Lisätiedot: EM Nordic
Testipenkissä: Tokai Love Rock LC-107, LS-130F & LS-160
Kitarablogissa uusi vuosi alkoi testien suhteen kolmella herkkupalalla, kun testiin saapuivat kolme Tokai Love Rock -kitaraa malliston kalliimmasta päästä. Tokain legendaarinen maine perustui alun perin juuri tällaisiin, Japanissa käsityöllä valmistettuihin, Les Paul -tyylisiin kitaroihin.
****
Tokai LC-107 (1.219 €) on valmistajan upea versio Les Paul Custom -mallista.
Soittimen kullanväriset metalliosat sopivat hienosti testikitaran kauniisti läpikuultavaan, kiiltävään viininpunaiseen viimeistelyyn.
Tokai LC-107:n rakenne on – useista nyky-Gibsoneista poiketen – hyvin uskollinen alkuperäiseen LP Custom -reseptiin:
Rungon takaosa on veistetty mahongista, ilman että siihen olisi jyrsitty painoa vähentäviä aukkoja. Tokaissa soittimen painoa pidetään maltillisena valitsemalla vain kevyitä mahonkilankkuja kitarantekoon.
Myös LC-107:n kaareva kansi on tehty kokopuisesta mahongista (!), niin kuin 1950-luvun Customeissa oli tapana.
Vain otelaudan suhteen Tokai on muuttanut alkuperäistä reseptiä:
Ekologisista syistä LC:n otelaudassa käytetään ruusupuuta alkuperäisen eebenpuun sijaan.
Rungon monikerroksinen reunalistoitus lisää LC-107-kitaran tyylikyyttä vielä entisestään.
Tokai LS-130F (1.514) on LP Standard -tyylinen malli satiinipintaisella viimeistelyllä.
Mallitunnuksen F-kirjain viittaa LS-130F:n kokopuiseen loimuvaahterakanteen (englanniksi: flame maple).
Testisoittimen liukuväritys on nimeltään Tobacco Sunburst. Viimeistelyn peittävän ruskealta vaikuttavat reunat ovat todellisuudessa tummaa violettia, jonka läpi pystyy näkemään kannen ”liekit”.
LS-130F:n kaula ja rungon takapuoli ovat kirsikanpunaisia.
Vaikka monet kitaristit nykyään luulevat, että kaikissa vuosien 1958-60 LP Standardissa oli loimuvaahterakansi, todellisuudessa huomattava osa tehtiin niin kutsutuilla plain top-kannella.
Tokai LS-160 (1.773 €) on erittäin kaunis versio juuri tällaisesta plain top -kitarasta.
LS-160-malli tarjoaa kaikkien muiden laadukkaiden yksityiskohtien lisäksi vielä aidon nitrolakkauksen 50-luvun hengessä.
Tokai LC-107:n viritinlavassa on runsaasti upotuksia, sekä monikerroksinen reunalistoitus.
Virittimet ovat nykyaikaisia, suljettuja Gotoh-malleja.
LS-130F- ja LS-160-kitaroissa lavan koristelu on hieman hillitympi.
Näissä malleissa on laadukkaita kopioita 1950-luvun Kluson-virittimistä.
Tokai LC:n neliskanttiset otemerkit ovat helmiäismuovista…
…kun taas LS-malleissa on käytössä crown-muotoiset upotukset.
Nauhatyö oli kaikissa kolmessa soittimissa esimerkillinen.
Kolmikossa on myös ns. long tenon -kaulaliitos, jossa kaulan mahonkinen osa jatkuu yhtenäisenä vielä kaulamikrofonin alle.
Monien mielestä tällainen lujempi liitos parantaa kitaran sointia ja sustainea.
Kitarakolmikon tallat ja kieltenpitimet tulevat Gotoh:n laadukkaasta, japanilaisesta mallistosta.
Tokai luottaa omiin PAF Vintage Mark II -humbuckereihin LC-107-mallissaan.
LS-130F- ja LS-160-kitaroihin taas on asennettu Seymour Duncanin laadukkaita PAF-tyylisiä ’59 Model -mikrofoneja.
Takakoloissa on näkyvissä erittäin siistiä työtä, laadukkaita japanilaisia komponentteja, sekä huolellista häiriösuojausta grafiittipitoisella maalilla, sekä alumiinifoliolla vuoratulla muovikannella.
