Review: Tokai ES-138/SR • ES-145G/BB • ES-162/TB

Tokai ES-162 – and case

Tokai Guitars have a well-earned reputation for making high-quality electric guitars and basses, often ”inspired” by vintage designs. This time we got three semis from the very top of Tokai’s Japanese model range for review.

****

Tokai ES-138SR – full front

The Tokai ES-138 (current price in Finland: 1,368 €, incl. hard case) is the company’s version of a 1958 Gibson ES-335, available in either see-through red or piano black.

Tokai ES-145G – full front

Tokai’s ES-145G (current price in Finland: 1,431 €, incl. hard case) is a lightly updated variation on the theme, which comes equipped with gold-coloured hardware and a black finish.

Tokai ES-162TB – full front

The Tokai ES-162 (current price in Finland: 1,628 €, incl. hard case) is the most expensive model of the three on review. The ES-162 comes with post-1962 style small block markers, brass bridge saddles, and a light aluminium stopbar. The icing on the cake is this model’s vintage-style nitrocellulose finish – you can choose between a tri-burst and red.

Tokai ES-138 – headstock

Tokai use top-drawer Gotoh tuners on the three tested models.

Tokai ES-138 – tuners

The ES-138 and ES-162 come equipped with vintage-style Kluson-copies.

Tokai ES-145G – headstock

Tokai ES-145G – tuners

For the ES-145G Tokai have chosen a set of modern enclosed Gotohs.

Tokai ES-145G – fingerboard

These Tokai Japan -instruments all come with a one-piece mahogany neck, complete with a vintage-correct, steep headstock angle (17 degrees).

The bound rosewood fretboards on the ES-138 and ES-145G models sport dot markers.

Tokai ES-162 – fretboard

As the ES-162 is Tokai’s version of a 1962-’64 ”Block Marker” ES-335, this guitar comes with small rectangular inlays made of pearloid.

All three instruments come fitted with medium-size frets.

Tokai ES-138 – bridge

Tokai’s ES-guitars come with Gotoh Tune-o-matic-bridges and stopbar tailpieces.

Tokai ES-145G – bridge

On the ES-138 and the ES-145G we find Gotoh’s LS-series hardware – die-cast (Zamac) parts with steel bridge saddles.

The ES-162 goes one step more ”vintage” by using a Gotoh HLS -set, comprising an ultra-light aluminium stopbar tailpiece and chrome-plated brass saddles on the bridge.

Tokai ES-162 – pickups

This guitar trio is equipped with the same pickups – a pair of Tokai PAF-Vintage Mark II -humbuckers.

Tokai ES-145G – controls

All the electronic components are top quality Japanese parts.

Tokai ES-case

Certain Tokai Japan -models are now sold in Finland complete with Tokai’s cool hard cases.

****

Tokai ES-138 – beauty shot 1

The cherry red semi-acoustic is one of guitardom’s most iconic electric models. For many this curvy and well-rounded body, made from heat-pressed maple plywood, is the most beautiful body style ever.

Tokai’s ES-138 recreates this classic guitar in its earliest guise (c. 1958), complete with dot markers and a long pickguard, which extends past the bridge.

Even though an ES-335-type body is comparatively large (but thin), many of the best semi-acoustics are surprisingly lightweight. The Tokai ES-138 is very comfortable to play – both seated and strapped on – and balances superbly.

This model’s neck profile is a medium-thick ”D”, which feels great (at least in my hand). The fret job on the test sample was excellent, the set-up spot-on, and the action very light (with a set of 010s). The ES-138’s acoustic tone is typical of this type of guitar – very hollow and nasal with a clicking attack.

Tokai’s own rendition of the classic PAF-humbucker is superb, there’s no two ways about this! The output signal is moderate, and the basic sound is very open and dynamic. The neck pickup has a warm, round tone, but doesn’t mush up. The middle position on the selector switch gives you a very balanced and open sound. The bridge humbucker on its own sounds fresh and crispy, with not even a hint of annoying mid-range ”nagging”.

Tokai ES-138 – body beauty

****

Tokai ES-145G – beauty shot 1

The black-and-gold ES-145G sure looks very stylish – this is the distinguished gentleman in Tokai’s ES-range, who keeps his cool and looks dapper, no matter what.

Our test sample was the heaviest guitar of this trio, but still much, much lighter than may lesser contenders.

The ES-145G’s neck profile is also the chunkiest. This D-profile is a real palm-filler, giving you a real taste of late-Fifties goodness, and managing to stay just on the right side of ”fat”.

