****
Tokai Guitars – a visit to the factory (in Japanese)
Testipenkissä: Tokai TTE-55
****
Japanissa valmistettu Tokai TTE-55 on firman uusin Tele-tyylinen kitara. TTE-55 ei ole yhden tietyn Tele-aikakauden jäljitelmä, vaan Tokain tyylikäs ”Best of” -ratkaisu.
****
Tokai TTE-55 (848 €) on saatavilla joko yksiosaisella vaahterakaulalla – niin kuin White Blonde -värinen testiyksilö – tai palisanteriotelaudalla.
Rungon väristä riippuu myös metalliosien väri – tässä tapauksessa kaikki metalliosat ovat kullanväriset, mikä antaa soittimelle varsin juhlallisen ulkonäön.
1950-luvun tyylinen vaahterakaula on kiinnitetty vankalla ruuviliitoksella 1960-luvun tyyliseen, reunalistoitettuun leppärunkoon.
Laadukkaiden Kluson-kopioden suuri etu on, että terävät kieltenpäät on upotettu turvallisesti viritystapeihin.
Mattaviimeisteltyyn kaulaan on asennettu 21 jumbo-kokoista nauhaa. Erittäin siisti nauhatyö saa täydet pisteet!
Ajatonta kauneutta on aina kaunista katsella…
Vintage-tyylisestä Tele-tallasta on olemassa muutamia eri versioita, mikä tulee tallapalojen materiaaliin. Tokai käyttää TTE-55-mallissaan Tele-fanien keskuudessa suosituinta vaihtoehtoa messinkitallapaloilla.
Mikrofonivarustus on sekin jo pitkään ollut klassikko: kaulan lähelle on sijoitettu melko kapea, metallikuorella varustettu mikrofoni, kun taas leveämpi tallamikrofoni on kiinnitetty suoraan tallan pohjalevyyn.
Vuoden 1967:n kytkentä on Tele-tyylisissä kitaroissa se kultastandardi – kolmiasentoinen kytkin, sekä master volume ja master tone.
Pölysuojattu VLX-kytkin ja laadukkaat GF-potentiometrit takaavat, että Tokain huoltoväleistä tulee tosi pitkät.
Vintage-fanit taas iloitsevat mikkijohtojen kangaseristyksistä.
****
Testisoitin kuuluu painonsa suhteen mukavaan keskikastiin – se ei ole raskas kitara, muttei myöskään erityisen kevyt.
Tokai TTE-55:n kaulaprofiili on suoraan minun henkilökohtaiselta suosikkiosastolta – se on pyöreä ja täyteläinen D-profiili. Kaulassa on juuri sillä oikealla tavalla paksuutta, joka tukee sopivasti vasenta kättä, olematta kuitenkaan liian paksu tai raskas soittaa.
Nykypäiväiset paksut nauhat, sekä kaulan satiinipintainen viimeistely, tekevät hyvin säädetyn (E: 1,9 mm/e: 1,7 mm) kitaran soittamisesta helppoa. Etenkin venytykset onnistuvat huomattavasti paremmin kuin pienillä vintage-tyylisillä nauhoilla.
Tele-tyylisen kitaran intonaatiossa on aina tietynlainen kompromissi, kun tallassa on ainoastaan kolme tallapalaa, mutta tämä ei estänyt, että tästä kitaratyypistä tuli klassikko. Kompromissin kanssa voi hyvinkin elää.
Se on rakennettu kuin Tele, se näyttää Teleltä, ja, kyllä, Tokai TTE-55 myös kuulostaa Teleltä. Kaulamikrofonin soundi on herkullisen pyöreä, mutta samalla myös notkea. Kytkimen keskiasennosta taas saa selville, mista Prince sai aikoinaan oman Funkynsä. Ja tallamikrofonin twang on herkkua Countryn, Rockabillyn ja Bluesin ystäville.
Tokai TTE-55 sopii loistavasti lähes kaikkiin musiikkityyleihin – ainoastaan Metal-osastolle en suosittelisi tätä vintage-tyylistä mallia.