Testikolmikko myydään laadukkaassa Tokai-kotelossa.
LS-160:n nitrolakkauksen lisäsuojaukseksi löytyy tämän kitaran kotelossa vielä erillinen plyysipussi.
****
Soitettavuudeltaan LC-107, LS-130F ja LS-160 ovat hyvin lähellä toisiaan, mutta vertailemalla löytyy kuitenkin todella pieniä eroja kolmikon välillä.
Tokai LC-107:n kaulaprofiiliksi on valittu keskipaksu, tasaisen pyöreä D-muoto. LP-fanit puhuisivat tässä ’59-kaulasta – kaulassa on siis mukavasti ”lihaa luiden päällä”, mutta sen paksuus on vielä maltillinen.
Tokai LS-130F taas tarjoaa kolmikon tuhdimman kaulaprofiilin. Tämän mallin mattaviimeistely tuntuu erittäin mukavalta.
LS-160:n kaulaprofiili menee vuoden 1960 suuntaan, mikä tarkoittaa paksuuden kannalta hieman maltillisemmat mitat.
Vaikka kaikissa kolmessa kitarassa oli 010-satsin kielet ja identtinen kieltenkorkeus 12. nauhalla (basso E: 1,9 mm/diskantti e: 1,6 mm), oli LS-160:n soitettavuus vielä aavistuksen verran kevyempi kuin LC-107- ja LS-130F-malleissa.
****
Akustisesti soitettuna Tokai LC-107:n äänessä oli mukava ripaus kuivuutta ja kauniisti kimmeltävä diskantti, mikä johtuu varmasti täysin mahongista tehdystä rungosta.
Tokain omat PAF Vintage Mark II -mikrofonit ovat laadukkaita uusintapainoksia 50-luvun humbuckereista. Niiden signaaliteho on maltillinen, minkä ansiosta soundi on dynaaminen ja avoin:
Tokai LS-130F on akustisesti soitettuna selvästi kolmikon kovaäänisin. Akustisesti tässä kitarassa on juuri se kiskoista-suistunut-tavarajuna-joka-lähestyy-kovaa-vauhtia-fiilis, josta niin monet LP-tyylisten kitaroiden soittajat tykkäävät.
Seymour Duncan ’59 Model -mikkien välityksellä LS-130F:n soundissa on hieman enemmän voimaa ja leveyttä kuin LC-107:ssä:
Akustisesti kokeiltuna Tokai LS-160:n ääni on jossain LC-107:n ja LS-130F:n välissä. Se ei ole ihan yhtä äänekäs kuin LS-130F, mutta soundissa löytyy hieman kirkkaampaa preesensiä kuin LC-107-mallissa.
Yllättävää oli kuitenkin, että testikitaroista LS-160 soi vahvistimen kautta selvästi eniten vintage-maisesti, vaikka kitarassa on samat mikrofonit kuin LS-130F:ssä. Kaulamikrofoni soi todella kermaisesti, kun taas tallahumbucker soi kirkkaammin kuin ehkä odottaisi LP-tyylisestä kitarasta. Lopputulos on tämän kolmikon monipuolisin puhdas soundi:
Demobiisissä puhtaat komppikitarat pysyvät muuttumattomina koko biisin ajan (vasemmalta: LC-107; oikealta: LS-160). Riffit ja soolo-osuudet taas on soitettu niin, että ensimmäisessä läpimenossa soi vain LC-107, toisessa vain LS-130F ja kolmannessa taas vain LS-160:
****
Tokai LC-107, LS-130F ja LS-160 tarjoavat huikeaa laatua todella reiluun hintaan. Kaikki kolme kitaraa ovat pro-luokan laatusoittimia erittäin kevyellä tatsilla ja herkullisella soundilla.
LC-107:n pähkinäinen soundi tekee tästä soittimesta oivan valinnan Jazz- ja Fusion-kitaraksi, mutta se toimii todella hyvin myös muissa genreissä.
Tokain LS-130F on kolmikosta se koviten riffaileva ja rokkaava valinta. Sylinterihattu päälle, ja eikun menoksi Paradise Cityyn.
