Saksalainen Warwick tarjoaa sähköbassojensa lisäksi myös laajan valikoiman erilaisia bassovahvistimia.
Valmistajan uusin aluevaltaus on erittäin kompaktien ja ultrakevyeiden bassonuppien lajityyppi, josta Warwick LWA 1000 on firman ensimmäinen.
****
Warwick LWA 1000 (789 €) on niin pieni ja kevyt (2,75 kg), että se mahtuu tarvittaessa jopa moneen gigbägin etutaskuun. Lisävarusteena on toki saatavilla myös räkkirautoja tai nupille sopiva topattu olkalaukku.
Nimensä mukaisesti LWA 1000 -nuppi tarjoaa jopa 1.000 wattia tehoa neljään ohmiin tai 500 kahdeksan ohmiseen kaappiin. Näin suurta tehoa on saatu pieneen pakkaukseen käyttämällä D-luokan päätevahvistinta.
Warwickin kaksikanavainen etuvahvistin taas on toteutettu mahdollisimman vähäsäröiseksi käyttämällä Hellborg-sarjasta lainattua A-luokan vahvistinpiiriä.
LWA 1000:n kanavat ovat täysin identtisiä ja niitä voi käyttää joko kahdella eri soittimella (kumpikin soitin menee silloin oman tulojakin kautta omalle kanavalle) tai sitten yhdellä bassolla pakettiin kuuluvalla jalkakytkimellä.
Kummallekin kanavalle on oma nelialueinen taajuuskorjainten osasto, joka tarjoaa 12 desibeliä vahvistusta tai vaimennusta per taajuuskaista.
Helppokäyttöinen kompressori on signaaliketjun viimeinen lenkki, ennen kun bassosignaali lähetetään päätevahvistimelle.
Aux In -tuloon voi liittää esimerkiksi mp3-soittimen harjoittamista varten. Kuulokelähdöllä pystyy harjoittelemaan myös hiljaisesti, ilman kaappia.
Warwick LWA 1000:n tyylikäs, pelkistetty ulkonäkö tuo mieleen high-end hifi-laitteitta. Nuppi on saatavilla sekä alumiinin hopeana että mustalla viimeistelyllä.
Pieni koko ei LWA:n tapauksessa tarkoita ”riisuttua versiota”, vaan takapaneelista löytyy kaikki tarvittava:
Neljästä jakkiliitimestä yksi on tarkoitettu viritysmittarille, kaksi on varattu ulkoista efektilenkkiä varten ja viimeinen on balansoimaton linjatasoinen lähtö. Warwick-nupilla on myös sisäänrakennettu DI-boksi Pre/Post-kytkimellä ja turvallisella maalenkin katkaisimella.
Paketissa löytyy nupin (ja virtajohdon) lisäksi jalkakytkin ja erittäin laadukas, pitkä TRS-plugijohto (ns. stereojohto).
Jalkakytkimen tuloon kytketään soittimesta tuleva johto, kun taas kytkimen lähdön ja LWA 1000:n tulon väliin laitetaan paketista löytyvä TRS-johto. Stereojohdon voi kytkeä kumpaan kanavaan vaan, nupin tulojakit tunnistavat mihin kanavaan signaali on menossa ja kytkevät kyseisen kanavan päälle.
Testasin Warwick LWA 1000 -vahvistinta saman valmistajan laadukkaan WCA 410 -kaapin kautta.
WCA 410 (436 €) on erittäin tuhti bassorefleksikaappi, joka on varustettu neljällä kymppituumaisella kaiuttimella, sekä neljätuumaisella diskanttitorvella.
****
Warwickin LWA 1000 tarjoaa valtavasti puhdasta voimaa erittäin kompaktissa formaatissa. Toisin kuin joidenkin muiden valmistajien bassovahvistimet, LWA välittää sähköbasson omaa soundia käytännössä täysin vääristämättä eteenpäin.
Jotkut basistit tykkäävät omia mausteita (särön tai omanlaisen taajuuskäyrän muodossa) lisäävistä vahvistimista, ja miksipä ei? Minä taas haen bassostyrkkarista juuri tällaista puhtautta, jota Warwick LWA 1000 -nuppi tarjoaa.
