Posts tagged ‘Martin Berka’

22/11/2017

Testipenkissä: Tokai TST-50 Modern

Japanilaisen Tokai Guitarsin erittäin laadukkaat, mutta suhteellisen edulliset – kröhöm – kunnianosoitukset 1950- ja ’60-luvun klassikkosoittimille olivat yksi pääasiallinen syy sille, että esimerkiksi Fender ja Gibson perustivat 1980-luvun alussa omat aasialaiset tytärmerkkinsä Squier ja Epiphone.

Tokai ei kuitenkaan elä menneisyydessä, vaan valmistaa pikkutarkkojen klassikkokopioiden lisäksi Japanissa myös nykysoittajien tarpeisiin vastaavia kitaroita ja bassoja. Uusin modernimpi malli on Tokai Guitars Nordicin kanssa yhteistyössä kehitetty Tokai TST-50 Modern (999 €; kova laukku sis. hintaan), nykyaikainen Stratotyylinen sähkökitara.

****

Ensisilmäyksellä TST-50 Modern näyttää 1960-luvun vintage reissuelta, ja monet kitaran perusaineksista ovatkin perinteisiä:

Vaahterainen ruuvikaula ruusupuuotelaudalla, sekä premium-luokan lepästä veistetty runko kaksivärisellä liukuvärityksellä.

Mutta jo viritinlavasta näkee, että tämä ei ole rivi-TST-50:

TST-50 Modernin kaularautaan pääsee nimittäin suoraan käsiksi sen bullet-tyylisen säätöruuvin ansiosta, kun taas vintage-tyylinen ruuvikaula täytyy usein irrottaa rungosta kaularaudan säätämistä varten, koska säätöruuvi sijaitsee rungon puoleisessa päässä.

Tokai TST-50 Modern -mallin 9,5 tuuman otelautaradius on loivempi kuin vintage-Stratoissa (joissa se on 7,25 tuumaa), mutta yhä kaarevampi (= Fendermäisempi) kuin esimerkiksi Gibson-kitaroissa (12 tuumaa). Kitaraan on myös asennettu vintagea tuhdimmat nauhat (Dunlop 6105), minkä ansiosta soittotuntuma on nopeampi ja vaivattomampi kuin vanhanaikaisilla, ohuilla nauhoilla. Yhdessä loivemman otelaudan kanssa, korkeammat nauhat tekevät myös bendauksista helpompia. Piste iin päällä on Modern-mallin tarjoama lisänauha (22.).

Perinteinen, kuuden ruuvin varaan laakeroitu Strato-vibra oli vuonna 1954 todella mullistava keksintö. Se tarjosi muita vibroja runsaasti laajemman liikeradan, ja sen “soundi” ja vireisyys olivat hyvät.

Nyt, 60 vuotta myöhemmin, monet soittajat vaativat kuitenkin hienostuneempaa vibratoa vintagea jouhevammalla ja tarkemmalla käyttökokemuksella. Heille Tokai TST-50 Modern tarjoaa nykyaikaisen, veitsenterälaakeroidun Gotoh 510T -vibratallan.

Gotoh 510T -tallassa on firman mullistava FST-blokki. FST-blokissa kielikanavat on porattu niin, että kielet on ankkuroitu vintagea lähemmäksi vibran pohjalevyä. Kielet myös kulkevat pohjalevyn läpi loivassa kulmassa, jolloin ne eivät hankaa reikien reunoja vasten. FST-blokin ansiosta kielet pysyvät myös rankassa käytössä paremmin paikoillaan, mikä parantaa tallan vireisyyttä. Kielet myös katkeilevat huomattavasti vähemmän, koska ne eivät painaudu voimakkaasti teräviä metallireunoja vasten, kuten Straton vintage-vibratossa yleensä.

