Testipenkissä: Eden WTX-264 + EX112 (EGRW1264)

****

Eden-logo

Bassovahvistimiin keskittyvän Eden Electronicsin tuotteita on jälleen saatavilla Suomessa.

Monille basisteille Eden on jo tuttu nimi, joka tuo mieleen USA:ssa valmistettuja huippuluokan vahvistimia ja kaappeja. Edenilla on kuitenkin mallistossaan myös hyvin kompakteja ratkaisuja, joihin ei tarvitse ison staran budjettia.

Eden WTX-264 – opener

Onko koskaan ollut parempi aika olla basisti kuin nykyään? Tänä päivänä ei välttämättä tarvitse roudata valtavia nuppeja ja kaappeja saadakseen lavalle tai studiolle ison bassosoundin.

Hyvä esimerkki tästä on Eden Electronicsin Gig Ready -bundle, jolla on mallitunnus EGRW1264. Edenin EGRW1264-setti (katuhinta noin 790 €) tarjoaa peräti 260 wattia laatusoundia erittäin kompaktissa muodossa.

Wtx264gigbag

Settiin kuuluu myös topattu olkalaukku nupille. Basso yhteen käteen, kaappi toiseen ja nuppi ollalle – roudaus ei ole koskaan ollut näin helppoa.

****

Eden WTX-264 – full front

Eden EGRW1264 -setti koostuu WTX-264-nupista ja EX112-kaapista. Molemmat valmistetaan lisenssillä Kiinassa, minkä ansiosta setin hinta on muusikoille niin ystävällinen.

Tällä hetkellä setin nuppia tai kaappia ei voi (vielä?) ostaa Suomessa erikseen.

Eden WTX-264 – side view

Eden WTX-264 on 260-wattinen (300 W peak), D-luokan päätevahvistimella varustettu bassonuppi. Laite on ultrakevyt ja painaa vain kaksi kiloa. Jatkuvasti pyörivä tuuletin on vastuussa nupin asianmukaisesta jäähdytyksestä.

Eden WTX-264 – full back

Edenin EX112-kaappi on sekin painoltaan varsinainen kärpässarjalainen. Mattopäällysteinen kaappi painaa vain 15 kiloa, ja sitä on erittäin helppo kantaa sen kahvasta. Refleksikaapin 12-tuumainen kaiutin on firman omasta tuotannosta.

Eden EX112 – speaker input

EX112:n tehonkestoksi ilmoitetaan 300 wattia, ja sen impedanssi on neljä ohmia. Kaapilla on plugitulo.

Eden WTX-264 – side view 2

Eden-kaapissa on reilunkokoiset kulmasuojat mustasta muovista, sekä kaiuttimen edessä erittäin vahva metalliritilä.

Eden WTX-264 – front panel

Vaikka Eden WTX-264 on pinikokoinen nuppi, sillä on kuitenkin täysi kattaus ominaisuuksien suhteen:

Heti nupin gain-säätimen jälkeen tulee Edenin kuuluisa Enhance-säädin, jolla säädetään erikoisfiltterin vaikutusta. Enhance-säätimellä lisätään soundiin hyvin matalat bassot ja preesensalueen keskikaistaa, samanaikaisesti kun (hyvin usein) kumisevat alemman keskialueen taajuudet vaimennetaan. Lopputulos on hyvällä tavalla tuotetun-kuuloinen, amerikkalainen bassosoundi.

Enhance-sätimeen on myös piilotettu nupin automaattisen kompressorin päälle/pois-painokytkin. Oivaa kompressoria voi säätää vähemmän/enemmän-periaatteella muuttamalla signaalin gainea.

Kolmialueisen EQ-osaston bassokaistan ja keskialueen säätimiin on upotettu nostokytkin. Bass-nupin nostokytkimellä laitetaan tarvittaessa WTX-264:n dynaaminen bassoboosteri päälle, kun taas keskialueen säädin antaa valintamahdollisuuden EQ:n keskitaajuuden suhteen (500 Hz tai 2 kHz).

Säätimien alle on sijoitettu efektilenkin, aux-tulon ja viritymittarilähdön liittimet, sekä nupin punainen mykistyskytkin.

