Review: Yamaha Pacifica 611H

****

When Yamaha introduced the first Pacifica-model, way back in the 1990s, no-one would have thought that this guitar would become such a runaway success, spawning a whole range of Pacificas over the years. Originally the Pacifica was developed as a sort of test instrument by Yamaha’s West Coast Custom Shop, with its fathers being Rich Lasner and Leo Knapp.

Over the years different guitars have carried the Pacifica monicker, but most Pacificas were (and still are) loosely related to the Strat – just like the current top production-line model, the Pacifica 611H.

****

Unbelievable as it may sound: This beauty of a guitar comes out of Yamaha’s Indonesian factory, which explains the Yamaha Pacifica 611H’s very moderate price (current price at F-Musiikki 595 €).

The Pacifica sticks with traditional tonewoods: The bolt-on neck has been carved from hard rock maple and carries a rosewood fingerboard. The body is almost entirely made of alder – three pieces in our review sample’s case – with just a beautiful bookmatched flame maple veneer glued onto its front for embellishment.

The deep chamfers on the body make for a very comfortable feel.

Vintage-type specs seem to be on the rise again – the Pacifica 611H’s neck comes with a tinted gloss finish.

The headstock matches the body with its flame maple veneer and Root Beer finish.

The top nut, as well as the string trees, are made from Graph Tech’s Black Tusq. This Teflon-impregnated ceramic material is hard and slippery, resulting in better tone and improved tuning stability.

Even though this model isn’t equipped with a vibrato bridge, Yamaha have nonetheless chosen to use a set of Grover locking tuners. The biggest advantage of the Grover units is that you don’t need any tools to change strings. You simply thread the string through the tuning post, and then turn the tuner head. This first engages the locking mechanism, and once the string is locked, the tuning post starts to turn.

Whatever Yamaha do regarding their quality control, they must be doing it dead right! The fret job on our test sample is remarkably clean, which makes the guitar feel far pricier than it really is.

A traditional neck joint – why change something, when it works so well?

The faux-tortie scratchplate is the perfect companion to the 611H’s Root Beer finish – yummy.

Yamaha uses Graph Tech’s String Saver bridge saddles on this Pacifica-model. This self-lubricating material prolongs string-life and takes away some of the nasty twang of many metal saddles.

This quality guitar comes loaded with quality pickups: The P-90/humbucker-combination seems to be en vogue these days – in the case of the Pacifica 611H we find a Seymour Duncan SP-90 in the neck position, with the same manufacturer’s Custom 5 -humbucker mounted next to the bridge. Seymour Duncan say the SP-90 is their most authentic reproduction of a Gibson P-90 from the late Forties, while the Custom 5 is an Alnico V -powered humbucker with a moderate output level.

The controls comprise a master volume and a master tone control, plus a three-way blade switch. The tone control sports a push/pull-switch, splitting the humbucker in the ”up” position.

Clean and competent workmanship can also be found in the control cavity, which has been thoroughly shielded with conductive paint.

****

The Pacifica 611H feels great, thanks to the fine fret job and the very comfortable, oval C-shaped neck profile. Our review sample was also nicely lightweight.

The Yamaha’s clean and transparent acoustic character translates into a healthy amplified tone. In the Pacifica’s case combining a P-90 with a humbucker works exceedingly well. The fat singlecoil easily holds its own against the bridge humbucker, and keeps the signal devoid of any trace of muddiness.

Both soundbites start with the neck singlecoil, then switch to both pickups with the humbucker split, and lastly to the split humbucker on its own. The last two motifs are the combined setting, followed by the bridge pickup on its own, both with the full humbucker switched on:

Yamaha Pacifica 611H – clean

Yamaha Pacifica 611H – crunch

In my opinion the Yamaha Pacifica 611H represents fantastic value-for-money. I wouldn’t hesitate dragging one onto stage (or into a studio) straight out of its shipping box!

****

Yamaha Pacifica 611H

Current price at F-Musiikki: 595 €

Finnish distributor: F-Musiikki

Pros:

• great value-for-money

• locking tuners

• Graph Tech -nut and -bridge

• workmanship

• playability

• sound

• versatility

****

Yamaha Pacifica 611H – the track from the video

****

21/06/2012 1

Testipenkissä: Yamaha CG142C + NTX900FM

Klassisista (nylonkielisista) kitaroista löytyy yllättävän vähän tietoa netissä, ja myös musiikkilehdissä niistä puhutaan vain todella harvoin.

Oli siis korkea aika tehdä asialle jotain:

Yamahan C- ja CG-sarjojen klassiset kitarat ovat erittäin suosittuja Suomessa. Testattavaksi saimme kokopuisella setrikannella varustetun CG142C-mallin.

Yamaha NTX900FM taas on mielenkiintoinen hybridimalli – mikitetty nylonkielinen kapeammalla kaulaprofiililla.

****

Yamaha CG142C (F-Musiikin hinta: 299 €) on firman tapaan erittäin siististi rakennettu klassinen kitara hillityllä charmilla. Kaikilla CG-sarjan soittimilla on kokopuiset kannet. Jokaisesta mallista on kaksi eri versiota – kuusi- (mallitunnus loppuu S-kirjaimella) tai setrikannella (mallitunnuksen viimeinen kirjain on C) varustettuna.

Kaula sekä rungon sivut ja pohja on veistetty nato-puusta, joka on Kaakkois-Aasiasta peräisin oleva, ominaisuuksiltaan mahonkia muistuttava lehtipuulaji (lat. Palaquium). Kaula on kokopuuta, kun taas koppaan on käytetty natovaneria.

Lavan etupuolta koristaa palisanteriviilu.

CG142C:ssä on perinteiset, avoimet viritinkoneistot. Lapa on liitetty taidokkaasti kaulaan.

Mattaviimeistelty kaula koostuu yhdestä pitkästä osasta, johon on käytetty kolme vieräkkäistä natopalaa. Tähän pitkään osaan on liimattu lapa sekä useasta palasta koostuva kaulakorko. Tapa säästää sekä kustannuksia että luonnonvaroja.

Reunalistoitettuun palisanteriotelautaan on istutettu huolellisesti lajille tyyppilliset pienet nauhat.

Kaunis rosetti on CG142C:ssä – kuten lähes kaikissa tämän hintaluokan kitaroissa – ennen lakkaamista kannen päälle liimattu folio. Kalliissa klassisissa taas rosetti on aikaa vievää upotustyötä, joka koostuu pienistä puu-, muovi- ja helmiäispaloista.

Kannessa on viisikerroksinen reunalistoitus.

Pohjan musta reunalistoitus saa ikäänkuin jatkoa kaulakoron päällystyksessä.

Kaunis, tyylikäs, ja konstailematon – tällainen on Yamaha CG142C:n palisanteritalla.

Yamahan klassinen on myös erittäin siisti kopan sisällä.

****

Yamaha NTX900FM (F-Musiikin hinta: 719 €) on APX-kitaroiden nylonkielinen serkku. Se on tarkoitettu sellaisille kitaristeille, joille laadukas etuvahvistin hyvällä sähköisellä soundilla, sekä rivikitaristeille mukava kaulaprofiili ovat tärkeämpiä seikkoja kuin sataprosenttisesti perinteitä kunnioittava klassinen kitara.

NTX900FM:n kansi on kokopuista Engelmann-kuusta.

Natokaula on liitetty loimuvaahtervanerista tehtyyn koppaan perintesesti liimaamalla.

Lavan muoto on tuore ja nykyaikainen…

…ja kauniit, laadukkaat virittimet sopivat kitaran ilmeeseen erittäin hyvin. Myös NTX:n lapa on liimattu kaulaan.

