Posts tagged ‘Classic’

09/05/2016

Review: Flaxwood MTQ Hybrid, Liekki 290-T Classic & 57HM-H Master

Flaxwood MTQ Hybrid – headstock

This spring is bringing exciting news from Flaxwood Guitars – the Finnish maker has given its model line-up a thorough overhaul.

One important change sees Flaxwood rearranging their models into three distinct series:

Flaxwood MTQ Hybrid – flying

The (newly-expanded) Hybrid Series encompasses Fender-inspired electric guitars, which combine Flaxwood’s famous injection-moulded WFC-necks (Wood Fibre Composite) with wooden bodies.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – flying

Flaxwood’s bona fide classics – such as the Äijä, Laine or Rautia models – have now been grouped into the aptly-named Classic Series.

Flaxwood 57HM-H Master – flying

The brand-new Master Series is offering the guitarist ”factory customised” Flaxwood guitars. These models have received special finishes and/or hardware, in addition to pickup choices that differ from similar Classic Series instruments.

For this review we received one guitar from each series – the MTQ Hybrid (current RRP in Finland: 1.750 €), the Liekki 290-T Classic (current RRP in Finland: 2.054 €) and the 57HM-H Master (current RRP in Finland: 2.707 €).

****

Flaxwood MTQ Hybrid – beauty shot 1

The Flaxwood MTQ Hybrid is the company’s beautiful take on the Telecaster Custom theme, with its wood-composite Flaxwood-neck and a swamp ash body with a bound flame maple top.

Flaxwood MTQ Hybrid – back beauty

The MTQ’s gorgeous Honeyburst finish shows off some luscious wood grain.

Flaxwood MTQ Hybrid – Gotoh HAP tuners

The golden machine heads on the MTQ Hybrid are locking Gotoh H.A.P. units with height-adjustable tuning posts.

Flaxwood MTQ Hybrid – bridge

The bridge is a traditional Tele-ashtray design, but it comes updated with six bridge saddles for perfect intonation and action adjustment.

Flaxwood MTQ Hybrid – pickups

The MTQ’s pickups are made by Seymour Duncan:

The neck unit is a (PAF-style) Antiquity Humbucker, while the bridge single coil is a chunky STL-1B.

****

Flaxwood Liekki 290-T Classic – beauty shot 1

The Flaxwood Liekki 290-T Classic (liekki means flame in Finnish) is without doubt one of the best-known guitars from this Finnish maker. This slender and gracious f-holed beauty is offered in several cool finishes.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – back beauty

The Liekki 290-T Classic is an all Flaxwood-WFC instrument. This injection-moulded material – which was developed in co-operation with the University of Eastern Finland – is eco-friendly and fully recyclable.

The Flaxwood body is partially hollow, and capped from the back with a resonating back plate.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – neck joint

Flaxwood Guitars’ proprietary 3D neck joint is very smooth.

As you can see from this picture, newer Flaxwood instruments now sport a matte black neck, instead of the original, structured look of the early Flaxwood necks.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – headstock

The company uses it’s own compensated X-Tune Nut on all Classic and Master Series models. The X-Tune Nut will make open chords ring out much more in tune than most traditional guitars.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – vibrato

The Liekki’s 290-T-version comes equipped with Schaller’s ingenious LP Tremolo vibrato bridge.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – pickups

Two Seymour Duncan P-90-type pickups (SP90-1 Vintage Soapbar) have been installed on the Liekki Classic.

****

Flaxwood 57HM-H Master – beauty shot 2

Flaxwood’s brand-new 57HM-H Master is a Metal guitarist’s dream machine.

The 57HM-H comes with a suitably moody matte black finish with golden pinstripes, Schaller Security Locks, and a pair of active EMG pickups.

Flaxwood 57HM-H Master – back beauty

Flaxwood 57HM-H Master – body cavity

The 57HM-H Master’s battery compartment has been installed into the instrument’s back plate.

Flaxwood 57HM-H Master – headstock

Flaxwood 57HM-H Master – bridge

The Gotoh hardware – locking tuners and a tune-o-matic bridge plus stopbar – has been finished in black chrome.

Flaxwood 57HM-H Master – pickups

EMG’s 57/66-set comprises a pair of alnico-loaded humbuckers, and promises to deliver an intriguing combination of vintage warmth with active punch and clarity.

****

Even though Flaxwood Guitars’ brand philosophy is based on the ultra-modern use of injection-moulded WFC-composite material, there is still a surprising amount of traditional handicraft that goes into the making of each and every Flaxwood model. There isn’t a machine in existence that will churn out finished instruments from raw materials, you do still need lots of guitar-making skills to build a top notch instrument.

You can see and feel the touch of a craftsman when you pick up a Flaxwood guitar. Our review trio displayed excellent workmanship, and all guitars came with a top grade set-up.

Flaxwood MTQ Hybrid – body beauty 2

Any old Telecaster lover will feel right at home with the Flaxwood MTQ Hybrid, because the most important design elements – like the vintage bridge or the control positioning – have been carried over from the classic to this new model.

The neck profile is slim and slightly oval, with a mere whiff of a V-neck’s spine along its back. The playing feel is fast, effortless and precise.

The tone of the Flaxwood MTQ doesn’t come as a surprise – this model offers an array of very tasty Tele-style sounds!

Flaxwood MTQ Hybrid – body beauty 1

****

Flaxwood Liekki 290-T Classic – body beauty 2

Flaxwood’s Liekki 290-T Classic is a lightweight and compact instrument that balances perfectly on a strap.

In addition to the three-way pickup switch, most Flaxwood models traditionally feature a single master volume control and two tone controls (one per pickup).

I can’t understand why Schaller’s excellent LP Tremolo isn’t used on more guitars as a standard feature. I can only applaud Flaxwood for featuring the LP Tremolo on several of their models!

The Seymour Duncan P-90s give you a wide range of different tones on the Liekki, from jazzy warmth all the way to gritty Rock.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – body beauty 1

****

Flaxwood 57HM-H Master – body beauty 1

The Flaxwood 57HM-H is a fantastic addition to the company’s line-up in my opinion:

The playing feel of the 57HM-H is quite similar to the Liekki model, but the fatter frets and stable, non-trem bridge will be just the ticket for fans of detuned high-gain riffage.

The EMG 57/66-set is a great update on the US-maker’s original active humbucker recipe. There’s more than enough power and punch on tap, but you could never call these active humbuckers cold, clinical or sterile!