Eden WTX-264 – EQ-knobs

Tältä Edenin Enhance-, Bass Boost ja Mid-Shift-toiminnot kuulostavat käytännössä (soitan tässä passiivista Jazz-bassoani):

Neutraaliasento –-> Enhance –-> Bass Boost –-> Mid-Shift

Eden WTX-264 – back panel

Takapaneelista löytyy kaappilähtöjen ja kuulokelähdön lisäksi vielä tulo jalkakytkimelle – tuplapedaalilla voi mykistää vahvistimen ja/tai laittaa lennossa Enhance-toiminnon päälle tai pois – sekä balansoitu XLR-lähtö mikserille omalla signaalitason säätimellä.

Eden WTX-264 – inside view

****

Eden WTX-264 – teaser

Eden EGRW1264 on vallan mainio pikkustäkki, jolla on riittävästi tehoa pieniä ja keskikokoisia keikkoja varten, ja joka on studioissa ihan kuin kotonaan. Kovaotteisessa Metal-bändissä tulevat varmasti jossain vaiheessa fysiikan lait vastaan, mutta muuten en näe mitään rajoiteitta Eden-stäkin käytössä.

Enhance-toiminto toimii hyvin, jos sitä annostellaan maltillisesti – täysin avattuna sointi voi muuttaa jo hieman ponnettommaksi. Loistavalla EQ-osastolla saa sitten säädettyä omat soundit kohdalleen.

Sisäänrakennettu kompressoi on maukas ”säädä-kerran-ja-unohda-sen-jälkeen” tapaus, joka kiinteyttää bassosoittosi mukavan musikaalisella ja tuoreella otteella.

Jos tekee mieli laadukasta, amerikkalaistyylistä soundia, niin Edenin pikkustäkki on mielestäni erinomainen – ja varsin edullinenkin – portti siihen maailmaan.

Tässä muutama esimerkki Eden EGRW1264 -setin soundeista (soitettu japanilaisella Jazz-bassolla):

Fingerstyle

Reggae

Slap

Plectrum

****

Eden EGRW1264 Gig Ready -pikkustäkki

katuhinta noin 790 €

Maahantuoja: EM Nordic

Kiitos DLX Musiikille testilaitteiden lainaamisesta!

****

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ erittäin kompakti

+ kevyt

+ topattu laukku kuuluu hintaan

+ työnjälki

+ soundi

Miinukset:

– tuulettimen käyntiääni voi olla häiritsevä studiossa

Testipenkissä: Roland Cube Lite

****

cube_lite_front_gal

Upouusi Roland Cube Lite (155 €) on Cube-perheen nuorin jäsen, ja suositun Micro Cube -harjoitusvahvistimen pikkuveli.

Muista Roland Cubeista poiketen Cube Lite ei ole neliön muotoinen, vaan tyylikäs stereofoninen (2.1) harjoitusvahvistin muistuttaa ulkonäöltään enemmän firman akustiselle kitaralle tarkoitettuja komboja. Erittäin kompaktiin laitteeseen ei mahtunut paristolokeroa subwooferin takia – Cube Lite toimii ainoastaan pakettiin kuuluvalla virtalähteellä.

cube_lite_top_gal

Cube Liten vahvistintarjonta on supistettu kolmeen laadukkaaseen COSM-mallinnukseen, joiden nimet ovat JC Clean, Crunch ja Extreme. Drive- ja Volume-säätimien lisäksi on tarjolla erilliset nupit bassotaajuuksille ja diskantille.

Pikkuvahvistimen efektiosastolta saa joko chorusta tai kaikua.

cube_lite_back_gal

Rolandin kaikki liittimet löytyvät takapaneelista: tavallisen kitaratulon ja minikokoisen kuulokelähdön väliin on sijoitettu i-Cube Link -niminen tulo omalla volume-säätimellä.

i-Cube Linkin ansiosta Roland Cube Lite pystyy kommunikoimaan suoraan iPhonen, iPadin tai iPod Touchin kanssa. Vahvistin voi silloin toimia suoraan puhelimen/tabletin äänikorttina – siihen tarvitaan ainoastaan paketista löytyvää johtoa.

Rolandin ilmainen Cube Jam -app tekee iPhonesta/iPadista ja Cube Litesta i-Cube-tulon kautta kätevän ja helppokäyttöisen harjoituskeskuksen.

