Posts tagged ‘Martin Berka’

17/09/2020

Review: Farida Old Town OT-12 and OT-25

The world of steel-string guitars is dominated by Dreadnoughts. This is no wonder, as D-sized guitars are great all-rounders that can be used in almost all genres of music. The size that’s one size smaller – usually called an OM-, 000- or Grand Auditorium-guitar – as well as larger Jumbos are also widely available in most price segments.

Guitars with smaller bodies than Martin Guitars’ Size 000 are far harder to find in the lower and middle price ranges, because most brands see them as marginal products for a few specialist players.

This is where Farida Guitars’ brand-new Old Town series steps up to the plate. True, there are a couple of Gibson-ish round-shoulder Dreads among the models, too, but the main focus of the Old Town series is on small-bodies steel-string acoustics, in the style of classics from the 1930s and 40s. The good news for left-handers is that several models are available for southpaws, too, without an extra charge.

We received two models for this review – a Martin Size 0-sized Farida OT-12 (423 €) …

… and a  Gibson LG-2-style Farida OT-25 (738 €). Both guitars come in a deep and rich sunburst finish.

****

Farida’s OT-12 is an affordable Old Town-version of Martin’s classic Size 0 guitar. The set neck joins the body at the 14th fret. The body is 46 cm long, with its maximal breadth measuring on 34.3 cm, and a maximal depth of 10.8 cm. This means the OT-12 is larger than a genuine parlour guitar, but a small guitar nonetheless.

The guitar sports an X-braced solid spruce top, as well as a back and sides made from laminated mahogany. There’s a nato neck with an unbound acacia fretboard. The scale length is – as per original – a little shorter than on a typical D-sized guitar (24.7”/62.4 cm). There are 19 well-seated and nicely polished medium-sized frets on the fretboard.

The machine heads on the OT-12 are vintage-style, open three-on-a-plate tuners with faux ivory knobs. The top nut has been carved from genuine bovine bone, and it measures 44 millimetres breadth.

The bridge, too, has been crafted from solid acacia, and it comes equipped with a compensated bone saddle, which is an authentic choice. The factory strings are a high-quality D’Addario EJ-16-set (012-053).

****

There is one Gibson steel-string model that was extremely successful in decades past, but which nobody seems to talk about anymore. I’m talking about the Gibson LG-2, that was renamed the Gibson B-25 in 1961. The same US-made model was also sold in the Sixties as the Epiphone FT-45 Cortez. T. Rex’ Marc Bolen was often seen playing this very model in the early Seventies.

Farida’s version of the LG-2 – the Farida OT-25 – is an all-solid instrument with an X-braced spruce top and solid mahogany back and sides. The OT-25’s cubic capacity is very similar to a Martin Size 00 body, but the geometry is different. Instead of the wide shoulders and high waist of the 00, the OT-25 is shaped more like a figure eight, with its waist moved more towards the body’s middle lengthwise. The body’s length is 48 cm, its largest width 36 cm, and its largest depth measures 11.2 cm.

This guitar also sports a nato neck, but here the fingerboard has been made from South-American pau ferro. The scale length, number of frets, fret size and quality of the fretwork on the Farida OT-25 is identical to the OT-12.

The headstock shape, type of tuning heads and the top nut also correspond with the OT-12.

The bridge on this Farida has been carved from pau ferro, and it features a compensated bridge saddle made from genuine bone. The factory strings are a high-quality D’Addario EJ-16-set.

****

I must say that I’m very impressed by the workmanship and quality displayed on the review samples of Farida’s Old Town series. It would be easy to mistake both of these guitars for much more expensive instruments.

I received both guitars straight from Vantaan Musiiki’s warehouse, still factory packed. I’m amazed by the high level of quality control at Farida’s factory – there were no sharp frets or other issues. I tuned the guitars up to pitch, and the action on both models came to rest at exactly what the quality control card read (low-E: 2.6 mm; treble-e: 2.1 mm), and the action stayed this way over the whole time I spent with the guitars.

Both Faridas feature a full and rounded C-profile neck. Playability is top notch, as both guitars offer plenty of scope to really dig in and make the most of each instrument’s dynamic range. Still, should you require a lower action, there’s more than enough height left in the bridge saddles to accommodate you easily.