Tämän testin perusteella voin vain todeta, että Tokai TTE-55 on hyvin laadukas ja perinnetietoinen Tele-tyylinen kitara erittäin kohtuulliseen hintaan.
****
Tokai TTE-55
848 €
Maahantuoja: Musamaailma
****
Plussat:
+ hinta-laatu-suhde
+ työnjälki
+ osien laatu
+ kaulaprofiili
+ soundi
Miinukset:
– perinteinen Tele-kompromissi soundin ja intonaation välillä
Testipenkissä: Mannedesign PFM + RDV
Mannedesign on italialaisen Manne Guitarsin edullisempi, Kauko-Idässä valmistettu kitaramerkki.
Mannedesignin valikoimaan kuuluu sähkösoittimien ohella myös pieni akustisten kitaroiden mallisto, josta valittiin tällä kertaa kaksi kitaraa testiin: Parlour-kokoinen Mannedesign PFM, sekä Roberto Dalla Vecchian nimikko-Dreadnought RDV.
****
Kauttaaltaan kokopuinen Mannedesign PFM (660 €) on suunniteltu Blues-, Folk- ja juurimusiikin ystäville, jotka hakevat soittimestaan juuri sitä autenttista 1930-luvun soundia.
Setrikannen mattaviimeistelty tumma sunburst-väritys antaa kitaralle hienosti lisää katu-uskottavuutta.
PFM-mallin mahonkikaula on veistetty yhdestä pitkästä palasta, johon on lisätty viritinlavan yläosa, sekä toinen pala kaulakorkoa varten. Kaulan ja rungon liitoskohta on perinteen mukaisesti 12. nauhan kohdalla.
Rungon sivut ja pohja on tehty kauniista mahongista.
Lavan etupuoli on päällystetty palisanterilla, johon on upotettu vaahterasta veistetty Mannedesign-logo.
Satula aitoa naudanluuta.
Ladukkaat vintage-tyyliset virittimet tulevat Gotohilta. Nykyaikaisena parannuksena niissä löytyy virittimien kireyttä säätävät ruuvit.
Mannedesignin palisanteriotelautaan on siististi asennettu 19 keskikokoista nauhaa.
PFM-mallin koppa on koristeltu upealla loimuvaahtera-reunalistoituksella. Rosetti taas on taidokkaasti kasattu aidoista helmiäispaloista.
Palisanteritallan alareuna on ikäänkuin viritinlavan yläreunan peilikuva – molemmissa on pyöreä lovi.
Kompensoitu tallaluu on – satulan lailla – tehty naudanluusta, mikä on edelleenkin yksi parhaista materiaaleista tähän tarkoitukseen.
****
Roberto Della Vecchia on italialainen Fingerstyle-mestari, jonka tuotantoon kannattaa ehdottomasti tutustua!
Della Vecchian Mannedesign RDV -nimikkomalli (950 €) on erittäin tyylikäs, perinteisistä ainesosista tehty Dreadnought-teräskielinen. Kitaran kokopuiseen kanteen käytetään laadukasta AA-luokan sitkakuusta.
RDV:n mahonkikaula on veistetty yhdestä palasta, lukuunottamatta kaulakorkoa, joka on ekologisista syistä erillinen pala.
Rungon kokopuiset sivut ja pohja on veistetty kuvankauniista intialaisesta palisanterista.
Kitaran koppa on viimeistelty kiiltävällä lakalla, kun taas kaulassa on satiinipintainen viimeistely.
Reunalistoitetun lavan koristeeksi käytetään eebenpuuta, sekä helmiäisesta tehtyä upotusta.
Kullanvärisillä Gotoh-virittimillä on eebenpuuta matkivia muovinuppeja.
Eebenpuisen otelaudan reunalistoitus on vaahteraa. RDV:ssä on 20 keskikokoista nauhaa.
Rungon pohjaan on upotettu hieno mustavalkoinen keskilinjan koriste. Reunalistoitus on veistetty vaahterasta.