Tavallisella stereojohdolla pystyy käyttämään kombon i-Link-tuloa myös perinteisena stereotulona muiden mp3- tai cd-soittimien kanssa.

****

cube_lite_angle_gal

Roland Cube Lite on hyvin kompakti ja kevyt laite. Sen muovikotelo ei ole ehkä yhtä kestävän oloinen kuin esimerkiksi Micro Cube, sen sijaan sopii Cube Liten kauniimpi ulkokuori huomattavasti paremmin yhteen Applen i-laitteiden kanssa.

Pikkukombosta lähtee uskomattoman täyteläinen ääni, kiitos 2.1-järjestelmän subwooferin. Cube Liten äänen laatu on samalla tasolla hyvien mikrokokoisten hifi-laitteiden kanssa, paitsi ehkä hieman stereokuvan leveydessä, joka on tässä vähän suppeampi hyvin lähellä toisiaan olevien kaiuttimien takia.

Cube Liten kolme COSM-kanavaa kattavat käytännössä kitarasoundien koko spektrin suvereenisti. Kukaan ei varmasti jätä keikkatilanteessa isoa laatuvahvistitaan kotiin Cube Liten takia, mutta tällaisen pienen kotivahvistimen puitteissa soundit toimivat loistavasti treenaamiseen tai kevyeen demoiluun. Efektiosastossa olisin mielellään nähnyt choruksen ja kaiun lisäksi vielä ehkä jonkin delayn – mutta kaikkea ei voi aina saada.

cube_jam_iphone_gal

Jo yksinään pikku-Roland on oikein kiva harjoituskaveri, mutta mainio Cube Jam -sovellus antaa touhuun roimasti lisää käteviä toimintoja.

Cube Jamissa voi käyttää iPhonen tai iPadin koko musiikkikirjastoa taustanauhana harjoitteluun (paitsi kopiosuojattuja tiedostoja). Taustan nopeutta voi säätää, samoin sen sävelkorkeutta, ja A/B-napilla pystyy looppaamaan halutun kohdan biisissä. Center Cancel -toiminnolla taas voi monesta kappaleesta poistaa laulun tai soolokitaran lennossa.

Oma lempiominaisuuteni on kuitenkin Cube Jam -appin äänitys ja miksaus, jolla voi tallentaa omaa soittoa. Sovellus pitää jokaista ottoa taustabiisin kansiossa. Lopuksi voi valita parhaan ottoksen, sekä säätää kitarasignaalin tasoa ja master-tasoa sopiviksi. Tämän jälkeen saa painamalla Mixdown-nappia valmiin miksauksen uutena Wav-tiedostona (44,1 kHz/16 Bit) puhelimen (tai tabletin) muistiin.

Myös päällesoitto on mahdollista: kun asettaa juuri miksatun kappaleen uudeksi taustabiisiksi, voi tämän päälle äänittää uuden kitaraosuuden. Ainoa miinuspuoli tässä touhussa on, että kitararaita on säädetty kiinteäksi stereokuvan keskelle, koska Cube Jam on tarkoitettu pääsääntöisesti kitaraharjoitteluun, eikä ping-pong-äänitykseen.

Äänitin tätä juttua varten ensin iMacilla Garagebandissa Blues-taustan, jonka vein sen jälkeen iPadille. Äänitin sitten kitaraosuuden soittamalla Epiphone Casino -kitaraani Roland Cube Lite -kombon läpi (Crunch-kanava kaiulla) Cube Jam -ohjelmaan, jossa biisi on lopuksi myös miksattu. Tältä se kuulostaa:

Martin’s Cube Jam Blues

Crunch + Reverb + Epiphone Casino

****

Tässä ovat vielä Zoom H1:llä äänitetyt esimerkit kombon JC Clean- ja Extreme-vaihtoehdoista:

JC Clean + Chorus + Fender Stratocaster

Extreme + Fender Stratocaster

cube_lite_table_gal

Mielestäni Roland Cube Lite on erittäin kätevä harjoituskumppani, jonka hankinta kannattaa etenkin silloin, kun on jo käytössä Cube Jam -sovelluksen kanssa yhteensopiva Apple iLaite.