Reunalistoitettu otelauta on tässäkin kitarassa palisanteria.

NTX-kitaroissa on sama runkomuoto kuin teräskielisissä APX-soittimissa, ja myös nylonkielisten NTX:n rungot ovat perinteistä klassista kitaraa litteämpiä (noin 75 %).

NTX900FM:n rosetti on kasattu huolella useista eri puulajeista sekä pienistä helmiäispaloista.

Näyttävä loimuvaahterakoppa on saanut ylleen hunajavärisen lakkakerroksen.

Myös NTX900:n palisanteritallan muotoilu tekee selväksi, ettei kyse ole perinnemallista.

Etuvahvistin on Yamahan oma ART System 61 -malli, joka on kaksitie-järjestelmä. Tämä tarkoittaa, että basso- ja diskanttikielille on erilliset pietsomikrofonit, joiden äänenvoimakkuutta voi säätää toisistaan riippumatta. ART System 61:ssä on tämän lisäksi kolmialueinen EQ, sekä viritysmittari.

Yhdeksän voltin pariston lokero on sijoitettu kaulan viereen.

NTX900FM:ssä on valmiiksi asennettuna kaksi hihnatappia. Rungon hihnatappi on samalla jakkilähtö kitaran signaalille.

Työnjälki kitaran sisäpuolella on jälleen varsin siistiä.

****

Yamaha CG412C on soittotuntumalta tyyppillinen klassinen kitara: kaula on oikeanoppisesti todella leveä (satulan kohdalla 52 mm) ja kaulaprofiili on suhteellisen matala, mutta hyvin harteikas. Perinteisen klassisen kitaran leveä kaula antaa riittävästi tilaa kaikenlaisille sormituksille, mutta barreé-soinnut vaativat enemmän tarkkuutta ja voimaa kuin useimmilla teräskielisillä soittimilla.

Kielten korkeus kuulostaa sähkökitaran näkökulmasta kamalan korkealta – matala E: 3,7 mm, korkea e: 3,2 mm – mutta se on klassisella kitaralla vielä hyvin maltillinen. Nylonkielet ovat teräskieliä huomattavasti pehmeämpiä, ja niiden liikerata on soiton aikana myös paljon suurempi, minkä takia kielten etäisyys nauhoihin täyttyy olla suurempi kuin teräskielisissä kitaroissa.

CG412C soi kauniilla täyteläisellä, mutta samalla avoimella äänellä. Kitara ei projisoi niin hyvin kuin kallis pro-luokan soitin, mutta omassa luokassaan – hyvänä harrastelijakitarana – Yamaha CG142C kuuluu selvästi parhaimmistoon.

Yamaha CG142C

****

Yamaha NTX900FM:n kaula on leveydeltään perinteisen klassisen ja teräskielisen akustisen välillä. Satulan kohdalla leveys on 48 mm. Kapeammat mitat ja täyteläinen D-profiili tekevät kaulasta huomattavasti yleiskitaristille ystävällisemman.

NTX:ssä kielet ovat myös lähempänä otelautaa (ala-E: 3,1 mm/ylä-e: 2,6 mm). Tämä kaventaa akustista soittodynamiikkaa, mutta tekee kitarasta helpommin soitettavan.

Tavallista ohuemman rungon ja runsaan vaahtera-annoksen takia, soi NTX900FM vähän hiljaisemmalla ja ontolla äänellä. Volyymi riittää hyvin omaan harjoittelluun kotona tai biisintekovälineeksi, mutta kitara ei kanna akustisesti niin hyvin kuin ”oikea” nylonkielinen.

Yamaha NTX900FM – akustisesti

Linjasoitossa asiat muuttuvat dramaatisesti, ja Yamaha NTX900FM:stä kuoriutuu erittäin makeasoundinen lisäys soitinarsenaaliin. Yamahan ART-järjestelmä toimii todella hyvin, ja mahdollisuus säätää basso- ja diskanttikielten tasoja itsenäisesti helpottaa huomattavasti soundin hienovirittämistä. Tallan alla sijaitsevat mikrofonit eivät ole liian herkkiä oikean käden aiheuttamille häiriöäänille, ja etuvahvistimesta lähtevässä signaalissa on kiitettävän alhainen kohinataso.

Yamaha NTX900FM on mielestäni hieno peli, jos tarvitaan nylonkielistä soundia teräskielisellä tatsilla – tai, jos haluaa kokeilla nylonsoundia efekteillä.

Yamaha NTX900FM – linjasoitto

****

Yamaha CG142C + NTX900FM – nylonkieliset kitarat

Maahantuoja: F-Musiikki

****

Yamaha CG142C

F-Musiikin hinta: 299 €

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ perinteinen klassinen kaulaprofiili ja tatsi

+ soundi

Miinukset:

– perinteinen kaulaprofiili vaatii harjoittelua

****

Yamaha NTX900FM

F-Musiikin hinta: 719 €

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ rivikitaristeille ystävällinen kaulaprofiili ja tatsi

+ mikrofonijärjestelmän soundi

Miinukset:

– ohut akustinen soundi

****

20/06/2012 0

Review: PRS Studio

****

The PRS Studio -model, which was introduced last year, bundles all the improvements of the last few years in one single instrument. The Studio sports a long list of new – or improved – features, such as the Narrowfield-humbuckers.

****

In Gibson-speak ”studio” usually means a less expensive, slightly scaled-down model. In the PRS Studio’s case the word ”studio” denotes a guitar that is meant to be very versatile.

The PRS Studio (current price in Finland around 3,000 €) is a set-neck electric guitar, with the company’s traditional 25-inch (63,5 cm) scale. A great-looking flame maple top comes as standard on the Studio. PRS offer several different colour finishes, as well as a choice between a wraparound bridge or a PRS vibrato.

Both the neck and the back of the body are crafted from top-quality mahogany. The Studio is offered with two new neck profiles: The fuller version is called Pattern Neck, while its slimmer counterpart is designated as Pattern Thin.

The new PRS Phase III locking tuners feature brass string posts and bushings with a much tighter fit.

I assumed that the reason for the open casings was weight reduction, but I was wrong. In one of PRS’ You Tube videos Mr Smith states that the main reason for this design change were the cool looks.

The company’s new bird inlays are standard on the Studio-model – cream coloured outlines filled with walnut.

The fretwork on our test sample was truly exemplary.

Here’s a good look at PRS’ customary neck joint – its big heel is good for sustain.

Over the past decades the PRS body shape has become a classic design in itself.

A breath-taking view for most guitar connoisseurs – the famous ”fake” binding, which is achieved by leaving the rim of the maple top unstained.

In the last years PRS has given its pickups a thorough overhaul, which has spawned a few new models: The Studio comes equipped with the new PRS 57/08 -humbucker in the bridge position. Many PRS-fans claim that this is the company’s best-ever vintage-type humbucker. The 57/08’s metal cover is brushed aluminium, and bridge versions have their model number deliberately engraved upside-down.

The brand new Narrowfield-humbuckers are very special beasts, indeed, with a sound of their own. The Narrowfield has a full-size humbucker’s output level and warm basic character, but thanks to its much narrower magnetic window the higher-mids and treble range both sound fresher and more transparent.

A push-pull-switch inside the tone control lets you split the bridge pickup.

PRS’ vintage-style vibrato is a fine improvement on Leo Fender’s original Stratocaster-bridge.

The vibrato block is milled from solid brass.

This is what the review sample’s control cavity looks like – not the cleanest PRS I’ve ever seen. Luckily the sawdust doesn’t seem to hamper the guitar’s functionality.

A classy hard case rounds out this package.