The Farida OT-12 sits a little bit more ”into” the player’s body, due to its shorter scale and higher waist, than the OT-25.

The OT-12’s sound is clearly bigger than that of a parlour guitar with a nice amount of ”kick”. Naturally, there’s a great deal less bass frequency content here than in a Dreadnought-size guitar. Feisty use of a pick might even turn out a little harsh at times, but fingerstyle playing greatly benefits from the greater clarity – and tighter bass – of small guitars. The OT-12 never gets wooly or boomy, which is also a definite plus in the studio.

The sound of the Farida OT-25 is probably a bit more versatile, compared to the OT-12, because there is little bit more going on in terms of its low mids and bottom end. The sound is still punchy and tight, but there’s additional texture and complexity here. In my view, the OT-25 would be an outstanding choice as the trusty workhorse of a singer-songwriter, as well as a go-to instrument in the studio. This guitar has a beautiful tone, whether you use a plectrum or your fingers.

****

Farida Old Town

OT-12 – 423 €

OT-25 – 738 €

Finnish distributor: Musiikki Silfverberg

Pros:

+ workmanship

+ finish

+ playability

+ sound

12/09/2020

Testipenkissä: Farida Old Town OT-12 ja OT-25

Teräskielisten maailma on tiukasti Dreadnought-kokoisten soittimien hallinnassa. Se ei ole ihme, sillä D-kokoiset kitarat ovat loistavia yleissoittimia, joilla voi soittaa kattavasti kaikissa musiikkityyleissä. Nykyään myös Dreadnoughtista seuraava pienempi koko – jota kutsutaan OM-, 000- tai Grand Auditorium -kitaraksi – sekä isommat Jumbo-kitarat on saatavilla lähes kaikissa hintaluokissa.

Martin Guitarsin 000-kokoa pienempiä koppamalleja sen sijaan on hankalampi löytää edullisista ja keskihintaisista markkinasegmenteistä, koska monille valmistajille ne ovat marginaalituotteita suhteellisen pienelle asiakasryhmälle.

Farida Guitarsin upouusi Old Town -sarja on tässä mielessä todella tervetullut poikkeus. Toki Old Town -sarjalaisista löytyy myös Gibson-tyylisiä Roundshoulder Dreadnought -kitaroita, mutta mallistossa painopiste on juuri sellaisissa pienissä soittimissa, joiden suosion huippu oli 1930- ja 40-luvulla. Hyviä uutisia myös vasenkätiselle, koska useasta Old Town sarjalaisesta on saatavilla myös vasenkätinen versio ilman lisäveloitusta.

Saimme testiin kaksi mallia – Martin Size 0 -kokoisen Farida OT-12:n (423 €) …

… sekä Gibson LG-2 -tyylisen Farida OT-25:n (738 €) – jotka on viimeistelty erittäin kauniilla tummalla sunburst-värityksellä.

****

Farida OT-12 on Old Town -sarjan hieman edullisempi versio Martinin klassisesta Size 0 -kitarasta. Kaula on liimattu runkoon 14. nauhan kohdalla. Rungon pituus on 46 cm, sen suurin leveys on 34,3 cm ja kopan suurin syvyys 10,8 cm. OT-12 on siis aitoja parlour-kitaroita isompi, mutta silti melko pienikokoinen soitin.

Tässä mallissa on x-rimoitettu kokopuinen kuusikansi, sekä sivut ja pohja kauniista mahonkivanerista. Kaula on nato-mahonkia, jonka päälle on liimattu akaasiaotelauta. Mensuuri on – alkuperäisen mukaan – hieman D-mallia lyhyempi (24,7”/62,4 cm), ja otelautaan on siististi asennettu 19 medium-kokoista nauhaa.

OT-12:n virittimet ovat vintage-tyylisiä, avoimia koneistoja yhteisellä aluslevyllä (ns. strip tuner) ja norsunluuta muistuttavilla muovinupeilla. Satula on tehty aidosta naudanluusta, ja sen leveys on 44 milliä.

Myös akaasiatallan kompensoitu tallaluu on aitoa luuta, mikä on sekä autenttinen että soundiltaan hyvä ratkaisu. Kieliksi on valittu laadukas D’Addarion EJ-16-setti (012-053).