Flaxwood 57HM-H Master – body beauty 1

****

Flaxwood MTQ Hybrid – beauty shot 2

Flaxwood Liekki 290-T Classic – beauty shot 2

It’s really great to see Flaxwood Guitars expanding their line-up further!

In my view the new three-tiered model range makes a lot of sense, making it easier to find the right Flaxwood for any player.

The Liekki 290-T Classic has become a genuine classic over the years, while the brand-new MTQ Hybrid and 57HM-H models further widen Flaxwood’s appeal to include both traditional and modern guitarists. A test drive is highly recommended!

Flaxwood 57HM-H Master – beauty shot 1

****
Flaxwood Guitars

MTQ Hybrid – 1.750 € (comes with a gig bag)

Liekki 290-T Classic – 2.045 € (comes with a case)

57HM-H Master – 2.707 € (comes with a case)

Pros:

+ made in Finland

+ workmanship

+ quality parts and pickups

+ playability

+ sound

02/05/2016

Testipenkissä: Flaxwood MTQ Hybrid, Liekki 290-T Classic & 57HM-H Master

Flaxwood MTQ Hybrid – headstock

Tämä kevät on Flaxwood Guitarsille tärkeää aikaa, koska joensuulainen valmistaja on perusteellisesti uudistanut soitinmallistonsa.

Tästedes Flaxwood-kitaroita tarjotaan kolmessa eri sarjassa:

Flaxwood MTQ Hybrid – flying

Laajentunut Hybrid-sarja koostuu Fender-tyylisistä soittimista, joissa Flaxwood-komposiitista tehdyt kaulat on liitetty ruuvaamalla puurunkoihin.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – flying

Meillä kaikille tutut Flaxwood-mallit – kuten Äijä, Laine tai Rautia – on nyt koottu uuteen Classic-sarjaan kevyesti päivitetyillä spekseillä.

Flaxwood 57HM-H Master – flying

Täysin uudesta Master-sarjasta löytyy ikään kuin ”valmiiksi kustomoituja” Flaxwoodeja, joilla on Classic-sarjasta poikkeavat mikrofonit, viimeistely ja/tai metallitavara.

Saimme testiin jokaisesta sarjasta yhden kitaran – MTQ Hybrid (suositushinta: 1.750 €), Liekki 290-T Classic (suositushinta: 2.054 €) ja 57HM-H Master (suositushinta: 2.707 €).

****

Flaxwood MTQ Hybrid – beauty shot 1

Flaxwood MTQ Hybrid on firman todella kaunis tulkinta Telecaster Custom -teemasta, jolla on puukomposiitista valmistettu Flaxwood-kaula, sekä suosaarnirunko reunalistoitetulla loimuvaahterakannella.

Flaxwood MTQ Hybrid – back beauty

Puiden syykuviot näyttävät hienoilta MTQ:n Honeyburst-viimeistelyn läpi.

Flaxwood MTQ Hybrid – Gotoh HAP tuners

MTQ Hybridissä käytetään kullanvärisiä lukkovirittimiä korkeussäädettävillä viritystapeilla (Gotoh H.A.P.).

Flaxwood MTQ Hybrid – bridge

Tallan perusrakenne on vintage-tyylinen, mutta koska tämä Tele-talla on päivitetty kuudella tallapalalla kitaran hienovirettä pystyy säätämään tarkasti ja ilman kompromisseja.

Flaxwood MTQ Hybrid – pickups

MTQ-mallin mikrofonit tulevat Seymour Duncanin valikoimasta. Kaulamikrofoniksi on valittu PAF-tyylinen Antiquity Humbucker, kun taas tallamikrofonina toimii Duncanin lihaksikas STL-1B.

****

Flaxwood Liekki 290-T Classic – beauty shot 1

Liekki 290-T Classic on varmasti yksi Flaxwoodin tunnetuimmista kitaroista – erittäin sulavalinjainen, f-aukolla varustettu kaunotar, joka on saatava useilla eri viimeistelyvaihtoehdoilla.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – back beauty

Liekki 290-T Classicissa puu on korvattu kokonaan kuitukomposiitilla. Kitaran runko on osittain ontto, ja sillä on Flaxwoodin tyypillinen resonoiva takakansi.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – neck joint

Flaxwood Guitarsin 3D-liimaliitos on erittäin sulava.

Kuten tässä kuvassa näkyy, käytetään uusissa Flaxwoodeissa alkuperäisen, strukturoidun näköisen Flaxwood-materiaalin sijaan kauloissa nykyään mattamustaksi värjättyä vastinetta.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – headstock

Classic- ja Master-sarjojen soittimissa käytetään firman omaa kompensoitua X-Tune-satulaa, joka parantaa tuntuvasti alanauhoissa soitettujen nuottien virettä.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – vibrato

290-T-versiossa käytetään Schallerin mainiota LP Tremolo -nimistä tallan ja vibraton yhdistelmää.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – pickups

Liekki Classicin mikrofonivarustus koostuu kahdesta P-90-tyylisistä Seymour Duncan -mikrofoneista (SP90-1 Vintage Soapbar).

****

Flaxwood 57HM-H Master – beauty shot 2

Flaxwood 57HM-H on Master-sarjan upouusi metallimiehen unelmakone, jolla on mattamusta viimeistely (kultaisilla vauhtiviivoilla), Schaller-hihnalukot, sekä aktiiviset EMG-mikrofonit.

Flaxwood 57HM-H Master – back beauty

Flaxwood 57HM-H Master – body cavity

57HM-H Masterin paristolokero on upotettu kitaran takakanteen.

Flaxwood 57HM-H Master – headstock

Flaxwood 57HM-H Master – bridge

Sekä lukkovirittimet että mallin tune-o-matic-talla (ja sen kielten pidin) tulevat Gotohilta, ja ne on päällystetty mustalla kromilla.

Flaxwood 57HM-H Master – pickups

EMG:n 57/66 -setti koostuu kahdesta alnico-magneeteilla varustetuista humbuckereista, ja lupaa vintage-tyylistä lämpöä yhdistettynä aktiivimikrofonien voimaan ja selkeyteen.

****

Vaikka Flaxwood Guitarsin filosofia pohjautuu juuri nykyaikaiseen WFC-komposiitin käyttöön (ja ruiskupuristukseen), käytetään jokaisen Flaxwood-mallin valmistukseen myös hyvin paljon perinteistä soitinrakennusosaamista. Ei ole nimittäin vieläkin keksitty sellaista konetta josta pulpahtaisi esiin valmis laatusoitin, vaan käsityötä tarvitaan edelleen.