****

Roland Cube Lite

155 €

Maahantuoja: Roland

****

Plussat:

+ COSM-vahvistinmallinnukset

+ 2.1-stereojärjestelmä

+ ulkoinen äänikortti iPhonelle/iPadille

+ pienikokoinen

+ Cube Jam -sovellus

Miinukset:

– ei toimi paristoilla

Review: Yamaha THR5A, THR10C and THR10X

****

Yamaha – New THR-amps

Yamaha’s popular series of THR practice amps has recently got three new members:

The brass-metallic coloured THR5A is a 5 Watts combo aimed specifically at electroacoustic guitars, and features digital microphone modelling, amongst other things.

The regular Yamaha THR10 has now gotten two sister models. The black THR10C concentrates on ”classic” and ”boutique” tones to satisfy the friends of classic Sixties and Seventies Rock and Blues. The army-green THR10X is aimed squarely at the connoisseurs of all things hard and heavy, concentrating on Hard Rock-, Metal- and Thrash-tones.

****

The main design concept is uniform across the THR-range:

Yamaha THR10X – side view

All combos have a sturdy metal chassis with plastic sides. The overall design clearly takes a lot of cues from today’s high-end tube Hi-Fi gear.

All THRs come equipped with a digital tuner.

Yamaha THR5A – back view

All of the small amps feature a built-in USB-soundcard, which can be utilised for recording purposes (Steinberg’s Cubase AI comes with each amp), as well as for using the amp as your personal stereo system.

With the help of Yamaha’s THR Editor software you can also programme your own amp settings via the USB-port. As an added bonus, the THR Editor gives you access to some hidden functions (like the noise gate, or in the THR5A’s case also additional effects) that cannot be accessed from the front panel.

Yamaha THR5A – battery compartment

The Yamahas can be run on AA-batteries, if necessary. The THR5A’s battery compartment has been placed on the combo’s back…

Yamaha THR10X – battery compartment

…while on all THR10-models it has been sunk into the amp’s base plate.

Naturally, a quality, laptop-type PSU is supplied with all models.

****

Yamaha THR5A – full front

Regardless of the fact that the Yamaha THR5A (current price in Finland: 199,99 €) is one of the world’s smallest acoustic amps, it is still packed chock-full with tasty features.

Yamaha THR5A – controls

The THR5A offers you four different virtual microphones to turn your piezo’s tone into the sound of a mic’ed up acoustic. Three settings are meant for steel-string acoustics, with the fourth being reserved for nylon-string electroacoustic guitars.

The last Mic Type selection reads ”EG Clean”, being a clean electric guitar amp model for your occasional Jazz Box meanderings.

The Blend-control lets you change the balance between the dry piezo signal and the modelled virtual mic.

Offering only a single master tone the THR5A’s EQ-section is rather spartan, but the effect section is far better endowed: The Effect knob gives you compression, chorus or a combination of both. Delay/Reverb delivers delay, reverb and a combination effect.

You can adjust delay times using the Tap Tempo button on the far left.

****

Yamaha THR10C – front

The vintage-inclined Yamaha THR10C (current price in Finland: 299,99 €) is larger than the THR5A, and it also offers more features.

Yamaha THR10C – controls

The THR10C comes loaded with five guitar amp models, whose names already give you a very good idea of their soundscape:.

In addition, there’s one bass amp model, as well as a setting for acoustic guitar. The neutral sounding Flat-selection is a good choice if you want to amplify a synth or digital piano.

The THR10C’s EQ-section is a three-band affair, while the effect department offers eight different effects. Turning the Effect-knob gives you access to a chorus, a flanger, a phaser and a tremolo effect. Delay/Reverb offers you tape echo, spring reverb, hall reverb, as well as a echo/reverb-combination setting.

All THR10-models sport five memory slots to store your favourite amp settings.

The Output-section offers you two volume controls, with one being the guitar section’s master volume and the other dealing with the signal coming in via USB (or the auxiliary input).

****

Yamaha THR10X – full front

It may be small, but it still is fierce – the Yamaha THR10X (current price in Finland: 299,99 €) is tailoured to all Rock and Metal.