****

Gibsonin teräskielisten akustisien joukosta on yksi taannoin erittäin suosittu (ja pitkään myynnissä ollut) malli, josta nykyään ei yleensä puhuta kovin usein. Kyseessä on pienikoppainen Gibson LG-2, joka vaihtoi vuonna 1961 nimensä Gibson B-25:ksi. Samasta kitarasta oli 1960-luvulla saatavilla myös Epiphone-painos, nimeltään FT-45 Cortez.

Faridan versio aiheesta – Farida OT-25 – on todella laadukas soitin kokopuisella kopalla (x-rimoitettu kuusikansi, sekä sivut ja pohja mahongista). Kopan tilavuuden näkökulmasta OT-25 on samaa luokka kuin Martinin Size 00, mutta rungon geometria on melko erilainen. Tämä koppamuoto on paljon pyöreämpi kahdeksikko, jossa kaulanpuoleinen osa on lähes samankokoinen kuin tallanpuoleinen osa. Kopan pituus on 48 cm ja suurin leveys on 36 cm, kun taas suurin syvyys on vain 11,2 cm.

Tässäkin mallissa on natokaula, mutta otelauta on veistetty eteläamerikkalaisesta pau ferrosta. Nauhoja löytyy 19 kappaletta ja niiden koko on medium. Nauhatyö on kiitettävällä tasolla. OT-25:n mensuuri on sama kuin OT-12-kitarassa.

Viritinlapa, virityskoneistot ja kitaran satula ovat samanlaisia kuin testin toisessa mallissa.

Tässä Faridassa myös tallapuuksi on valittu pau ferro. Kompensoitu satula on aitoa naudanluuta. Kielisatsi on tässäkin D’Addarion EJ-16.

****

Testin perusteella olen hyvin vakuuttunut Farida Old Town -sarjan työnjäljestä ja laadusta, joiden ansiosta näitä malleja voisi helposti luulla selvästi kalliimmaksi kuin mitä ne ovat.

Sain molemmat Faridat suoraan Vantaan Musiikin varastosta alkuperäispakkauksissaan. Jopa kielten ruosteenestopaperit olivat vielä avaamatta paikoillaan.

Testiyksilöiden perusteella voin vain nostaa hattua Faridan laadunvalvonnalle. Virittämiseen jälkeen kummankin soittimen säädöt olivat prikulleen laadunvalvontakorttien arvoissa (basso-E: 2,6 mm; diskantti-e: 2,1 mm), ja ne pysyivät muuttumattomina koko testiajan yli.

Kaulaprofiili on molemmissa kitaroissa sama pyöreä ja mukavan täyteläinen C. Soittotuntuma on mielestäni todella hyvä, koska Faridat tarjoavat tatsin suhteen runsaasti dynaamista liikkumavaraa, jopa raskaalle plektrakädelle. Tallaluissa on kuitenkin riittävästi korkeutta, että pehmeällä tatsilla soittava kitaristi voisi laittaa kielet vielä lähemmäksi otelautaa, ilman ongelmia.

Farida OT-12 istuu Martin-tyylisellä kopallaan hieman enemmän oikealle sylissä kuin matalamman vyötärön omaava OT-25.

OT-12-mallin soundi on selvästi parlour-kitaroita isompi ja potkua löytyy runsaammin. Soundissa on – luonnollisesti – selkeästi vähemmän bassoa kuin Dreadnoughteissa. Plektralla komppaaminen voi välillä soida kenties jo hieman terävästi, mutta sormisoitossa hyvin tiukka basso on ehdottomasti etu, koska soundi ei puuroudu. Myös lähimikityksessä liika basso voi tuoda hankaluuksia, minkä takia monille soittajille pienikoppainen teräskielinen on salainen ase studiossa.

Farida OT-25 -kitaran soundi on minusta ehkä OT-12-mallia monipuolisempi, koska äänessä on aavistuksen verran enemmän pehmeyttä ja tiukka, mutta kuitenkin lempeämpi bassoalue. Minun mielestäni OT-25 olisi oiva valinta sekä laulaja-lauluntekijälle uskolliseksi työjuhdaksi että yleiskitaraksi studiossa. Tämä kitara soi kauniisti sormisoitossa, mutta se ei myöskään pelkää plektroja.