Mikkien ja elektroniikan suhteen Tokai TST-50 Modern luottaa klassikkoaineksiin – kolme Tokai Vintage ST -yksikelaista, sekä master volume ja kaksi tonea (kaula- ja keskimikeille). Kolmikerroksisen pleksin alle on kuitenkin jo tehtaalla tehty tallamikrofonille humbucker-kokoinen kolo mahdollistamaan vaivattoman lisäkustomoinnin.

****

Nykyaikainen tai ei, Strato-tyyliseltä kitaralta odotetaan aina mahdollisimman hyvää ergonomiaa, ja Tokain japanilaiset TST-mallit edustavat kyllä lajinsa huippua. Rungon muotoilu on kopioitu suoraan 1957/58-vuosien Stratoilta – sulavampaa runkoa saa kyllä hakea.

Mattalakatussa kaulassa on ovaali C-profiili – juuri sellainen varhaisen 60-luvun muoto, jollaisesta tykkään S-tyylisissä kitaroissa eniten. Loivan otelaudan ja medium-jumbo nauhojen ansiosta soittotuntuma on kuin paljon soitetussa, uusilla nauhoilla varustetussa vintage-kitarassa (mutta tietysti ilman naarmuja tai painaumia).

Gotoh 510T -vibratalla toimii mallikkaasti. Tallan toiminta on jouhevaa ja tarkkaa, mutta se ei tuo soundiin minkäänlaista ei-toivottua terävyyttä (jollaista esiintyy monien Floyd Rose -tyylisten tallojen yhteydessä).

Soundiltaan Tokai TST-50 Modern on aito laatu-Strato isolla L:llä.

Tässä Tokai TST-50 Modern on kytketty käsinjuotettuun Tweed Champ -klooniin (Juketone True Blood):

Demobiisissä on käytetty Electro-Harmonix Germanium 4 Big Muff Pi- ja Nano Big Muff Pi -säröjä Tokain ja Blackstar HT-1R -kombon lisäksi:

****

Laitetestaajia aina patistetaan kertomaan “likaisia totuuksia” heidän testaamistaan laitteista, mutta en todellakaan löydä mitään negatiivista sanottavaa Tokai TST-50 Modern -kitarasta. Se on erittäin laadukas sähkökitara, jossa on nykyaikainen soitettavuus, mutta herkullinen vintage-soundi.

****
Tokai Guitars TST-50 Modern

999 euroa (laadukas laukku kuuluu hintaan)

Maahantuoja: Musamaailma

Plussat:

+ japanilaista laatutyötä

+ käytännöllisiä päivityksiä

+ soitettavuus

+ soundi

+ erinomainen hinta-laatu-suhde

Save

Save

Save

Save

Save

Save

09/10/2017

Uusi Rockway.fi-katsaus – puoliakustiset

Uudessa Rockway.fi-katsauksessa testissä viisi puoliakustista kitaraa:

Epiphone ES-335 Dot
Green B&B
Hagström Viking Deluxe Custom
Italia Mondial Classic
Tokai ES-60

08/10/2017

Testipenkissä: Valeton Dapper, Dapper Dark & Dapper Mini

****

Valetonin Dapper-mallisto on sarja erittäin kompakteja multiefektejä, jotka on tarkoitettu paljon matkustavan kitaristin työkaluiksi. Dapper-perheen laitteet toimivat joko isomman efektilaudan korvaajana vahvistimen edessä tai vaihtoehtoisesti niillä voi myös soittaa suoraan linjaan ilman vahvistinta.

Inspiraation lähteenä on selvästi toiminut Tech 21:n Fly Rig 5, mutta Valeton Dapperien ominaisuuksien lähempi tarkastelu paljastaa merkittäviä eroja niiden esikuvaan nähden.

Tässä testissä keskitytään sähkökitaralle tarkoitettuihin Dapper-efekteihin, mutta myös sähköbassolle ja mikitetylle akustisille kitaralle on tarjolla omat efektilankkunsa.