The workmanship displayed, and playability offered by the ES-145G are simply superb. Played acoustically there’s not a lot of difference between the ES-145G and the ES-138.

Through an amp, the ES-145G sounds just like a quality semi-acoustic should – humbucker power, balanced by a clean mid-range.

Tokai ES-145G – body beauty

****

Tokai ES-162 – beauty shot 1

Our review sample of the Tokai ES-162 is a real featherweight!

The ES-162’s Block Marker -personality is completed by an authentic early-Sixties style neck profile. It’s an oval ”C” that is less of a handful than the ES-138’s neck.

Top marks for the ES-162’s workmanship, finish and playability – this is a first-rate instrument.

This model’s thin nitro lacquer, its lightweight tailpiece, as well as the brass saddles on the Tune-o-matic combine into a very open-sounding and dynamic acoustic performance.

Standing in the same room with your amp, it is easy to notice an added degree of 3D-depth and scope in the guitar’s amplified tone. Interestingly – as is so often the case – recording the sound doesn’t seem to fully convey this added tonal dimension. You have to experience the ES-168 ”in the flesh” to get the full picture; the recordings sound remarkably similar to the other two models’ performances.

Tokai ES-162 – body beauty

****

Tokai ES-162 – label

The reputation of Tokai Japan -instruments has been legendary among players and collectors ever since the 1970s. This trio of ES-semis makes it crystal-clear that Tokai actually deserves this reputation thanks to the superb quality of it’s Made-in-Japan guitars.

Tokai’s ES-138, ES-145G and ES-162 offer you genuine Japanese quality at very fair prices.

****

Tokai Japan semi-acoustic electrics

Tokai ES-138 – 1,368 € (hard case included)

Tokai ES-145G – 1,431 € (hard case included)

Tokai ES-162 – 1,628 € (hard case included)

Finnish distributor: Musamaailma

****

Pros:

+ Japanese workmanship

+ one-piece neck

+ superb finish and set-up

+ Gotoh-hardware

+ authentic tone

Testipenkissä: Tokai ES-138/SR • ES-145G/BB • ES-162/TB

Tokai ES-162 – and case

Tokai Guitarsilla on erittäin hyvä maine laadukkaiden sähkökitaroiden ja -bassojen valmistajana. Tällä kertaa testissä kävi kolme Japanissa käsityönä valmistettua Tokai ES -sarjan soitinta hintaskaalan kalliimmasta päästä.

****

Tokai ES-138SR – full front

Tokai ES-138 (hinta: 1.368 €, sis. kovan kotelon) on firman versio vuoden 1958:n Gibson ES-335 -kitarasta, joka on saatavilla sekä punaisena että mustana.

Tokai ES-145G – full front

Tokai ES-145G (hinta: 1.431 €, sis. kovan kotelon) on kullanvärisillä metalliosilla varustettu ja kevyesti modernisoitu tulkinta aiheesta. Se on saatavana ainoastaan mustana.

Tokai ES-162TB – full front

Tokai ES-162 (hinta: 1.628 €, sis. kovan kotelon) on kolmikon kallein malli, jolla on suorakulmaiset otemerkit, tallapalat messingistä, sekä alumiininen kieltenpidin. Piste i:n päällä on kuitenkin ES-162:n viimeistely aidolla nitrolakalla. Malli on saatavana kolmivärisellä liukuvärityksellä tai punaisena.

Tokai ES-138 – headstock

Tokai käyttää näissä kitaroissa Gotohin valmistamia laatuvirittimiä.

Tokai ES-138 – tuners

ES-138- ja ES-162-kitarat on varustettu Kluson-tyylisillä vintage-koneistoilla.

Tokai ES-145G – headstock

Tokai ES-145G – tuners

ES-145G:n lapaan taas on asennettu nykyaikaisia suljettuja Gotoh-virittimia.

Tokai ES-145G – fingerboard

Näissä Tokai Japan -soittimissa on yhdestä palasta veistettyjä mahonkikauloja vintage-tyylisellä, jyrkällä lapakulmalla (17 astetta).

ES-138- ja ES-145G-malleissa käytetään pieniä pyöreitä otemerkkejä reunalistoitetussa palisanteriotelaudassa.

Tokai ES-162 – fretboard

ES-162 taas on Tokain versio vuoden 1962-’64 ns. ”Block Marker” ES-335:sta, jossa upotukset ovat keskikokoisia suorakulmia.