Yamaha THR10X – controls

The THR10X’s Amp-department holds in store five high gain amp models, each with its own tonal footprint, with differences in areas such as bass punch and overall compression.

A Clean model is also supplied for the occasional ballad or two, along with a Bass amp and the Flat setting.

The THR10X features the same type of three-band EQ as it’s sister model.

The effect department is also nearly identical, save for the THR10X’s brighter Delay-effect.

****

Yamaha THR10C – running

I think it’s great that Yamaha have designed their entire THR-range as stereophonic combos, because this way the amps also have a clear appeal as ”lifestyle accessories”. As pure guitar amps, stereo brings out the depth in some effects, especially reverbs, but when used as a personal micro-Hi-Fi stereo is the only way to go.

Yamaha’s decades-long experience in the Hi-Fi-field really shows in the sound of these small combos. The sound is full, clear, punchy and dynamic. The tiny THR5A already sounds better than most built-in computer sound systems, even if the breadth of the stereo picture isn’t as wide, and the bass response as deep as in the larger combos. The THR10s really hit the sonic jackpot, and will blow many micro-Hi-Fis off the table, hands down. For a guitarist the THR-series is a stylish way to combine an mp3-boombox with a practice amp.

****

THR5A

I must admit that the THR5A’s raison d’être is not quite clear to me. At home you normally wouldn’t need to use and amp with an acoustic guitar, but on the other hand this tiny combo really doesn’t cut it at, say, a pub gig. Maybe the THR5A is meant mainly for busking.

On the other hand I can’t deny that this dwarf’s virtual microphones sound surprisingly realistic, so maybe this combo’s main function is to serve as a specialised soundcard in your home or project studio. The amp’s cool mic modelling really manages to turn those dry and upfront piezo tones into something organic and beautiful.

The effects also sound very good.

I have recorded these examples with a Zoom H1 recorder. I played a Taylor 110CE:

Yamaha THR5A – Condenser + Compressor + Hall

Yamaha THR5A – Dynamic + Compressor + Hall

Yamaha THR5A – Tube + Compressor + Hall

****

THR10C

Ooh, man, I really dig this combo! I wouldn’t change a single amp model on the Yamaha THR10C – each sounds great and has plenty of depth and character.

The effects also sound great, with the spring reverb coming over especially realistically.

These three examples have been recorded using a Les Paul -style guitar:

Yamaha THR10C – British Blues + Hall

Yamaha THR10C – Class A + Chorus + Tape Echo

Yamaha THR10C – Deluxe + Tremolo + Spring Reverb

****

THR10X

Some jokers occasionally quip that all Heavy and Metal guitar tones sound alike.

The truth is nevertheless that there are all sorts of different types of overdriven and distorted guitar tones to be found in Hard Rock, Metal and Thrash. The most distinct differences are usually found in the mid-range character and the bass response of saturated distortion tones.

To my knowledge, Yamaha’s THR10X is the world’s first and only practice amp devoted specifically to full-on Hard Rock and Metal. And what a great job it does!

These three examples have been recorded using a Les Paul -style guitar:

Yamaha THR10X – Brown II + Hall

Yamaha THR10X – Power II + Flanger + Delay

Yamaha THR10X – Southern Hi + Phaser + Delay

****

Yamaha THR10C – close-up

In my opinion these new THR-models are a great move by Yamaha. These specialised combos will satisfy those guitarists who have wished for more of their own genre in the same combo, while leaving the successful basic models – the THR5 and THR10 – untouched, and the overall concept of the THR-series intact.

****

Three new Yamaha THR -models

• THR5A – 199,99 €

• THR10C and THR10X – 299,99 €

Finnish distributor: F-Musiikki

****

Pros (all models):

+ sturdy chassis

+ USB-soundcard

+ quality of amp/mic models

+ quality of effects

+ great sound as micro-Hi-Fis

+ value-for-money

Testipenkissä: Tokai TTE-55

****

Tokai TTE-55 – beauty shot

Japanissa valmistettu Tokai TTE-55 on firman uusin Tele-tyylinen kitara. TTE-55 ei ole yhden tietyn Tele-aikakauden jäljitelmä, vaan Tokain tyylikäs ”Best of” -ratkaisu.