Kanavien EQ:t toimivat tehokkaasti ja sisäiset kompressorit toimivat mukavan musikaalisella tavalla.
Studiokäytössä arvostetaan varmasti myös tämän nupin prosessoriohjattua tuuletinta, joka toimii hiljaisesti, ja vain silloin, kun sitä tarvitaan.
Hyvän kuvan Warwickin voimasta saa, kun kuuntelee näitä ääninäytteitä läpi: taustalla treenikämpän kattovalaisimien ritilät sirisevät nimittäin mukana, vaikka LWA:n master-volyymi ei ole avattu edes puoleksi:
****
Warwick LWA 1000 on bassovahvistin minun makuun. Soundi on puhdas ja dynaaminen, ja äänenpainetta riittää vaikkapa muillekin jaettavaksi.
The humble ukulele’s popularity has been on the rise over the last few years, not least because these instruments are easy to carry around and plenty of fun to play.
This fact hasn’t gone unnoticed by British brand Tanglewood, who have recently broadened their range of ukes.
****
The quartet of ukes we’ve received for testing – the TU-1CE, the TU-3, the TU-3E and the TU-5 – are all part of Tanglewood’s mahogany-bodied Union-series.
All Union-series ukuleles have mahogany necks with glued-on neck heels and headstocks.
The fingerboards have been crafted from rosewood.
Tanglewood’s geared, open tuners work very well.
Ukuleles come with one of several different bridge designs, depending on the manufacturer.
Tanglewood has chosen the most practical ukulele bridge, which anchors the knotted string ends in little slots cut into the top of the bridge.
All Union-series ukuleles have a sound box made from laminated mahogany.
The instruments have received a clear satin finish.
****
Tanglewood’s TU-1CE (current price in Finland 116 €) is a soprano ukulele with a deep cutaway. It comes with a pickup and preamp installed.
The soprano is the smallest of the common four ukulele sizes. The TU-1CE has a scale of only 34.5 cm.
The workmanship on this Tanglewood (built in the Far East) is very good in relation to its low price. Look at that clean neck joint!
The TU-1CE sports 16 small frets, as well as dot position markers.
This soprano comes factory-equipped with top quality Aquila Nylgut strings.
The Tanglewood’s preamplifier is powered by a button cell and offers controls for volume and tone, as well as a chromatic tuner.
****
The Tanglewood TU-3 (119 €) is a concert-sized uke. A stylish hardcase is included in the price.
A Concert-ukulele is the next bigger size to a soprano.
This model has a 37.5 cm scale.
This TU-3 has an exceptionally nicely grained body…
…with a highly figured back.
****
The TU-3’s electroacoustic version – the Tanglewood TU-3E (129 €) – comes equipped with the same preamp model we’ve already seen on the TU-1CE.
The TU-3E’s fingerboard offers you 18 small frets.
The simple rosette found on all Union-series ukuleles complements the organic, woody look of the instruments very well.
The output jack is situated on the lower rim.
****
Just like the two Union concert-ukuleles, Tanglewood’s baritone uke, the TU-5-ukulelessa (149 €), also comes in its sturdy case.
The baritone is the largest traditional ukulele size, with the TU-5’s scale length measuring 51.2 cm.
The TU-5is equipped with 20 small frets. Our test sample came with a set of black nylon strings tuned to High-g-tuning (d4-g3-h3-e4), meaning that the fourth string is one octave above a regular guitar string.
****
This is what the TU-1CE sounds like when recorded with a condenser microphone:
The built-in piezo system results in a very decent direct sound:
This clips mixes the microphone with the piezo output:
****
I recorded the concert-sized Tanglewoodin TU-3 with an AKG C3000 and a Shure SM57:
****
Acoustically, the piezo-equipped TU-3E sounds virtually indentical to the all-acoustic TU-3:
Sadly, our test sample displayed some sort of trouble with its under-saddle transducer (probably an uneven bridge slot), which rendered the pickup sound rather useless, because the middle pair of strings was much louder than the two outermost strings:
Here’s a mix of the TU-3E’s electric and acoustic signals:
****
I recorded Tanglewood’s TU-5 baritone uke using an AKG C3000 condenser microphone and Shure’s dynamic model SM57:
****
Tanglewood’s Union-series ukes are well-made, lightweight instruments with a very down-to-earth charm.