****

According to Paul Reed Smith himself, the Studio’s new Pattern neck profile is actually a return to the very beginning of PRS Guitars, when PRS was a tiny little workshop. The Pattern Neck isn’t miles away from the famous Wide-Fat-profile, but it is clearly rounder with much less shoulders to it.

The Studio’s ergonomics and playability can be summed up in one word – fantastic. The guitar is feather-light, and its slender body with the long upper horn balances perfectly on a strap – despite the neck joining the body at the 20th fret.

The PRS vibrato comes set up with four springs and works buttery and precisely with perfect return-to-pitch.

Acoustically the Studio performs like a true PRS – there’s a good dose of Gibson-ish set-neck character, mixed with a drier and and tighter attack. The warm, well-rounded, but fresh character is carried evenly across the whole fretboard.

The Narrowfield-pickups are a very interisting new breed. They don’t pretend to be sound like Strat-sized ’buckers, but give you plenty of humbucker warmth, coupled with more presence and a nice top end sheen. The Narrowfields work well in combinations, where you’d normally expect a couple of Fender-style singlecoils. In my opinion this is the first time I’ve heard a guitar, where a third humbucker makes tonal sense.

The moderately-powered PRS 57/08 -humbucker is the perfect partner for the Narrowfields, because it, too, has a fresh and dynamic tone. Splitting the 57/08 even gives you quite credible Fender-sound approximations.

The soundbites all start with the neck pickup on its own, flicking through all the switch positions with the bridge humbucker split. The final two repeats are the middle-plus-bridge and bridge-alone selections with the full humbucker in use:

PRS Studio – clean

PRS Studio – crunch

****

Three thousand Euros is quite a lot of money for one guitars. True, but I feel the PRS Studio is really worth each Cent – it is a guitar crafted to the highest standards from top-quality materials. The result is one of the best guitars coming from a large-volume manufacturer. Outstanding playability, coupled with the fantastic tone of the new pickups put this PRS in a league of its own.

****

PRS Guitars Studio

Current price in Finland: approx. 3,000 €

Finnish distributor: EM Nordic

A big thank you to DLX Music Helsinki for the loan of the review sample!

Pros:

• sheer quality

• workmanship

• playability

• smooth vibrato

• sound

• versatility

Cons:

• sawdust in the control cavity

****

19/06/2012 1

Review: Kataja Guitars – three basses

****

Ari Kataja’s Kataja Custom Shop is a small builder from Tampere (Finland), who has concentrated on one-offs for his clients up to now (alongside repair work).

Kataja Guitars have recently come out with their line of Fender-inspired basses, produced in small runs; the new models were also on display at this year’s Bassopäivä (the annual Bass Day at the Pop-Jazz-Academy in Helsinki).

Kitarablogi.com jumped at the opportunity to get three models for a review:

Ari Kataja’s version of a P-bass…

…a model based on a 1960 Jazz…

…as well as a ca 1962/63 Jazz Bass -based bass (current prices in Finland start from 1,920 €, incl gigbag).

****

Kataja Custom basses are crafted in Finland – start to finish. Even though there is quite a number of so-called custom builders, who use pre-fabricated bodies and necks as their basic ingredients, this is not the way for Mr Kataja. His instruments start life as wood blanks, carefully dried to a correct moisture content.

Shared features among the three review basses are bodies crafted from alder and maple necks sporting rosewood fingerboards.

Ari Kataja is also a stickler for period-correct parts and hardware. Take the tortie ’guard on the white 1960 J-model, for example, which is a special item using vintage-style celluloid for its top layer.

All three models have been finished using a modern type of nitrocellulose lacquer. The resulting finish is very thin and hard, protecting the wood, but not inhibiting the instruments’ vibrations.

The P-model’s headstock comes finished in clear lacquer…

…while both of the J-models on review here…

…sport colour finishes, matching their bodies.

The tuning machines are modern reproduction of the reverse-action Klusons from the 1950’s and 60s. The keys still have to be turned the ”wrong” way around, compared to modern machine heads, but the tuning ratio is finer on these improved vintage reissues.

The review basses sport gorgeous Madagascar rosewood fingerboards.

The white 60 J comes with small vintage-sized frets…

…while the P-model and the 62 J both come equipped with medium-sized frets.

The neck joints are traditional. Following a late-50s/early-60s pattern, all basses have deep contouring for added comfort.

All three instruments come with a period-correct vintage bridge with threaded bridge saddles. This makes it possible to set the distance between the strings simply by lifting each string from one ”groove” to another.

****

The Kataja 60 P and 60 J have pickups loaded with 0,195″-diameter (4,95 mm) alnico magnets with bevelled tips.

The bevelling was used to prevent the magnets from chipping the vulcanised fibreboard coil formers, when the magnets were tapped through their holes.

The guitar boom of the 1960s made it paramount to increase production numbers and production efficiency. One step was bringing down the diameter of the pickup magnets marginally to 0,187″ (4,75 mm). The slightly slimmer magnets were easier to get through the fibreboard coil formers, which made the bevelling unnecessary. Thrue to style, Kataja’s 62 J model uses this type of magnet in its pickups.

There are also other differences between the pickups that aren’t easy to spot: The P and 60 J models’ pickups are wound with the period-correct Heavy Formvar -wire, while the blue Kataja’s pickups use the Plain Enamel -variety. Also, the fibreboard coil formers are coloured differently, according to the bass’ respective ”vintage”.

The white J-type features two stacked, concentric controls, with the silver top being each pickup’s volume control, and the lower ”ring” being the pickup’s own tone roll-off.

This set-up was changed in 1962 to the control lay-out we all know and love so well – separate volumes, one per pickup, with a shared master tone control.

****

These three basses by the Kataja Custom Shop are amazing, top-drawer instruments, designed for the vintage fanatic. The workmanship on display is first-rate, and the way with which Ari Kataja is able to zone in on each minute detail says a lot about this craftsman’s dedication and passion.

As is implied in the name, a Custom Shop’s forte is the flexibility with which it can accommodate a customer’s special wishes into the finished instrument. In the case of these three basses, Mr Kataja fattend up the neck profiles a little bit to his own preference.

The Kataja basses play like a dream and sound fantastic.

I recorded the following soundbites direct, using a Sans Amp Bass Driver DI plugged into a Focusrite Saffire 6 USB -soundcard. Each style has been recorded with one set of Sans Amp settings, taking care to keep the differences between each bass in terms of output level and sound intact. With the J-types each bass line is first played using only the neck pickup, then repeated with both pickups on full, and lastly recorded via the bridge unit on its own.

Kataja 60 P – fingerstyle

Kataja 60 J – fingerstyle

Kataja 62 J – fingerstyle

……

……

****

As you can clearly hear, the Kataja-basses deliver great, vintage tones. The pickups vintage-style medium output only helps in achieving the clear and dynamic tones the originals of yore are so famous for.

In light of the offered build quality and the tasty tones on tap, Kataja’s pricing can only be seen as truly affordable.

If you’re on the lookout for an investment-grade, vintage-style bass, you should definitely try one of Kataja Custom Shop’s creations!

****

Kataja Custom Shop – vintage-style basses

current prices in Finland start from 1,920 €, incl gigbag

Contact: Kataja Guitars

Pros:

+ Made in Finland

+ workmanship

+ playability

+ sound

+ Kataja-pickups

+ satin finishes necks on review samples

+ fair price

****

18/06/2012 1

Testipenkissä: Yamaha Pacifica 611H

Kun Yamaha esitteli ensimmäisen Pacifica-mallinsa 1990-luvun alussa, varmasti kukaan ei olisi uskonnut, että kyseisestä mallista syntyisi näin menestyksekäs ja laaja mallisto. Alkuperäinen Pacifica kehiteltiin kokeilumielessä Yamahan USA Westcoast Custom Shopissa, ja soittimen isät ovat Rich Lasner ja Leo Knapp.