LS-160 taas on pikkutarkka ja herkullinen uusintapainos Bluesbreaker-tyylisestä vintage-LP:stä, joka tarjoaa hyvin dynaamisia humbuckersoundeja.
****
Tokai Love Rock
LC-107 – 1.219 € (laukku kuuluu hintaan)
LS-130F – 1.514 € (laukku kuuluu hintaan)
LS-160 – 1.773 € (laukku kuuluu hintaan)
Plussat:
+ Made in Japan
+ työnjälki
+ soitettavuus
+ soundi
+ laukku kuuluu hintaan
Now on SoundCloud: Tokai Love Rock
Three LP-style Tokai guitars.
****
Demo Track
• Clean rhythm guitars – LC-107 (left channel, both PUs) & LS-160 (right channel, neck PU)
• Riffs and lead parts sequence LC-107 -> LS-130F -> LS-160
• Riffs – left channel: both PUs; right channel: neck PU
• Lead parts – bridge pickup
****
Amp used: Blackstar HT-1R
Lisätiedot: Musamaailma
Uutuuskitarat +++ New models out +++ Yamaha Revstar
Yamaha on eilen esitellyt uuden sähkökitara-mallistonsa – Yamaha Revstar.
Tässä otteita F-Musiikin (Yamahan maahantuoja Suomessa) lehdistötiedotteesta:
Löydä uusi puoli itsestäsi!
Yamaha Revstar -mallistoa suunniteltaessa haettiin inspiraatiota Lontoon ja Tokion katupyöristä.
Toteutuksessa hyödynnettiin Japanilaista insinööri- ja käsityötaitoa yhdistettynä Yamahan 50-vuotiseen perinteeseen kitaranrakentamisessa. Jokainen yksityiskohta kaikissa Revstar-malleissa on tarkkaan harkittu antamaan kullekin kitaramallille oman persoonallisen luonteensa.
Tämä on Revstar – uusi kumppanisi!
Mallisto:
RS320 in Black Steel, Red Copper or Stock Yellow high gloss finish (katuhinta noin 450 €)
RS420 in Black Steel, Fired Red or Factory Blue high gloss finish (katuhinta noin 550 €)
RS502 in Shop Black or Billet Green steel wool finish (katuhinta noin 670 €)
RS502T in Bowden Green high gloss finish (katuhinta noin 775 €)
RS620 in Brick Burst or Burnt Charcoal steel wool finish (katuhinta noin 890 €)
RS720B in Ash Grey or Wall Fade steel wool finish with licensed Bigsby (katuhinta noin 1.100 €)
RS820CR in Rusty Rat or Steel Rust steel wool finish (katuhinta noin 1.100 €)
RSP20CR in Brushed Black or Rusty Rat steel wool finish – Made in Japan (katuhinta noin 1.700 €)
Revstar: Tärkeät ominaisuudet
* Ensimmäinen täysin uusi Yamaha sähkökitaramallisto 20:een vuoteen
* 8 persoonallista mallia yksilöllisillä ominaisuuksilla
* Rouhea teollinen viimeistely
* Livenä testattu tekniikka
* Yksilölliset mikrofonit
* Huippumiellyttävä soitettavuus
Yahama Guitars have introduced their brand-new Revstar Series of solidbody electric guitars yesterday.
The Revstar Series, which was over three years in the making, encompasses eight different models – from the affordable RS320 (street price in Finland approx. 450 €) to the pukka Made-in-Japan RSP20CR (1,700 €).
Finnish distribution: F-Musiikki
Testipenkissä: Boss SY-300
Ensimmäiset kitarasynat (1970-luvun alussa) olivat täysin analogisia ja käyttivät kitaran omaa ääntä soundin perusteena. Kitarasignaali vietiin läpi pitkän muokkausketjun, jossa oli eri särö-, oktaaveri-, filtteri- ja modulaatiovaiheita, joiden kautta kitaran ääni muuttui analogisynan kaltaiseksi.
Vanhoissa kitarasynoissa oli kyllä paljon hienoja soundeja, mutta ne vaativat soittajalta todella tarkkaa soittotekniikkaa, ja tämän lisäksi monet toimi vain monofonisella kitarasignaalilla (ei sointuja).