Soitinrakentajien kädenjälki näkyy ja tuntuu jokaisessa Flaxwood-soittimessa selvästi. Testikolmikon jokaisessa kitarassa työnjälki on erinomainen, ja soittimet saapuivat testiin loistotrimmissä.

Flaxwood MTQ Hybrid – body beauty 2

Vanha Tele-fani on heti kuin kotonaan Flaxwood MTQ Hybrid -mallissa, koska kaikki tärkeät elementit ovat tässäkin soittimessa paikoillaan, niin kuin esimerkiksi laatikkomainen talla, sekä perinteinen säädinosasto metallilevyllä.

Solakan kaulan profiili on mukavan ovaali, ja kaulan selkään on jätetty pieni aavistus V-profiilin ”selkärangasta”. Soittotuntuma on tarkka ja nopea.

Flaxwood MTQ ei sinänsä tarjoa varsinaisia yllätyksiä, vaan vakuuttaa täydellisesti Tele-maisilla laatusoundeillaan!

Flaxwood MTQ Hybrid – body beauty 1

****

Flaxwood Liekki 290-T Classic – body beauty 2

Flaxwood Liekki 290-T Classic on mukavan kevyt ja kompakti ilmestys erinomaisella tasapainolla.

Kolmiasentoisen kytkimen lisäksi löytyy Flaxwood-kitaroissa perinteisesti yksi master volume -säädin, sekä kummallekin mikrofonille oma tone-potikka.

Minun mielestäni on ihme, että todella laadukas Schaller LP Tremolo -järjestelmä löytyy niin harvassa kitarassa. Useisssa Flaxwoodeissa LP Tremolo on kuitenkin tehdasvaruste, ja erittäin toimiva sellainen!

Seymour Duncanin P-90-mikrofoneista saa hyvin monipuolisen soundikirjon lämpimistä jazzsoundeista purevaan rokkiin.

Flaxwood Liekki 290-T Classic – body beauty 1

****

Flaxwood 57HM-H Master – body beauty 1

Flaxwood 57HM-H on mielestäni myös täysosuma:

57HM-H:n soittotuntuma on periaatteessa sama kuin Liekki-mallissa, mutta tämän kitaran tune-o-matic-tallan ansiosta matalat viritykset on selvästi helpompi toteuttaa kuin vibratolla varustetuissa kitaroissa.

EMG 57/66 -setti on amerikkalaisvalmistajan erittäin toimiva päivitys alkuperäiseen aktiivimikkikonseptiin – voimaa ja potkua löytyy vaikka muille jakaa, mutta näitä EMG-malleja ei todellakaan vaivaa lämmön puute tai liiallinen kliinisyys!

Flaxwood 57HM-H Master – body beauty 1

****

Flaxwood MTQ Hybrid – beauty shot 2

Flaxwood Liekki 290-T Classic – beauty shot 2

Todella ilahduttavaa nähdä, että Flaxwood Guitars on edelleen voimissaan!

Mielestäni malliston uusi kolmijako on looginen ja hyvin perusteltu toimenpide, joka selkeyttää Flaxwoodin kitaratarjontaa.

Liekki 290-T Classicista on tullut vuosien mittaan jo aito klassikko, kun taas MTQ Hybrid ja 57HM-H ovat mielestäni loistavia lisäyksiä suomalaisvalmistajan laadukkaaseen soitinmallistoon. Suosittelen lämpimästi Flaxwood-kitaroiden koeajoa!

Flaxwood 57HM-H Master – beauty shot 1

****
Flaxwood Guitars

MTQ Hybrid – 1.750 € (topattu pussi kuuluu hintaan)

Liekki 290-T Classic – 2.045 € (kova laukku kuuluu hintaan)

57HM-H Master – 2.707 € (kova laukku kuuluu hintaan)

Plussat:

+ valmistettu Suomessa

+ työnjälki

+ laadukkaat mikrofonit ja osat

+ soitettavuus

+ soundi

27/04/2016

Guitar Porn: Flaxwood Hybrid, Classic & Master

Flaxwood MTQ Hybrid – flying

Flaxwood Liekki 290-T Classic – flying

Flaxwood 57HM-H Master – flying

08/04/2016

Tulossa +++ Coming soon +++ Flaxwood

57HM-art_web

Contact: Flaxwood Guitars

27/11/2015

Review: Spin X guitar cable (aka Mad Professor RED Cable)

N.B.:

When I wrote the original (Finnish) version of this review, the company behind this guitar lead, Spindeco Oy, had been making tentative noises about marketing the cable using the Spin X brand name. Since then I have been informed that Spindeco won’t start marketing this lead, after all. The cable will continue to be sold as the Mad Professor RED Cable – same specifications, different colour.

For the sake of clarity, the English version the review will refer to the product as the Spin X cable, too.

Spin X 2

Seldom has there been this amount of Internet chatter and general hysteria about any guitar accessory, as there has been about the Finnish Spin X cable, which is only a guitar lead of approximately 75 cm length, with two giant 1/4-inch connectors (a female input; a male output).

The Spin X cable (sold for 129 € as the RED Cable by Mad Professor) is manufactured by a Finnish company called Spindeco Oy. The cable promises to improve the efficiency of its conductors by means of a nano-electrical phenomenon, known as the electron spin. Special graphite-coated conductors are meant to rearrange the signal-carrying electrons in such a way, that the signal flow is improved. Spindeco claim that the main benefit of this technology in a guitar lead is an improved phase correlation between the different frequency bands of the signal. Apparently, traditional leads tend to pass high frequencies quicker than low frequencies, which tend to arrive at the amplifier with a very tiny time lag.

Using the benefits of the noble search engine, I quickly ascertained that the electron spin is, in fact, no voodoo, but rather generally acknowledged quantum physics. Still, we guitarists are interested in audible results; we ask questions like:

Does the Spin X cable do what it says on the tin? Is there truly a discernible difference in sound? Do I have to own one if I want to be a Tone God?

****

I was given a Spin X cable for reviewing purposes.

There’s been some rumours about miniature transformers, or buffers, inside the lead’s giant connectors, which is why I had to take a closer look inside. Nope, it’s just a bunch of different conductors – some left unused – attached with traditional soldering tin!

The short length of the Spin X cable has also been the centre of some speculation. Guitarists have been asking: ”Why is it just a short extension cord, instead of a full-length guitar lead?”