Vuosien aikana Pacifica-nimitystä kantoi hieman laajempi katras erimuotoisia kitaroita, mutta pääsääntöisesti Pacificat ovat olleet Strato-tyylisiä – näin myös tämänhetkinen top-malli Pacifica 611H.

****

Uskomatonta, mutta totta: laadukas ja kaunis Yamaha Pacifica 611H –kitara valmistetaan Indonesiassa, mikä selittää sen erittäin maltillisen hinnan (F-Musiikin hinta: 595 €).

Puut on valittu perinteitä kunnioittaen: ruuvikaula on veistetty vaahterasta, otelauta palisanterista, ja runkopuuna on käytetty kolme palaa leppää. Koristeeksi on liimattu loimuvaahteraviilut sekä rungon että lavan etupuolelle.

Rungon viisteiden ansiosta kitara istuu mukavasti soittajan sylissä.

Vintage on tulossa jälleen muotiin – Pacifica 611H:lla on uutena ominaisuutena kiiltävä (ja kellertävä) lakkaus kaulassa.

Sekä satula että kieliohjaimet tulevat Graph Techiltä, ja niiden materiaali on Teflonia sisältävä, itsevoiteleva keraaminen Black Tusq. Black Tusqin lujuus parantaa kitaran sointia, samalla kun itsevoitelu vähentää tehokkaasti kitkaa virittäessä.

Vaikka tässä Yamahassa ei ole vibratallaa, on soittimen virittimiksi valittu laadukkaat Grover-lukkovirittimet. Uusien Groverien suuri etu on, että kielten vaihtoon ei tarvitse työkaluja, vaan nuppia kääntämällä kieli ensin lukitetaan viritintappiin, ennen kuin tappi alkaa kääntyä.

Miksi ei kaikilla valmistajilla voi olla näin tiukka laadunvalvonta? Pacifican nauhatyö on hintaluokassaan esimerkkilistä sorttia – sileän soittopinnan sekä pyöristettyjen nauhapääiden ansiosta 611H tuntuu huomattavasti kaliimmalta soittimelta kuin mikä se on.

Perinteinen ruuviliitos – kun se kerran toimii, niin miksi sitä pitäisi muuttaa?

Kilpikonnakuvioinen plektrasuoja istuu tyylikkäästi Yamahan kauniiseen punaruskeaan Root Beer -väritykseen.

Yamaha käyttää Graph Techin String Saver -tallapaloja 611-mallin kiinteassä tallassa. Itsevoiteleva materiaali pidentää kielten käyttöaikaa ja vähentää huomattavasti joistakin metallisatuloista tuttua, ikävää nasaalisuutta.

Laatukitaraa on varustettu laatumikrofoneilla: monissa kitaroissa näkyy nykyään P-90:n ja tallahumbuckerin yhdistelmää. Pacifica 611H:n tapauksessa kaulamikrofoniksi on valittu Seymour Duncanin SP-90-mikkiä, joka on firman pikkutarkka jäljennös alkuperäisestä 1950-luvun Gibson P-90:stä. Kitaran tallahumbucker on Duncanin Custom 5 -malli, joka on keskivahva mikrofoni Alnico 5 -magneettilla.

Säädinosasto koostuu yhdestä kolmiasentoisesta vipukytkimestä, sekä master volumesta ja master tonesta. Tone-potikassa on nostokytkin, jolla voi puolittaa tallahumbuckerin.

Erittäin siistiä työtä voi löytyä myös elektroniikkalokerossa, joka on suojattu ulkoisilta häiriöiltä grafiittimaalilla.

****

Pacifica 611H:n soittotuntuma on hyvin mukava, loistavan nauhatyön, sekä kaulan hyvin mukavan, keskipaksun C-läpileikkauksen ansiosta. Testiyksilö oli myös miellyttävän kevyt.

Yamahan selkeä ja avoin akustinen luonne säilyy myös vahvistetussa soundissa. Yksikelaisen P-90:n yhdistäminen tallahumbuckeriin on Pacifican tapauksessa hyvin toimiva ratkaisu. Kaulamikrofoni ei jää teholtaan lainkaan humbuckein varjoon, ja yksikelainen pystyy tuottamaan huomattavasti selkeämpää soundia kaulan lähellä kuin monet humbuckerit.

Esimerkkipätkissä aloitan kaulamikrofonista, minkä jälkeen kuullaan puolitettua humbuckeria ensin kaulamikrofonin kanssa ja sen jälkeen ilman. Lopuksi tulevat kytkimen keski- ja talla-asento täydellä humbuckerilla soitettuna:

Yamaha Pacifica 611H – puhdas

Yamaha Pacifica 611H – säröllä

Mielestäni Yamaha Pacifica 611H tarjoaa uskomattoman hyvää vastinetta rahalle. Tällä soittimella riittää rahkeet myös ammattimuusikon käyttöön, suoraan paketista ja ilman modausta!

****

Yamaha Pacifica 611H

F-Musiikin hinta: 595 €

Maahantuoja: F-Musiikki

Plussat:

• hinta-laatu-suhde

• lukkovirittimet

• Graph Tech -satula ja -tallapalat

• työnjälki

• soitettavuus

• soundi

• monipuolisuus

****

Yamaha Pacifica 611H – videon audioraita

****

15/06/2012 0

Testipenkissä: PRS Studio

****

Viime vuoden puolella ilmestynyt PRS Studio -malli on firman jatkuvan kehityksen tämänhetkinen huipentuma. Tähän kitaraan sisältyy pitkä lista parannuksia monissa yksityiskohdisssa, sekä PRS:n uudet Narrowfield-humbuckerit.

****

Gibsonilla sana ”studio” viittaa tavallisesti ”standardia” edullisempaan versioon. PRS Guitarsin Studio-mallissa ei todellakaan ole kyse säästöversiosta, vaan nimi tulee tämän mallin monipuolisista soundimahdollisuuksista.

PRS Studio (DLX Musicin hinta 2.995 €) on liimakaulainen sähkökitara firman perinteisellä 25-tuumaisella (63,5 cm) mensuurilla. Pramea loimuvaahterakansi on jokaisessa Studiossa vakiona. Malli on saatavana usealla eri värityksellä, sekä PRS-vibratallalla tai firman wrapover-tallalla varustettuna.

Sekä kaula että rungon takaosa ovat ensiluokkaista mahonkia. Studiota valmistetaan kahdella uudella kaulaprofiililla: Pattern Neck on täyteläisempi vaihtoehto, kun taas Pattern Thin Neck on ohuempi.

Uusissa PRS Phase III -virittimissä on kielten lukitus, messingistä tehdyt tapit, sekä vintagea tiukemmin lapaan istuvat kaulukset.

Oletin, että virittimien puoliavoimiim koteloihin on päädytty painosyistä, mutta yhdessä firman You Tube -videossa Herra Smith kertoo, että tämä ratkaisu on valittu, koska ”se näyttää niin kivalta”.

PRS Studion vakiovarustukseen kuuluvat myös ruusupuisen otelaudan lintu-upotukset. Uusimmassa versiossa on kermanvaalea ulkoreuna ja pähkinäpuusta veistetty sisäosa.

Nauhatyö on testisoittimessa suorastaan esimerkkillistä.

Tältä näyttää Paul Reed Smith Guitarsin perinteinen liimaliitos sustainea lisäävällä, tukevalla kaulakorolla.

Firman rungon muotoilusta on tullut vuosien myötä klassikko.