Nauhakoko on näissä kolmessa ES-mallissa medium.

Tokai ES-138 – bridge

Kaikissa kolmessa Tokai ES -kitaroissa on Gotohin valmistama palkkimainen kieltenpidin, sekä kevyesti nykyaikaistettu versio Tune-o-Matic-tallasta.

Tokai ES-145G – bridge

ES-138:ssä ja ES-145G:ssä käytettään Gotoh LS -settiä sinkkipitoisesta valumetallista teräksisillä tallapaloilla.

ES-162:n Gotoh HLS -setti on muutaman asteen verran vintagemaisempi, kun käytössä on erittäin kevyt alumiinista valmistettu kieltenpidin, sekä kromattuja tallapaloja messingistä.

Tokai ES-162 – pickups

Kolmikon mikrofonivarustus on sama – kitaroissa on kaksi Tokai PAF-Vintage Mark II -humbuckeria.

Tokai ES-145G – controls

Huippulaadukas linja jatkuu luonnollisesti myös ES-kolmikon japanilaisissa elektroniikkaosissa.

Tokai ES-case

Tokai Japanin hienoimpia kitaramalleja myydään nykyään firman omissa laadukkaissa koteloissa.

****

Tokai ES-138 – beauty shot 1

Kirsikanpunainen puoliakustinen on yksi legendaarisimmista sähkökitaramalleista. Useimpien mielestä tämä kurvikas, muottiin prässätystä nelikerroksisesta vaahteravanerista tehty koppa on kaunein muoto ikinä.

Tokain ES-138 on kyllä upea tulkinta klassikkomallin varhaisesta versiosta, jolla on asianmukainen erikoispitkä plektrasuoja ja pyöreät otemerkit.

Vaikka ES-kitaroiden runko on pinta-alalta varsin mittava, on laadukas lajinsa edustaja kuitenkin useimmiten yllättävän kevyt. Tokai ES-138 on erittäin mukava pitää sylissä tai kantaa hihnassa, ja se asettuu hyvin nätisti tasapainoon.

Kaulaprofiili on keskituhti ”D”, joka istuu todella mukavasti ainakin minun käteeni. Nauhatyö oli testisoittimessa ensiluokkaista, ja kitara oli säädetty hyvin mukavaksi 010-kielisatsilla. ES-138:n akustinen klangi on mallityypin mukainen – ontto ja nasaali maiskuttavalla atakilla.

Täytyy kyllä sanoa, että Tokain omat PAF-tyyliset humbuckerit kuulostavat loistavilta! Lähtötaso on hyvin maltillinen ja perussoundi on mukavan avoin. Kaulamikki on lämmin, mutta erotteleva, ja valitsimen keskiasennossa soundi on ilmava. Tallahumbucker taas soi hyvin tuoreella äänellä, mutta ei ”marise” häiritsevästi keskialueella.

Tokai ES-138 – body beauty

****

Tokai ES-145G – beauty shot 1

Musta ja kultainen ES-145G on mielestäni erittäin tyylikäs soitin – Tokai ES -sarjan oikea herrasmies, joka näyttää hyvältä tilanteessa kuin tilanteessa.

Testiyksilö on aavistuksen verran painavampi kuin testissä käynyt ES-138, mutta silti vielä huomattavasti kevyempi kuin moni edullinen tulkinta samasta aiheesta.

ES-145G:n kaulaprofiili on tämän kolmikon tuhdein. Tällainen täyteläinen D-profiili antaa aitoa myöhäisen 1950-luvun makua. Kaula ei ole missään nimessä liian paksu, mutta se täyttää käden vakuuttavasti.

Työnjälki ja soitettavuus ovat myös ES-145G:ssä esimerkillisiä. Akustisesti soitettuna ES-145G:n ja ES-138:n soundit ovat käytännössä identtisiä.

Myös vahvistettuna on vaikea huomata selkeitä eroja – Tokai ES-145G soi kuin mitä erittäin laadukkaalta puoliakustiselta sopii odottaa.

Tokai ES-145G – body beauty

****

Tokai ES-162 – beauty shot 1

Testissä käynyt ES-162 on selvästi kolmikon kevyin yksilö!

ES-162:n Block Marker -ulkonäköön sopii myös kaulan autenttinen profiili, joka on ovaali ”C” ja hieman ohuempi kuin ES-138:ssa.

Työnjälki ja soitettavuus on myös ES-162:n tapauksessa ensiluokkaista.