Pitkänä miehenä voi välillä unohtaa, että on myös pienikokoisempia kitaristeja, kuten lapset/nuoret ja monet naiset. Myös heille on varmasti ilahduttava uutinen, että Faridan OT-12- ja OT-25-kaltaisia pienikoppaisia, mutta laadukkaita soittimia löytyy.

****

Farida Old Town

OT-12 – 423 €

OT-25 – 738 €

Maahantuoja: Musiikki Silfverberg

Plussat:

+ työnjälki

+ viimeistely

+ soitettavuus

+ soundi

27/08/2020

Farida Old Town OT-12 & OT-25 – now on Soundcloud

Farida OT-12
• 0-sized acoustic guitar with a solid spruce top and laminated mahogany back and sides

Farida OT-25
• 00-sized all-solid acoustic guitar in the style of Gibson’s LG-2

24/06/2020

Testipenkissä: Mooer SD75

Viime vuosina Mooer on onnistunut saamaan vankan jalansijan edullisien, mutta silti laadukkaiden kitaraefektien valmistajana. Brändinä firma tuli aluksi tunnetuksi mikrokokoisista pedaaleistaan, mutta Mooer valmistaa myös isompia multiefektejä.

Vuoden 2018 Hornet-mallisto antoi jo vihjeen siitä, että Mooerilta oli tulossa uusia tuotteita, ja nyt firman ensimmäiset ”täysikasvuiset” mallintavat kitarakombot ovat ilmestyneet – Mooer SD30 ja SD75.

****

Upouusi Mooer SD75 (378 €) on hybridikombo digitaalisella etuasteella ja transistoripohjaisella päätevahvistimella (75 W; A/B-luokka).

Kauniista kaksivärisestä kaiutinkotelosta löytyy 12-tuumainen Mooer-kaiutin 100 watin tehonkestolla (8 Ω).

SD75 painaa vain 18 kiloa.

Kombon takapaneeli tarjoaa liittimet lisäkaiuttimelle, efektilenkille, balansoidulle DI-lähdölle (kytkettävällä kaiutinsimulaatiolla), sekä USB-portti firmware-päivitykseen.

Mooerin säädinpaneeliin pääsee ylhäältä:

Mustaan osaan on aseteltu vahvistimen näyttö, Value-pyörä, sekä taustavalaistut painonapit, joilla pääsee käsiksi kombon ohjelmamuistiin, sekä etuvahvistimen kaikkiin vahvistin- ja efektiosioihin. Napinpainaluksilla pääsee myös Mooerin Jam Mode -tilaan, jossa voi käyttää vahvistimen sisäistä audioloopperia (150 sekuntia äänitysaikaa) ja SD75:n rumpukonetta/metronomia (40 rumpupatternia; 10 eri metronomivaihtoehtoa). Uutuuskombossa on myös sisäinen kromaattinen viritysmittari.

Vahvistimen pääsäädöt tehdään tässäkin perinteisillä säätimillä – tarjolla on Gain, Volume, Bass, Middle, Treble, Presence ja Master. Kaikkien säätimien asetukset – paitsi Masteria – voi tallentaa efektiasetuksien lisäksi SD75:n presetmuistiin, joka tarjoaa 40 muistipaikkaa.

Mooer SD75 -kombossa on myös Bluetooth-valmius:

Kombon mukaan tulee Mooerin Airswitch jalkakytkin neljällä kytkimellä, jolla pystyy vaihtamaan presettejä ja ohjata loopperia. Bluetoothin kautta pystyy myös striimaamaan audiota älylaitteista.

****

Veikkaisin, että käytännössä jokainen kitaristi kokeilee ensin tällaisen vahvistimen tehtaalla ladatut preset-ohjelmat läpi, ennen kuin kokeilee itse mallintavan vahvistimen ohjelmointia. Kyllä tehdasohjelmista saa jonkinlaisen käsitteen Mooer SD75 -kombon tarjoamista mahdollisuuksista, vaikka mielestäni lähes kaikki presetit ovat tässä liian bombastisia minun makuun.