Kitarafaneille tämä on suorastaan henkeäsalpaava näky – PRS:n kuuluisa ”feikki” reunalistoitus, jossa kannen reuna jätetään värjäämättä.

Viime vuosina PRS:n mikrofonivalikoima on käynyt läpi perusteellisen uudistusprosessin: tallamikrofoniksi on valittu PRS:n vintage-tyylinen 57/08-humbucker, joka on monien mielestä paras PRS-humbucker ikinä. 57/08:n metallikansi on harjattua alumiinia, ja pikanttina detaljina mikin mallitunnus on tallaversioissa aina päälaellaan.

Uusinta uutta on kaula- ja keskiasemaan asennettu Narrowfield-humbucker, joka on ihan uusi mikrofonityyppi omalla soundillaan. Narrowfieldissä on vintage-humbuckerin lähtöteho ja lämmin perusluonne, mutta kapeamman magneettisen ikkunan ansiosta erilainen preesensalueen rakenne ja hieman tuoreempi diskantti.

Tone-potikassa on nostokytkin, joka puolittaa yläasennossa tallahumbuckerin.

PRS:n vintage-tyylinen vibrato on itsekin legendaarinen parannus Leo Fenderin alkuperäisestä Strato-vibrasta.

Vibrablokki on valmistettu isosta messinkipalasta.

Tällaiselta testisoittimen elektroniikkalokero näyttää – ei ehkä siistein näkemäni PRS-kitara, mutta puupöly ei haittaa mitenkään kitaran toimivuutta.

Laadukas laukku kuuluu luonnollisesti PRS Studion hintaan.

****

Studion uusi Pattern-kaulaprofiili on itseasiassa PRS-kitaroiden alkuperäinen profiili sitä ajasta, kun PRS oli vielä pikkuinen custom-paja. Pattern Neck on lähellä vanhaa Wide Fat -profiilia, mutta aavistuksen verran lihaksikkaampi ja selvästi pyöreämpi. Wide Fat -kaulan hartiat on poistettu PRS:n uudesta Pattern Neckistä.

Studio-mallin soittettavuutta ja ergonomiaa voi kuvailla yhdellä sanalla – ensiluokkainen. Kitara on kevyt, ja sen ohut – ja yläsarvella varustettu – runko roikkuu tasapainoisesti hihnassa, vaikka kaulaliitos on vasta 20:n nauhan kohdalla.

Neljällä jousella varustettu PRS-vibra toimii hyvin jouhevasti ja tarkasti, ja se palaa käytön jälkeen nätisti nolla-asentoonsa ilman vireongelmia.

Akustisesti soitettuna PRS Studio soi kuin tyyppillinen PRS – Gibson-tyylinen perusluonne, mutta hieman kuivemmalla ja tiukemmalla atakilla. Kuulas, mutta lämmin karakteeri, sekä pitkä sustain ovat tasaisesti läsnä koko kitarassa.

Narrowfield-mikrofonit ovat erittäin mielenkiintoinen uutuus. Ne eivät yritäkään olla häriövapaita, Strato-tyylisiä mikrofoneja. Sen sijaan Narrowfieldistä saa loistavia solakkaampia humbucker-soundeja, jotka todellakin toimivat loistavasti kolmen mikrofonin kattauksessa. Etenkin viisipykäläisen vipukytkimen väliasennoissa eron tavallisien ja NF-humbuckereiden välillä on helppo havaita.

Hyvin maltillisella teholla toimiva PRS 57/08 -humbucker sopii tähän settiin täydellisesti, koska senkin sointi on dynaaminen ja hienostuneen raikas. Splitattuna 57/08:sta saa irti jopa melko uskottavia Fender-kaltaisia soundeja.

Seuraavissa esimerkeissä soitan kytkimen asennot läpi kaulamikistä ensin puolitettuun tallamikrofoniin. Lopuksi tulevat vielä ne kaksi asentoa, joissa tallahumbuckeri on kytketty täysille:

PRS Studio – puhdas

PRS Studio – crunch

****

Kolmetuhatta euroa on aika paljon rahaa yhdestä sähkökitarasta. PRS Studio on kuitenkin täysin hintansa arvoinen: soitin on valmistettu parhaista osista suurella huolella. Lopputulos on mielestäni yksi parhaimmista, sarjatuotannossa valmistettavista kitaroista. Soitettavuus on ensiluokkainen, ja uusien mikrofonien ansiosta tämä PRS on monipuolisuudessaan ihan omaa luokkaansa.

****

PRS Guitars Studio

DLX Musicin hinta: 2.995 €

Maahantuoja: EM Nordic

Kiitos DLX Music Helsingille testikitaran lainaamisesta!

Plussat:

• laatu

• työnjälki

• soitettavuus

• vibran toiminta

• soundi

• monipuolisuus

Miinukset:

• hieman puupölyä testiyksilön elektroniikkalokerossa

****

14/06/2012 0

Boss TU-10 – kätevä klipsiviritysmittari

Uusi Boss TU-10 (31 €) on kätevä kromaattinen viritysmittari klipsikiinnityksellä. Klipsiviritysmittari laitetaan tavallisesti kitaran, basson, mandoliinin, ukulelen tai banjon lapaan, josta mittari poimii kielen värähtelyt nopeasti ja tarkasti.

Boss TU-10 on saatavilla viidessä eri värissä, ja se toimii CR2032-nappiparistolla.

Klipsivirittimillä on kaksi etua – virittämiseen ei tarvitse kitarajohtoa, eikä akustisen soittimen virittämisessä mahdollinen taustamelu häiritse virittimen toimintaa.

Boss-mittaria on helppo käyttää: laitteen päällä olevalla virtakytkimellä vaihdetaan myös värillisestä näytöstä mustavalkoiseen tilaan, sekä kytketään haluttaessa näytön taustavalaistus pois päältä.

TU-10:n kääntöpuolella olevilla nappeilla mittarimoodia, muutetaan virittimen referenssitaajuutta (a’ = 436 – 445 Hz). Valittavissa on myös tavallisen kromaattisen virityksen sijaan Flat-moodi (1 – 5 puolisävelaskelta).

Muista Boss-virittimistä tuttu, ja erittäin kätevä Accu-Pitch-näyttömoodi ilmaisee oikean sävelkorkeuden saavuttamisen tavallisen neulamaisen mittarin lisäksi ”taputtamalla” kerran – yksi linja lähtee kummastakin reunasta keskeä kohti – samaan aikaan kun näyttö vaihtaa lyhyesti väriään.

Stream-näyttömoodissa on käytössä virtuaalineulan sijaan stroboskooppi-tyylisiä liikkuvia palkkeja. Jos vire on liian matala, siniset alueet liikkuvat oikealta vasemmalle ja vastaavasti toiseen suuntaan, jos vire on liian korkea. Liikkeen nopeus ilmaisee, kuinka suuri ero kielen ja tavoitettun vireen välillä on. Mitä hitaampi pyörimisliike on, sitä lähempänä kieli on oikeaa virettä.

Kun liike pysähtyy ja yhden punaisen nuolen sijaan näytön alareunaan ilmestyvat kaksi sinistä nuolta, kieli on vireessä.

****

Kokeilin TU-10:tä laajan soitinvalikoiman kanssa – ryhmään kuuluivat kitaroiden ja bassojen lisäksi myös mandoliini, sähkökontrabasso ja ukulele. Boss-klipsi toimi kaikkien kanssa nopeasti ja luotettavasti.

Voin vain suositella…

08/06/2012 0

Testipenkissä: Kataja Guitars – kolme bassoa

****

Ari Katajan vetämä Kataja Custom Shop on Tamperelainen paja, joka on tähän mennessä keskittynyt rakentamaan yksilöllisiä soittimia asiakkaiden toiveiden mukaan (korjaus- ja kustomointipalvelujen ohella).