Tämän kitaran ohut viimeistely nitrolakalla, sen kevyempi kieltenpidin, sekä tallan messingistä tehdyt tallapalat antavat Tokai ES-162:lle erittäin avoimen ja dynaamisen akustisen klangin.

Myös ”livenä” vahvistimen kanssa samassa huoneessa huomaa, että tämän kitaran soundissa on aavistuksen verran enemmän syvyyttä ja laajuutta. Mutta, kuten usein, äänitetyssä materiaalissa tämä ”kolmas ulottuvuus” katoaa melkein kokonaan, ja ES-162 kuulostaa miltei samalta kuin testikolmikon kaksi muuta mallia.

Tokai ES-162 – body beauty

****

Tokai ES-162 – label

Tokai Japan -soittimien maine on jo 1970-luvulta lähtien ollut legendaarinen, ja tämä ES-sarjan kärkkikolmikko tekee hyvinkin selväksi, että Tokain tapauksessa firman maine ja sen kitaroiden laatu käyvät saumattomasti yksi yhteen.

Tokain ES-138, ES-145G ja ES-162 tarjoavat japanilaista huippulaatua erittäin reiluun hintaan.

****

Tokai Japan -puoliakustiset

Tokai ES-138 – 1.368 € (kotelo sis. hintaan)

Tokai ES-145G – 1.431 € (kotelo sis. hintaan)

Tokai ES-162 – 1.628 € (kotelo sis. hintaan)

Maahantuoja: Musamaailma

****

Plussat:

+ japanilainen työnjälki

+ yksiosainen kaula

+ viimeistelyn taso

+ Gotoh-metalliosat

+ mikrofonien soundi

Review: Roland GA-112

****

One of Roland’s many new products for 2012 is the GA-112 – a COSM-based guitar combo using the company’s modelling technology to come up with a sound all of its own.

The GA-112 – as well as its larger 2 x 12″ brother, the GA-212 – utilises a specially designed COSM-model called Progressive Amp. Progressive Amp promises to give you the full scale of possible amp tones – from ultra-clean all the way to bone-crushingly dirty – from a single digital amp model, using only the gain-control and the combo’s EQ.

The 100-Watt Roland GA-112’s (current price in Finland: 844 €) looks combine many features from older Roland guitar amps.

The front panel is somewhat reminiscent of the legendary Jazz Chorus combo, while the cabinet’s black vinyl cover, as well as the extremely sturdy metal speaker grille have been borrowed from the company’s long-running Cube-range.

The GA-112’s chunky plastic corner protectors are designed to withstand the rough life of a gigging amplifier.

This Roland is equipped with a fully-digital preamp section offering a whopping five channels – four user-storable selections, plus the current control knob settings in Manual-mode.

Regardless of all the digital circuitry inside, the GA-112’s front panel is very clean and easy to understand. All push-buttons are backlit, and all the knobs for storable parameters (meaning all, but the Master Volume) have been equipped with red position LEDs. This combo’s settings are easy to read even on a completely darkened stage.

Apart from its two input jacks, the front section offers two buttons – Boost and Voice, which adds a slight loudness EQ-curve to the signal.

The Progressive Amp -section’s oblong LED-indicator is a great way to keep you in the picture in regard to the character of the current amp channel/settings, by changing its colour according to the gain setting. A green light, for example, tells you that you are paddling safely in totally clean waters, while purple or white means you are sailing close to distortion meltdown.

The EQ-section is a three-band affair with an added mid-boost for fattening up your tone.

Before travelling onward to the Presence- and reverb-controls your signal can be send to either or both of the GA-112’s effect loops. Both loops’ on/off-status is stored channel-specifically along with all the other channel data, which means that changing channels also automatically switches the loops on or off.

The GA-combo’s only internal effect is its lushly-voiced digital reverb.

Roland’s GA-112 stores all changes to one channel’s settings automatically each time you switch to another channel, which makes the combo quite intuitive to work with.

The effect loops have been placed alongside all the other connectors on the back panel.

You can choose between a parallel and a series signal path for each loop, and set the correct nominal signal level (-10 dB or +4 dB) for your chosen outboard effects.

The back panel also gives you a tuner output and a line level output for connection to a mixer. You can also daisy-chain two GA-112s for large venues.

For full switching control on-stage you have to buy Roland’s own GA-FC-footcontroller, which allows you to switch channels, turn the boost on or off, as well as switch on/off the effect loops and the reverb.

It would have been a nice move, though, if Roland had included a simple up/down-footswitch for channel-switching with the amp.

