta, mutta firma on hiljattain päivittänyt näiden Firebird-tyylisten soittimien ilmettä ja myös useat detaljiratkaisut, minkä ansiosta uudistunut mallisto on mielestäni jopa houkuttelevampi kuin ennen.
Viime kahden vuoden aikana LTD on myös lisännyt uusi vaihtoehtoja Phoenix-mallistoonsa. Oli siis korkea aika tutustua näihin kitaroihin perusteellisemmin.
LTD Phoenix-1000 Vintage White (hinta: 1.082 €) on testissä käyneen trion eniten ”perinteinen” malli, johon on asennettu kaksi passiivista Seymour Duncan -mikrofonia.
LTD:n Phoenix Arctic Metal (hinta: 1.099 €) kuuluu brändin suoraviivaiseen Arctic Metal -sähkökitaramallistoon ja sen kohderyhmä ovat metalligenren soittajat. Kitarasta löytyy aktiivinen EMG-tallahumbucker.
LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry -kitara (hinta: 1.320 €) tarjoaa Fishmanin uusia aktiivisia Fluence-mikrofoneja Phoenix-sarjan soittimessa.
Näissä kolmessa soittimissa on monta yhteistä ominaisuutta:
Phoenix-sarjalaiset on rakennettu kaula-läpi-rungon-periatteella. Se tarkoittaa, että kitaran kaula ja rungon kohotettu keskiosa koostuu kolmesta vierekkäisistä mahonkipalasta, jotka jatkuvat koko matkan lavan kärjeltä hihnatappiin saakka. Kaksi hieman ohuempaa siivekettä on lisätty keskiosan molempiin puoliin rungoksi. Kumpikin siiveke koostu kahdesta tai kolmesta vierekkäisestä mahonkipalasta, mikä pitää tuotantokustannukset maltillisina.
Yksi selvä ero Gibson Firebird -malliin nähden on, että LTD Phoenix -kitaroiden rungon takaosaa on jätetty täysin tasainksi, ilman etupuolen keskiosan pykälää, mikä tekee Phoenixeistä mukavamman soittaa. Kitaroiden viiste kylkiluille on asianmukaisen syvä, ja rungon etupuolelta löytyy jopa sulava mukavuusviiste käsivarrelle.
Kaikissa LTD Phoenix -malleissa on ”vasenkätinen” viritinlapa, sekä kitkaa vähenevä yläsatula.
Kitaran otelaudat on veistetty eebenpuusta – Arctic Metalin tapauksessa otelaudassa ei ole otemerkkejä, paitsi sen sivuun upotetut ja pimeydessä hohtavat isot pisteet, kun taas kummassakin Phoenix-1000-kitarassa löytyy ESP/LTD:n tyylikkäitä lippu-upotuksia, sekä reunalistoitus.
Kitaroiden 22 jumbokokoista nauhaa ovat ruostamatonta terästä (!), mikä on tässä hintaluokassa hyvin harvinainen herkku. Mensuurin pituus on kaikissa Phoenix:eissä 25,5 tuumaa (64,8 cm).
LTD Phoenix -kitaroiden lukkovirittimet vaikuttavat hyvin laadukkailta.
TonePros:n valmistama tune-o-matic-tallan ja stoptail-palkin parivaljakko on lukittavaa sorttia.
Kaikissa kolmessa Phoenix-malleissa on mukana nostokytkin lisäsoundeja varten. Voit lukea seuraavassa osiossa, mikä nostokytkin tekee testissä olevissa soittimissa.
****
Phoenix-1000 Vintage White on kolmikon kevyin soitin, mutta erot testikitaroiden välillä ovat pieniä.
Passiivimikityksen ansiosta Vintage White -mallia voisi kutsua Phoenix-sarjan eniten perinnehenkiseksi soittimeksi.
Kaulamikrofoniksi on valittu Seymour Duncanin Phat Cat, joka on P-90-kaltainen ”paksu” yksikelainen humbuckerkoossa. Tallamikrofoni on Duncanin Custom-malli, joka on PAF-henkinen soundiltaan, mutta hieman ”kuumempi” tapaus. Tone-säätimen nostokytkin puolittaa nostetussa asennossa tallamikkiä yksikelaiseksi, minkä ansiosta kitarasta lähtee peräti viisi erittäin käyttökelpoista soundia.
Meidän kitaristien keskuudelta löytyy yhä henkilöitä, jotka väittää että aktiivimikit kuulostavat tylsiltä ja elottomilta. Aktiivimikeiltä kuulema puuttuu kunnon karakteeri.
Haluaisin kysyä heiltä onko kukaan heistä tutustunut edes yhtään niistä inspiroivista aktiivimikkeistä jotka tulivat markkinoille viimeisen 20 vuoden aikana?
Vaikka Phoenix Arctic Metal -kitaran kohderyhmä löytyy varmaan hevimuusiikin ystävien keskuudelta, olen aivan varma, että EMG 81TW -aktiivimikki voisi olla erittäin toimiva ratkaisu monessa eri genreissä.