Kannessa käytetään vaahterareunalistan lisäksi vielä kaunista herringbone-koristereunaa.
Rosetin keskimmäiseen renkaaseen on käytetty aitoja helmiäispaloja.
RDV:n talla on samanmuotoinen kuin PFM-mallissa käytetty vastine, mutta tällä kertaa se on veistetty sysimustasta eebenpuusta.
****
Mannedesign PFM -mallilla on Parlour-kitaroille tyypillinen keskipitkä mensuuri (63 cm), jonka ansiosta kitaran 012-satsin kieliä pystyy venyttämään vielä suhteellisen helposti. Mielipiteitä usein jakaavan, perinteisen V-tyylisen kaulaprofiilin sijaan PFM on varustettu yleispätevällä – ja hyvin mukavalla – D-profiililla. Kaulan leveys on satulan kohdalla 4,4 cm, ja E-kielten välinen etäisyys tallassa 5,4 cm – tämän kitaran kanssa tulee siis hyvin helposti toimeen. Testikitaran tatsia oli säädetty erittäin mukavaksi (E: 1,9 mm/e: 1,5 mm).
Mannedesign PFM on tyypillinen Parlour-kitara sanan parhaassa merkityksessä. Kitaran soinnissa on hyvin kuiva ja yskivä atakki, sekä keskialuevoittoinen, hieman honottava yleissoundi. Sormisoittoa harrastavat Folk-kitaristit tykkävät varmasti PFM-mallin kevyestä bassorekisteristä, koska sen ansiosta soiton erottelevuus säilyy kaikissa tilanteissa. Plektrasoitossa taas tämän Mannedesignin jäntevä sointi lyö itsensä hyvin läpi, ja sen soundi sopii erinomaisesti Ragtime-musiikkiin tai varhaiseen Blues-meininkiin. Äänityskäytössäkin PFM voi olla loistava työkalu, jolla saadaan komppikitarat istutettua ilmaavammin miksaukseen.
****
Mannedesign RDV -kitaralla on luonnollisesti Dreadnoughtin perinteinen pitkä mensuuri (65 cm). Roberto Della Vecchian erikoistoive oli sormityylille mukavampi, väljempi E-kielten välinen etäisyys (5,9 cm) kuin monissa muissa tämän lajin kitaroissa. Näin oikealle kädelle on tuntuvasti enemmän tilaa toteuttaa myös hieman hankalampia sovituksia. Kaulaprofiili on ainakin minun käteeni mukavasti sopiva ovaali C. Myös Della Vecchia -malli saapui testiin loistavassa trimmissä (E: 2,0 mm/e: 1,5).
Palisanterikoppainen Dread’ kuusikannella on yleensä melkoinen voimanpesä, niin kuin esimerkiksi Mannedesignin RDV. Täällä tarjotaan hyvin muhkeata bassorekisteriä, lämmintä keskialuetta sekä hyvin tuoretta diskantin loistoa. RDV on loistava esimerkki laadukkaasta Dreadnought-soundista, ja se tarjoaa sekä paljon volyymiä että tarkkaa ja hyvin eloisaa dynamiikan toistoa.
****
Mannedesign-soittimilla on Suomessa vielä melko matala profiili. Tämän testin perusteella voin kuitenkin vain suositella lämpimästi lähempää tutustumista brändin akustisiin kitaroihin.
****
Mannedesign PFM + RDV
PFM – 660 €
RDV – 950 €
Maahantuoja: Nordsound
****
Plussat (molemmat mallit):
+ hinta-laatu-suhde
+ työnjälki
+ soitettavuus
+ soundi
****
Review: Blackstar ID:60TVP
****
At last year’s Frankfurt Musikmesse Blackstar launched their ID-series of programmable guitar amps. Now these amps are finally available in Finland.
The new series is a first in Blackstar’s product range – guitar amps without any valves. These are the company’s first digital modelling amps, and Blackstar being Blackstar, they’ve come up with a couple of exciting new features for the occasion.