****

Roland’s GA-112 isn’t your traditional modelling amp, as it doesn’t feature heaps of different models of famous amps, vintage and new, or loads of different internal effects. The approach has been radically different here.

The GA-112’s main advantages are its healthy basic sound, as well as the Progressive Amp’s huge versatility and tweakability, giving you everything from totally clean to full-on metal.

The Roland isn’t about the authenticity of vintage amp models when compared to the physical originals from yesteryear. This is a modelling amp that isn’t modelling any specific amps, but uses it digital power to offer the guitarist a blank canvas with a large palette of colours.

The Roland GA-112 makes a great job of offering most guitarists their sound with the minimal amount of fuss and a practically flat learning curve.

Warm Jazz-cleans or biting Country-picking can be dialled in in no time. Organic and dynamically rich Trad Blues and Seventies Rock can also be had. And the GA-112’s merciless Metal-riffing will have you headbanging until the janitor takes the main fuse hostage.

Roland’s two switching effect loops open up many interesting possiblilities for seasoning your tones.

I suggest you make a beeline for your nearest Roland-dealer, if you are interested in making the GA-112 your personal command centre on-stage or in the studio.

****

Here are a couple of examples using the Roland GA-112 without any external effects:

Stratocaster – clean

Kasuga semi – clean

Stratocaster – overdriven

Kasuga semi – overdriven

Stratocaster – full gain

Kasuga semi – lead sound

****

Roland GA-112

844 €

Finnish distribution: Roland Scandinavia

****

Pros:

+ basic sound

+ extremely wide scale of gain

+ programmable

+ two effect loops

+ power

+ sturdy build

Cons:

– footcontroller optional

****

Testipenkissä: Roland GA-112

****

Yksi tämänvuotisista Roland-uutuuksista on GA-112 – firman COSM-teknologiaa hyödyntävä kitarakombo, joka on ihan omaa itsensä, täysin ilman tiettyjen vahvistimien mallinnusta.

Koko komeuden ytimessä toimii GA-112 – ja isompaa, kahta 12-tuumaisia kaiutinta sisältävä sisarmalliaan GA-212 – varta vasten kehitelty Progressive Amp -niminen COSM-malli. Progressive Amp lupaa erinomaisia clean-, crunch- ja lead-soundeja yhdestä, samasta vahvistimesta, pelkästään gain-säädintä ja EQ:tä käyttämällä.

Satawattisessa Roland GA-112:ssa (844 €) yhdistyy monia piirteitä, joita ovat tuttuja entisestään firman kitaravahvistimista.

Etupaneelin värimaailma muistuttaa legendaarista Jazz Chorus -komboa, kun taas kestävä musta päällinen ja erittäin tukeva metalliritilä tulevat suoraan firman Cube-sarjasta.

Myös paksut muoviset kulmasuojat on tehty kestämään keikkailevan kitarakombon ajoittain rankkaa elämää.

GA-112:n etuvahvistin on täysdigitaalinen, ja se tarjoaa peräti viisi kanavaa – neljä tallennettua kanavaa, sekä manuaalisen tilan, jossa käytetään säätimien tämänhetkiset asetukset soundin pohjana.

Etupaneelin rakenne on erittäin selkeä, kombon uumenissa piiloutetusta huipputeknologiasta huolimatta. Kaikki painonapit ovat taustavalaistetut, ja kaikki tallennettavissa olevat säätimet (siis kaikki, paitsi Master Volume) ilmaisevat asentonsa punaisilla ledeillä. Tämän kombon asetukset näkee selvästi myös täysin pimeällä lavalla.

Vahvistimen tulopuolella tarjotaan kahden jakkien lisäksi Boost-napin lisäpotkua varten, sekä Voice-kytkimen, jolla saa signaaliin lisättyä mietoa loudness-käyrää.

Progressive Amp -osaston pitkänomainen ledi auttaa suuresti gain-määrän visuaalisessa hahmottamisessa, muuttamalla väriään porttaattomasti loogisella tavalla Drive-asetuksen mukaan. Jos näkee vihreän valon tietää heti, että soundi on säädetty puhtaaksi, kun taas tumman punainen tai hohtavan valkoinen tarkoittaa rankkaa säröä.

EQ-osasto koostuu basso-, keskialue- ja diskanttisäätimistä, ja se tarjoaa tämän lisäksi myös keskialueen lisäboostin todella paksuja sointeja varten.