Kataja Guitars on hiljattain ruvennut tuottamaan vahvasti Fender-henkisiä bassomalleja piensarjassa, joista muutama oli esillä myös tämän vuoden Bassopäivällä.

Kitarablogi.com tarttui heti tilaisuuteen ja pyysi kolme bassoa testiin:

Ari Katajan näkemys vuoden 1960 P-bassosta…

…varhaiseen, vuoden 1960 Jazz-bassoon perustuva soitin…

… sekä 1962/63 Jazz-bassoon pohjautuva malli (hinnat alk. 1.920 €, sis. gigbag).

****

Kataja Custom -bassot ovat kokonaan aitoa suomalaista käsityötä. Vaikka maailma on pullollaan Fender-mittoihin tehtyjä kauloja ja runkoja, veistetään Kataja-soittimet täydellisen laadun varmistamiseksi aina kokonaan itse, monta vuotta rauhassa kuivuneista puulankuista.

Kolmen testibasson rungot ovat leppää ja kaulat vaahteraa.

Ari Kataja on myös todella tarkka muista käyttämistään osista. Esimerkiksi kilpikonnakuvioiset pleksit ovat erikoisvalmisteisia, joissa käytetään päällimmäisessä kerroksessa alkuperäistä selluloidi-materiaalia.

Kaikki kolme mallia on lakattu alkydivahvistetulla nitroseluloosalakalla, mikä mahdollistaa erittäin ohuen, mutta samalla kovan maalipinnan, joka ei vaimenna puun värähtelyä.

Bassojen viritinlavoilla on klassinen muotoilu. P-tyylisessä bassossa lavan etupuoli on viimeistelty värittömällä lakalla…

…kun taas testin J-tyylisissä soittimissa…

…lavoissa toistuu rungon väri.

Virittimet ovat nykyaikaisia versioita alkuperäisistä Kluson-koneistoista: virittäminen toimii edelleen ”väärinpäin” — ylöspäin mennään myötä- ja alas vastapäivään – mutta välityssuhde on nykyään isompi, mikä helpottaa hienovirittämistä.

Testisoittimissa otelautoihin on käytetty kaunista ja kovaa Madagaskarin palisanteria.

Valkoiseen 60 J -bassoon on asennettu vintage-kokoiset bassonauhat…

…kun taas P-tyylisessa ja metallinsinisessä 62 J -mallissa on käytetty keskikokoista nauhaa.

Kaulan kiinnitys on perinteinen. Sähköbassojen mukavuusviisteet ovat varhaisen 1960-luvun tapaan todella syviä, ja niiden ansiosta bassot istuvat erittäin mukavasti soittajan kehoa vasten.

Kaikissa malleissa on käytetty samaa 50/60-lukujen taitteesta peräisin olevaa tallamallia, jossa tallapalat on tehty kierretangosta. Tämän tallan etu on, että kielten välistä etäisyyttä pystyy säätämään nostamalla kieli viereiseen ”uraan”.

****

Sekä Kataja 60 P- että 60 J -mallissa käytetään Kataja-mikrofoneissa alnico-magneetteja, joiden läpimitta on 0,195 tuumaa (4,95 mm), ja joiden päitä on hieman viistoitettu.

Viistoitukset auttoivat estämään kuitulevyen vaurioittuminen, silloin kun magneetit taputettiin kelarungon reikien läpi mikrofonin rakentamisen alkuvaiheessa.

1960-luvun kitara- ja bändibuumi kuitenkin johti tuotantomäärien räjähdysmäiseen nousuun, minkä takia yhden soittimen rakentamiseen tarvittu aika piti saada lyhyemmäksi. Yksi rationalisaation askel oli hieman ohuempien magneettien käyttö mikrofoneissa. Uusi koko oli läpimittoiltaan 0,187 tuumaa (4,75 mm), ja se meni samoista rei’istä helpommin läpi, minkä ansiosta magneettien hiominen putosi työvaiheena pois. Kataja 62 J -bassossa käytetään tyylinmukaisesti juuri tällaisia magneetteja yksikelaisissa Kataja-mikrofoneissa.

Testisoittimien mikrofoneissa on myös toisenlaisia eroja, joita ei huomaa avaamatta niitä: P-tyylisessä bassossa ja 60 J -mallissa käytetään ajanjakson mukaisesti Heavy Formvar -nimistä käämilankaa, kun taas sinisessä Katajassa käämilanka on Plain Enamel -laatua. Myös magneettien pituuksissa ja kelarunkojen väreissä on eroja bassojen ”vuosikertojen” mukaisesti.

Valkoisessa J-tyylisessä soittimessa on tuplapotikat, joista päällimmäinen nuppi on mikrofonin volyymisäädin ja musta levy sen alla mikrofonin oma tone-säädin.

Vuonna 1962 elektroniikka muutettiin meille kaikille tutuksi Jazz Bass -asetelmaksi – kummallekin mikrofonille on oma volume-säätimensä ja kolmas säädin on yhteinen master tone.

****

Kataja Custom Shopin kolme bassoa ovat laatusoittimia isolla L:llä, jotka lämmittävät jokaisen perinnebassojen ystävän sydäntä. Työnjälki on ensiluokkaista, ja Ari Katajan into hienovirittää myös bassojensa pienimpiä yksityiskohtia juuri oikeanlaisiksi kertoo paljon tämän kitararakentajan omistautumisesta aihepiiriin.

Custom-pajan suuri etu on, että jokaista soitinta pystyy tarvittaessa myös muokkaamaan asiakkaan pyyntöjen mukaisesti. Testikolmikon kohdalla Kataja suunnitteli bassot juuri itselleen sopiviksi, minkä vuoksi kaikkien kolmen basson kaulaprofiili on alkuperäistä aavistuksen verran tuhdimpi.

Kataja-bassojen soitettavuus on ensiluokkainen, samoin niiden soundi.

Äänitin seuraavat esimerkkipätkät Sans Amp Bass Driver DI -boksin ja Focusrite Saffire 6 USB -äänikortin kautta suoraan Garagebandiin. Jokaisen soittotyyli-ryhmän pätkät on äänitetty ja miksattu keskenään samoilla säädöillä, bassojen välisiä soundieroja säilymällä. J-tyylisillä bassoilla sama kuvio soitetaan aina ensin kaulamikrofonilla, minkä jälkeen kuvio toistetaan molemmilla mikrofonilla poimitettuna, ja lopuksi soi tallamikrofoni yksin.

Kataja 60 P – sormisoitto

Kataja 60 J – sormisoitto

Kataja 62 J – sormisoitto

……

Kataja 60 P – plektralla

Kataja 60 J – plektralla

Kataja 62 J – plektralla

……

Kataja 60 P – slap

Kataja 60 J – slap

Kataja 62 J – slap

****

Kuten jokainen voi klipeistä kuulla, Kataja-bassojen soundi on loistava ja perinteille uskollinen. Mikrofonien teho pysyy vintage-tyylisesti hyvin maltillisena, mikä on, oikeiden magneettien ja käämilangan ohella, omiaan antamaan soittimille esimerkkillisen avoimen ja dynaamisen soundin.

Laaduiltaan nämä soittimet ovat ainakin ison F:n Custom Shopin tasolla, mutta niiden hinta on selvästi amerikkalais-serkkujaan alhaisempi.

Jos etsit sitä ultimatiivista vintage-tyylistä soitinta, kannattaa mielestäni ilman muuta tutustua Kataja Custom -soittimiin!