Minusta tutustumista varten kannattaa valita yksi presetti ja painaa kaikki efektiosiot pois päältä. Tämän jälkeen voi ensin valita yhden vahvistinmalleista ja ruuvata sen parametreja rauhassa kuntoon. Seuraavaksi voi sitten mennä kaikki efektiosiot läpi ja kokeilla mitä kaikkea kivaa sieltä löytyy.

Mooerin vahvistinkokoelmaan kuuluu 25 eri mallinnusta. Pedaalivalikoima taas koostuu OD/DS-osiosta (yksi puhdas boosti, sekä seitsemän eri säröä), yhdeksän modulaatioefektiä (choruksesta kehämodulaattoriin), viisi viivettä (nauhakaiusta ducking delayhin), sekä kuusi eri kaikua. Jokaisesta efektiosiosta voi valita yhden efektin.

Parametrien säätäminen on hyvin helppoa taustavalaistujen nappien ja kätevän Value-pyörän ansiosta. Jokaisessa vahvistinmallissa pystyy vaikuttamaan seitsemään parametriin, joihin sisältyvät SD75:n kuusi fyysistä säädintä, sekä sen lisäksi kohinasalpa. Pedaaliefektit on jätetty tahallaan helppokäyttöisiksi, ja ne tarjoavat ainoastaan kolme parametria, niin kuin monet fyysiset pedaalitkin.

Myös muutoksien tallentaminen ja presetin nimeäminen on nopeaa ja helppoa, minkä ansiosta esimerkiksi asetuksien hiominen treeneissä on vaivatonta, ja muutokset voi tallentaa keikkoja varten kahdella painalluksella. Ohjelmamuistossa on tilaa 40 presetille – kymmenen pankkia neljällä presetillä – mikä tarkoittaa, että komboon pystyy ohjelmoimaan etukäteen vaikkapa koko bändisetin verran eri kitarasoundeja.

Mooer SD75:n Jam Mode -tila on kätevä lisä jammailuun, harjoitteluun tai uusien ideoiden kehittämiseen. Kombon sisäinen loopperi toimii todella hyvin. Rumpukoneen soundi ei ehkä ole parasta studiolaatua, mutta se toimii kokonaisuutta (ja hintaa) nähden hyvin.

Johdoton Mooerin Airswitch -kytkin on tässä hintaluokassa harvinainen herkku, jonka ansiosta kitaristin jalkoihin jää yksi johto vähemmän.

Mooerin SD75 kuulostaa todella hyvältä. Kombo tarjoaa mielestäni loistavaa vastinetta rahallesi. Kaksitoistatuumaisen kaiuttimensa ja tuhdin päätevahvistimensa ansiosta SD75 olisi fantastinen valinta coverbändin kitaristille tai bändiluokalle tai vaikkapa (vuokraus-) harjoituskämpälle.

Kuulen jo kysymyksen: ”Onko uusi Mooer parempi kuin kallis vahvistin ja muutama boutique-luokan pedaali?” Vastaukseni on – tietysti – ei ole! Hei, hieman realismia kehiin, tämä on todella edullinen peli.

Mutta:

Näillä spekseillä, tällä hinnalla, ja näillä soundeilla Mooer SD75 on erittäin hyvä valinta viikonlopun kitarasankareille, jolla on tiukka budjetti.

• Komppikitarat: Fender Telecaster (vasen kanava) & Arvo 2-P90 (oikea kanava)
• Soolokitara: Epiphone G-400 Bigsby-vibratolla
• Kitararaidoissa käytetään ainoastaa Mooer SD75 -kombon omia efektejä
• Äänitetty Shure SM57 -mikrofonilla

****

• Komppikitarat: Epiphone SG (G-400; vasen kanava) & Fender Stratocaster (oikea kanava)
• Likkikitarat: Arvo Guitars 2-P90
• Soolokitara: Arvo 2-P90
• Kitararaidoissa käytetään ainoastaa Mooer SD75 -kombon omia efektejä
• Äänitetty Shure SM57 -mikrofonilla

****

Mooer SD75

378 €

Maahantuoja: Musamaailma

****

Plussat:

+ laaja soundivalikoima

+ helppo käyttää

+ sisärakennettu loopperi ja rumpukone

+ DI-lähtö kaiutinmallinnuksella

+ soundi

+ hinta

Minukset:

– rumpusoundien laatuSave

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

18/06/2020

Review: Vox VX15-GT

****

The new Vox VX15-GT (street price in Finland approx. 155 €) is an ultra-light, modelling practice amp with a 15-watt power amp.