Take a closer look at these pictures (click on them for a larger view), and the answer becomes rather obvious:

Spin X cable – plug 2

Spin X Cable – jack 2

It seems that Spin X relies on two identical conductors to function in the desired way. One is the hot (signal) conductor, while the other goes to earth (ground). But using this type of cable results in a less-than-ideal setup, when it comes to mains hum and electromagnetic interference.

guitar cable

coaxcable

Traditional guitar cables are built as coaxial leads, where a centre conductor carries the guitar signal. The centre conductor runs inside a layer of insulation, which in turn is covered by one (or several) shields. The shield is connected to ground and serves two purposes – one: its the audio signal’s earth; two: it’s a Faraday cage that shields the signal conductor from extraneous interference, like mains hum.

If you connect only the Spin X cable to an amp, and turn up the volume, you will be greeted by an unacceptable amount of hum and microphonics, but as soon as you plug your regular lead into the Spin X, all the noises disappear. This means that the Spin X needs the traditional, coaxial guitar lead to do away with all the interference.

****

The Spin X cable seemed reasonably rugged and well made.

The only thing that bothered me in the road-worthiness department were the badly secured strain relief cuffs in both connectors of our review sample.

****

I wanted to find out, whether you could ”measure” any real speeding up of the guitar signal in the confines of a home studio. I came up with the following setup:

I recorded the acoustic sound of a Fender Stratocaster using an AKG C3000 condenser microphone onto the left channel of a stereo signal, while direct-injecting the high-impedance guitar signal going through a Whirlwind Leader cable into my sound card.

Whirlwind Wave

As you can see above, the DI’ed guitar signal (waveform on the bottom) is a tiny bit behind the miked up acoustic sound.

Spin X Wave

This picture shows clearly that the Spin X doesn’t ”speed up” the guitar signal in any way noticeable in a standard audio sequencer.

The listening test also doesn’t reveal any noticeable differences between using only the traditional lead or adding the Spin X cable. If anything, adding the Spin X might even add a minuscule amount of time lag to proceedings, at least to my ears:

****

I then recorded a series of sound clips, using my trusty Blackstar HT-1R valve combo. In each clip the first half is played through just the traditional Whirlwind lead, while the second half has the Spin X cable added into the signal chain.

For comparison purposes here’s a clip of a Fender Stratocaster DI’ed into the sequencer (first half Whirlwind only; second half Whirlwind plus Spin X):

A Strat through the Blackstar:

Gibson LP Junior:

Hamer USA Studio Custom:

Gibson Melody Maker SG:

****

Next I took the Spin X to the guitarist of Rock-Ola & The Freewheelers. Sami Saarinen went through several different vintage and custom shop guitars and amps at band rehearsal volumes – both straight into the amp, as well as using a pedalboard.

The differences in sound between using only a traditional guitar lead and adding the Spin X cable seemed a little bit more pronounced using Sami’s setup at higher volume levels, compared to what I could make out in my home studio.

****

Spin X 1

For the last bit I wanted to make sure that the Spin X cable’s function was not dependent on valve technology:

I borrowed my son’s Marshall MG30CFX combo for a short test run. All sound clips start with only the Whirlwind cable connected; the Spin X comes in at the halfway point.

Fender Telecaster (neck pickup):

Both pickups:

Bridge pickup:

****

Based on my tests I have to state that the Spin X cable really does add a little ”something” to the sound. The Spin X’ effect is more easily spotted with a quality guitar and a quality amp at slightly higher volume levels. It also seems that the tonal effects are more pronounced in singlecoil-equipped guitars – like a Stratocaster, a Telecaster, a Les Paul Junior, or a non-reverse Firebird – than when using humbucker-carrying guitar models.

The Spin X’ ”sound” is similar to the effect a buffer amp has on a long signal chain. You will get a slightly more refined top end, a whiff of added presence and openness, as well as a tighter and more pronounced bass. Strats and Teles will sound a tiny bit more HiFi, while a P-90 pickup will lose a little of its lower-mid congestion.

The Spin X seems to make the signal louder by an inkling, but this could also be a mere psychoacoustic effect, caused by the added presence.

****

Spin X 5

There’s no simple and straight answer to the question, whether the Spin X cable genuinely ”improves” your tone. Many Rockabilly, Punk or Metal guitarists wouldn’t want to make their guitars sound ”more polite”. Some styles and genres simply demand a gritty, unruly top end, and some chunky mid-range grind.

For some tone hounds and sound aesthetes, however – players following the in the footsteps of guitarists, such as David Gilmour, Michael Landau or Eric Johnson – the Spin X cable’s tiny tonal changes might make all the difference.

In any case, it is up to you to decide how much this minuscule fine-tuning of your guitar signal is worth to you.

****

Spin X Cable

For more info on the Mad Professor RED Cable go HERE.

09/11/2015

Testipenkissä: Spin X -johto (Mad Professor RED Cable)

Update 24.11.2015:

Spindecosta tuli viesti, että firma ei tulekaan markkinoimaan Spin X -johtoa omalla nimellään, vaan että myynti jatkuu Mad Professor RED Cable nimellä!

Spin X 2

Harva vempain on viime aikoina synnyttänyt kitaristien keskuudessa samankaltaista kuhinaa kuin suomalainen Spin X -johto, ja kyse on sentään ”vain” noin 75 cm pitkästä ja kahdella valtavalla liittimellä varustetusta kaapelista.

Spin X -johdon (hinta ei vielä vahvistettu) takana on suomalainen yritys Spindeco Oy. Spin X -johdossa johtimien hyötysuhdetta parannetaan hyödyntämällä elektronin spin -nimistä nanoteknologista ilmiötä. Johdossa olevilla hiilellä päällystetyillä erikoisjohtimilla järjestetään signaalia kuljettavat elektronit ikään kuin siistimpään järjestykseen, mikä ilmeisesti nopeuttaa signaalin kulkua johtimen läpi. Kitarajohdossa spin-ilmiön päähyöty on – valmistajan myyntivastaavan mukaan – että kaikki taajuuskaistat saapuvat samanaikaisesti vahvistimen tulojakkiin, kun perinteisessä johdossa bassot saapuvat hieman muita taajuuksia jäljessä.

Googlaamalla selviää hyvin nopeasti, että elektronien spin ei ole mitään huuhaata, vaan aitoa kvanttifysiikkaa. Meitä kitaristeja kuitenkin kiinnostavat eniten seuraavat kysymykset:

Toimiiko Spin X -johto toivotulla tavalla? Onko ero selvästi havaittavissa? Onko pakko hankkia tällainen johto?