EMG:n malli 81TW on nerokas uusi sisarmalli firman Model 81 -klassikkomikrofonista, ja se tarjoaa nyt kaksi autenttista soundivaihtoehtoa. EMG 81TW on kolmikelainen (!) aktiivimikki, josta saa sekä kunnon humbuckersoundi että aidon yksikelaisen ääni, silloin kun nostokytkin on ylhäällä. Parasta tässä on, että yksikelaismoodissa yksi humbuckerin keloista toimii fantomikelana, minkä ansiosta myös EMG 81TW:n singlecoil-soundi on täysin hurinaton!
LTD:n Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry on kolmikon painavin soitin, vaikka erot testikitaroiden välillä ovat pieniä.
Black Cherry -mallin tärkein ominaisuus on aktiivinen Fishman Fluence -mikkivarustus. Fishmanin Fluence-sarjassa on yhdistetty aktiivimikrofonien perinteiset hyvät puolet – matala impedanssi, suurempi dynamiikka, sekä (usein) korkeampi lähtötaso – firman akustisista etuvahvistimista aktiivimikkeihin siirettyyn hurinapoistoon ja soundimallinnukseen.
Tämä tarkoittaa LTD Phoenix-1000:n tapauksessa, että kitarasta saa peräti kuusi eri humbuckersoundia:
Kun tone-säätimen nostokytkin on ylhäällä mikit toimivat Classic-moodissa, jossa saa ”passiivisoundeja – alnico kaulamikki, molemmat yhdessä tai keraaminen tallamikki yksin.
Silloin kun nostokytkin on alhaalla mikrofonit toimivat Modern-moodissa, jolloin voi valita ”aktiivimikki” soundeista.
Kuulen jo narinan: ”Mikä uutta tässä on? Aktiivi-/passiivikytkimet on jo niin nähty!” Totta, mutta:
Fishman Fluence -mikrofonien kytkin kytkee ainoastaan eri mikkisoundien välillä, teknisesti Fluence-mikit pysyvät molemmissa moodeissa aktiivisena. Tämä tarkoittaa, että myös ”passivisoundeissa” voi hyödyntää aktiivimikityksen etuja – mikkien impedanssi ei muutu moodien välillä. Vain peruskarakteeri muuttuu keskialuevoittoisesta ”passiivisoundista” aktiivi-moodin tarjoamaan isompaan bassoon ja avoimempaan diskanttiin.
****
Soitettavuuden ja ergonomian suhteen kaikki kolme Phoenix-kitarat lähtevät samalta viivalta. Kaulaprofiili tuntuu erittäin mukavalta, olessaan toimiva ristisiitos 1950-luvun Gibson-pyöreyttä ja 1960-luvun Fender-vaivattomuutta. Rosterinauhat tuntuvat eritäin sulavilta ja nopeilta, ja Phoenix-mallien suhteellisen tasainen otelautaradius (13,8 tuumaa/350 mm) edesauttaa kielten bendauksia.
Henkilökohtainen suosikkini tästä triosta on varmaan LTD Phoenix Arctic White -malli, koska tykkään siitä virtaviivaisuudesta ja suoraviivaisuudesta, jonka yhdellä mikillä varustetut sähkökitarat tarjoavat. Jos tarvitset lajemman soundivalikoiman musiikkityyli ratkaisee luultavasti – jos pysyt enemmän särösoundien puolella LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry on hyvin luonteva valinta, kun taas erittäin hyvien clean-soundien ystävät kallistuvat kenties enemmän LTD Phoenix-1000 Vintage White:n suuntaan.
Kaikki kolme LTD-kitarat ovat joka tapauksessa erinomaisia pro-luokan laatukitaroita. Kokeileminen varmasti kannattaa!
Review: LTD Phoenix Arctic Metal, Phoenix-1000 Vintage White & Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry
LTD Guitars’ Phoenix Series has been around for over a decade now, but recently the company has given this Firebird-inspired guitar range a cosmetic and electronic overhaul that – at least in my opinion – makes the instruments even more attractive.
Over the past couple of years LTD has also diversified the model range, prompting us at Kitarablogi.com to take a closer look at the current crop of Phoenixes.
The LTD Phoenix-1000 Vintage White (current price in Finland: 1,082 €) is the most ”traditional” of the trio of models on review in this article, sporting a pair of passive Seymour Duncan pickups.
LTD’s Phoenix Arctic Metal (current price in Finland: 1,099 €) is part of the company’s stripped-down Arctic Metal range of guitars aimed at Metal guitarists. It comes with a single active EMG pickup.
The LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry (current price in Finland: 1,320 €) introduces Fishman’s new active Fluence humbuckers to the Phoenix Series.