Perus-Dapperissa (169 €) on neljä efektiä samassa, kestävän oloisessa metallikotelossa. Tarjolla on viritysmittari (joka mykistää käytön aikana Dapperin lähdön), kaksi eri säröä, sekä delay-viive tap tempo -toiminnolla. Säröefekteistä ketjussa ensimmäisenä on miedompi overdrive (OD) ja toisena purevampi distortion (DIST).

Valeton Dapper Dark (179 €) on raskaamman musiikin kitarasoundeihin erikoistunut viiden efektin versio perus-Dapperista. Signaaliketjun alkuun on sijoitettu säädettävä boosteri sekä viritysmittari. Näistä kumpikin käyttää samaa jalkakytkintä – lyhyt polkaisu kytkee boostin päälle tai pois, kun taas hieman pidemmäksi ajaksi alas painettuna kytkin aktivoi viritysmittarin ja mykistää lähtösignaalin. Dark-version high-gain-särö tarjoaa kolmikaistaisen sävynsäädön, sekä oivan, älykkään kohinaportin (NR = noise reduction), joka on asetettu särön perään. Kohinaportista löytyy reilusti säätövaraa, minkä ansiosta on erittäin helppoa löytää kitaraan, soundiin ja soittotyyliin sopivat säädöt. Signaaliketjun häntäpäästä löytyy lisäksi vielä muhkea chorus ja tap-tempolla varustettu delay.

Valeton Dapper Mini (99 €) on perus-Dapperin pienempi veli, jossa siinäkin on kuitenkin tarjolla peräti neljä efektiä. Dapper Minin viritysmittari on piilotettu chorus-kytkimen taakse, eikä sille ole Minin pienemmässä kotelossa omaa näyttöä. Näytön sijaan Mini käyttää viritystilassa multiefektin taustavalaistuja säätimiä sävelkorkeuden ja vireen ilmaisuun. Varsinaiseen äänenmuokkaukseen Dapper Mini tarjoaa kolme palikkaa: säröosastossa (DRIVE) voi mikrokytkimellä valita overdrive- ja distortion-tyylisen särön välillä. Seuraavaksi löytyy chorus-efekti ja viimeisenä tulee delay. Myös Dapper Minissä viiveelle on tarjolla tap tempo, mutta se on tilasyistä piilotettu delay-osaston kytkimeen, mikä tekee sen käytöstä hiukan monimutkaisempaa isompiin Dappereihin verrattuna.

Sekä Dapperin, että Dapper Darkin takapaneelista löytyy ulkoisille efekteille efektilenkki, joka sijaitsee signaaliketjussa juuri ennen delaytä. Molemmissa “isoissa” Dappereissa on myös sisäinen kytkettävä kaappimallinnus, minkä ansiosta niiden kautta voi soittaa myös suoraan PA-järjestelmän mikseriin.

Valeton Mini taas tarjoaa kaksi eri lähtöä – isosta Out-jakista tuleva signaali on ilman kaappisimulaatiota ja se on tarkoitettu vahvistimeen syötettäväksi. Kuulokelähdön signaalissa taas on kaappimallinnus miellyttävää harjoittelua varten. Kuulokesignaalille löytyy myös oma volumesäädin.

Kaikki kolme Dapper-efektiä toimivat Boss-standardin mukaisella virtalähteellä (9V/500 mA; kuuluu pakettiin).

Minusta testissä käyneet kolme sähkökitara-Dapperia ovat todella hyödyllisiä pelejä paljon liikkuvalle kitaristille, ja ne voivat keikalla toimia myös hienosti varakalustona, jos soittajan päälaitteistoon sattuisi tulemaan jokin yllättävä vika. Näiden multiefektien tarjoamat efektit edustavat vankkaa peruslaatua, joilla saa hoidettua keikan kuin keikan kunnialla.