Rolandin kehittämä GK-mikrofoni muutti (MIDI-standardin lisäksi) nämä asetelmat sitten täydellisesti:
GK-mikin ansiosta oli (ja on edelleen) mahdollista käyttää myös sointuja, sekä sähkökitaran laajaa valikoimaa eri soittotekniikkoja. GK-järjestelmä mahdollistaa myös räkkisynojen, softasynojen ja samplerien soittamista kitaralla. Sähkökitarasta tuli kokonainen orkesteri.
Upouusi Boss SY-300 (katuhinta noin 720 €) tuo alkuperäisen idean kitarasynasta takaisin, mutta digitaalisen nykyteknologian saavutuksilla höystettynä. SY-300:lle luvataan erittäin tarkkaa ja nopeata triggausta, todella isoa soundia, laajoja mahdollisuuksia muokkaukseen – ja mitä parasta: syna toimii tavallisella kitarasignaalilla.
****
Kestävänoloinen Boss SY-300 näyttää kompaktilta multiefektiltä, ja se saa käyttövirtansa ulkoiselta virtalähteeltä (kuuluu hintaan).
Kitarasynan neljää jalkakytkintä voi käyttää erilaisien toimintojen ohjaamiseen, mutta peruskäytössä ne toimivat näin:
Vasen kytkin on On/Off-kytkin (tai oikeastaan bypass-kytkin). CTL 1 -jalkakytkimellä voi polkaista valitussa patchissa etukäteen määriteltyä parametrimuutosta päälle (esim. vibratoa tai filtteriä). Viimeisellä kahdella kytkimellä (CTL 2 ja CTL 3) vaihdetaan patchista toiseen, ja niillä saa myös SY-300:n viritysmittarin päälle.
Koska kyseessä on erittäin hyvin speksattu digitaalilaite, muokattavien parametrien määrä on aika iso. Onneksi Boss SY-300:n graafinen käyttöliittymä on erittäin onnistunut, ja synan ohjelmointi näytön alle sijoitetuilla säätimillä ja oikeanpuolisella navigointiosastolla sujuu vaivattomasti.
****
SY-300:n takapaneelin runsas liitinvalikoima ei todellakaan jätä toivomiseen varaa:
Kitaratulon vieressä näkyy kitarasynan efektilenkin Thru- ja Return-liittimet. Ground/Lift-kytkimellä pystyy katkaisemaan turvallisesti mahdollisen maalenkin aiheuttaen brummin. Bossin uutuuslaite tarjoaa peräti kaksi stereolähtöä. Päälähdön (Main Output) signaalia voi esimerkiksi kytkeä livekäytössä kitaravahvistimiin, samalla kun Sub-lähdön signaali menee livemikserille. SY-300:aan voi kytkeä myös kuulokkeita suoraan päälähdön vasempaan jakkiin.
MIDI-porttien ansiosta Boss-syna toimii myös saumattomasti MIDI-järjestelmässä. EXP/CTL 4,5 -niminen jakki on tarkoitettu lisäkytkimiä tai ekspressiopedaaleja (saatavilla erikseen) varten. SY-300:n kanssa voi käyttää EV-5- ja FS-7-pedaaleja, sekä FS-5U- ja FS-6-jalkakytkimiä, eri parametrien ohjaamiseen.
SY-300 toimii myös monikäyttöisenä ulkoisena äänikorttina, ja kitarasyna tarjoaa tätä varten peräti neljä erilaista USB audio -tilaa, mm. Re-Synth-moodin, joka toimii samalla tavalla kuin re-amping. Kitarasyna myös lähettää ja vastaanottaa MIDI-dataa USB-portin kautta. Myös patchien ohjelmointi, lataaminen ja jakaminen hoituu USB:n kautta Boss Tone Studio -ohjelmalla (Win/Mac OS).