****

Kataja Custom Shop – Vintage-tyyliset bassot

hinnat alk. 1.920 €, sis. gigbag

Lisätiedot: Kataja Guitars

Plussat:

+ Made in Finland

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ soundi

+ valmistajan omia mikrofoneja

+ testisoittimien kauloissa mattaviimeistely

+ hinta-laatu-suhde

****

06/06/2012 0

Review: Boss BR-80 Micro BR

The Boss Micro BR BR-80 is a very interesting little device packed with three different basic operating modes: It can be a full-blown digital eight-track recorder, a stereo recorder with built-in mics or a Roland eBand-compatible one-stop solution for all your practicing needs. The Boss BR-80 uses SD-HC-cards as its recording medium.

This little box of tricks is aimed mainly at guitarists, but the Micro BR offers many features that make it very useful for bass players or vocalists, too.

****

The Boss BR-80 (current price in Finland: 284 €) is only a little bit larger than most smartphones, but Boss have succeeded in keeping the device surprisingly easy to use, regardless of its feature-packed nature.

The Micro BR’s transport buttons have been placed at the bottom of the front panel, between the built-in stereo condenser microphones. Left of the display you’ll find access to the unit’s three operating modes – MTR, eBand and Live Rec. The buttons for access to the BR-80’s menus, drum machine, tuner and effects are also found here.

Right of the display the navigation buttons are situated, as well as the data wheel.

The four push-buttons underneath the display have different functions, which relate directly to the currently selected operating mode.

The Micro BR can be powered by two AA-size batteries (or rechargable batteries) or by using an optional power supply.

The switch placed on the Boss’ bottom plate changes the 1/4-inch input’s impedance from high impedance, for use with electric guitar, to low impedance, when using an external microphone.

All of the BR-80’s inputs and outputs can be found on the unit’s sides: The left-hand side has the usb-port, the headphones/line-output and the corresponding volume control. On the other side you’ll find a 1/4-inch mono input, a mini-jack for the stereo line-level input, as well as the recording level control.

****

In MTR-mode the BR-80 works as a typical Roland/Boss multitrack recorder, offering eight tracks of simultaneous playback with a stack of eight virtual tracks (V-Track) per track (64 V-Tracks in all). One typical use for the V-Tracks would be recording eight takes of the same guitar solo from which to choose the best one during mixing.

The main screen (pictured above) shows you the signal metering and indicates which track is currently assigned to recording.

Navigating ”down” toggles you through different mixer views, so you can set fader levels and pan positions, as well as select tracks for muting or soloing.

Boss’ on-board tuner is very easy to use.

It is a real joy to work with the BR-80’s fantastic COSM-effects. In its ultra-compact league the Micro BR’s multi-effects clearly are among the best. There are 156 factory presets loaded into the BR-80, containing effects tailoured to acoustic and electric guitar, electric bass, vocals and stereo signals – and there’s also plenty of space for your own creations. The factory presets can be browsed by signal type (guitar, bass, vocals etc.) or by musical style (Jazz, 80s Metal etc).

The Boss also features a built-in drum-pattern-player, packed with loads of different drum patterns, as well as metronome clicks. You can choose from nine different drum kits. Each Song features a rhythm track (pictured above), which allows you to chain patterns into a complete drum track for your projects. Alternatively, you can also import a SMF-midifile into the pattern player – the file can contain a single pattern or even a whole drum song.

The drum track’s signal has its own mixer channel feeding straight into the master buss, and it doesn’t need to be recorded, saving you two tracks for other uses.

Once you’ve recorded all your audio, the song (drums and all audio) can then be mixed and mastered inside the BR-80. Master stereo-files can then be exported to your computer via usb or used for practising in the unit’s eBand-mode.

****

In eBand-mode the BR-80 turns into the Boss JS-8 eBand’s kid brother. eBand-mode is meant as a practising platform, with the unit playing back WAV- and MP3-files, which can either be eBand-loops (of which there are many already loaded into the Micro BR) or whole songs (either imported from your computer or recorded using the BR-80).

You can play along to the tracks or eBand-loops, utilising the unit’s COSM-effect section. If you want, you can also record your playing for later review of your improvement.

The Center Cancel -feature helps you to home in on a part you want to attenuate in a stereo mix. Regardless of its name Center Cancel can be directed to any point in the stereo field. Choosing one of three frequency bands helps to limit the cancelling to the chosen part’s musical range, keeping the rest of the music more natural in turn.

The second important feature in eBand-mode is called Speed & Pitch, which allows you to change the current loop’s or backing track’s tempo and/or pitch on the fly.

****

Live Rec is the most basic of the BR-80’s operating modes, turning the Micro BR into a portable stereo recorder that uses only its built-in, high-quality microphones.

Live Rec can be used for quickly recording new song ideas, as well as for making recordings of your rehearsals or live shows. The only tools on offer are a metronome click and the tuner.

****

The Boss BR-80 has one last ace firmly up its sleeve: The device can also be used as a usb-soundcard – along with its effects section – in your favourite audiosequencer.

Boss even include the Sonar LE -software (Windows only) along with the Micro BR.

****

In my opinion the Boss Micro BR is an amazing little box. Yes, we’ve all seen miniature stereorecorders, pocket-sized effect-units and compact multitrack machines, but the BR-80 is something special: It manages to combine successfully all of the above functions without any weak points or strange compromises.

Each of the Micro BR’s sections works at least decently: The built-in mics have a good, clean sound, the rhythm section patterns and eBand-loops really groove and inspire, the COSM-effects are fantastic (especially considering this unit’s size and price bracket), and the multi-tracker allows you to record anywhere and anytime.

And still, regardless of the wealth of features on offer here, Boss have managed (once again) to keep the Micro BR extremely easy to use.

Here’s a track I recorded, mixed and mastered using only the BR-80 for the whole process. A few instruments and a lead (cable) were all I needed in addition to the Micro BR:

Gentle Wind – Boss BR-80

****

In 1985 I owned a C-cassette four-track machine – despite it being a model from a very reputable manufacturer, it sounded completely rubbish.

In AD 2012 we are offered devices like the BR-80 – they fit in your shirt-pocket, are multi-track recorders packed full of fine effects, they can also help you improve your playing, and offer very decent stereo recording – is this fantastic, or what!?

****

Boss BR-80 Micro BR

current price in Finland: 284 €

Finnish distributor: Roland

Pros:

+ size

+ audio quality

+ quality of built-in microphones

+ quality of effects

+ eBand-mode

+ built-in drum machine

+ ease of use

+ value for money

****

04/06/2012 1

Testipenkissä: Boss BR-80 Micro BR

Boss Micro BR BR-80 on hyvin mielenkiintoinen laite, kun pieneen ja kevyeen koteloon on mahdutettu peräti kolme eri käyttömoodia. BR-80 on kasiraituri, stereotallennin, sekä Rolandin eBand-formaatissa toimiva harjoituskumppani. Tallennusvälineenä toimivat SD-HC-kortit.

Bossin pääkohderyhmä ovat kitaristit, mutta Micro BR tarjoaa riittävästi hyödyllisiä ominaisuuksia myös basisteille tai laulajille.

****

Boss BR-80 (284 €) on vain vähän isompi kuin iso älypuhelin, mutta valmistaja onnistui tekemään laitteesta hyvin selkeän, sen runsaista ominaisuuksista huolimatta.

Micro BR:n alalaidasta löytyy tallentimen sisäinen stereomikrofoni, sekä kuljetusnäppäimet. Näytön vasemmanpuoleisessa alueessa valitaan ja vaihdetaan laitteen toimintatilaa – MTR, eBand tai Live Rec. Sieltä pääsee myös menuihin, sekä rumpukoneeseen, viritysmittariin ja multiefektiin käsiksi. Oikealla puolella taas sijaitsevat datapyörä ja navigointinapit.