****

Tokai TTE-55 – full front

Tokai TTE-55 (848 €) on saatavilla joko yksiosaisella vaahterakaulalla – niin kuin White Blonde -värinen testiyksilö – tai palisanteriotelaudalla.

Rungon väristä riippuu myös metalliosien väri – tässä tapauksessa kaikki metalliosat ovat kullanväriset, mikä antaa soittimelle varsin juhlallisen ulkonäön.

Tokai TTE-55 – full back

1950-luvun tyylinen vaahterakaula on kiinnitetty vankalla ruuviliitoksella 1960-luvun tyyliseen, reunalistoitettuun leppärunkoon.

Tokai TTE-55 – headstock

Laadukkaiden Kluson-kopioden suuri etu on, että terävät kieltenpäät on upotettu turvallisesti viritystapeihin.

Mattaviimeisteltyyn kaulaan on asennettu 21 jumbo-kokoista nauhaa. Erittäin siisti nauhatyö saa täydet pisteet!

Tokai TTE-55 – tuners

Ajatonta kauneutta on aina kaunista katsella…

Tokai TTE-55 – bridge

Vintage-tyylisestä Tele-tallasta on olemassa muutamia eri versioita, mikä tulee tallapalojen materiaaliin. Tokai käyttää TTE-55-mallissaan Tele-fanien keskuudessa suosituinta vaihtoehtoa messinkitallapaloilla.

Tokai TTE-55 – pickups

Mikrofonivarustus on sekin jo pitkään ollut klassikko: kaulan lähelle on sijoitettu melko kapea, metallikuorella varustettu mikrofoni, kun taas leveämpi tallamikrofoni on kiinnitetty suoraan tallan pohjalevyyn.

Tokai TTE-55 – controls

Vuoden 1967:n kytkentä on Tele-tyylisissä kitaroissa se kultastandardi – kolmiasentoinen kytkin, sekä master volume ja master tone.

Tokai TTE-55 – switch and pots

Pölysuojattu VLX-kytkin ja laadukkaat GF-potentiometrit takaavat, että Tokain huoltoväleistä tulee tosi pitkät.

Vintage-fanit taas iloitsevat mikkijohtojen kangaseristyksistä.

****

Tokai TTE-55 – beauty shot 2

Testisoitin kuuluu painonsa suhteen mukavaan keskikastiin – se ei ole raskas kitara, muttei myöskään erityisen kevyt.

Tokai TTE-55:n kaulaprofiili on suoraan minun henkilökohtaiselta suosikkiosastolta – se on pyöreä ja täyteläinen D-profiili. Kaulassa on juuri sillä oikealla tavalla paksuutta, joka tukee sopivasti vasenta kättä, olematta kuitenkaan liian paksu tai raskas soittaa.

Nykypäiväiset paksut nauhat, sekä kaulan satiinipintainen viimeistely, tekevät hyvin säädetyn (E: 1,9 mm/e: 1,7 mm) kitaran soittamisesta helppoa. Etenkin venytykset onnistuvat huomattavasti paremmin kuin pienillä vintage-tyylisillä nauhoilla.

Tele-tyylisen kitaran intonaatiossa on aina tietynlainen kompromissi, kun tallassa on ainoastaan kolme tallapalaa, mutta tämä ei estänyt, että tästä kitaratyypistä tuli klassikko. Kompromissin kanssa voi hyvinkin elää.

Se on rakennettu kuin Tele, se näyttää Teleltä, ja, kyllä, Tokai TTE-55 myös kuulostaa Teleltä. Kaulamikrofonin soundi on herkullisen pyöreä, mutta samalla myös notkea. Kytkimen keskiasennosta taas saa selville, mista Prince sai aikoinaan oman Funkynsä. Ja tallamikrofonin twang on herkkua Countryn, Rockabillyn ja Bluesin ystäville.

Tokai TTE-55 sopii loistavasti lähes kaikkiin musiikkityyleihin – ainoastaan Metal-osastolle en suosittelisi tätä vintage-tyylistä mallia.

Tokai TTE-55 – puhdas

Tokai TTE-55 – säröllä

Tämän testin perusteella voin vain todeta, että Tokai TTE-55 on hyvin laadukas ja perinnetietoinen Tele-tyylinen kitara erittäin kohtuulliseen hintaan.