Jostain syystä äärimmäisen kompakti Dapper Mini puhuttelee minua ehkä eniten, koska se sisältää juuri ne kolme efektiä, joita itse tarvitsen keikalla eniten (kaksikanavaisen, jousikaiulla varustetun kombon lisäksi) – särön, choruksen ja viiveen. Toisaalta kahden jalkakytkimen tuplatoiminnot tekevät Ministä eittämättä tietyissä tilanteissa aavistuksen verran kömpelön. Pätevä sveitsiläinen linkkuveitsi se on joka tapauksessa.

En voi kiistää, etteikö täysikokoisen Valeton Dapperin käyttö olisi Mini-versiota selvästi mukavampaa. Perus-Dapperin suurena etuna ovat myös sen kaksi erillistä särömoduulia, jotka tarjoavat yhdessä laajemman skaalan soundeja, etenkin kun niitä voi käyttää myös samanaikaisesti. Valetonin eteen vielä wah-pedaali ja Dapperin looppiin erillinen chorus-poljin, ja tarjolla on jo varsin kattava soundivalikoima Pop-, Rock- tai tanssibändin kitaristille. Ja jos vahvistin on mennyt rikki, voi Valeton Dapper -lankun kytkeä suoraan tiskiin.

Koska kyseessä on heavymusiikin erikoistyökalu, on Valeton Dapper Darkissa sen high-gain-särö ja boosteri keskeisissä rooleissa. Darkin säröosasto on sopivan rankka ja armoton, ja sen sävynsäätimistä löytyy reilusti säätövaraa, minkä ansiosta sen tuottamat soundit sopivat kaikkeen vanhan koulukunnan kasarihevistä moderniin extended range -mättöön. Boosterilla leadit saa nostettua sopivasti esille, ja särömoduulin perään sijoitettu, musikaalisesti toimiva kohinaportti on tällaisessa multiefektissä miltei pakollinen varustus.

Valetonin Dapper-mallisto tarjoaa mielestäni todella käytännönläheisiä, kompakteja ja hyväsoundisia efektiratkaisuja kitaristeille, joita ei todellakaan ole hinnalla pilattu.

Valeton Dapper

Valeton Dapper – 169 €

Valeton Dapper Dark – 179 €

Valeton Dapper Mini – 99 €

Maahantuoja: R-JAM GroupSave

Save

29/09/2017

Testipenkissä: Markbass EVO 1

Upouusi Markbass EVO1 on digitaalinen mallintava bassovahvistin, jossa on kuitenkin pyritty pitämään teknologia visusti taustalla, jotta nuppia olisi mahdollisimman helppo käyttää.

Italialainen Markbass on tunnettu edelläkävijänä, etenkin D-luokan päätevahvistimien käytön suhteen, joiden ansiosta hyvin tehokkaatkin vahvistimet voivat olla kompakteja ja kevyitä. Kahden räkkiyksikön (räkkiraudat löytyvät paketista) kokoinen EVO1 tarjoaa 500 wattia neljään ohmiin tai 300 wattia kahdeksaan ohmiin. Uutuusnuppia voi myös käyttää ilman kaappia, sillä D-luokan päätevahvistin ei rikkoudu kaapin tuoman vastuksen puutteesta.

Markbass EVO1 on kaksikanavainen bassonuppi digitaalisella etuasteella. Kukin kanava tarjoaa kuusi erilaista vahvistintyyppiä, jotka on valittavissa kiertokytkimillä. Tehdasasetuksissa nuppi tarjoaa 12 vahvistinmallinusta (kuusi per kanava), mutta Markbassin ilmaisella EVO1-softalla (Win/Mac) vahvistintyyppien paikkoja voi vapaasti vaihtaa USB-yhteyden välityksellä. Käyttäjä pystyy myös käyttämään molemmissa kanavissa samoja mallinnuksia biamping-tyylisiä soundeja varten.