All three models share many features between themselves:
The Phoenix Series instruments are neck-through guitars, built around a neck and central body core made of three long strips of mahogany going from the tip of the headstock all the way down to the end of the body. Two slightly thinner wings are then added on either side of the through-neck as the guitar’s body. The body wings have been glued from two to three side-by-side blocks of mahogany for each wing to keep down production costs and to make more economical use of the available timber.
In contrast to a Gibson Firebird an LTD Phoenix has a level back without the stepped neck core, which makes the LTDs much more comfortable to carry and play. The Phoenix models also have a deeper ribcage contour on the back of the body, as well as a nice smooth forearm chamfer on its front.
The LTD Phoenixes feature reverse headstocks and friction-reducing nuts.
All models come with Macassar ebony fingerboards – in the Arctic Metal’s case the ’board has been left unadorned, except for its special glow-in-the-dark side dots, while both Phoenix-1000 versions sport ESP/LTD’s stylish flag inlays and binding.
The 22 jumbo-size frets are made from stainless steel, which is still a rather deluxe feature in this price range. The scale length on all Phoenix guitars is 25.5 inches/64.8 cm.
All LTD Phoenix models come with a very smooth set of locking machine heads.
The tune-o-matic bridge and tailpiece combination are locking units made by TonePros.
All three Phoenix models come equipped with a push/pull-switch for additional sounds, read about the details in the section below.
****
The Phoenix-1000 Vintage White is the lightest of the tested trio by a small margin.
Thanks to its passive pickups the Vintage White could be described as the Phoenix Series’ most traditional guitar.
The neck pickup is a Seymour Duncan Phat Cat, which is a humbucker-sized P-90 singlecoil. The Duncan Custom in the bridge position is a slightly hotter version of a typical PAF-style humbucker. The tone control’s push/pull-switch lets you choose between the full humbucker for full power and the split humbucker for faux singlecoil tones. This gives you five different tonal variations that cover a surprisingly wide amount of musical ground.
There are still quite of lot of incorrigible doubters, who never cease to claim that active pickups sound dull and lifeless, without any real character.
C’mon guys, have you ever really tried any of the plethora of inspiring active pickups that have come out over the past two decades?
Even though the Phoenix Arctic Metal is aimed squarely at the players preferring heavier genres of music, I’m sure the active EMG 81TW will go a long way in winning over guitarists from many different styles.
The EMG 81TW is an ingenious new version of the company’s classic Model 81 humbucker that offers two authentic-sounding variants in one pickup. The EMG 81TW is a three-coil design giving you the full humbucker tone, as well as a genuine singlecoil (not a split humbucker) sound when you pull the volume pot’s push/pull-switch up. By using one of the humbucker coils as a phantom coil during singlecoil use, the Model 81TW manages to give you noiseless singlecoil action!
The LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry is the heaviest guitar in this round-up by a small margin.
The special feature of the Black Cherry model is the pair of active Fishman Fluence humbuckers. Fishman’s Fluence pickups bring together the traditional advantages of active pickups – low impedance, larger dynamics, (often) higher output – with hum-reduction and microphone/pickup modelling technology transferred from the company’s preamps for acoustic instruments.
In the LTD Phoenix-1000’s case this means you get six different basic tonalities:
With the tone control’s switch in the ”up” position you get classic (read: passive) alnico neck humbucker, classic ceramic bridge humbucker, and both classic ’buckers on in the toggle switch’s middle position.
With the push/pull-switch in ”down” you get modern (read: active) counterparts of the sounds mentioned above.
Now you might ask: ”What’s the buzz? We’ve seen active/passive switching before!” And right you are – but this isn’t what’s happening with the Fishman Fluence humbuckers. The Fluence pickups stay active all the time, which means that the ”passive” tones are delivered with the same advantages active pickups offer. And there’s no drop in the nominal output levels between the classic and modern modes, only the basic tonality changes from a chunkier mid-range in classic mode to more bottom end punch and treble bite in modern mode.
****
In terms of playability and handling there’s virtually nothing to divide this trio of LTD Phoenixes. They all come with a great-feeling neck that’s somewhere between a chunky late-Fifties Gibson neck profile and an early-Sixties Fender neck. The stainless steel frets offer a super-smooth playing surface, and the Phoenixes’ flat 13.8″/350 mm fingerboard radius couldn’t be any more eager to please during string bending.
My personal favourite of these three instruments would be the LTD Phoenix Arctic White, because I simply love the no-nonsense, no-compromise attitude of single pickup guitars. If you need a wider variety of tonal options your choice would depend on whether you are more of an out-and-out Rock and Metal player (LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry), or whether clean and only slightly overdriven sounds are also a vital part of your tonal arsenal (LTD Phoenix-1000 Vintage White).
In any case, all three guitars are fantastic players and quality instruments that will never leave you feel wanting. Try one now!