Regardless of their low price tags these ukes are decent musical instruments, not toys!
I must say I enjoyed Tanglewood’s fat neck profiles a lot. These are neck a grown-up man can hold on to!
Judging by the fine performance of the TU-1CE’s pickup system, I’m willing to believe that the TU-3E’s underwhelming pickup sound is just a one-off oversight in quality control.
Still, the whole picture is really very positive, both in terms of workmanship and sound. The inclusion on classy-looking hard cases in the price of the three ”bigger” models on test makes these Tanglewoods even more enticing. In my view, Tanglewood’s Union-series ukuleles are a great, and affordable, way to get to know the Hawaiian cousin of the guitar.
Tokai Guitars are known for their well-made copies of classic guitar and bass models.
The brand-new Tokai ATE-33N Thinline is part of Tokai’s more affordable Chinese-made range, and represents their version of a Thinline Tele-type guitar.
****
The Tokai ATE-33N Thinline (current price in Finland 437 €) is a real looker and will delight fans of the natural look, despite its moderate price tag.
Roger Rossmeisl – known for his classic Rickenbacker designs – hit upon the concept of the Thinline Telecaster in the late 1960s when working for Fender. The original version was made with a body which featured three large pockets routed out from the back. A separate, glued-on solid piece of wood served as the body’s back.
Tokai approaches the construction of the ATE-33N Thinline the other way around: the pockets are routed into the front of the alder body, which then receives a beautiful, five millimetre thick swamp ash top. This solid ash top was made from three side-by-side pieces on our test sample, with the nicely matched grain efficiently disguising the glue lines.
The body of Tokai’s ATE-33N Thinline sports a gloss finish, while the neck has received a thin satin finish.
This Tokai is no slave to vintage fashion – truss rod adjustment is at the headstock end of the neck, which is a far more practical solution.
These nice Kluson-copies work fine.
The maple fingerboard has a larger radius (meaning it’s flatter) and fatter frets than its Sixties counterpart, making the ATE-33N easier to play. Especially string bending is far more comfortable with this type of neck.
The neck joint is a traditional four screw affair.
From a sonic standpoint, the traditional three-saddle, bent sheet-metal bridge that doubles as a pickup frame is probably a Tele-style guitar’s most important ingredient.
With these bridges octave compensation is always a matter of compromise, but most guitarists learn to live with the design’s limitations.
The ATE-33N Thinline is equipped with two singlecoil pickups that use soft steel slugs as polepieces and bar magnets stuck to the bottom of the bobbin.
Here’s a look at Tokai’s three-position switch and the guitar’s master volume and tone controls.
****
Now seems to be the perfect time to buy an electric guitar, judging by the sheer quality displayed by the very favourably priced Tokai ATE-33N Thinline.
The ATE-33N Thinline seems to tick all the right boxes with ease:
The satin-finished maple neck feels great. It’s rounded D-profile provides a sturdy fundament for tone and sustain, and it is comfortable to play, too. This model’s well-dressed frets and the fretboard’s flatter radius make a slinky set-up possible. Our test sample measured 1.4 mm for the low E and 1.2 mm for the high e (at the 12th fret), and it played well and without string rattles all across the neck.
Played acoustically you can clearly hear the open character of the hollowed out thinline body. Naturally, a T-style thinline won’t win a shouting match over a ES-335, but the hollowed out pockets do still make a discernible difference in this Tokai.