****

Sain Spindecon Jerry Ala-Leppilammelta yhden Spin X -johdon testattavaksi.

Johdon isoja liittimiä auki ruuvaamalla selvisi heti, että johdossa käytetään todellakin ainoastaan johtimia, eikä esimerkiksi plugiin upotettuja muuntajia tai vastaavaa.

Monet kitaristit kysyvät myös miksi Spin X -johto on niin lyhyt, ja miksi se on saatavilla pelkästään ”jatkojohtona”, eikä tavallisena kitarajohtona. Näissä kuvissa näkyy vastaus:

Spin X cable – plug 2

Spin X Cable – jack 2

Spin X:n toimiminen ilmeisesti edellyttää sitä, että johdon kaksi johdinta (signaali ja maa) ovat rakenteeltaan täysin identtisiä, mutta tästä seuraa samalla, että erikoisjohto on selvästi häiriöherkempi kuin perinteinen koaksiaalinen kitarajohto.

guitar cable

coaxcable

Tavallisessa kitarajohdossa signaali kulkee johdon keskijohtimessa, sen ympärille on laitettu eristys (ja usein myös johdon staattisia käsittelyääniä vähentävää alumiini- tai grafiittifoliota). Tiivis kuparilangasta tehty verkko (vaippa) toimii maajohtimena, ja suojaa Faraday-häkkinä kitarasignaalia tehokkaasti ulkoisia elektromagneettisia häiriöitä vastaan.

Kun liittää vahvistimen tuloon pelkästään Spin X -johdon kuuluu (isoilla gain- ja/tai volume-asetuksilla) selkeästi vahvistimelta tulevan muuntajahuminan, sekä johdon hiplaamisessa syntyviä käsittelyääniä. Heti kun tavallinen kitarajohto on liitetty Spin X -johtoon, sekä brummi että mikrofoninen rähinä loppuu kuin seinään.

****

Spin X -johdon erikoisjohto vaikuttaa laadukkaalta ja mekaanisesti kestävältä. Myös juotokset olivat siistejä.

Testijohdossa vain hyvin löysästi ja huolimattomasti laitettu vedonpoisto (molemmissa liittimissä!) aiheutti hieman hämmennystä.

****

Halusin selvittää, onko elektronien nopeusero mitattavissa kotistudio-olosuhteissa, ja tein seuraavanlaisen kokeilun:

Äänitin Fender Stratocasterin akustista ääntä AKG C3000 -kondensaattorimikrofonilla vasempaan kanavaan, samalla kun korkea impendanssinen kitarasignaali meni tavallista kitarajohtoa (Whirlwind Leader) pitkin suoraan äänikortille.

Whirlwind Wave

Kitarasignaali (oikea kanava) oli aavistuksen verran mikkisignaalia jäljessä, kuten tässä kuvassa näkyy.

Spin X Wave

Spin X -johdon käyttö ei ainakaan nopeuttanut signaalin kulkua sen verran, että se olisi audiosekvensserillä näkyvissä.

Myös kuulohavainnolla viive kuulostaa hyvin samanlaiselta, ehkä jopa hiuksen verran pidemmältä Spin X -johtoa käytettäessä:

****

Äänitin koesarjan eri kitaroilla Blackstar HT-1R -putkikombolla niin, että jokaisessa klipissä ensimmäinen puolisko on äänitetty pelkästään Whirlwind-johdolla ja sitten toisessa on lisätty Spin X -johto signaalitiehen.

Ensin Fender Stratocaster ilman vahvistinta:

Strato Blackstarin kautta:

Gibson LP Junior:

Hamer USA Studio Custom:

Gibson Melody Maker SG:

****

Seuraavaksi menin Spin X -johdon kanssa Rock-Ola & The Freewheelers -yhtyen kitaristille. Sami Saarisen kanssa kokeiltiin Spin X -johdon vaikutuksia hieman suuremmalla volyymillä eri vintage- ja custom shop -kitaroiden ja -vahvistimien kanssa, pedaalilaudalla ja ilman.

Valitettavasti tästä sessiosta ei ole äänityksiä, mutta soundillisesti erot Spin X -johdolla ja ilman olivat jopa selvemmät kuin kotistudio-oloissa.

****

Spin X 1

Viimeisenä halusin saada selvillä, onko Spin X:n toiminta kytköksissä putkitekniikkaan vai toimiiko johto myös edullisen transistorivahvistimen kanssa.

Äänitin siis muutaman pätkän poikani Marshall MG30CFX -kombon kautta. Kaikki pätkät alkavat ilman erikoisjohtoa, joka tulee toisessa puoliskossa mukaan kuvaan.

Fender Telecasterin kaulamikrofoni:

Molemmat mikit yhdessä:

Telecasterin tallamikrofoni:

****

Testien perusteella minun täytyy todeta, että ”jotain” todella tapahtuu, silloin kun Spin X -johtoa käytetään. Johdon vaikutus tulee selkeämmin esiin laadukkailla vahvistimilla ja hieman isommalla volyymillä kuin kotisohvalla kerrostalossa. Jotenkin tuntuu myös siitä, että yksikelaisilla mikrofoneilla varustetut kitarat – esimerkiksi Stratot, Telet, LP Junior, non-reverse Firebird – hyötyvät erikoisjohdon tuomista muutoksista enemmän kuin humbucker-kitarat.

Spin X -johdon ”soundi” tavalliseen kitarajohtoon verrattuna on lähellä laadukkaan bufferin tuomia lisäyksiä pitkässä signaaliketjussa. Spin X:n kanssa soundissa on vähemmän raapivaa terävyyttä diskantissa, enemmän avoimuutta ja kiiltoa ylä-middlen preesensalueella, sekä tiukempi ja tarkempi bassotoisto. Fender Stratocasterit ja Telecasterit saavat aavistuksen verran lisää hifimäisyyttä ja P-90-mikrofoneista katoaa pieni annos tukkoisuutta etenkin clean-soundeissa.

Spin X:n kautta signaalitaso tuntuu myös aavistuksen verran korkeammalta, mikä toki voi olla pelkästään psykoakustinen ilmiö.

****

Spin X 5

Kysymykseen onko soundi ”parempi” Spin X -johdolla ei kuitenkaan pysty vastaamaan yksiselitteisesti. Rockabilly- tai Punk-kitaristeille kovan ja kirskuvan diskantin lievä vaimennus voi olla myös huono asia, myös keskialueen siistiminen ei ole välttämättä jokaisessa tapauksessa (perinne-Blues, Swamp Rock) toivottu lisäys.