Guitar Porn: LTD Phoenix Series
Tulossa… ** Coming soon… ** LTD Phoenix
Here’s a demo song featuring three LTD (by ESP) Phoenix models:
• LTD Phoenix-1000 Vintage White (with Seymour Duncan pickups) – first solo
• LTD Arctic Metal Phoenix (with EMG 81TW active triple coil pickup) – second solo
• LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry (with active Fishman Fluence pickups) – third solo
****
Features shared by all three models:
• Three-piece mahogany through-neck
• Mahogany body wings
• Macassar ebony fretboard
• Stainless steel frets
• Locking tuners
• Tone Pros bridge and tailpiece
• Three-way toggle switch
• Master volume and tone controls (push/pull switch in tone knob)
****
Amps used:
• Bluetone Black Prince Reverb
• Bluetone Shadows Jr.
Finnish handcrafted all-valve combos.
****
Effects used:
• Ibanez 850 Fuzz Mini
• Joyo Analog Chorus
****
All guitar tracks have been recorded with a Shure SM57 plugged into a Cranborne Audio Camden EC2 preamp.
Tiedote: Seinäjokiselta Katar Kustom Kuitarsilta nimikkomallisto legendaariselle blueskitaristi Duke Robillardille
Neljä kertaa Yhdysvaltojen parhaaksi blueskitaristiksi valittu Duke Robillard saa oman kitaramallistonsa, Katar Bluesmasterin, seinäjokisen Katar Kustom Kuitarsin valmistamana. Katar Kustom Kuitarsia luotsaava seinäjokinen Jukka Kattelus on toiminut soitinrakentajana 30 vuotta.
Muun muassa Fabulous Thunderbirdsin, Bob Dylanin ja Tom Waitsin kanssa esiintynyt ja levyttänyt Duke Robillard oli taannoin kiertueella Wentus Blues Bandin kanssa Suomessa. Joukkio vieraili vapaa-ajallaan Jyväskylän Veturitallien Musamessuilla, jossa eri kitaranrakentajat esittelivät instrumenttejaan. Robillard ihastui tuolloin Jukka Katteluksen tekemään Katar Popmaster -kitaraan.
“Kokeilin muutamaa mielenkiintoista kitaraa, mutta kun tulin Katarin osastolle, olin aivan häkeltynyt siitä, kuinka hienoja Jukan kitarat olivat sekä siitä, kuinka kauniita ja hyvin rakennettuja ne olivat”, Duke Robillard kertoo ja jatkaa:
“Ulkonäkö kiinnitti tietysti huomioni ensimmäisenä. Mielestäni soittajana kitaran pitää ensin vetää puoleensa visuaalisesti. Katarin kitarat ovat visuaalisesti miellyttäviä, ja kaunis oranssi väri ja puun syykuvio tekivät ostamastani kitarasta hyvin erikoisen näköisen. Kun soitan sitä, ihmiset kommentoivat, kuinka kaunis Katar-kitara on ja kuinka hyvältä se kuulostaa!”
“Viimeisten 50 vuoden aikana olen omistanut yli tuhat kitaraa ja Katar-kitarani on varmasti yksi parhaista omistamistani kitaroista”, Robillard ylistää Kattelusta ja seinäjokista käsityötä.
Katar Popmaster -kitara on nähtävillä myös Duke Robillard Bandin uudessa “Outta here” -musiikkivideossa.
Nyt Rockway-blogissa: LP Custom -tyyliset kitarat
LP-copies – two Customs and one Standard
• GrassRoots G-LP-60C (LP Custom style)
• Green Guitars LP Standard Silverburst
• Tokai ALC-62 (LP Custom style)
The rhythm guitar and harmonised melody parts were played on a mix of all three guitars. The lead guitar parts (neck humbucker) used the same amp plug-in settings for all three models. Each lead guitar is indicated by the picture in the video.
Testi tulossa Rockway-blogiin!
Testipenkissä: Seitsemän GrassRoots-mallia
Kun Hisatake Shibuya avasi Electric Sound Products -myymälänsä Tokiossa vuonna 1975, hän ei varmaankaan olisi uskonut, että firmasta tulisi tulevaisuudessa yksi maailman isoimmista sähkökitara- ja -bassobrändeistä.
Alussa oli tee-se-itse-kitarantekijöille kitaraosia myyvä liike, nyt ESP Guitars on erittäin iso kielisoitinvalmistaja vaikuttavalla portfoliolla:
ESP Guitars- ja Custom Shop -brändien alla tehdään huippusoittimia Japanissa ja Yhdysvalloissa, E-II kitarat ja bassot ovat tarkoitettuja ammattisoittajille ja vaativille harrastajille, ja LTD Guitars tarjoaa erittäin laajan valikoiman edullisia ja keskihintaisia soittimia, jotka sopivat sekä aloittavalle kitaristille että hintatietoiselle edistyneelle soittajalle.