****
The Blackstar ID:60TVP (current price in Finland: 499 €) is a mid-size, 60 Watt guitar amp, equipped with a single 12-inch speaker.
The compact combo’s cabinet is covered in a black, leather-like vinyl, and sports black plastic corner protectors.
The ID:60TVP’s back is almost completely closed, which no doubt helps with achieving authentic stack tones.
Blackstar use their own Blackbird-series speakers for the ID-series, which are made under license in China, just like the amps themselves.
One downside to valve amplifiers has always been their substantial weight. The ID:60TVP has no such problems – it weighs in at only 18 kilos, which makes it relatively easy to lift and carry.
Behind the Blackstar’s stylishly restrained exterior there’s some lightning-fast digital signal processing at work. The combo is also equipped with a very generously-sized patch memory, which stores a whopping 128 patches.
The front panel only gives you access to the first 12 patches, however, so if you want to take advantage of all of the combo’s possibilities, I’d recommend buying the optional four-button footswitch unit (the ID:FS-10).
The front panel’s left half deals with the combo’s preamp. The three-band EQ is enhanced by Blackstar’s patented ISF-control, which lets you change the amp’s character from British to American, with many cool in-between settings.
The Voice rotary switch offers you six different amp models as raw materials for your own patches.
Thanks to its USB-connector the ID:60TVP can also be used as an external soundcard for recording your guitar tracks direct, as well as for re-amping already recorded, dry material.
With Blackstar’s own editor software you can access all of the amp’s parameters. Additionally, it also provides a very nifty phrase trainer for practicing.
The front panel’s right half is reserved for the combo’s effect and master sections, as well as Blackstar’s revolutionary TVP-function.
Up to now, most modelling amps have centered their sounds on combining a modelled amp with a cabinet model.
Blackstar’s approach is a little different, by adding a dedicated power amp modelling section into the mix. The TVP-selector (TVP = True Valve Power) gives you access to eight different virtual power amp valve types.
A physical power amp valve doesn’t just amplify the amp signal in a tonally neutral way, acting more like a multiband master compressor instead. Different valve types react differently to the same signal, resulting in different amounts of compression, as well as different frequency curves.
Power amp valves play an important part in the overall tone and punch of a genuine valve amp – they’re a huge part of what we call an amp’s character. Now Blackstar have addressed this issue and come up with a way to let the player choose between different power amp characteristics in a quick and easy manner.
The ID:60TVP’s effects section offers you the most important guitar effects and is easy to use.
There are four modulation effects to select from – chorus, flanger, phaser and tremolo – as well as the same amount of different delay and reverb types, respectively. Synchronising effects to your music is easy by using the Tap Tempo button (or the IF:FS10 board).
You will find an excellent speaker-emulated line level output on the ID:60TVP’s back panel, along with an auxiliary input, a MIDI IN socket, and the jack for the footswitch unit.
The combo sports a solitary speaker output.
****
Blackstar’s ID:FS-10 (current price in Finland: 72,60 €) is a four-button footswitch unit for use with ID-series amplifiers.
Using the footswitch unit will give you access to all of the combo’s 128 patches, and you’ll be able to switch effects on and off on-the-fly. Furthermore, using the built-in tuner is far easier with the footswitch unit.
****
In my view, the Blackstar ID:60TVP’s TVP-feature puts it head and shoulders above its direct competitors. True Valve Power clearly raises the bar for what a great modelling amp should sound like.
With TVP disengaged the Blackstar combo sounds quite good already, but it still lacks most of a good valve amp’s punch and multidimensional impact. The tones are like quality snapshots of the genuine article.
When you press the TVP-button the amp really springs to life and jumps into turbo mode. The tones become exciting and inspiring, and suddenly there’s that depth and the interaction between the player, his/her instrument and the amp that is missing from many lesser designs.
And yes, there are – sometimes dramatic – differences between the virtual power amp valves in their behaviour, which mimic their physical counterparts surprisingly faithfully. Thanks to the TVP-feature Blackstar’s ID-series manages to offer modelling guitar amps, which feel and sound ”real”, and which are imbued with a genuine valve amp’s sheen and punch.