The VX15-GT shares the control panel and signal-processing blocks with its larger brother, the VX50-GTV, but with one crucial difference. While the larger combo’s preamp section utilises Vox’ proprietary Nutube – a modern, low voltage tube – the VX15-GT uses Vox’ patented VET (Virtual Element Technology) digital modelling architecture.

The Vox VX15-GT’s astonishingly low weight (of just under four kilos) is achieved by using a special cabinet that is molded completely from ABS-plastic, as well as the use of a modern, lightweight power amplifier.

The single speaker is a 6.5-inch Vox unit.

The combo is powered by 12 volts DC from an external, laptop style AC adapter.

The internal preset memory holds 11 slots for factory presets (one per amp model) plus two storable user presets. By connecting an optional Vox VFS5 footswitch the number of user presets can be increased to eight.

****

The Vox VX15-GT’s top-facing control panel sports the typical control layout of most modelling practice amps:

Starting from the left we find an E-tuner above the guitar input. The tuner LEDs double as preset programme indicators – when all LEDS are off the combo is in manual mode, with all parameters corresponding to the current knob positions. The amp selector offers you ten different amplifier models – one Fender, two Dumbles, two Voxes, three Marshalls, one Soldano and one Mesa/Boogie. The Line setting disconnects the amp modelling section, so you can use the VX15-GT to amplify a line level signal, such as a synthesiser.

The four smaller knobs in the top row control the usual amplifier functions, namely gain, two-band EQ and programme volume.

The Modulation control lets you choose and adjust one of four different modulation effects – chorus, flanger, phaser (the abbreviation ”ORG” stands for the colour orange) and tremolo. The Modulation knob sweeps each effect’s speed from very slow to very fast. Here’s an audio clip running through the four modulation types, starting with the modulation section off:

The Delay/Reverb control lets you select one out of two delays or two reverbs. This control adjusts the chosen effect’s intensity (its volume in the mix), while the delay speed and the reverb length is set using the Tap Tempo button. For this clip I have set the delay time to almost full. I start off with a dry example and then play two examples of each effect, one with low and the other with high intensity:

As a demo song I recorded short cover version of the Weeknd’s song ”Blinding Lights”. All guitar tracks were played on a Gibson Melody Maker SG and recorded with a Shure SM57. I used only the Vox VX15-GT’s own effects:

****

Once I got over the unusual, all-plastic construction of the new Vox combo, I was really taken with the range of different sounds and the decent amounts of volume the VX15-GT has to offer.

This is a very inspiring and lightweight package, which, in my view, will work best as a practice (or teaching) guitar combo or in a small home studio setting.

One ”hidden”, but very nifty, feature that I haven’t mentioned is the very efficient, built-in noise suppressor. I was able to use single-coil pickups in the highest gain settings, without any 50-cycle hum!

You cannot compare the 15 watts of solid state power output to the full-on blast of an all-valve Vox AC15, but stick a decent microphone in front of it and you could even use the VX15-GT for the occasional pub gig.

****

Vox VX15-GT

Street price around 155 €

Finnish distributor: EM Nordic

Pros:

+ lightweight, ABS cabinet

+ decent presets

+ wide variety of amps

+ decent effects

+ sound

Cons:

– lightweight, ABS cabinetOSave

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

15/06/2020

Vox VX15 GT – The Kitarablogi-video

DEMO SONG

A short cover version of the Weeknd’s song ”Blinding Lights”.

• All guitar tracks played on a Gibson Melody Maker SG and recorded with a Shure SM57.

• Only the Vox VX15-GT’s effects were used.