Tällä hetkellä EVO1-nupista löytyy seuraavat vahvistinmallinnukset:

• Markbass Little Mark III
• Trace Elliot GP12
• Gallien-Krueger RB700
• Ampeg SVT-VR Blue Line
• Markbass TTE 500
• Sunn T
• Tech 21 SansAmp Bass Driver
• SWR Red Head
• Ampeg SVT-VR Blue Line Plus
• Fender Bassman
• Vox AC120
• Marshall Major

EVO1:n kanavia voi käyttää yksitellen, yhdessä tai siten, että kanavoihin on kytketty eri soittimet (esim. Presari “Fender-kanavaan” ja Rickenbacker “Marshall-kanavaan”). Molemmat kanavat tarjoavat omat Gain- ja Level-säätimet, sekä kolmikaistaiset EQ-osastot. Kummallakin kanavalla on myös yksi oma insert-efektinsä, jota säädetään FX-nupilla enemmän-vähemmän-periaatteella. Vahvistimen tullessa tehtaalta, ykköskanavalle on ladattu kompressori ja kakkoskanavalle chorus-efekti. EVO1-softalla pystyy kuitenkin asettamaan kullekin kanavalle mieleisensä EVO1:n tarjoamasta kuudesta efektistä sekä säätämään kolme efektiparametriä per kanava. Olen melko varma, että tulevaisuuden firmware-versiot tulevat laajentamaan sekä vahvistin- että efektivalikoimaa entisestään.

Sekä etupaneelin Boost-ledi että EVO1-softan boost-säädin paljastavat, että nuppiin on piilotettu boosteri. Boostin saa kytkettyä päälle ja pois ainoastaan lisävarusteina saatavilla EVO1 Controller -kytkinyksiköillä tai MIDI-käskyillä. Markbass-nupin sisäisellä viritysmittarilla soittimen voi luonnollisesti virittää standardivireeseen, mutta virettä voi myös madaltaa puolikkaan tai kokonaisen sävelaskeleen verran.

EVO1:n takapaneelista löytyy kolme kaappilähtöä sekä erilliset efektilenkit molemmille kanaville. Paneelista löytyy myös kaksi linjatasoista XLR-lähtöä, jotka on kytketty siten, että ns. Pre Mix -tilassa kummallekin kanavalle on oma lähtö, kun taas Post Mix -moodissa kanavien yhteen miksattu signaali kuuluu kummastakin lähdöstä.

****

Markbass EVO1 ei ole ensimmäinen digitaalinen, mallintava bassovahvistin, mutta se on mielestäni tällä hetkellä ylivoimaisesti paras.

Miksi? No siksi, koska se on ensisijaisesti helppokäyttöinen kaksikanavainen pro-tason bassonuppi. Vaikka EVO1:n etuvahvistin on täysin digitaalinen, vahvistin soi luonnollisella, aidolla ja “analogisella” äänellä, täysin ilman digitaalisia artefakteja tai latency-viivettä.

Minusta on myös todella hyvä, että Markbass ei ole sisällyttänyt EVO1-nuppiin mitään tarpeettomia ominaisuuksia. Uutuusnupissa ei ole monimutkaista valikkorakennetta tai 100 user-presettiä. On pyritty toteuttaa helppokäyttöinen kaksikanavainen nuppi, jolla on kuitenkin ässä hihassa – nimittäin 12 eri vahvistinmallin soundimaailmat. Näistä vaihtoehdoista jokainen varmasti löytää juuri ne hänelle sopivat soundit, ja yhdestä vahvistimesta saa sekä kompressoidut rock-murinat, että choruksella höystetyt fretless-revittelyt.

EVO1:n molempaa kanavaa ja Mix-toimintoa hyödyntämällä, yhdellä bassolla voi myös luoda soundeja, joissa molemmissa kanavissa on sama vahvistintyyppi, mutta efektit vaikuttavat vain tiettyihin taajuusalueisiin. Esimerkiksi ykköskanavassa voisi olla pelkistetty, kevyesti kompressoitu bassosoundi, kun samalla kakkoskanavasta leikattaisiin bassotaajuuksia ja soundiin lisättäisiin vaikkapa chorusta tai säröä. Näin bassosoundissa voidaan, efektoinnista huolimatta, säilyttää tietynlainen selkeys.