Combining the different options brought to the mix via the Voice and TVP selectors, the fine EQ-section, the ISF-function, as well as the quality effects on offer leaves the player with a real wealth of fantastic guitar tones for final fine-tuning using the master section’s Resonance and Presence controls.
Due to their feature-packed nature, I’d recommend taking your time to get to know any ID-series amplifier thoroughly, so you can really take advantage of all the goodies on offer here.
Here are a few examples I recorded for you:
Blackstar ID:60TVP – Strat Clean delay reverb
Blackstar ID:60TVP – Hamer Clean tremolo delay reverb
Blackstar ID:60TVP – Strat Clean chorus reverb
Blackstar ID:60TVP – Strat Crunch flanger delay reverb
Blackstar ID:60TVP – Hamer Crunch flanger reverb
Blackstar ID:60TVP – Strat OD1 delay reverb
Blackstar ID:60TVP – Hamer OD1 reverb
Blackstar ID:60TVP – Strat OD2 delay reverb
Blackstar ID:60TVP – Hamer OD2 phaser delay reverb
****
In my opinion Blackstar have landed a bull’s eye with the ID:60TVP. The company have really put all their valve amp experience to good use, managing to come up with a revolutionary concept in digital modelling guitar amps.
****
Blackstar ID:60TVP
499 €
Finnish distributor: Musamaailma
****
Pros:
+ great value for money
+ weight
+ quality of amp models
+ TVP-feature
+ quality of effects
+ sound
+ stores 128 patches
Cons:
– footswitch unit optional
****
Testipenkissä: Yamaha THR5A, THR10C ja THR10X
****
Yamahan suosittu THR-harjoitusvahvistimien perhe on hiljattain saanut kolme uutta jäsentä:
Messinginhohtoinen THR5A on viisiwattinen pikkukombo akustiselle kitaralle, joka on varustettu mm. mikrofonimallinnuksilla.
Yamaha THR10 on saanut kaksi rinnakaismallia, joista musta THR10C on tarkoitettu 1960- ja 70-luvun Rock- ja Blues-klasikkosoundien ystäville, kun taas armeijanvihreän THR10X:n erikoisalaa ovat Hard Rock-, Metal- ja Thrash-genrejä.
****
Koko THR-malliston pääpiirteet ovat yhteisiä:
Komboilla on kestävä kotelo taitetusta metallista, sekä muovista. Vahvarien tyylitelty ulkonäkö on saanut selviä vaikutteita high end -audiolaitteista.
Kaikissa THR-komboissa on sisäinen viritysmittari.
Kaikissa THR:eissä on sisäänrakennettu usb-äänikortti. Komboja voi käyttää sekä kitararaitojen tietokonepohjaiseen äänittämiseen (Steinberg Cubase AI kuuluu hintaan) että muusiikin kuunteluun.
Yamahan THR Editor -softalla pystyy usb:n kautta myös ohjelmoimaan oman THR-kombonsa. Softalla pääsee käsiksi myös muutamaan ”piilotettuun”, sisäiseen parametriin (esimerkiksi kohinaportin asetuksiin), sekä THR5A:n tapauksessa myös lisäefekteihin.
Yamaha-komboja voi käyttää myös AA-paristoilla. THR5A:ssa paristolokero sijaitsee laitteen takaseinässä…
…kun taas THR10-malleissa se on upotettu vahvistimen pohjaan.
Laadukas virtalähde kuuluu luonnollisesti kaikissa malleissa pakettiin.
****
Vaikka Yamaha THR5A (199,99 €) on yksi maailman pienimmistä vahvistimista akustisille kitaroille, on kärpässarjalaiseen kuitenkin mahdutettu pitkä lista ominaisuuksia.
THR5A tarjoaa neljä virtuaalimikrofonia pietsomikrofonilla varustetuille akustisille. Näistä kolme on tarkoitettu käytettäviksi teräskielisten kanssa, ja viimeinen on erikoistunut nailonkielisiin.