****

Vox VX15 GT

• 15 Watts RMS @ 4 Ohms

• 1 x 6.5″ speaker

• Inputs: 1 x guitar; 1 x aux in; 1 x footswitch

• Outputs: 1 x headphones

• Controls: Amp Selector, Volume, Gain, Treble, Bass, Power Level, Modulation, Delay/Reverb, Program Selector

• 11 (10 + Line) amp models (VET: Virtual Element Technology)

• Effects: Modulation (Chorus, Flanger, Phaser, Tremolo), Delay/Reverb (Analogue Delay, Tape Echo, Spring, Hall)

• Programmes: 11 x Preset; 2 x User (using the VFS5 footswitch increases the number of user programmes to 8)

Save

Save

09/06/2020

Review: Mooer SD75

Over the past decade Mooer has built a brand reputation for making cost-effective guitar effects of very decent quality. The company made considerable inroads into the market with its micro-sized pedals, but has since also introduced several successful multi-effect units.

Mooer’s Hornet-range of small practice amps – launched in 2018 – already hinted at things to come, and now the company has widened its product range by introducing two ”grown-up” modelling guitar combos – the SD30 and SD75.

****

The Mooer SD75 (current price in Finland: 378 €) is a hybrid combo that combines a digital preamp section with a solid-state power amp (75 W; Class A/B).

The stylish two-tone, open back cabinet is loaded with a 12-inch Mooer speaker rated at 100 watts (8 Ω).

The SD75 weighs 18 kilos.

The SD75’s back panel sports connectors for an optional external speaker, a serial effects loop, a balanced DI output (speaker emulated) with a ground lift switch, and a USB-port for firmware updates.

The Mooer’s control panel is top-facing, with its black portion offering access to the combo’s patch memory, as well as all of the preamp’s effect blocks. The backlit buttons on the left of the display also let you activate the SD75’s Jam Mode section, which comprises a 150 second audio looper and a simple drum pattern player/metronome, featuring 40 drum patterns and 10 different metronome styles. The built-in chromatic tuner, on the other hand, is accessed by a button just above the Treble knob.

The combo sports seven control knobs – Gain, Volume, Bass, Middle, Treble, Presence, and Master. All knob settings, save for the Master control, can be saved in one of the SD75’s 40 patch memory slots, along with all the other preamp parameters.

The Mooer SD75 also runs a Bluetooth section, which allows you to use a four-switch Mooer Airswitch unit for bank and patch preset switching, as well as for streaming audio from an external device, such as a smartphone.

****

The first thing virtually all of us will do, when first trying out a programmable amp, is to make a quick journey through the factory-installed presets. The Mooer SD75’s presets will give you an idea of the combo’s scope of different sounds, even if they seem to have been concocted to wow teenage guitarists.

I would strongly suggest you try out the Mooer by selecting any of the patches and turning off all the preamp blocks. I would then start exploring all the effect blocks by choosing an amp model first, adjusting its settings to your own taste, and then experiment with the effects in the other blocks.

In addition to its 25 different amp models the Mooer offers eight gain effects in the OD/DS-section (a clean boost plus seven drives/distortions), nine modulation effects (including ring modulation and pitch shifting), five delays (from tape all the way to ducking), and six different reverbs. You are limited to one effect per block.

Editing is very easy using the backlit buttons and the black Value-knob. The amp models offer seven parameters each, namely the six storable physical knobs plus a noise gate. The pedal effect sections have been kept deliberately easy to programme by offering only three parameters each, just like on many physical effect pedals.

Saving (and naming) your own presets is fast and easy, too, which means that you can store your settings during rehearsals with minimal fuss, and then recall them on stage. The patch memory of 40 presets – arranged as ten banks of four patches each – means that you should probably be able to store all your amp settings for your band’s set list in advance.

The Mooer SD75’s Jam Mode is a cool add-on for getting your creative juices flowing. The looper works really great, while the drum machine serves its purpose in the context of this amp, even if the drum sounds are quite bassy.

Mooer’s Airswitch Bluetooth switch unit is a very classy addition reducing the number of cables at the player’s feet.

Mooer’s new SD75 guitar combo sounds great and really offers amazing value for the money. With a 12-inch speaker and a healthy 75 watts power section, the SD75 would be a fantastic choice for any covers band guitarist on a tight budget, or as the resident combo in a band school.

Will the Mooer trump a top-class guitar amp along with some boutique effect pedals? No, of course not! Look at the price tag and be realistic. But as an all-in-one solution for weekend warriors and guitar heroes on a budget, the Mooer SD75 is hard to beat.