There’s lots of talk on guitar forums about the nastiness of many budget Tele-pickups, but I can only state that Tokai’s set of Mk3-pickups perform rather well. The neck pickup is war and round, but never muddy or one-dimensional. The bridge unit dishes out the Country twang with the right amount of bite and conviction. And the Tokai also nails my favourite Tele tone – the chimey middle setting with both pickups on. This means that changing the Tokai pickups for some aftermarket brand wouldn’t be my first priority, at least…
Here’s a taste of the ATE-33N Thinline’s clean tones, starting with the neck pickup and moving on from there:
And here’s a bit of Rock riffing:
****
In my opinion the Tokai ATE-33N Thinline scores high in the value-for-money stakes. It is a beautiful-looking instrument that plays very well indeed.
I have to admit having some reservations about the pickups before plugging in, but the sound of the Mk3-units has really won me over. This Tokai dishes out all the T-style tones we’ve come to expect from a traditionally styled and built example.
And should you decide to upgrade the pickups, regardless, the ATE-33N Thinline will prove to be a great starting point for any such ventures.
Tech 21 NYC:n upouusi Fly Rig 5 on minikokoinen multiefekti ja vahvistinmallintaja. Legendaarisen puhtaan SansAmp-soundiin on lisätty kaiku, boosteri (Hot), viive-efekti tap tempolla, sekä Marshall-tyylinen särökanava (Plexi).
Blackstar Amplificationin suosittu HT Venue -sarja on saanut rinnalleen uuden HT Metal -sarjan, joiden putkivahvistimet ovat suunnattuja nimenomaan rankkojen musiikkityylien soittajille.
Kitarablogi sai testiin viisiwattisen HT Metal 5 -kombon, joka on suunnattu koti-, treeni- ja studiokäyttöön, sekä tuhdin, 60-wattisen HT Metal 60 -kombon, joka on varustettu peräti kolmella kanavalla.
****
Blackstar HT Metal 5 (495 €) perustuu valmistajan suosittuun HT-5R-putkikomboon, ja uutukaisella on myös sama peruskytkentä firman omalla push-pull-periaatteella toimivalla päätevahvistimella.
HT Metal 5 käyttää kahta putkea – yksi ECC83 (tunnetaan myös tunnuksella 12AX7), sekä yksi 12BH7-malli.
HT-5R:n etukangas on vaihtunut HT Metal 5 -kombossa erittäin tukevaan metalliritilään.
Kotelo on rakennettu puolisuojelluksi. Takaseinän alimpaan kolmasosaan on käytetty metalliritilää, jonka läpi näkyy Blackstarin Kiinassa valmistettu 12-tuumainen kaiutin.
Pieni vahvistin painaa vain 14 kiloa, ja on näin ollen helppoa kantaa kombon yhdestä nahkakahvasta.
Metal 5:n säädinpaneeli on erittäin selkeä:
Putkikombo tarjoaa kaksi kanavaa, jotka ovat Clean ja Overdrive. Clean-kanavassa on yksinkertainen Tone-säädin, kun taas särökanavassa on tarjolla kolmikaistainen EQ Blackstarin patentoimalla ISF-toiminnolla. ISF-säätimellä (Infinite Shape Feature) voi muuttaa vahvistimen perusluonnetta portaattomasti USA:n tyyliseltä (loudness-mainen taajuuskäyrä) brittimäiseen (paksumpi keskialue).
Viimeinen lenkki signaaliketjussa on HT Metal 5:n kaunisääninen digitaalinen kaiku.
Takapaneelin liittimien runsaus on suorastaan hämmästyttävä näin pienessä vahvistimessa:
Vasemmalla näkyy kombon kolme kaiutinlähtöä.
Seuraavaksi tulee Blackstarin kaiutinmallinnuksella varustettu lähtö. Lähdössä on valintanappi, jolla voi vaihtaa virtuaalisen kombo- ja stäkkisoundin välillä. Lähtö toimii myös kuulokkeilla ja/tai silloin, kun vahvistimen kaiutin on standby-kytkimellä mykistetty.
Metal 5:n efektilenkin nimellistasoa voi muuttaa -10 desibelistä +4:ään.
Oikealla reunalla näkyy kombon linjatasoista tuloa, joka sopii esimerkiksi mp3-soittimen kytkemiseen.
