There was this strange booth at Frankfurt Musikmesse 2015 that had everybody stop and take notice:

A company called Ogre displayed a variety of very goth effect pedals, but the real show-stopper was a medieval-looking electric guitar made completely out of magnesium alloy, called the Magnox-M1.

Thanks to Finnish distributor R-Jam Group we were able to take a closer look at this intriguing new concept.

****

The all-metal Ogre Magnox-M1 (current price in Finland: 1,399 €) truly is a sight to behold. It isn’t often you get to see an instrument that looks like old metal, and which features beautiful rose-and-thorns reliefs on its body.

The twin-cutaway Ogre Magnox-M1 has a scale of 25.5 inches (64.8 cm), and its thin body is partly hollow.

Our two review instruments both come with a pair of humbuckers, but there’s also an HSS-loaded Magnox-M1 available.

The back of the body sports a deep ribcage bevel.

The output jack sits in its own recess.

The top nut is also made from magnesium alloy. Even though it looks a bit like a locking nut, the strings aren’t locked.

Ogre go for top-drawer quality in the tuner department by using Sperzel locking tuners equipped with Ogre’s own metal tuner buttons.

The pewter-coloured Magnox-M1 sports black dot markers.

The position markers on the bronze-coloured Ogre are golden.

The Magnox comes with 22 medium jumbo frets.

Ogre’s neck joint is very smooth, so you can widdle your way up to the dusty end with ease.

The wraparound bridge is Ogre’s own design, its base cast from the same metal alloy as the rest of the guitar.

Twin-humbucker equipped Magnox-M1 models are available with two different sets of pickups:

In our case, the pewter Ogre sports a pair of the company’s own PAF-style ’buckers.

The bronze-coloured Magnox comes with a Seymour Duncan ’59 at the neck, and a JB model at the bridge.

These Ogres are equipped with a three-way toggle switch, as well as master volume and tone controls. There’s a push/pull-switch hidden in the master tone control, which allows you to split the humbuckers for singlecoil tones.

A close look under the hood reveals quality parts and clean workmanship.

A fancy carbon fibre hard case is included in the price.

****

Thanks to its semi-hollow body the Ogre Magnox-M1 only weighs a very comfortable 3.8 kg. Despite the fact that the neck and fingerboard are not hollowed out, the M1 stays perfectly balanced .

Ogre’s expertise in the finishing department is really something else:

Both guitars look old, rusty, and oxidised, and some parts even look coarse and scratched, but this is all a very cool illusion conjured up by the excellent finishing job. In reality the Magnox-M1 feels very smooth and friendly, even if it’s a tad cool when pulled out of its case. The only things that are real are the beautiful reliefs on the front and back of the body (as well as on the control cavity lid), all other dings and scratches are an optical effect.

In my opinion Ogre’s not-too-chunky C-profiled neck feels really great. The fretwork is excellent, and the fretboard’s edges are comfortably smooth.

Ogre’s own PAF-style humbuckers have a very dynamic, crisp and open sound, thanks to their moderate output levels. The split-coil settings sound remarkably Fender-like.

The sound clips both feature the split humbuckers first, followed by the full humbucker settings, both starting with the neck pickup:

The Seymour Duncan set is higher in output, and the sounds have a fatter mid-range character. Played into a clean channel, the bridge humbucker can sound a bit honky at times, but using crunchy settings will make the JB model rock even harder than the Ogre bridge humbucker.

The sound clips both feature the split humbuckers first, followed by the full humbucker settings, both starting with the neck pickup:

The demo track features the pewter-hued Magnox-M1 exclusively for the first half, while all the guitar tracks in the second half have been played on the bronze Ogre model.

• rhythm guitars (split pickups) – left channel: both pickups, right channel: bridge pickup

• lead guitar – full neck humbucker

****

The Ogre Magnox-M1 is a very fine electric guitar, which offers a viable alternative to traditional wooden instruments. I really like the visual design of these guitars, too, but some might disagree. The best thing about the Magnox-M1 guitars, though, is the great sound they make. These are very inspiring instruments, indeed!

****

Ogre Magnox-M1

1.399 €

Finnish distributor: R-JAM Group

****

Pros:

+ cool design

+ workmanship

+ playability

+ different pickup options available

+ sound

Ogre-nimisen firman ständi Frankfurt Musikmesse 2015 -messuilla oli oikea katseenvangitsija. Siellä nähtiin monta goottityylistä kitaraefektiä, sekä täysin magnesiumseoksesta valettuja Magnox-M1-sähkökitaroita, jotka muistuttavat keskiaikaisia koriste-esineitä.

Suomalainen maahantuoja R-Jam Group tuo tätä mielenkiintoista kitaramallia nyt myös meidän ulottuville.

****

Täysin metallista valmistettu Ogre Magnox-M1 (promootiohinta 1.399 €) on kyllä erikoinen näky, etenkin sen reliefeillä koristetun rungon (ja lavan), sekä kitaran relikoidun viimeistelyn ansiosta.

Kahdella soololovella varustetun Ogre Magnox-M1:n mensuuri on täyspitkä 25,5 tuumaa (64,8 cm), ja sen runko on osittain ontto.

Testillä käyneillä kitaroilla on kaksi humbucker-mikrofonia, mutta Magnox-M1-mallia saa myös HSS-varustuksella.

Rungon takapuolella on reilunkokoinen mukavuusviiste.

Lähtöjakki on upotettu omaan syvennykseen kitaran alareunaan.

