Sähköbasso – ja etenkin sunburst-värinen vuoden 1970 Fender Jazz Bass – oli elämäni ensimmäinen rakkaus. Isäni Jaroslav oli ammattirumpali saksalaisessa showbändissä, ja sain lapsena olla välillä mukana harjoituksissa, studioissa ja joissakin iltapäiväkeikoilla. Rakastin musiikkia, soittimia, mikrofoneja – mutta pääasiallinen katseenvangitseja minulle oli orkesterin basistin Pavelin Jazz-basso.

Kävin kiertotietä pitkin basistiksi; olin ensin viulisti, sitten kitaristi ja vielä kontrabasisti, mutta ensimmäinen kunnon soitin, jonka hankin omilla rahoillani vuonna 1985 oli japanilainen Jazz-basson kopio. Tämä satojen keikkojen basso on yhä minun lempisoitin.

Japanilaisista Tokai-soittimista on tullut ajan myötä legendaarisia. 1970-luvun lopussa Tokai tarjosi juuri sellaisia laadukkaita, vintage-tyylisiä sähkökitaroita ja -bassoja, joita soittajat halusivat, mutta joita ei silloin saatu Yhdysvalloista. Mutta myös nykyään japanilaiset Tokai-soittimet tarjoavat muusikoille laadukasta vintagea soittajalle ystävällisellä hintalapulla.

****

Nauhaton Tokai TJB-55 FL (1.238,– €) on kuin Tokain epävirallinen ”nimikkomalli” Jaco Pastoriukselle, legendaariselle nauhattoman Jazz-basson soittajalle.

Tämän testin nauhallinen Tokai TJB-55 (999,– €) on viimeistelty upealla metallivärillä – ocean turquoise metallic – joka on sinertevän hopea.

Molemmissa TJB-55-versioissa perusainekset ovat hyvin laadukkaita. Kuuskytluvulle uskollisesti bassojen rungot ovat leppää, kun taas ruuvikaulat veistetään kovasta vaahterasta.

Rungon mukavuusviiste on hyvin syvä ja mukava.

Kaulan viimeistely poikkea hieman vintage-reseptistä, sillä kumpikin basso tarjoaa ohuen mattapinnan muusikon otekädelle. Useat nykybasistit pitävät 1950-70-lukujen kiiltävän viimeistelyn liian ”tahmealta”, minkä vuoksi Tokai-bassojen satiinipintainen matta on hyvä valinta.

TJB-55-bassojen virittimet tulevat Gotoh:n mallistosta, ja ne yhdistävät onnistuneesti vintage-Schallereiden ulkonäköä hieman pienemmällä painolla. Lopputulos on entistäkin parempi balanssi.

Tokai TJB-55:n ruusupuiseen otelautaan on istutettu 20 medium-kokoista nauhaa. Nauhatyö on ensiluokkaista.

Tokai TJB-55 FL:n otelautaan taas on asennettu vaahteralinjat, jotka helpottavat – etenkin aloittelevan – fretless-basistin osumatarkkuutta.

Jotkut väittävät, että nauhatomaan bassoon ei sovi ruusupuuta, koska tämä puulaji olisi muka liian pehmeä nykyaikaiselle roundwound-kielille. Oma nauhaton bassoni on kuitenkin paljon soitettu vuoden 1976 Fender Precision Fretless, ja vaikka sen ruusupuuotelaudassa on pieniä uria, se ei haittaa menoa – ainakaan vielä – lainkaan.

Laadukas versio 1970-luvun Fender-tallasta istuu luonnollisesti erittäin hyvin vintage-tyliseen TJB-55 ja TJB-55 FL:ään.

Loistavan erogonomian lisäksi yksikelaisten mikrofonien maukas sointi seisoo Jazz-basson suosion keskipisteessä.

Molemmpiin Tokai-bassoihin on asennettu firman kuuluisia JB-Vintage Mark III -mikrofoneja, jotka lupaavat autenttisia 1960-luvun Jazz Bass -soundeja. Tokain mikit toimivat yhdessä käytettyinä humbuckerin tapaan hurinattomasti.

Tokai menee jopa niin pitkään, että mikrofonien johdot ovat 1960-luvun alussa käytetty malli, jossa eristys on hoidettu vahalla kyllästetyllä kangaskudoksella.

Laadukas keikkapussi kuuluu Tokai TJB-55 -bassoissa hintaan. TJB-55 FL:n mukaan tulee myös kolmikerroksinen valkoinen pleksi, jota voi asentaa itse, jos basson ”alaston” ulkonäkö ei jostain syystä miellytä.

****

En tiedä miten Tokai Japan sen tekee, mutta sekä TJB-55:ssä että TJB-55 FL:ssä on runsaasti sitä kuuluisa ”vintage-mojoa”, vaikka kyseessä on upouudet sähköbassot. Ilmeisesti näissä soittimissa kaikki laadukkaat osat ja firman pitkä kokemus vintage-kopioissa yhdistyvät suvereenisti laadukkaan lopputulokseen.

Jazz-bassojen parhaat ominaisuudet ja niiden klassisimmat soundit on onnistettu ikäänkuin tislaamaan näihin huippubassoihin. Tokain toteutus on kauttaaltaan laadukas, sekä bassojen soundit ja soitettavuus ensiluokkaista. Kannattaa siis ehdottomasti tutustua Tokai TJB-55 -bassoihin, jos on kiinnostunut pro-laadun Jazz-bassoista.

****