Mic Type -valitsimen viimeinen pykälä – EG Clean – on puhtaan kitarakombon vahvistinmallinnus, jonka voi valita silloin, kun haluaa soittaa THR5A:n kautta sähkökitaraa.
Blend-säätimellä voi asettaa pietsosignaalin ja mikkimallinnuksen keskenäistä suhdetta.
Pikku-Yamahan EQ-osasto on yhdellä Tone-säätimellä hyvin pelkistetty, sen sijaan kombo tarjoaa peräti kuutta efektiä. Effect-lohkosta saa joko kompressorin tai choruksen tai sitten yhdistelmän näistä kahdesta. Delay/Reverb-osasto tarjoaa nimensä mukaisesti viivettä, kaikua tai viiveen ja kaiun komboefektiä.
Viiveajan voi säätää kätevästi Tap Tempo -napilla.
****
Vintage-puoleen kallistuva Yamaha THR10C (299,99 €) on hieman THR5A:ta isompi värkki, ja isoveljellä on myös enemmän ominaisuuksia tarjottavana.
THR10C:ssä on viisi vahvistinmallinnusta, joiden nimistä saa jo hyvän vihjeen, millaisia soundeja on odotettavissa.
Niiden lisäksi löytyy basistille myös kelpo bassovahvistinmalli, sekä yksi akustiselle kitaralle tarkoitettu asetus. Neutraali Flat-pykälä taas sopii hyvin esimerkiksi synan vahvistamiseen.
THR10C:n EQ-osasto on kolmialueinen, kun taas efektejä on tarjolla kahdeksan kappaletta. Effect-puolelta löytyy chorus, flanger, phaser ja tremolo, kun taas Delay/Reverb-lohkosta irtoavat nauhakaiun, jousikaiun ja hallikaiun vaihtoehtoja, kuten myös yksi viiveen ja kaiun yhdistelmä.
Kaikissa THR10-malleissa on viisi muistipaikkaa soittajan omia luomuksia varten.
Output-osasto tarjoaa peräti kaksi volume-säädintä – yksi kitarapuolelle ja toinen usb-väylältä (tai Aux-tulolta) tulevalle ulkoiselle signaalille.
****
Pieni, mutta pippurinen Yamaha THR10X (299,99 €) on optimoitu metallimiehille (ja tietysti -naisillekin) sopivaksi.
THR10X:n Amp-lohkosta löytyy peräti viisi erilaista high gain -särökanavaa, joista jokaisella on oma soundinsa, sekä erilaisia luonteita esimerkiksi basson tiukkuudessa tai kompressoinnissa.
Satunnaista heavy-balladihetkiä varten mukaan on mahdutettu myös yksi puhdas virtuaalivahvistin, sekä Bass- ja Flat-asetukset.
Myös THR10X:ssä on kolmialueinen taajuskorjain.
Efektiosastot ovat lähes samat kuin THR10C-kombossa, THR10X:n kirkkaampaa Delay-efektiä lukuunotamatta.
****
Mielestäni on erittäin hienoa, että Yamaha on suunnittellut koko THR-mallistonsa stereofoniseksi, koska nämä kombot toimivat tällä tavoin loistavasti myös lifestyle-lisälaitteina. Stereofonia tarjoaa kitarakäytössä etenkin laajempia kaikuja, mutta erittäin tärkeää se onkin musiikin toistossa.
Yamaha-konsernin pitkä kokemus laadukkaiden hifi-laitteiden valmistajana kuuluu selvästi. Soundi on mehevä, puhdas ja dynaaminen. Pieneltä THR5A-kombolta saa jo huomattavasti paremman musiikkinautinnon kuin tavallisista tietokonekaiuttimista, vaikka stereokuva ei ole niin leveä, eikä bassotoisto niin muhkea kuin THR10-sarjalaisilla. Isojen kombojen soundi taas on todella ällystättävä ja pyyhkii monet pikkustereot pöydältä. Kitaristille Yamahan THR-sarjalaiset korvaavat tyylikkästi mp3-soittimen vahvistinjärjestelmää, samalla kun toimivat laadukkaina kotivahvistimina.