****
Yllä olevasta kuvasta näkyy Boss SY-300:n sisäinen arkkitehtuuri ja signaalitiet. Jokaisessa patchissa (Preset: 70; User: 99) voi käyttää maksimissaan kolmea oskillaattoria samanaikaisesti (OSC1-OSC3). Jokainen oskillaattori tarjoaa erittäin monipuolisen listan eri aaltomuotoja (sahalaidasta PWM:ään), sekä omat filtterit, LFO:t ja ADSR-moduulit. SY-300:n monipuolisuudesta kertoo myös, että oskillaattorien reititystä pystyy muuttamaan melko vapaasti, jolloin esimerkiksi osa signaalista voi kulkea rinnakaisten OSC-lohkojen sijasta myös sarjakytkennössä olevien oskillaattorien läpi. Sequencer-toiminnolla pystyy tämän lisäksi vielä muuttamaan tavallisen oskillaattorin 16-askeleen sekvensseriksi, joka tekee tulevasta signaalista tahdistettuja melodioita tai arpeggioita.
Mutta lysti ei vielä läheskään loppu tähän:
Bossin uudesta kitarasynasta löytyy nimittäin peräti neljä erillistä efektilohkoa, joiden efektivalikoima on hyvin kattava ja laadullisesti erinomainen. Myös efektilohkojen reititykseen pystyy vaikuttamaan tietyissä raameissa (OSC-lohkojen reitityksestä riippuen).
****
Boss SY-300 on todella käyttäjäystävällinen laite, mutta tämän kitarasynan monipuolisuuden – ja tarjottujen muokkausmahdollisuuksien määrän – takia kitarasyna-untuvikolla menee varmasti jokunen tovi käyttöoppaan kanssa, sekä kokeilemalla, ennen kun patchien ohjelmointi tyhjästä onnistuu toivotulla tavalla.
Itse opin synojen ohjelmoinnin onneksi vielä silloin, kun analogisynat ja Yamaha DX7 kohtasivat, minkä ansiosta tulin heti hyvin toimeen SY-300:n kanssa.
Kokeilin Bossin käyttöliittymä kirjoittamalla kitarasynalle hiukan itämaisen patchin, jossa sitar-tyylinen twang syntyy kahden sarjakytkentäisen oskillaattorin keskenäisestä moduloinnista, samalla kun kolmas OSC-lohko tuottaa soundin ylä-äänet.
Tältä lopputulos kuulostaa (yksi kitararaita, sekä kolme Roland HandSonic -perkussioraitaa):
Täma klippi taas on pieni läpileikkaus Boss SY-300:n soundeista:
Äänitin myös demokappaleen, jossa – rumpuraitoja lukuun ottamatta – kaikki soundit on äänitetty kitarasynalla:
****
Omasta mielestäni Bossin uutukainen on todella mahtava laite aitojen, analogihenkisien synasoundien ystäville.
SY-300 on erittäin varmatoiminen ja salamannopeasti trakkaava kitarasyna, joka seuraa esimerkillisesti kitarasignaalin tonaalista ja dynaamista sisältöä, ja toimii myös loistavasti polyfonisella tulosignaalilla.
SY-300:n ei ole tarkoitus korvata Rolandin GK-/GR-perheen tuotteita – jos etsit realistisia, multitimbraaleja soundeja GK-mikrofonia käyttävä soitin on yhä se helpoin tie onneen. Boss SY-300 on sen sijaan oiva rinnakaistuote – kitarasyna, jossa painopiste sijoittuu nimenomaan sen mahtaville synasoundeille ja laadukkaille efekteille, eikä perinteisten soittimien korvaamiseen.
****
Boss SY-300
Katuhinta noin 720 €
Lisätiedot: Roland
****
Plussat:
+ onnistunut käyttöliittymä
+ polyfoninen
+ kolme OSC-lohkoa
+ neljä FX-lohkoa
+ ulkoinen efektilenkki
+ soundi
+ USB-äänikortti
F-Musiikista Line 6 -kitaratuotteiden maahantuoja
Mallinnustekniikan edelläkävijäksi tunnetun Line 6:n maahantuonti on siirtänyt F-Musiikille.
Line 6 -tuotevalikoimaan kuuluvat niin mallintavat kitaravahvistimet, efektipedaalit ja POD-multiefektit, kuin myös – yhteistyössä Yamahan kanssa syntynyt – uusi mallintava Variax Standard -kitaramalli.
Lisätiedot: F-Musiikki
****
Huom: Line 6:n langattomien vokaalijärjestelmien ja PA-tuotteiden jakelijana toimii vastedes Yamaha Europe.














