Monet LTD-brändin soittimista ovat suunnattuja Hard Rock- ja Metalli-muusikoille, mutta ESP:llä on myös perintötietoisempi ala-brändi, joka on tähän asti jäänyt meillä ehkä hieman tuntemattomaksi. Tämän brändin nimi on GrassRoots, ja Kitarablogilla oli nyt mahdollisuus ottaa peräti seitsemän eri mallia testiin. Kaikki soittimet myydään omassa laadukkaassa keikkakassissa. Edetään aakkosjärjestyksessä.
****
GrassRoots JB-55R (515 €) on firman näkemys Fender Jazz-bassosta.
Testibasso on erittäin komea kapistus, jolla on kolmikerroksinen musta pleksi, sekä hyvinkin laadukkaasti toteutettu kermanvaalea viimeistely. Rungon syvät viisteet etu- ja takapuolella tekevät bassosta hyvin aistokkaan, ja soittomukavuuden näkövinkkelistä GrassRootsin JB-55R tuntuu kallimmalta kuin mikä sen on.
Basson perusainekset ovat perinteisiä – leppärunkoon on liitetty vaahterakaula ruuviliitoksella.
GrassRoots-soittimien tarkoitus näyttää olevan, että muusikko saa myös tässä hintaluokassa soittimesta sen täydellisen ”vintage-kokemuksen”, mikä on minusta erittäin hyvä. Jotkut edulliset brändit nimittäin varustavat soittimensa varsin geneerisillä ”keskitien ratkaisuilla” kaulaprofiilin suhteen. Tällaiset kaulat eivät tunnu mitenkään persoonaalliselta, eikä niistä oppii, mitkä erot soittotuntumassa vanhoilla klassikkosoittimilla todellisuudessa ensiintyy.
GrassRoots taas on valinnut JB-55R:n kaulaprofiiliksi juuri sitä oikeanlaista, kapeaa ja solakkaa profiilia, joka kuuluu Jazz-bassoon. Kaula on myös viimeistelty kiiltävällä kirkaslakalla, ja sitä on vedetty – perinteen mukaan – myös otelaudan reunoihin.
Erittäin kauniiseen ruusupuuotelautaan on asennettu 20 vintage-tyylistä nauhaa.
GrassRoots JB-55R:n avoimet virittimet ja sen perinnetalla ovat laadukkaita versioita 1970-luvun alkuperäisistä.
GrassRootsin omilla yksikelaisilla mikrofoneilla käytetään alnico-magneetteja. Tallamikki on oikeaoppisesti laitettu alkuperäiseen, 60-luvun paikkaansa. Fender Jazz-bassoissa oli 70-luvulla tallamikki siirretty jostain ihme syystä pari senttiä lähemmäksi tallaa, mikä muutti mikin soundia liian ohueksi – ainakin minun mielestäni. Kolmen säätimen passivinen elektroniikka on perinteiden mukainen – kaksi volume plus master tone.
Olen aina ollut suuri Jazz-bassojen fani ja voin onneksi todeta, että GrassRoots JB-55R on upea versio aiheesta hyvin muusikoille ystävällisellä hinnalla.
Musamaailma, joka tuo GrassRoots-soittimet maahan, on tunnettu siitä, että kaikki soittimet säädetään firman varastossa soittokuntoon, mikä on hyvinkin usein ratkaiseva seikka juuri edullisissa ja keskihintaisissa kielisoittimissa.
JB-55R:n soitettavuus on näin ollen ensiluokkaista suoraan paketista ja keikkakassista vedettynä. Tämä basso on heti valmis toisitoimintaan. JB-55R:n soundikin on juuri sitä mitä haen Jazz-bassosta – dynaaminen ja erotteleva, mutta silti lämmin. Se on siis täysosuma!
****
GrassRoots LP-60S (559 €) on brändin näkemys legendaarisesta vuoden 1960 Gibson Les Paul Standardista.
Koska aidon mahongin ja loimuvaahteran hinnat ovat jatkuvassa nousussa, soitinvalmistaja ovat joutuneet käyttämään luovia ratkaisuja alle 1.500 euroa maksavien Gibson-tyylisten soittimien valmistuksessa. Joidenkin brändien ratkaisut ovat kuitenkin parempia kuin toisten.
Minun mielestäni GrassRoots on laittanut LP-60S-mallissaan asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen.
Ehkä yllättävin seikka on, että tässä GrassRoots-kitarassa käytetään yksiosaista mahonkikaulaa, ihan niin kuin sen esikuvassaan. Kaulan rakenne ja materiaali on tärkeämpi faktori kielisoittimen soundissa kuin mikä usein luullaan, mikä tekee tästä valinnasta niin tärkeän. Yritin löytää piilossa olevia liimasaumoja, mutta ei, tämä kaula on yksiosainen!
Tässä hintaluokassa on kuitenkin jossain säästettävä puiden valinnoissa, ja GrassRootsin LP-60S:ssä säästöt kohdistuvat – järkevästi – runkoon. Rungon takaosa koostuu neljästä vierekkäisistä paloista, joiden syykuviot on kuitenkin sovitettu huolellisesti yhteen. Täysipuinen vaahterakansi on saanut ylleen erittäin hienoa viilua loimuvaahterasta.