• Rhythm guitars: Fender Telecaster (left channel) & Arvo 2-P90 (right channel)
• Lead guitar: Epiphone G-400 with Bigsby vibrato
• All guitar tracks use only the Mooer SD75’s internal effects
• Recorded with a Shure SM57

****

• Rhythm guitars: Epiphone SG (G-400; left channel) & Fender Stratocaster (right channel)
• Lick guitars: Arvo Guitars 2-P90 (handmade Finnish guitar)
• Lead guitar: Arvo 2-P90
• All guitar tracks use only the Mooer SD75’s internal effects
• Microphone used: Shure SM57

****

Mooer SD75

378 €

Finnish distributor: Musamaailma

****

Pros:

+ wide variety of available sounds

+ easy to use

+ built-in looper and drum section

+ built-in DI-output

+ sound

+ price

Cons:

– mediocre drum soundsSave

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

05/06/2020

Mooer SD75 – Rock Demo

DEMO TRACK

• Rhythm guitars: Epiphone SG (G-400; left channel) & Fender Stratocaster (right channel)
• Lick guitars: Arvo Guitars 2-P90 (handmade Finnish guitar)
• Lead guitar: Arvo 2-P90
• All effects on the guitar tracks come from the Mooer SD75
• Microphone used: Shure SM57

MOOER SD75

• Modelling guitar combo
• Power: 75W Class A/B
• Speaker Element: 1x 12” Custom 100W 8 Ohm Driver
• Controls: Gain, Volume, Bass, Middle, Treble, Presence, Master, 4 Preset Buttons, 2 Bank Buttons, 5 Effects Buttons, 5 Function Buttons, Value Multi Function Knob, Power On/Off, Ground Lift
• Amp Models: 25
• Effects: 28 (DS/OD: 8, Mod: 9, Delay: 5, Reverb: 6)
• Presets: 40
• Looper: 150 Seconds
• Drum Patterns: 40
• Metronome Styles: 10
• Inputs: 1x 6.3mm Instrument In, 1x 3.5mm Stereo Aux In, 1x 6.3mm FX Loop Return, USB-B
• Outputs: 1x 6.3mm FX Loop Send, 1x Balanced XLR Out, 1x 3.5mm Stereo Headphones Out
• Speaker Out: 1x 8-16 Ohm 75W 6.3mm Jack (Unbalanced Speaker Cable)
• Power: 220V-240V AC /100V-120V AC
• Includes Mooer Airswitch Footswitch with 4 Switches

Save

03/06/2020

Mooer SD75 – Clean Demo

DEMO TRACK

• Rhythm guitars: Fender Telecaster (left channel) & Arvo 2-P90 (right channel)
• Lead guitar: Epiphone G-400 with Bigsby vibrato
• All guitar tracks use only the Mooer SD75’s internal effects
• Recorded with a Shure SM57

MOOER SD75

• Modelling guitar combo
• Power: 75W Class A/B
• Speaker Element: 1x 12” Custom 100W 8 Ohm Driver
• Controls: Gain, Volume, Bass, Middle, Treble, Presence, Master, 4 Preset Buttons, 2 Bank Buttons, 5 Effects Buttons, 5 Function Buttons, Value Multi Function Knob, Power On/Off, Ground Lift
• Amp Models: 25
• Effects: 28 (DS/OD: 8, Mod: 9, Delay: 5, Reverb: 6)
• Presets: 40
• Looper: 150 Seconds
• Drum Patterns: 40
• Metronome Styles: 10
• Inputs: 1x 6.3mm Instrument In, 1x 3.5mm Stereo Aux In, 1x 6.3mm FX Loop Return, USB-B
• Outputs: 1x 6.3mm FX Loop Send, 1x Balanced XLR Out, 1x 3.5mm Stereo Headphones Out
• Speaker Out: 1x 8-16 Ohm 75W 6.3mm Jack (Unbalanced Speaker Cable)
• Power: 220V-240V AC /100V-120V AC
• Includes Mooer Airswitch Footswitch with 4 Switches

26/05/2020

Hagström HJ-800 & Green Fat Bob Rockway-testissä

Löydät testin TÄÄLTÄ.

Save