Jalkakytkin kanavavaihtoon kuuluu Blackstar HT Metal 5 -kombon hintaan!
****
Blackstar HT Metal 60 (1.120 €) on livekäyttöön tarkoitettu kolmikanavainen voimapesä.
Putkikombon kytkentä on rakennettu kahden ECC83-etuasteputkien sekä kahden 6L6-pääteputkien ympärille.
Koteloon on asennettu kaksi Celestion-kaiutinta.
Täysin suljetulla kotelolla haetaan HT Metal 60 -komboon stäkin tyylistä suunnattavuutta ja potkua.
Koska tällaisen putkikombon paino on jo huomattava (30 kg), on HT Metal 60:een lisätty kotelon sivuun upotettuja metallikahvoja, mikä on mielestäni erittäin tervetullut ratkaisu.
Blackstarin puhdas kanava tarjoaa kaksi erilaista karakteeriä (Voice): Boutique Clean -niminen vaihtoehto toimii A-luokan kytkennöillä, ja on hieman dynaamisempi, mutta samalla myös aavistuksen verran rosoisempi, kuin isompaa puhdasta headroomia omaavaa Modern Clean -vastine.
Erillisillä Bass- ja Treble-sävynsäätimillä oman soundin löytäminen on helppoa.
HT Metal 60:n kahdella särökanavilla – OD1 ja OD2 – on yhteiset EQ:t, mutta hieman erilainen perusluonne.
OD1 tarjoaa hieman vähemmän säröä kuin OD2. Kanavan miedompi kompressio ja pikkuisen kuivempi alapää vie OD1:stä enemmän tuhtien komppiosuuksien suuntaan.
OD2:lta taas saa enemmän säröä, ja kanavan kompressio on todella kermainen. Samalla löytyy kuitenkin juuri se oikea määrä purevuutta, että kitarasoolo ei huku muun bändin alle.
Masterosastolta löytyy digikaiun ja master volumen lisäksi vielä alamiddleen ja bassoon vaikuttava Resonance-säädin, sekä preesensaluetta muokkaava Presence-säädin.
HT Metal 60 -kombon viiden kaiutinlähdön ansiosta löytyy varmasti omalle setupille se oikea vaihtoehto.
Kaiutinmallinuksella varustettu linjatasoinen lähtö, sekä Blackstarin mainio efektilenkki ovat tuttuja jo HT Metal viitosesta, mutta isossa kombossa voi myös valita kahden eri kaikusoundin välillä.
Siniseen tietokoneliittimeen menee pakettiin kuuluva reilunkokoinen FS-7-kytkinlauta (kts. alle), jolla voi vaihtaa kanavia ja kytkeä halutessa kaiun pois päältä.
Toiseen Footswitch-jakkiin voi liittää yksittäisen kytkimen, jolla saa tarvittaessa vielä lisäboostin kaikille kanaville. Lisävahvistus on säädetty valmiiksi tehtaassa, eikä sen tasoon pysty vaikuttamaan itse.
****
Blackstar HT Metal 5:n Clean-kanavalta saa soundeja putipuhtaasta mietoon Blues-säröön asti.
Volyymiä löytyy pikkukombosta enemmän kuin riittävästi olohuone- tai studiokäyttöön. Blackstarin puhdas headroom ei ole kuitenkin erityisen suuri, minkä takia humbuckereilla varustetuissa kitaroissa kitaran volume-säätimen käyttö on lähes pakollinen.
Tällainen on Hamer USA Studio Custom -kitaralla soitettu Clean-kanava äänitettynä Shure SM57 -mikrofonin kautta:
Sama pätkä äänitetty takapaneelin linjalähdön kautta:
HT Metal 5:n särökanava on erittäin mainio ja maukas. Blackstarin 12-tuumaisesta kaiuttimesta lähtee niin täyteläinen, voimakas ja dynaaminen ääni, että on vaikea uskoa, että se lähtee tällaisesta pikkustyrkkarista!
ISF-säädin täysille avattuna antaa kombolle hyvin uskottavan vanhan liiton Marshall-soundin, sekä mikrofonilla…
…että linjalähdon kautta poimittuna.