Virityskoneistojen ja vintage-kokoisten nauhojensakin suhteen GrassRootsin LP-60S pysyy perinteisiin uskollisena. Myös tässäkin soittimessa on kaunis ruusupuinen otelauta, joka on tässä kitarassa reunalistoitettu.
En ole ehkä paksuhkon mustan kaularaudan kannen suurimpia ystäviä, mutta se on vain pikkuinen kosmeettinen seikka.
Minun täytyy myös mainita, että LP-60S:n viimeistely on erittäin onnistunut; tämä kitara ei näytä, eikä myöskään tunnu lainkaan muoviselta!
Syykuvioiden perusteella tälle yksilölle voisi antaa nimeksi vaikkapa ”nuoli”…
Kitaran humbuckerit ovat GrassRootsin itse valmistamia. Mikkien soundi oli minulle valtavan iso yllätys, koska ne kuulostavat selvästi paremmalta kuin mikä osasin odottaa tässä hintaluokassa. Humbuckerit eivät ole liian tehokkaita, vaan ne soivat avoimella ja dynaamisella äänellä, jossa on juuri se oikea sekoitus kauneutta ja karheutta. Mikrofonien ansiosta GrassRoots LP-60S on juuri niin monipuolinen kitara kuin ne vanhat Les Paulit, ennen kun niistä tehtiin pelkkiä Blues- ja Rock-soittimia.
Myös soittotuntumaltaan GrassRootsin LP-60S on hyvin autenttinen, kitaran mukavan tuntuisen vuoden 1960 kaulaprofiilin, pienten nauhojen ja erinomaisen setupin ansiosta.
Tämä GrassRoots on mielestäni mainio tapa tutustua LP-tyylisten kitaroiden maailmaan.
****
”Voiko se olla totta?” Kyllä, ne meni ja teki LP Standardista matkakitaran!
GrassRoots LPS-Mini (379 €) ikäänkuin ottaa firman LP-60S-mallia ja muokkaa sitä matkakitaraksi, jolla on 20,5 tuuman mensuuri (52.1 cm), sekä pikkuinen paristokäyttöinen vahvistin omalla kaiuttimella kaulamikrofonin paikalla. Mikrofonivalitsin ei tässä soittimessa toimi – se on lisätty pelkästään ulkonäön vuoksi.
LPS-Mini on tehty samalla pieteetillä kuin täysikokoinen LP-60S, kaikki mitat on vain pienetty. Ainoastaan kaulan leveys on säilynyt lähes muuttumattomana, muuten aikuisilla olisi liian hankalaa soittaa LPS-Miniä.
Pikkukitaran toteutus on kauttaltaan laadukasta, minkä ansiosta GrassRootsin LPS-Mini on oikea soitin, eikä lelu tai kivalta näyttävä esine.
Kytkin ei tee mitään, mutta säätimet sen sijaan toimivat:
Kumpikin tallamikin säätimistä toimii niin kuin tavallisesti; eli: käytössä on tallamikrofonin voimakkuus- ja diskanttisäädin, riippumatta siitä onko GrassRoots-kitaran oma vahvistin (”Speak Up”) käytössä vai ei.
”Kaulamikin tonesäädin” ei vaikuta soundiin, mutta siihen yhdistetty nostokytkin laittaa Speak Up -järjestelmän päälle tai pois. Kun Speak Up -vahvistin on päälle kitaran ”kaulamikin volumesäädin” säätää vahvistimen volyymiä.
LPS-Minin nostokytkimellä voi vain valittaa sisäisen vahvistimen ja ulkoisen vahvistimen välillä. Kitaralla ei ole mahdollista käyttää molemmat vaihtoehdot samanaikaisesti.
Testatussa GrassRoots LPS-Mini -kitarassa on päällä 011-paksuinen kielisetti ja se on viritetty standardivireeseen. Soittotuntuma on yllättävän ”normaali”, vaikka mensuuri on niin paljon ”alkuperäistä” lyhyempi.
Jos haluaa, voi myös kokeilla korkeampia virityksiä ohuimilla kielillä.
Testijakson aikana palasin aina uudelleen tähän GrassRootsiin, koska LPS-Mini on niin kätevä ja hauska kitara – olohuoneen sohvalla, mutta muuallakin.
Jos minulta kysyy, niin sisäänrakennettu vahvistin ja kaiutin eivät ehkä ole LPS-Minin tärkein ominaisuus. Speak Up -järjestelmän soundi ei ole sinänsä ”huono”, mutta kaikki, jotka ovat kerrankin kokeilleet yhden-parin watin paristovahvistimia, tietäävät, että niiden soundi ei tavallisesti ole riittävän täyteläistä.
”Kunnon” vahvistimella asiat näyttävät kuitenkin täysin erilaiselta; silloin LPS-Ministä tulee täysiverinen sähkökitara, jolla on yllättävän iso ja tarkka LP-soundi.