Todelliselle soundiesteetikolle – siis David Gilmourin, Michael Landaun tai Eric Johnsonin kaltaiselle soittajalle – Spin X -johdon tuomat lievät, mutta tyylikkäät, muutokset voivat muodostaa sen paljon kaivatun pisteen iin päällä.

Siihen, kuinka paljon on valmis maksamaan Spin X:n tuomasta lisäsilauksesta, jokaisen itse on vastattava.

****

Spin X Cable

Lisätiedot: Spindeco

04/11/2015

Spin X Cable – now on SoundCloud

In all clips the first half is recorded without the Spin X Cable, while the second half uses the Spin X in front of the sound card or amp.
++++
Mic + DI track (to check the delay between mic and DI):
• left channel – AKG C3000 close miking a Stratocaster
• right channel – Stratocaster DI’d via Focusrite Saffire 6 USB
++++
The signal chain used was:
Guitar –> 6 m Whirlwind Leader –> (Spin X Cable) –> Blackstar HT-1R –> 5 m Planet Waves Classic –> Focusrite Saffire 6 USB

Spin X 1

22/10/2015

Press Release: Ruokangas Guitars release two new models

Ruokangas Guitars celebrate their 20th Anniversary by releasing two new models:

Unicorn Supersonic™

The Supersonic features a new unique Bare Bone™ finish by Ruokangas. Another new original feature are the Lock-Thru-Body™ bridge bushings, that make the guitar stronger (the wraparound bridge will not bend forward over time), and guarantee unparalleled energy transfer from the bridge into the body of the guitar.
Selling Price starting from: 3 700 €
Supersonic as pictured: 3 950 € (varies depending on options)

Ruokangas Unicorn Supersonic – Press lrg

****

Aeon™ Classic/Deluxe/Artist

The Aeon comes in three versions – the Classic with a thermo-treated alder body and bolt-on neck – the Deluxe with a spanish cedar body, an arctic birch top and a bolt-on neck – and the Artist with a spanish cedar body, an arctic birch top and neck-thru-construction. As always with Ruokangas, you have a truckload of options for customizing the guitar to fit your style. The word ‘Aeon’ is latin, and means ‘infinity’.
Selling Price starting from: 3 200 €
Aeon Artist as pictured: 8 000 € (varies depending on options)

Ruokangas Aeon Artist – Press lrg

****

Contact: Ruokangas Guitars

25/09/2015

Review: Tokai Classic Series

Tokai Classic TE – headstock

Tokai Guitars has built its reputation on very well-crafted and vintage-correct copies of classic models. The original Japanese Tokai instruments from the Seventies and Eighties gave most US manufacturers a good run for their money, and in some respects Tokai’s – ahem – ”versions” were even better than some of the originals from that era.

Tokai’s top-of-the-line instruments are still made in Japan. The company’s Chinese output, though, makes it possible to own a genuine Tokai guitar (or bass), even on a tighter budget.

The idea behind the brand-new Tokai Classic series is to offer very reasonably priced guitars and basses, which combine a classic look with a few modern tweaks for easier playability.

****

Tokai Classic TE – full front

Tokai Classic TE – full back

Kitarablogi received these three Tokai Classics for review:

A Tokai Classic TE (current price in Finland: 249 €) in a 50s-style two-tone sunburst finish…

Tokai Classic ST – full front

Tokai Classic ST – full back

…a creamy white Tokai Classic ST (249 €)…

Tokai Classic JB – full front

Tokai Classic JB – full back

…as well as a Classic JB bass (299 €) in a fetching three-tone sunburst.

Tokai Classic ST – headstock

Tokai’s Classic series features bolt-on maple necks.

On the TE and ST models the face of the headstock sports a gloss finish.

Tokai Classic JB – headstock

The JB bass’ headstock front has received the same thin satin finish as the neck.

All Classic instruments offer easy access to the truss rod at the headstock, so you won’t have to take off the neck to make adjustments.

Tokai Classic TE – tuners

There’s a set of very decent Kluson-copies installed on the guitars.

Tokai Classic JB – tuners

The Classic JB comes with a set of Schaller-copies, which are less massive than vintage-style Klusons.

Tokai Classic guitars – fretboard

The Classic TE and ST come with a flatter-than-vintage fingerboard radius and chunkier frets, which makes the playing feel much more modern and bend-friendly.

Tokai Classic JB – fretboard

The same goes for the Tokai Classic bass.

Tokai Classic TE – back beauty 2

All Classic series bodies are made of basswood, a proven tonewood with a sound similar to alder.

Tokai Classic TE – neck plate

The black plastic cushion beneath the neck plate protects the finish.

Tokai Classic TE – bridge

There are different versions of the three-saddle Tele-style bridge in circulation:

The Classic TE goes for the late-Sixties variety sporting three saddles with pre-set grooves for the strings.

Tokai Classic TE – back ferrules

The TE came strung the regular way, though the body, with the strings’ ball-ends anchored in ferrules. This setup is favoured by most Tele players.

Tokai Classic TE – additional bridge holes

Tokai’s Classic TE nevertheless offers an additional interesting feature:

It’s possible to string this guitar through the back of the bridge, too. This was a rare feature on original Fender Telecasters in 1958/59 that noticeably alters the feel and sound of the guitar.

Tokai Classic ST – bridge

At first glance, the bridge on Tokai’s Classic ST looks like a dead-on copy of a vintage Strat vibrato.

Tokai Classic ST – vibrato block

The vibrato block, though, isn’t as chunky as on the original. It’s about the same size as the block on a Floyd Rose vibrato.

Vintage-anoraks will sniff disapprovingly at the sight of such a block, claiming that it’s bad for the tone of the guitar. Let me tell you that the review guitar’s acoustic ring and sustain were actually quite healthy. So much for preconceptions…

Tokai Classic JB – bridge

The Classic JB sports a nice copy of a 1970s Fender bass bridge.

Tokai Classic TE – pickups

Most self-appointed ”vintage-gurus” will tell you to steer clear at all times of ceramic Fender-style singlecoils.

Traditionally, a Fender-type singlecoil is constructed from six small, cylindrical magnets, which are tapped into vulcanised fibre plates. Around this magnet core a coil of thin copper wire is wound to complete the pickup. In traditional pickups the polepieces you see are actually the top ends of the alnico magnets.

Tokai Classic ST – pickups

Tokai’s Classic series uses ceramic pickups, which are made a little differently. The polepieces aren’t magnets, but rather soft steel rods, which are in physical contact to a ceramic bar magnet (or sometimes two magnets) stuck to the bottom of each pickup.