ISF nollalla tuo esiin Rectifier-tyylisiä vaihtoehoja (ensin SM57, sitten linjalähtö):
****
Blackstar HT Metal 60 -kombon soundivalikoima on luonnollisesti pikkukomboon nähden huomattavasti laajempi.
Puhtaita soundeja on saatavilla kahtena hieman erilaisena versiona, joista Boutique Clean on se täyteläisempi vaihtoehto.
SM57:
Linjalähtö:
Modern Clean taas soi mielestäni hieman kompaktimmin ja kirkkaammin (ensin Shure SM57, sen alla linjalähdön kautta poimittuna):
OD1-kanavan esimerkkejä on soitettu drop-D-virityksessä.
Ensin ”Britti-versio” (ISF=10):
Sitten ”US-versio” (ISF=0):
Samoilla EQ-asetuksilla OD2-kanava on hieman kirkkaampi kuin ykkösvaihtoehto.
ISF=10 (”UK”):
ISF=0 (”USA”):
****
Minun mielestäni HT Metal -sarja on loistava lisäys Blackstarin tuotevalikoimaan, joka ottaa nykyaikaisen Metal-soittajan tarpeet huomioon.
HT Metal 5 -kombon puhdas soundi on hyvin käyttökelpoinen, vaikka kanavalla on tarjolla headroomia vain rajoitetusti. Pikkukombon loistavuus piilee sen sijaan tämän putkivahvistimen särösoundeissa, jotka kuulostavat hämmästyttävän isoilta.
Blackstar HT Metal 60 on metallimiehen uskollinen keikkakone. Ammattitason putkikombosta löytyy sekä erittäin maukkaita puhtaita soundeja että yllin kyllin rankkaa säröä kermaisella kompressiolla höystettynä. Kovaäänisen kombon puhti riittää varmasti useimmissa tapauksissa ilman lisäkaappiakin.
Blackstar Amplification’s new, affordable ID:Core Amplifier Series features the core attributes of Blackstar’s original ID:Series.
These programmable, wide-stereo guitar combo amps are small in size, but they deliver huge tone.
Well-suited for personal practice or bedroom jamming along with a CD or MP3 player, they’re available in 10-, 20- and 40-watt configurations. Additional features include six onboard voices, effects and INSIDER GUI software for creating, storing and sharing patches.
James Hetfield on muusikko, joka ei varmastikaan enää kaipaa esittelyä. Mies on Metallican keulahahmo, vokalisti, lauluntekijä ja kitaristi, ja hän on vaikuttanut ratkaisevasti koko Metal-genren kehitykseen.
Metallica-bändin kitaristit – Hetfield ja hänen kolleegansa Kirk Hammet – ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä ESP Guitarsin kanssa. LTD James Hetfield Snakebyte on tämän yhteistyön tuorein hedelmä.
****
James Hetfield soitti Metallican alkuaikoina Gibsonin Explorer-mallia, ja kitarasankari näköään pitää edelleen kyseisen kitaran kulmikkaista muodoista.
LTD James Hetfield Snakebyte (1.096 €) on perusteellisesti päivitetty nykyaikainen metallikitara, jolla on kuitenkin selkeitä Explorer-vaikutteita.
Kitaran runko ja sen liimaliitoksella runkoon kiinnitetty kaula ovat mahonkia, kun taas Snakebyten sysimusta otelauta on veistetty eebenpuusta.
Mukavuuden – ja kevyemmän painon – nimessä LTD:n runko on Gibson-klassikkoon verrattuna pienempi.
Rungon bassopuolen pitkä ja loiva viiste on vaikea vangita valokuvaan, mutta se on omiaan tekemään Hetfield-mallista mukavan.
Sperzel-lukkovirittimet on valittu Snakebyte-malliin niiden laadun ja toimintavarmuuden takia.
Tone Prosin talla ja kieltenpidin lukitaan säätämisen jälkeen vankasti paikoilleen kuusiokoloruuveilla. Näin kitaran säädöt pysyvät muuttumattomina myös rankassa lavashowssa.