****
GrassRoots PB-55R (515 €) on varhaisen 1960-luvun Presarin täydellinen kaksoisolento. Kaikki tärkeät tunnusmerkit löytyvät:
Basson kolmiosainen leppärunko on saanut ylleen herkullisen kolmivärisen sunburst-viimeistelyn, plektrasuoja on kilpikonnakuvioinen, ja runkoon on liitetty vaahterakaula ruusupuisella otelaudalla.
Otelauta on tässäkin bassossa hyvin kaunis!
Kiiltävällä lakalla viimeistelyllä kaulalla on P-bassolle tyypillinen, leveähkö ja laakeahko profiili. Täydellistä!
PB-55R-bassoon on asennettu neljä avointa virittintä, sekä 20 vintage-kokoista nauhaa.
Basso saapui testiin erinomaisillä säädöillä.
PB-55R:n talla on hyvä versio Fenderin alkuperäisestä 1960-luvun loppupuolelta.
GrassRootsissa on käytössä firman oma, alnico-magneeteillä varustettu split-coil mikrofoni. Mikin signaalia syötetään master volumen ja master tonen kautta lähtöjakkiin.
Hyvä P-basso on varsin inspiroiva soitin, joka sopii miltei kaikkiin tilanteisiin ja musiikkigenreihin, sillä se on monipuolisempi kuin mitä monet uskovat.
Testjakson jälkeen voin vain todeta, että GrassRootsin PB-55R todellakin on erinomainen P-basso!
Jos näytät minulle 60-luvun tyylisen Presarin, niin mieleeni juolahtaa heti sellaiset basistit kuin James Jamerson (Motown), Bob Babbitt (Motown), Donald ”Duck” Dunn (Stax), sekä Tommy Cogbill (Muscle Shoals). Työhuoneestani kuultiin tuntikausia pelkästään vanhoja Soul-, Motown- ja R&B-klassikoita.
Tämä on uskomattoman inspiroiva basso!
****
GrassRootsin SE-50R (469 €) perustuu selvästi 1960-luvun alkupuolen Fender Stratoon. GrassRootsilta saa SE-50R-mallia useammalla eri viimeistelyllä – jokainen niistä yhtä kaunis kuin testikitaran Candy Apple Red.
Perusainekset ovat SE-50R:nkin tapauksessa uskollisia perinteelle. Kitaran runkoon käytetään leppää, kun taas ruuvikaulan materiaali on vaahtera ja otelauta on ruusupuuta.
Rungon syvät viisteet tekevät GrassRoots SE-50R:stä erittäin mukavan.
Kahdessa seikassa SE-50R eroa aidosta 60-luvun Stratosta:
Virittimet ovat kyllä kauniita kopioita vanhoista Klusoneista, mutta GrassRootsin tapauksessa firma on valinnut versiot ilman alkuperäisen halkaistua ”Safeti-Post” -tappeja. Onko tämä tärkeä ero? Ei minun mielestäni…
Toinen seikka on, että kitaran otelaudan radius ei ole yhtä jyrkkä kuin alkuperäisissä kuuskytluvun Fendereissä. Alkuperäinen radius – 7,5 tuumaa – on tässä vaihtunut loivempaan 9,5 tuuman mittaan, mikä helpottaa kielten bendaamista tuntuvasti.
SE-50R:ssä käytetään alnico-mikrofoneja, joilla on perinteisesti eri pituisia magneetteja. Minulla oli jonkin aikaa sitten testissä sama kitaramalli toista blogia varten, jolloin GrassRoots käytti vielä toisia mikrofoneja samanpituisilla magneetteilla/napapaloilla. Nämä uudemmat mikrofonit ovat soundillisesti selkeä parannus vanhoihin nähden.
Kytkin on nykyaikaista viisiasentoista mallia, ja väliasennoista (kaksi ja neljä) saa häiriövapaita yhdistelmiä. Volume-säätimen lisäksi löytyy kaula- ja keskimikille oma sävysäädin. Alkuperäisen kaavan mukaan tallamikrofoni menee aina suoraan volume-säätimelle.
SE-50R:n vintage-tyylinen vibratalla on laadukas versio alkuperäistä kunnon täysikokoisella vibrablokilla, mikä tulee varmasti vaikuttamaan positiivisesti soundiin.
GrassRoots SE-50R -malli on sekin sellainen kitara, jota on vaikeaa olla soittamatta koko ajan. Testiyksilö ei ole ehkä kevein soittamani S-tyylinen kitara, mutta sen soundi on kerrassaan herkullista!
Autenttisen ovaalin C-profiilin, 9,5-tuumaisen otelautaradiuksen, sekä erinomaisen setupin ansiosta kitaran soittotuntuma on hyvinkin vaivatonta.
Jos hakusessa on S-tyylinen kitara tässä hintaluokassa, suosittelisin että käyt kokeilemassa GrassRootsin SE-50R-mallia.