Tokai TTE-55 – back beauty

****

Tokai TTE-55

848 €

Maahantuoja: Musamaailma

****

Plussat: 

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ osien laatu

+ kaulaprofiili

+ soundi

Miinukset:

– perinteinen Tele-kompromissi soundin ja intonaation välillä

Testipenkissä: Mannedesign PFM + RDV

Mannedesign – logo

Mannedesign on italialaisen Manne Guitarsin edullisempi, Kauko-Idässä valmistettu kitaramerkki.

Mannedesignin valikoimaan kuuluu sähkösoittimien ohella myös pieni akustisten kitaroiden mallisto, josta valittiin tällä kertaa kaksi kitaraa testiin: Parlour-kokoinen Mannedesign PFM, sekä Roberto Dalla Vecchian nimikko-Dreadnought RDV.

****

Mannedesign PFM – full front 2

Kauttaaltaan kokopuinen Mannedesign PFM (660 €) on suunniteltu Blues-, Folk- ja juurimusiikin ystäville, jotka hakevat soittimestaan juuri sitä autenttista 1930-luvun soundia.

Setrikannen mattaviimeistelty tumma sunburst-väritys antaa kitaralle hienosti lisää katu-uskottavuutta.

Mannedesign PFM – full back 2

PFM-mallin mahonkikaula on veistetty yhdestä pitkästä palasta, johon on lisätty viritinlavan yläosa, sekä toinen pala kaulakorkoa varten. Kaulan ja rungon liitoskohta on perinteen mukaisesti 12. nauhan kohdalla.

Rungon sivut ja pohja on tehty kauniista mahongista.

Mannedesign PFM – headstock

Lavan etupuoli on päällystetty palisanterilla, johon on upotettu vaahterasta veistetty Mannedesign-logo.

Satula aitoa naudanluuta.

Mannedesign PFM – tuners

Ladukkaat vintage-tyyliset virittimet tulevat Gotohilta. Nykyaikaisena parannuksena niissä löytyy virittimien kireyttä säätävät ruuvit.

Mannedesign PFM – fretboard

Mannedesignin palisanteriotelautaan on siististi asennettu 19 keskikokoista nauhaa.

Mannedesign PFM – body angle

PFM-mallin koppa on koristeltu upealla loimuvaahtera-reunalistoituksella. Rosetti taas on taidokkaasti kasattu aidoista helmiäispaloista.

Mannedesign PFM – bridge

Palisanteritallan alareuna on ikäänkuin viritinlavan yläreunan peilikuva – molemmissa on pyöreä lovi.

Kompensoitu tallaluu on – satulan lailla – tehty naudanluusta, mikä on edelleenkin yksi parhaista materiaaleista tähän tarkoitukseen.

Mannedesign PFM – back beauty

****

Mannedesign RDV – full front 2

Roberto Della Vecchia on italialainen Fingerstyle-mestari, jonka tuotantoon kannattaa ehdottomasti tutustua!

Della Vecchian Mannedesign RDV -nimikkomalli (950 €) on erittäin tyylikäs, perinteisistä ainesosista tehty Dreadnought-teräskielinen. Kitaran kokopuiseen kanteen käytetään laadukasta AA-luokan sitkakuusta.

Mannedesign RDV – full back

RDV:n mahonkikaula on veistetty yhdestä palasta, lukuunottamatta kaulakorkoa, joka on ekologisista syistä erillinen pala.

Rungon kokopuiset sivut ja pohja on veistetty kuvankauniista intialaisesta palisanterista.

Kitaran koppa on viimeistelty kiiltävällä lakalla, kun taas kaulassa on satiinipintainen viimeistely.

Mannedesign RDV – headstock

Reunalistoitetun lavan koristeeksi käytetään eebenpuuta, sekä helmiäisesta tehtyä upotusta.

Mannrdrsign RDV – tuners

Kullanvärisillä Gotoh-virittimillä on eebenpuuta matkivia muovinuppeja.

Mannedesign RDV – fretboard

Eebenpuisen otelaudan reunalistoitus on vaahteraa. RDV:ssä on 20 keskikokoista nauhaa.