LTD Snakebyteen on asennettu 22 jumbokokoista nauhaa. Testikitaran nauhatyö oli ensiluokkaista.
James Hetfield on ollut jo todella pitkään EMG:n aktiivimikkien käyttäjä. Muutama vuosi sitten hän sai myös oman EMG JH ”Het” -humbuckersetin, joka on tietenkin käytössä myös uudessa nimikko LTD:ssä.
JH-N-kaulamikrofoni on kehitelty käyttämään EMG 60 -mikrofonia lähtökohtana, mutta Hetfield-mikissä on yksittäisiä keraamisia magneetteja ja paksumpia keloja. EMG 81 taas on toiminut JH-B-tallamikrofonin ponnahduslautana, mutta tässä käytetään keraamisten tankomagneettien lisäksi vielä teräksisiä napapaloja.
Lopputulokseksi luvataan lämpimämpi perussoundi, entistäkin enemmän lähtötehoa, sekä selkeämpää atakkia.
Aha, kaksi säädintä ja kolmiasentoinen vipukytkin – asia selvä, eikö niin…
Ei niin nopeasti! Kytkin kyllä toimii perinteisellä tavalla, mutta potikat eivät ole master volume ja master tone, vaan kummankin mikin oma volume säädin.
James Hetfieldillä ei ole tarvetta sävynsäätimeen kitarassaan, koska hänen kitarateknikkonsa säätää kaikki tärkeät vahvistin- ja efektiasetukset omatoimisesti settilistan mukaan. Mestarille jää näin soittamisen ja laulamisen lisäksi lavalla vain oikean mikrofonin valinta.
Paristolokeron kansi kiinnitetään asianmukaisesti koneruuveilla, mikä on puuruuveja huomattavasti kestävämpi ratkaisu.
****
On totta, että vuonna 1958 ilmestynyt Gibson Explorer oli melkoinen edelläkävijä uskaliaan muotoilunsa ansiosta. Mutta on myös totta, että suurikokoinen kitaraklassikko tuntuu hihnassa usein kuin mahan edessä roikkuvalta massiiviselta yöpöydältä.
Hetfieldin nimikkomalli on mielestäni onnistunut erittäin hyvin säilyttämään Explorerin metallimuusikolle niin tärkeää kulmikasta imagoa. LTD Snakebyte on kuitenkin huomattavasti kompaktimpi sähkökitara, joka on esikuvaansa nähden helpompi kantaa ja soittaa.
Hetfield Snakebyte soitettavuus on erittäin hyvällä mallilla, niin kuin pro-luokan soittimesta sopii odottaakin. Kaulaprofiiliksi on valittu mukavan täyteläinen ”C”. Tatsi on säädetty testiyksilössä mukavan kevyeksi. Kymppisatsilla kielten korkeus on 12. nauhan kohdalla 1,8 mm (matala E) ja 1,6 mm (korkea e-kieli), ja kielet soivat puhtaasti ja täysin rämisemättä koko otelaudan pituudella.
Testikitaran akustinen soundi löi minut ihanuudellaan täysin ällikällä. Äänessä on erittäin tarkka, pianomainen atakki, sekä avoin ja tasainen sustain-vaihe.
EMG:n aktiivinen ”Het” Set -parivaljakko on erittäin suuritehoinen, mutta mikrofonit tarjoavat kuitenkin hyvin kauniita ja avoimia clean-soundeja ilman häiritsevää keskialueen honottamista:
High Gain -kanavaan soitettuna LTD Snakebytestä irtoaa – yllätys, yllätys – James Hetfieldin legendaarinen Metal-soundi, josta löytyy rutkasti potkua ja preesensalueen purevuutta:
****
LTD James Hetfield Snakebyte on mielestäni selvästi pro-luokan täsmätyökalu laatutietoiselle metallimiehelle (ja -naiselle). Tämä ei ehkä ole maailman monipuolisin sähkökitara, mutta rankkojen tyylien kitaristeille se tarjoaa suorinta tie musiikilliseen nirvanaan.
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 