****
THR5A
Pienen, elektroakustiselle tarkoitetun vahvistimen järkevyydestä voi toki olla montaa mieltä, kun kotona soitettaessa vahvistinta yleensä ei tarvita eikä haluta. Keikoissa taas Yamaha THR5A:n kokoinen laite on yleensä tehojensa vuoksi melko alakynnessä. Kombon olemassaolon tarkoitus on kenties katusoitossa.
Toisaalta täytyy myöntää, että pikku-Yamahan mikrofonimallinnukset toimivat yllättävän hienosti ja uskottavasti, joten on ehkä luontevinta käyttää THR5A-komboa elektroakustiselle erkoistuneena äänikorttina kotiäänityksissä tai projektistudiossa. Vahvarin mikrofonimallinnukset nimittäin onnistuvat kiitettävästi pietsosysteemin kuivuuden ja suorasukkaisuuden poistamisessa.
Myös pikkukombon efektiosasto toimii hyvin, ja tarjoaa akustiselle sopivimmat efektit.
Ääniesimerkit on äänitetty Zoom H1 -tallentimilla. Käytin Taylor Guitarsin 110CE-mallia:
Yamaha THR5A – Condenser + Compressor + Hall
Yamaha THR5A – Dynamic + Compressor + Hall
Yamaha THR5A – Tube + Compressor + Hall
****
THR10C
Mahtavaa meininkiä! En vaihtaisi Yamaha THR10C:n vahvistinmallinnuksista yhtäkään pois – jokainen vahvistintyyppi kuulostaa hyvältä ja vastaa ainakin omat odotukseni siihen.
Myös efektien laatu on hieno sekä modulaatioefektien kannalta että kaikujen ja viiveiden osilta. Jousikaiun mallinnuksessa on onnistettu mielestäni erittäin hyvin.
Kaikki kolme ääniesimerkkiä on soitettu Les Paul -tyylisellä kitaralla:
Yamaha THR10C – British Blues + Hall
Yamaha THR10C – Class A + Chorus + Tape Echo
Yamaha THR10C – Deluxe + Tremolo + Spring Reverb
****
THR10X
Pintapuoliset kriitikot väittävät, että kaikki Heavy- ja Metal-soundit kuulostavat samalta moottorisahalta.
Totuus on kuitenkin, että myös Hard Rockissa, Metal-genressä ja Thrashissa käytetään monia eri särösoundeja ja vivahteita. Etenkin keskialueen soinnissa ja basson tiukkuudessa on olemassa monta eri vaihtoehtoa.
Yamahan THR10X on tietääkseni maailman ainoa harjoitusvahvistin, joka on kokonaan omistettu raskaalle musiikille, ja se lunastaa kaikki lupauksensa avokätisesti!
Myös THR10X:n tapauksessa käytin LP-tyylistä kitaraa:
Yamaha THR10X – Brown II + Hall
Yamaha THR10X – Power II + Flanger + Delay
Yamaha THR10X – Southern Hi + Phaser + Delay
****
Uudet THR-mallit ovat mielestäni todella hyvä veto Yamahalta. Erikoismalleilla tyydytetään sellaisten kitaristien toiveita, jotka toivoivat tietyille genreille enemmän vaihtoehtoisia soundeja, kuin mihin yleishyödylliset perusmallit – THR5 ja THR10 – pystyvät, mutta ilman että THR-sarjan hyvin toimiva yleiskonsepti muuttuu.
****
Uudet Yamaha THR-mallit
• THR5A – 199,99 €
• THR10C ja THR10X – 299,99 €
Maahantuoja: F-Musiikki
****
Plussat (kaikki mallit):
+ vankka kotelo
+ usb-äänikortti
+ mallinnuksien laatu
+ efektien laatu
+ äänenlaatu musiikin toistossa
+ hinta-laatu-suhde
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 