Mannedesign RDV – binding + heel cap

Rungon pohjaan on upotettu hieno mustavalkoinen keskilinjan koriste. Reunalistoitus on veistetty vaahterasta.

Mannedesign RDV – binding

Kannessa käytetään vaahterareunalistan lisäksi vielä kaunista herringbone-koristereunaa.

Mannedesign RDV – rosette

Rosetin keskimmäiseen renkaaseen on käytetty aitoja helmiäispaloja.

Mannedesign RDV – bridge

RDV:n talla on samanmuotoinen kuin PFM-mallissa käytetty vastine, mutta tällä kertaa se on veistetty sysimustasta eebenpuusta.

Mannedesign RDV – body back angle

****

Mannedesign PFM – full front

Mannedesign PFM -mallilla on Parlour-kitaroille tyypillinen keskipitkä mensuuri (63 cm), jonka ansiosta kitaran 012-satsin kieliä pystyy venyttämään vielä suhteellisen helposti. Mielipiteitä usein jakaavan, perinteisen V-tyylisen kaulaprofiilin sijaan PFM on varustettu yleispätevällä – ja hyvin mukavalla – D-profiililla. Kaulan leveys on satulan kohdalla 4,4 cm, ja E-kielten välinen etäisyys tallassa 5,4 cm – tämän kitaran kanssa tulee siis hyvin helposti toimeen. Testikitaran tatsia oli säädetty erittäin mukavaksi (E: 1,9 mm/e: 1,5 mm).

Mannedesign PFM on tyypillinen Parlour-kitara sanan parhaassa merkityksessä. Kitaran soinnissa on hyvin kuiva ja yskivä atakki, sekä keskialuevoittoinen, hieman honottava yleissoundi. Sormisoittoa harrastavat Folk-kitaristit tykkävät varmasti PFM-mallin kevyestä bassorekisteristä, koska sen ansiosta soiton erottelevuus säilyy kaikissa tilanteissa. Plektrasoitossa taas tämän Mannedesignin jäntevä sointi lyö itsensä hyvin läpi, ja sen soundi sopii erinomaisesti Ragtime-musiikkiin tai varhaiseen Blues-meininkiin. Äänityskäytössäkin PFM voi olla loistava työkalu, jolla saadaan komppikitarat istutettua ilmaavammin miksaukseen.

Mannedesign PFM – sormisoitto

Mannedesign PFM – plektralla

Mannedesign PFM – beauty shot

Mannedesign PFM – back beauty

****

Mannedesign RDV – full front

Mannedesign RDV -kitaralla on luonnollisesti Dreadnoughtin perinteinen pitkä mensuuri (65 cm). Roberto Della Vecchian erikoistoive oli sormityylille mukavampi, väljempi E-kielten välinen etäisyys (5,9 cm) kuin monissa muissa tämän lajin kitaroissa. Näin oikealle kädelle on tuntuvasti enemmän tilaa toteuttaa myös hieman hankalampia sovituksia. Kaulaprofiili on ainakin minun käteeni mukavasti sopiva ovaali C. Myös Della Vecchia -malli saapui testiin loistavassa trimmissä (E: 2,0 mm/e: 1,5).

Palisanterikoppainen Dread’ kuusikannella on yleensä melkoinen voimanpesä, niin kuin esimerkiksi Mannedesignin RDV. Täällä tarjotaan hyvin muhkeata bassorekisteriä, lämmintä keskialuetta sekä hyvin tuoretta diskantin loistoa. RDV on loistava esimerkki laadukkaasta Dreadnought-soundista, ja se tarjoaa sekä paljon volyymiä että tarkkaa ja hyvin eloisaa dynamiikan toistoa.

Mannedesign RDV – sormisoitto

Mannedesign RDV – plektralla

Mannedesign RDV – beauty shot

Mannedesign RDV – back beauty

****

Mannedesign-soittimilla on Suomessa vielä melko matala profiili. Tämän testin perusteella voin kuitenkin vain suositella lämpimästi lähempää tutustumista brändin akustisiin kitaroihin.

****

Mannedesign PFM + RDV

PFM – 660 €

RDV – 950 €

Maahantuoja: Nordsound

****
Plussat (molemmat mallit):

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ soundi

****

Mannedesign PFM – logo

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