Näytön alla olevilla neljällä napilla on eri tehtävät riippuen siitä onko BR-80 moniraituri- vai eBand-tilassa.

Micro BR saa virtansa joko kahdesta AA-kokoisesta paristosta/akusta tai erikseen ostettavista virtalähteestä.

Laitteen pohjaan upotetulla kytkimellä asetetaan kitara-/mikkitulon impedanssia tulosignaalille sopivaksi.

BR-80:n tulot ja lähdöt on sijoitettu tallentimen molempiin reunoihin: vasemmalta löytyy USB-portti, stereolähtö ja volume-säädin, kun taas oikeaan reunaan on upotettu analogiset tulot sekä tulosignaalin tasosäädin.

****

MTR-moodissa BR-80 siis toimii tyypillisen Roland/Boss-kasiraiturin lailla, sillä jokaisella raidalla on kahdeksan haamuraitaa (V-Track), joille voi äänittää esimerkiksi saman kitaraosuuden eri ottoja ja valita niistä kahdeksasta sen parhaan.

Perusnäkymä (ylläolevassa kuvassa) näyttää käyttäjälle kaikki signaalitasot, sekä mikä (tai mitkä) kanavista on tällä hetkellä valittu äänityskohdaksi.

Navigoinnin alas-napilla pääsee suoraan Micro BR:n mikserinäkymiin, jossa voi säätää kanavien tasot ja panorointi tai sooloilla ja mykistää haluamansa kanavat.

Kitaristille tarkoitetussa laitteessa täytyy myös olla kunnollinen viritysmittari, ja Bossin mittari on erittäin selkeää sorttia.

BR-80:n erinomaisten COSM-efektien kanssa on todellakin iloa työskennellä. Multiefektit kuuluvat selkeästi Micro BR -tyylisien pikkulaitteiden parhaimistoon. Tarjolla on 156 valmiita efektiä akustiselle, sähkökitaralle, bassolle, laululle ja stereo signaalille, sekä runsaasti tilaa omia efektipatchea varten. Tehdasefektit on valmiiksi lajiteltu käyttötarkoituksen (kitara, basso jne.) ja tyylin (Jazz, 80s Metal jne.) mukaan.

Bossissa on myös sisäinen rumpukone – tai ehkä paremmin sanottuna pattern playeri – joka tarjoaa runsaasti eri tyylilajin rumpukuvioita, sekä metronomiklikkejä. Käyttäjä voi valita yhdeksän eri rumpukitin välillä. Patternit pystyy ketjuttamaan Rhythm-näkymässä (ylläoleva kuva) kokonaiseksi biisiksi. Micro BR -tallentimeen voi myös tuoda SMF-muotoisia midi-tiedostoja, jotka voivat olla joko patterneja tai kokonaisia rumpu-biisejä.

Rumpukoneella on mikserissä oma stereoraitansa, jonka lähtö on kytketty masterlohkoon. Laitteen rumpuosastoa ei siis tarvitse äänittää, eikä se näin myöskään syö audioraitoja.

Valmiin biisin – audio ja rumpukone – voi lopuksi miksata ja masteroida, ja tästä syntyvän WAV-tiedoston pystyy eksportoimaan tietokoneelle tai käyttämään BR-80:n eBand-moodissa harjoittelupohjaksi.

****

eBand-tilassa BR-80:sta tulee Boss JS-8 eBand-järjestelmän pikkubroidi. Harjoitteluun tarkoitetussa eBand-moodissa Micro BR toistaa WAV- tai MP3-tiedostoja, jotka voivat olla joko eBand-formaatissa olevia audiolooppeja – joita on iso kasa jo valmiiksi ladattuina pikku-Bossissa – tai kokonaisia biisejä (esimerkiksi tietokoneelta tuotuja tai laitteella itse äänitettyä pätkiä).

Biisien ja looppien kanssa voi harjoitella soittamalla mukana – COSM-efektiosasto on luonnollisesti käytettävissä – tai sitten voi myös äänittää oman soittonsa kriittistä kuuntelua varten.

Center Cancel -toiminnolla pystyy tehokkaasti vaimentamaan (tai jopa poistamaan) halutun soittimen stereomiksauksesta. Nimestään huolimatta Center Cancel ei toimi ainoastaan keskellä stereokuvassa olevien signaalien poistajana, vaan vaimennuksen pystyy kohdistamaan tarkasti stereokuvassa. Valitsemalla vielä yhden kolmesta eri taajuuskaistasta voi pyyhkiä vain sen taajuuskaistan, jossa poistettava soitin soittaa.

Toinen eBand-tilan lisäominaisuus on Speed & Pitch, jolla voi muuttaa soivan loopin tai biisin tempoa ja/tai sävelkorkeutta.

****

Live Rec on pelkistetty BR-80:n käyttötila. Live Rec-moodissa Micro BR:stä tulee kannettava stereotallennin, joka äänittää ainoastaan laitteen sisäisillä, laadukkailla mikrofoneilla.

Live Rec on pääsääntöisesti tarkoitettu uusien ideoiden, bändiharkkojen tai omien keikkojen tallentamiseen. Apuvälineinä on tarjolla metronomi ja viritysmittari.

****

Boss BR-80:llä on vielä yksi ässä hihassa – se voi toimia myös äänityssoftan ulkoisena USB-äänikorttina, jolloin käytössä ovat myös sisäiset COSM-multiefektit.

Micro BR:n mukaan toimitetaan Sonar LE -audiosekvensseriä, joka toimii Windows-ympäristössä.

****

Mielestäni Boss Micro BR on vallan mainio laite. Stereotallentimia, pikkuisia efekti- tai harjoituslaiteita, sekä kompaktia moniraitureitakin on jo nähty aiemminkin, mutta BR-80 on silti huomiota herättävä erikoistapaus: Boss on nimittäin onnistunut pakkaamaan kaikkia toimintoja ja ominaisuuksia sulavasti samaan laitteeseen ilman häiritseviä kompromisseja.

Jokainen osa-alue toimii Micro BR:ssä ainakin kiitettävästi: sisäisillä mikrofoneilla on terve soundi, sekä rumpupatternit että eBand-loopit groovaavat – ja ovat inspiroivia – COSM-efektilla on ilo soittaa, ja moniraiturilla voi äänittää missä ja milloin vain.

Ja jotenkin, kaikien ominaisuuksien runsaudesta huolimatta, Boss on (jälleen kerran) onnistunut pitämään käyttökynnystä todella matalalla – Micro BR on erittäin helppokäyttöinen.

Äänitin, miksasin ja masteroin tämän biisin kokonaan BR-80:ssä. Rummut tulevat Micro BR:stä samoin kaikki efektit. Muutama soitin ja yksi johto, enempää en tarvinnut:

Gentle Wind – Boss BR-80

****

Vuonna 1985 minulla oli C-kasetilla toimiva neliraituri – vaikka se oli silloin laadukas vekotin, sen soundi oli hirveä.

Vuonna 2012 meillä on Boss BR-80 – housuntaskuun mahtuva, laadukkailla efekteillä höystetty digitaalinen kasiraituri, joka on samalla myös oiva harjoitustyökalu ja stereotallennin – mahtavaa!

****

Boss BR-80 Micro BR

284 €

Maahantuoja: Roland

Plussat:

+ pieni koko

+ audiolaatu

+ sisäisten mikrofonien soundi

+ efektien laatu

+ eBand-tila

+ sisäinen rumpukone

+ helppo käyttää

+ hinta-laatu-suhde

****

30/05/2012 5