****
Muista testisoittimista poiketen GrassRootsin SN-CTM (549 €) on nykyaikainen kitara – se on HSS-Superstrato, joka perustuu ESP Guitarsin omaan Snapper-malliin.
SN-CTM:n runko on lehmusta, johon on lisätty edessä loimuvaahteravaneri ja kermanvaalea reunalistoitus. Kiiltävä viimeistely on läpikuultava musta.
Vaahterakaulassa on ohut mattaviimeistely. Nykyaikainen ruuviliitos on ESP:n oma Star Cut -liitos, joka on huomattavasti sulavampi kuin vintage-tyylinen vastine.
GrassRoots SN-CTM:n muita nykyaikaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi kitaran Blackwood-otelauta. Blackwood on patentoitu komposiitti puusta ja hartsista, joka näyttää ruusupuulta, mutta joka on yhtä kova ja sileä kuin eebenpuu.
Kitara tarjoaa peräti 24 nauhaa. Kaularaudan säätäminen on tehty erittäin helpoksi, kaulan ja kaulamikin välisen säätöpyörän ansiolla.
Tässä kitarassa käytetään nykyaikaista vibratallaa, joka istuu kahta ruuvia vasten, ja jolla on ohuempi, Floyd Rose -tyylinen vibrablokki.
Mikrofoniksi on valittu SN-CTM-malliin GrassRootsin oma HSS-settiä. Passivielektroniikka koostuu viisiasentoisesta kytkimestä, master volumesta ja master tonesta. Tone-potikasta löytyy myös nostokytkin, jolla tallahumbuckeria saa puolitettua.
GrassRootsin SN-CTM on monipuolinen soitin nykyaikaiselle kitarasankarille.
Soittotuntuma on erinomainen ja hyvin nopea, hyvien säätöjen, mutta myös nykyaikaisen matalan (mutta ei liian ohuen) D-profiilin ansiosta.
SN-CTM:n perussoundi on hieman kirkkaampi kuin vintage-Stratoissa, mikä on tervetullut ominaisuus, etenkin high-gain-soundeissa ja pitkien efektiketjuen kanssa.
****
GrassRootsin TE-50R (469 €) on oiva valinta, jos tekee mieli 50-/60-luvun taitteen ”White Guard Tele”.
TE-50R on uskollinen uusintapainos varhaisen kuuskytluvun Telestä, muutamalla järkevällä parannuksilla, joista yksi on nykyaikainen Electrosocket-tyylinen jakki.
Ensimmäiset Telecasterit tehtiin 50-luvun alussa läpikuultavalla Butterscotch-viimeistelyllä ja suhteellisen paksulla mustalla pleksillä. Saman vuosikymmenen lopussa Telet näyttivät kuitenkin samalta kuin GrassRoots TE-50R -malli – peittävä kermanvaalea viimeistely (Antique Blonde), sekä kolmikerroksinen valkoinen pleksi.
Niin kuin SE-50R-mallissa, myös TE-50R:stä löytyy 21 vintage-kokoista nauhaa, sekä yläsatula aidosta luusta.
Virittimet ovat laadukkaita versioita vanhoista Klusoneista.
Kaulaprofiili on pyöreä ja tukeva, muttei liian paksu. Minä ainakin tykkään siitä!
TE-50R:n vintage-tyylisestä ashtray-tallasta löytyy yksi oiva lisäominaisuus:
Soittaja voi valita perinteisen Tele-kielityksen – rungon läpi – ja vuosien 1958/59 version välillä, jolloin vedettiin kielet tallan takareunan kautta. Esimerkiksi Jimmy Pagen vanhassa Telessä oli tällainen harvinaisempi talla.
Tele-kitaroiden twängistä iso osa johtuu mallin omaleimaisesta tallasta, jonne tallamikrofonikin on kiinnitetty. Tele-mallien monipuolisuus taas johtuu pitkälti siitä, että kitaran mikrofonit ovat keskenään niin erilaisia. Tallamikrofoni on isosoundinen ja tallamikrofoniksi varsin paksu, kun taas kaulamikki on yleensä paljon ”kohteliaampi” ja soundiltaan hieman huilumainen. Juuri tämä ero mahdollistaa sen, että perinne-Tele voi hyppiä vaivattomasti Country-musiikin, Bluesin, Stadionrokin ja puhtaan Jazzin välillä.
GrassRoots TE-50R:n säätimet menevät vuoden 1967 jälkeisen kaavan mukaisesti – kolmiasentoinen valitsin, sekä master volume ja master tone.
GrassRootsin omat Tele-mikrofonit kuuluvat mielestäni selkeästi tämän hintaluokan parhaimmistoon.
GrassRootsin TE-50R on taas kerran osoitus siitä, miksi juuri nyt on parasta aikaa olla kitaristi.
Tässä on tarjolla erittäin reiluun hintaan erittäin hieno soitin.
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 