Tokai Classic JB – pickups 2

When ceramic pickups first appeared on budget guitars in the Nineties, their sound was admittedly often very spiky, brittle and sharp. This gave ceramic singlecoils a bad name, which wasn’t all that undeserved.

But that was then, and ceramic pickups have been improved drastically since. Despite this, there’s still quite a lot of prejudice against this type of guitar pickup.

In the case of these Tokai Classic instruments, I’d suggest you approach their pickups with an open heart and open ears – you might be in for a positive surprise!

Tokai Classic TE – control cavity

The Classic series features electronic parts of inexpensive, but very decent quality. All the switches and controls work fine, and without any hiccups.

As you can easily see from this picture, the workmanship is very clean in the Classic TE.

Tokai Classic JB – control cavity

The rout for the Classic JB’s component cavity wasn’t quite as clean on our review sample. Luckily, this has no bearing whatsoever on the functionality of this bass guitar.

****

Tokai Classic TE – body beauty 1

Tokai’s Classic TE is a very nice, well-playing Tele-style electric guitar.

Quite often, you will find uninspiring, flat and generic neck profiles on instruments in this price bracket.

The Classic TE is quite an exception, as it sports a comfortable, well-rounded and chunky neck, that still manages to stay on the right side of ”fat”. The fretwork is really great on our review sample. Combined with the bigger frets and flatter fretboard radius, this results in a slinky and bend-friendly playing feel.

Tokai’s Classic TE is no slouch in the sound department, either:

The neck pickup is warm and round, but never sounds boring or one-dimensional. The middle position of the switch will give you a cool, funky rhythm tone. The bridge pickup on its own offers enough twang for Country playing, and enough whack for the Classic Rock crowd.

Tokai Classic TE – body beauty 2

****

Tokai Classic ST – body beauty 1

I’d never have thought an electric guitar costing only 249 € could be as utterly inspiring as this Tokai Classic ST!

The neck feels great with its oval C-profile. The fretwork and setup make this a real player’s guitar. The vibrato works well in a vintage-style way, and the ST’s acoustic tone is woody and dynamic.

The ceramic pickups on the Tokai Classic ST are a bit hotter than the alnicos on my 50s-style Fender Stratocaster reissue. They also have a bit more sizzle and bite, but in a good way, making this more of a ”Jimi Hendrix” than a ”Buddy Holly” guitar.

Tokai Classic ST – body beauty 2

****

Tokai Classic JB – body beauty 1

Tokai’s Classic JB truly offers a lot of bass in a very pocket-friendly package.

The Classic JB will give you all the features you’d look for in a Jazz Bass-type instrument:

There’s the slender, distinctly tapered neck profile, the comfortable balance, and the wide variety (for a passive bass) of different sounds.

Tokai Classic JB – body beauty 2

This last clip lets you listen to the video’s bass and guitar tracks in isolation. During the first half all guitar tracks are played on the Classic TE, in the second half the Classic ST takes over:

****

Tokai Classic TE – beauty shot 1

Tokai Classic ST – beauty shot 1

Tokai Classic JB – beauty shot 1

Tokai’s Classic Series may well prove to set a new standard for vintage-style instruments in this price range. The three reviewed guitars were well-made, well-playing instruments, and their sound was inspiring.

While the Classic series is aimed mainly at beginners, I wouldn’t be surprised if some of the instruments crept up on pub or club stages!

****

Tokai Classic Series

Tokai Classic TE – 249 €

Tokai Classic ST – 249 €

Tokai Classic JB – 299 €

Finnish distributor: Musamaailma

****

Pros:

+ value-for-money

+ playability

+ workmanship

+ sound

Tokai Classic ST – beauty shot 2

22/09/2015

Testipenkissä: Tokai Classic Series

Tokai Classic TE – headstock

Tokai Guitarsin maine perustuu firman erittäin laadukkaisiin ja tarkkoihin kopiosoittimiin. Japanilaisen Tokain ”versiot” klassikkosoittimista olivat 1970- ja 80-luvulla monessa suhteessa jopa parempia kuin saman aikakauden kitarat USA:sta.

Tokain parhaimpia sarjoja valmistetaan yhä Japanissa, pitkälti käsityönä. Firman kiinalaiset sarjat tarjoavat kuitenkin oivan mahdollisuuden omistaa aidon Tokai-kitaran tai -basson myös pienemmällä budjetilla.

Upouuden Tokai Classic -sarjan idea on tarjota edullisia soittimia, joissa vintage ulkonäköön on yhdistetty nykyaikainen soitettavuus.

****

Tokai Classic TE – full front

Tokai Classic TE – full back

Kitarablogi sai kolme Tokai Classic -sarjalaista testiin:

Tokai Classic TE:n (249 €) Two Tone Sunburst -viimeistelyllä…

Tokai Classic ST – full front

Tokai Classic ST – full back

…kermanvalkoisen Tokai Classic ST:n (249 €)…

Tokai Classic JB – full front

Tokai Classic JB – full back

…sekä Classic JB -basson (299 €) kolmivärisellä sunburst-värityksellä.

Tokai Classic ST – headstock

Tokai Classic -sarjan kaulat veistetään vaahterasta.

TE- ja ST-mallissa viritinlavan etupuoli on viimeistelty kiiltävällä lakalla.

Tokai Classic JB – headstock

Bassomallissa koko kaulassa on ohut mattaviimeistely.

Kaularaudan säätäminen tapahtuu Classic-soittimissa lavan puolelta, ilman kaulan irrottamisen tarvetta.

Tokai Classic TE – tuners

Kitaroissa käytetään hyviltä tuntuvia Kluson-kopioita.

Tokai Classic JB – tuners

Classic JB:n lapaan on asennettu pienempiä Schaller-tyylisiä vintage virittimiä.

Tokai Classic guitars – fretboard

Classic TE:n ja ST:n otelautojen vintagea loivempi radius, sekä kitaroiden nykyaikaiset medium jumbo -nauhat, tekevät soittotuntumasta hyvin mukavan, etenkin kielten venytyksissä.

Tokai Classic JB – fretboard

Myös Tokai Classic -bassossa on sopivasti nykyaikainen soittotuntuma.

Tokai Classic TE – back beauty 2

Classic-sarjojen kokopuiset rungot valmistetaan lehmuksesta.

Tokai Classic TE – neck plate

Kaulalevyn alta löytyvä musta muovityyni suojaa soittimen viimeistelyä.