Kitaran (ei-lukittava) satula on – samoin kuin koko muu soitin – tehty magnesiumista.

Virittimet ovat laadukkaat Sperzel-lukkokoneistot, jotka on varustettu Ogren omilla mustilla metallinupeilla.

Vaalealla – tinaa tai vanhaa hopeaa muistuttavalla – kitaralla on otelautaan upotettuja mustia otemerkkejä.

Pronssinvärisessä mallissa taas on kullanväriset otemerkit.

Magnoxeissa on 22 medium jumbo -kokoista nauhaa.

Ogren kaulaliitos on erittäin sulava, mikä mahdollistaa esteettömän pääsyn myös ylimmille nauhoille.

Wraparound-tallan runko on valettu samasta magnesiumseoksesta, jota käytetään myös kitaran muita osia varten.

Kahdella humbuckerilla varustetut Magnox-M1-kitarat saa kahdenlaisilla mikrofoneilla:

Tinanväriseen testisoittimeen on asennettu kaksi Ogren valmistamaa, PAF-tyylistä humbuckeria.

Pronssi-Magnoxissa taas löytyy Seymour Duncanin ’59-kaulamikrofoni, sekä JB-malli tallahumbuckerina.

Ogressa käytetään kolmiasentoisen mikkikytkimen lisäksi master volume- ja master tone -säätimiä. Tonessa on lisäksi vielä nostokytkin, jolla puolitetaan humbuckerit.

Elektroniikkalokerossa näkyy laadukkaita osia ja siistiä työnjälkeä.

Kitaran hintaan kuuluu myös laadukas ja modernistinen hiilikuidusta valmistettu kova laukku.

****

Ohuen ja osittain onton runkonsa ansiosta Ogre Magnox-M1:n paino jää 3,3 kilolla jopa alle monen Stratocasterin painon. Koska kaula ja otelauaa on jätetty soundin ja sustainin maksimoinnin vuoksi massiivisemmaksi, malli on kuitenkin hivenen verran kaulapainoinen. Laadukkaalla nahkahihnalla tämä lievä taipumus saadaan kuitenkin hoidettua tehokkaasti.

UPDATE (15.09.2015): Testissä käyneet kitarat tulivat varhaisesta tuotantoerästä. Uusissa Ogre Magnox-M1 -erissä balanssiongelma on korjattu lisäämällä rungolle noin 500 grammaa painoa.

Ogren viimeistely on kyllä ihan omaa laatuaan:

Vaikka molemmat kitarat näyttävät vanhalta, hieman hapetetulta metallilta, ja niiden pinta näyttää karhealta ja osittain jopa naarmuuntuneelta, Magnoxit tuntuvat todellisuudessa hyvin sileiltä ja aluksi myös aavistuksen verran kylmiltä. Ainoastaan rungon ja lavan etupuolella (sekä elektroniikkalokeron kannessa) näkyvät reliefit ja kohokuvat ovat siis aitoja, kaikki muu karheus on vain illuusio.

Minun mielestäni Ogren valitsema keskipaksu ja pyöreähkö C-profiili tuntuu erittäin mukavalta. Nauhatyö on ensiluokkaista, ja myös otelaudan reunat on pyöristetty mukavan sileiksi.

Ogren omilla PAF-tyylisillä humbuckereilla on maltillinen teho ja hyvin avoin soundi. Puolitettu tallamikki kuulostaa yllättävän Fender-tyylisen kirkkaalta.

Audiopätkissä soitetaan aina ensin puolitetut vaihtoehdot ja sen jälkeen täysillä humbuckereilla. Järjestys on kaulamikki –> molemmat yhdessä –> tallamikki:

Seymour Duncan -mikrofoneilla on vähän enemmän tehoa, ja niiden keskialue on selvästi pyöreämpi. Puhtaissa soundeissa täysi tallahumbuckeri voi jopa kuulostaa hieman honottavalta, kun taas särösoundeissa JB-mallilla on ehkä hieman enemmän potkua kuin Ogre-tallamikissä.

Audiopätkissä soitetaan aina ensin puolitetut vaihtoehdot ja sen jälkeen täysillä humbuckereilla. Järjestys on kaulamikki –> molemmat yhdessä –> tallamikki:

Demobiisissä ensimmäisen puoliskon kaikki kitararaidat on soitettu hopeanvärisellä Magnox-M1-kitaralla, ja toisessa puoliskossa kuullaan vain pronssivärisellä Ogrella soitettuja soundeja.

• komppikitarat (puolitetut mikit) – vasen kanava: molemmat mikit, oikea kanava: tallamikki

• soolokitara – täysi kaulahumbucker

****

Ogre Magnox-M1 on erittäin laadukas, hyväntuntuinen ja hyvältä kuulostava vaihtoehto puusta tehdylle sähkökitaralle. Minusta myös kitaroiden visuaalinen puoli on erittäin hyvin onnistunut, vaikka tämä on varmaan makukysymys. Olin kuitenkin positiivisesti yllättänyt, kuinka hyviltä nämä kitarat tuntuivat ja kuulostivat. Inspiroivia soittimia molemmat!

****

Ogre Magnox-M1

1.399 € (promootiohinta)

Maahantuoja: R-JAM Group

****

Plussat:

+ massasta erottuva ulkonäkö

+ työnjälki

+ soittotuntuma

+ eri mikrofonivaihtoehdot

+ soundi

Miinukset:

– lievä kaulanpainoisuus (nyt korjattu – kts. teksti)