Ääniesimerkit vahvistinmallinuksista on äänitetty (jutun alussa olevan listan järjestyksessä) Markbass Standard 410HF -kaapin kautta Shure SM57 -mikrofonilla. Basso on japanilainen vuoden 1986 Jazz Bass:

Demobiisissä on käytetty näitä bassoja:

• Epiphone Thunderbird IV
• G&L JB-2
• LTD (by ESP) B-50 EMG
• Samick Greg Bennett Delta DB-104
• Sterling (by MM) SUB Ray4

****

Markbass EVO1

858 €

Markbass Standard 104 HF -kaappi – 899 €

Maahantuoja: Musamaailma

Save

Save

26/09/2017

Jam Track: Funky Jazz Rock in G (117 BPM)

Do it like Jay Graydon or just be yourself. Jam over the chord changes of the guitar solo from ”Peg” by Steely Dan!

25/09/2017

Rockway.fi & Kitarablogi – tulossa: puoliakustiset

Rockway.fi-katsauksessa lokakuussa testissä viisi puoliakustista kitaraa:

Epiphone ES-335 Dot
Green B&B
Hagström Viking Deluxe Custom
Italia Mondial Classic
Tokai ES-60

****
Demobiisi pohjautuu Steely Dan -biisiin ”Peg”.
Demobiisissä soolo-osuudet on soitettu kitarat aakkosjärjestyksessä. Komppikitarat – Hagström (vasen ja oikea kanava) ja Italia (piezomikki, keskellä).
Äänitetty Blackstar HT-1 -putkikombolla.

15/09/2017

First Look: Valeton Dapper Mini

Valeton Dapper Mini

Four-in-one effects strip

• TUNER module with fast, accurate tuning
• Flexible DRIVE module offering OVERDRIVE or DISTORTION
• CHORUS module
• Analog-voiced DELAY module with tap tempo
• HEADPHONE output
• Power supply included

****

Demo track based on ”Purple Rain” by Prince.
• Rhythm guitars – Fender Telecaster (left) and Stratocaster (right)
• Lead guitar – Fender Stratocaster
The Valeton Dapper Mini was plugged into a Juketone True Blood amplifier (handwired Tweed Champ clone). Recorded with a Shure SM57. Reverb added during mixdown.

Contact: R-JAM Group

Save

Save

13/09/2017

First Look: Valeton Dapper Dark

Valeton Dapper Dark

Five-in-one effects strip

• TUNER module with fast, accurate tuning
• Powerful BOOST module
• HIGH-GAIN DISTORTION module with built-in noise suppressor
• CHORUS module
• Analog-voiced DELAY module with tap tempo
• CAB SIM selector for recording or direct-to-PA
• FX LOOP for extending the effects chain
• Power supply included

****
All guitar parts played on a Gibson Melody Maker SG. Reverb added during mixdown.

Contact: R-JAM GroupSave

Save

04/09/2017

Rockway.fi-blogin bassokatsaus ilmestyy lähipäivinä

Syyskuun katsauksessa esitellään kuusi sähköbassoa:

Epiphone Thunderbird IV

G&L JB-2

LTD (by ESP) B-50 EMG

Mannedesign Newport 4T

Samick Greg Bennett Delta DB-104

Sterling (by MM) SUB Ray4

Bassot on äänitetty aakosjärjestyksessä Tech21 SansAmp Bass Driver DI:llä.

28/08/2017

Shadow SH951

Shadow SH951

• Made in Germany
• Single-transducer double bass pickup
• Mounts in bridge scroll
• Output jack attaches with velcro

****

Audio demo recorded with an East European plywood double bass. The Shadow SH951 was plugged straight into a Focusrite Saffire 6 USB-soundcard.