Tokai Classic TE – bridge

Tele-tyylisestä tallasta löytyy erilaisia versioita:

Classic TE:n tallassa on kolme tallapalaa, joissa on valmiiksi kieliuria.

Tokai Classic TE – back ferrules

TE:n kielet voi pujottaa rungon läpi, mikä on juuri se tapa, jota Tele-soittajat tavallisesti suosivat.

Tokai Classic TE – additional bridge holes

Tokai Classic TE:ssä on kuitenkin myös mahdollisuus kiinnittää kielet tallan takaseinään.

Se oli harvinainen ominaisuus vuoden 1958/59 Fender Teleissä, ja tämä kiinnitystapa muuttaa tuntuvasti kitaran soundia ja tatsia.

Tokai Classic ST – bridge

Tokai Classic ST:n talla näyttää edestä täydelliseltä vintage-vibran kopiolta.

Tokai Classic ST – vibrato block

Tallan metalliblokki on kuitenkin jonkin verran ohuempi kuin alkuperäisessä – se on hyvin samankaltainen kuin Floyd Rose -vibran blokki.

Vintage-hipsterit aloittaisivat blokin takia heti valittelun sen tuomasta ”huonosta” soundista, mutta ainakin testisoitimessa akustinen soundi ja kitaran sustain olivat hyvinkin kohdillaan.

Tokai Classic JB – bridge

Classic JB:n talla on hyvä kopio 1970-luvun Fender-tallasta.

Tokai Classic TE – pickups

Monet ”vintage-gurut” eivät koskaan koskisi sellaiseen Fender-tyyliseen soittimeen, jonka mikrofoneissa on alkuperäisestä poikkeava rakenne:

Perinteinen tapa rakentaa Fender-tyylinen mikrofoni on kiinnittää lieriömäisiä magneettipätkiä kahteen kuitulevyyn. Magneettirivin ympärille käämitään sitten mikin kela. Näissä perinteisissä mikrofoneissa näkyvät navat ovat mikrofonin magneetit.

Tokai Classic ST – pickups

Tokai Classic -sarjan soittimissa käytetään hieman edullisempia mikrofoneja, joissa on teräksisiä napapaloja, sekä mikkirungon alle liimattu keraaminen tankomagneetti (tai kaksi).

Tokai Classic JB – pickups 2

Kun nämä keraamiset mikrofonit ilmestyivät 1990-luvulla edullisissa soittimissa, niiden soundi oli eittämättä hirveän piikikäs ja korvia raastava. Mikkityyppi sai tästä (osittain oikeutetusti) huonon maineen.

Alkuajoista kehitys on kuitenkin mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin, ja nykyisten edullisten keraamisten mikrofonien laatua on parannettu hyvin tuntuvasti.

Ainakin Tokai Classic -soittimien tapauksissa kannattaa lähestyä niiden mikrofoneja ennakkoluulottomasti.

Tokai Classic TE – control cavity

Classic-sarjan elektroniikka on laadultaan mukavasti asiallinen – kaikki säätimet ja kytkimet toimivat moitteettomasti.

Tokai Classic JB – control cavity

Testibasson elektroniikkakolossa työnjälki ei ollut ihan niin siisti kuin testikitaroissa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta millään lailla soittimen toimivuuteen.

****

Tokai Classic TE – body beauty 1

Tokai Classic TE on erittäin mukavan tuntuinen Tele-tyylinen sähkökitara.

Tämän hintaluokan soittimissa törmää melko usein sellaisiin kaulaprofiileihin, jotka tuntuvat kulmikkailta tai liian ohuilta.

Classic TE on tässä ilahduttava poikkeus, kitaran mukavan pyöreän ja lihaksikkaan kaulan ansiosta, joka ei kuitenkaan ole liian paksu. Myös TE:n nauhatyö on kiitettävällä tasolla.

Testisoittimen paino ja soitettavuus olivat siis kohdillaan, samoin kuin TE:n soundi:

Etumikrofoni on lämmin ja pyöreä, mutta kuitenkin eloisa, kytkimen keskiasennosta taas saadaan loistava Funk-soundi, ja tallamikrofonissa sekä Country-twäng että Rock-asenne ovat kohdallaan.

Tokai Classic TE – body beauty 2

****

Tokai Classic ST – body beauty 1

Miten vain 249 euroa maksava sähkökitara voi ollakin niin inspiroiva kuin tämä Classic ST?

Kaula tuntuu erittäin mukavalta (C-profiili), soittotuntuma on kevyt ja vaivaton, vibratalla toimii hyvin (vintage-tyylisissä raameissa), ja akustisessa soinnissa on kiitettävästi dynamiikkaa ja ”puuta”.

Tokai Classic ST:n keraamisissa mikit ovat hieman kuumemmat kuin esimerkiksi vertailussa käytetyssä, vintage-tyylisessa Stratossa. Mikkien soundissa on myös hiukan enemmän preesensalueen purevuutta – soundi on siis enemmän ”Jimi Hendrix” kuin ”Buddy Holly”.

Tokai Classic ST – body beauty 2

****

Tokai Classic JB – body beauty 1

Classic JB -bassokin tarjoaa paljon soundia hyvin kohtuuhintaisessa paketissa.

Tokai Classic JB tarjoaa kaikki ne ominaisuudet, joita vanha Jazz-basso fani soittimeltaan kaipaa:

Kaulaprofiili on mukavan solakka, soittimen balanssi on kohdallaan, ja basson tarjoama soundikirjo on passiivibassoksi laaja.

Tokai Classic JB – body beauty 2

Viimeisessä klipissä soi videon biisin kitara- ja bassoraidat ilman muuta taustaa (ensimmäinen puolisko: TE; toinen: ST):

****

Tokai Classic TE – beauty shot 1

Tokai Classic ST – beauty shot 1

Tokai Classic JB – beauty shot 1

Tokai Classic -sarjasta voisi mielestäni helposti tulla uusi laatustandardi tämän hintaluokan soittimissa. Testisoittimissa laatu, soitettavuus ja soundi olivat enemmän kuin kohdillaan.

Vaikka Classic-soittimien kohderyhmä on selvästi aloittelijat, voi vanha kettukin saada paljon iloa näistä kitaroista ja bassoista!

****

Tokai Classic Series

Tokai Classic TE – 249 €

Tokai Classic ST – 249 €

Tokai Classic JB – 299 €

Maahantuoja: Musamaailma

****

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ soitettavuus

+ työnjälki

+ soundi

Tokai Classic ST – beauty shot 2