Ennen kuin signaali kulkee preesenssäätimen ja digikaiun läpi masterille, sitä voi vielä lähettää kummallekin tai jopa molemmille GA-112:n ulkoiselle efektilenkille. Efektilenkien päälle/pois-tilaa tallennetaan kaikien muiden vahvistimen parametrien mukaan kanavamuistipaikkaan, mikä tarkoittaa että kanavavaihdon yhteydessä myös oikeat ulkoiset efektit menevät automaattisesti päälle.

GA-kombon ainoa sisäinen efekti on sen kaunisääninen digitaalinen kaiku.

Roland GA-112 tallentaa muuten kaikki muutokset säätöihin automaatisesti muistiin, mikä selvästi nopeuttaa työskentelyä vahvarin kanssa.

Efektilenkkien liittimet on sijoitettu puoleksi avoimen kotelon takapaneeliin.

Kummankin efektilenkin kohdalla voi erikseen valita, onko kyseessä rinnakainen tai sarjakytkennässä oleva signaalitie, ja onko käytössä –10dB:n tai +4 dB:n signaalitasolla pyörivä efektilaite.

Takapaneelistä löytyy myös lähtö viritysmittarille ja mikserillä. Lisäksi pystyy myös ketjuttaa kaksi GA-112-komboa todella isoja lavoja varten.

Jos haluaa täyttä kontrollia lavalla täytyy lisätä laskuun vielä reilu satanen ja hankkia Rolandin oma GA-FC-jalkakytkinlauta. Sillä pystyy lennossa paitsi vaihtamaan kanavia myös kytkemään kombon boosteja, efektilenkkejä ja kaiun päälle tai pois.

Mielestäni se olisi ollut kuitenkin käyttäjän kannalta ystävällinen veto, jos Roland GA-112:n paketista olisi löytynyt valmiiksi yksinkertainen, kahdella kytkimellä varustettu pedaali, jolla voisi vaihtaa kombon kanavia ylös- ja alaspäin.

****

Roland ei lähtenyt GA-112:n suunnitteluun sellaisella päämäärällä, että nyt rakennetaan sellainen kombo, jossa on valtavasti erilaisia mallinnoksia vanhoista vahvistimistä ja iso kasa sisäisiä efektejä, vaan idea oli päinvastainen.

GA-112:n valtti ovat sen erittäin terve perussoundi, ja oman Progressive Amp -mallin uskomattoman laaja gain-skaala, joka ulottuu putipuhtaasta hyvin rankkaan metalliin.

En lähde tässä myöskään spekuloimaan Roland-kombon erilaisten soundien mahdollisista esikuvista tai GA-112:n tarjoamasta ”autenttisuudesta” tai sen puutteesta. Tämä ei ole mallintava vahvistin perinteisessä tarkoituksessa, tässä ei haetakaan uskollisuutta johonkin esikuvaan.

Roland GA-112 on ihan oma itsensä, ja pärjää vallan mainiosti tarjoamalla kitaristeille mahdollisuuden löytää omat soundinsa minimaalisella vaivalla.

Lämmin puhdas jazz tai helisevän pureva country – Roland-kombolla onnistuu kädenkäänteessä ja lopputulos kuulostaa erittäin hyvältä. Soittodynamiikaan ja kitaran volume-säätimeen herkästi reagoiva perinne-blues tai 1970-luvun rock luonnistuvat nekin mainiosti. Ja armoton metal-riffaaminenkin voi GA-112:llä jatkua, kunnes talkkari tulee ja takavarikoi treenikämpän pääsulakkeen.

Hyödyntämällä vielä styrkkarin kahta efektilenkkiä saa Rolandista esiin todella massiivisen määrän erilaisia laatusoundeja.

Voin vain suositella Roland GA-112 -kombon koeajelua, jos etsii uuden vahvistimen oman kitarasoundin komentokeskukseksi.

****

Tässä muutama esimerkki GA-112:n soundista ilman ulkoisia efektilaiteita:

Stratocaster – puhdas

Kasuga puoliakustinen – puhdas

Stratocaster – säröllä

Kasuga puoliakustinen – säröllä

Stratocaster – gain täysillä

Kasuga puoliakustinen – soolosoundi

****

Roland GA-112

844 €

Maahantuoja: Roland Scandinavia

****

Plussat:

+ perussoundi

+ erittäin laaja gain-skaala

+ ohjelmoitavuus

+ kaksi efektilenkkiä

+ teho

+ kestävä rakenne

Miinukset:

– jalkakytkin ei kuuluu hintaan

****

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