Testipenkissä: Vox Mark III + Mark V

****

Vox Mark III – headstock logo

Voxin 1960-luvun Mark III- ja Mark V -kitarat – jotka tunnetaan myös nimillä Teardrop (Mark III) ja Phantom (Mark V) – ovat jälleen saatavissa musiikkikaupoista. Brittiboomi-mallien tunnetuimmat käyttäjät olivat 1960-luvulla Rolling Stonesien Brian Jones (Mark III) ja Hollies-yhtiön Tony Hicks (Mark V).

Todella ilahduttavaa on, että uusi Vox-kaksikko on saatavilla erittäin maltillisella hinnalla.

****

Vox Mark III – full front

Vox Mark III (355 €) muistuttaa symmetrisellä rungollaan hieman kreikkalaista busukia.

Uusintapainos valmistetaan lyhyellä 22-tuuman (610 mm) mensuurilla, minkä ansiosta se sopii hyvin myös nuorten soittimeksi.

Vox Mark III – full back

Lehmusrunkoon ruuvattu kaula on veistetty vaahterasta, ja Teardropin otelauta on palisanteria.

Vox Mark III – headstock

Legendaarinen Vox-lavan uusi versio on hieman pienempi kuin alkuperäinen ja mielestäni paljon alkuperäistä kätevämpi.

Vox Mark III – tuners

Nykyaikaisissa suljetuissa virittimissä on valkoisia muovinuppeja.

Vox Mark III – vibrato

Vox Mark III on varustettu nykyaikaisella vibratallalla.

Vox Mark III – vibrato springs

Tehtaalta Mark III ja Mark V lähtevät kolmella jousella varustettuina, mutta topatussa pussissa on pakattu vielä yksi jousi mukaan.

Vintage-snobit eivät luultavasti tykkää tämän vibran ohuesta blokista, koska sanotaan, että sustainin kannalta massiivisempi on parempi. Toisaalta myös Floyd Rose -vibroissa käytetään vintagea ohuempaa blokkia.

Vox Mark III – pickups

Vox-mallin kolmesta yksikelaisista voi varmasti odottaa raikasta soundia kuuskytluvun hengessä.

Vox Mark III – controls

Elektroniikka koostuu yhdestä viisipykäläisestä kytkimestä, sekä master tone- ja master volume -säätimistä.

****

Vox Mark V – full front

Kulmikkaan Vox Mark V:n (355 €) perusresepti on periaatteessa sama kuin Mark kolmosessa.

Vox Mark V – full back

Myös Fantomin lehmusrunkoon on lisätty mukavuusviiste soittajan kylkiluita/vatsaa varten.

Vox Mark V – headstock

Mark-mallien kaulat ovat samanlaisia, aina kiiltävää viimeistelyä myöten.

Vox Mark V – vibrato

Mark V:ssa kolmikerroksinen pleksi ympäröi kitaran vibratallaa.

Vox Mark V – frets

Vox-soittimien nauhatyö on yllättävän laadukasta, kun katsoo Mark-mallien hintalappuja. Nauhat on kiillotettu ja niidet päät on pyöristetty huolellisesti.

Vox Mark V – pickups

Vox Mark V Phantom -kitarassa käytetään samoja mikrofoneja…

Vox Mark V – controls

…sekä samaa elektroniikkaa kuin Mark III Teardropissa.

Vox Mark III – gigbag

Topattu pussi kuuluu Mark-malleissa hintaan!

****

Vox Mark III – beauty shot 2

Vox Mark III on erittäin kompakti kitara, ja testissä käynyt yksilö mukavan kevyt. Rungon pyöreän muotoilun takia Teardrop ei ole ehkä maailman luontevin ”sohvakitara”, mutta hihnan varressa kitaraa on hyvin mukava kantaa.

Lyhyen skaalan ja kiiltäväksi lakatun, pyöreällä D-profiililla varustetun kaulan ansiosta tällä Voxilla on samantyyppiset vibat kuin esimerkiksi Fenderin Mustang-mallissa, ja tehdaskieliä (010-satsi) on erittäin helppoa venyttää. Vaikka kielet oli säädetty hyvin lähelle otelautaa (E: 1,6 mm/e: 1,3 mm), Mark III Teardrop soi puhtaasti ja rämisemättä. Vibratalla toimii maltillisesti käytettynä hyvin, mutta Floyd Rosen haastajaksi sitä ei tietenkään ole.

Vox Mark III:n akustinen ääni on hyvin Fender-mainen, mutta samalla kauniin lämmin.

Vox Teardrop -mallin puhdas soundi sopii vaikkapa rautalankaan tai funk-musiikkiin:

Säröpuolella homman nimi on Vintage Rock:

Vox Mark III – back beauty

****

Vox Mark V – beauty shot 2

Vox Mark V on sylissä hieman vastahakoinen tapaus, ja hyvän soittoasennon löytämiseen menee tovi. Kevyt testiyksilö roikkuu kuitenkin hihnassa todella hyvässä tasapainossa.

Phantomin soittotuntuma on erittäin lähellä Teardrop-mallia, nimittäin vintage-tyylinen ja mukava. Testiyksilössä intonaatio oli säädetty kahdelle kielelle hieman nuotin vierestä, mutta homma hoitui nopeasti ristiruuvarilla. Kitaran tatsi oli säädetty myös Vox Mark V:ssa hyvin kevyeksi (E: 1,6 mm/e: 1,1 mm). Jos haluaa soittotuntumasta vielä kiinteämmän, suosittelisin pykälän paksumman 011-satsin käyttämistä.

Molemmat Vox-kitarat kuulostavat miltei samalta, sekä akustisesti että vahvistimen kautta soitettuina.

Tällainen on Mark V Phantomin puhdas soundi pienen Marshall-kombon kautta soitettuna:

Mark V:n Rock-soundista löytyy mukavasti karkeutta ja asennetta:

Vox Mark V – back beauty

****

Vox Mark III – beauty shot 1

Vox Mark -mallien erikoisten runkomuotojen takia voisi helposti erehtyä lokeroimaan Teardrop- ja Phantom-kitarat pelkiksi ”musiikkivideo-kitaroiksi”.

Totuus on kuitenkin, että sekä Mark III että Mark V toimivat ilahduttavan hyvin Pop-, Beat-, Blues- ja Classic Rock -genreissä. Uudet Voxit tarjoavat roimasti vastinetta rahalle, koska niiden soitettavuus ja soundi ovat enemmän kuin kohdillaan. Suosittelen!

Vox Mark V – beauty shot 1

****

Vox Mark -sarjan kitarat

Vox Mark III Teardrop – 355 €

Vox Mark V Phantom – 355 €

Maahantuoja: EM Nordic

Suuri kiitos DLX Musiikille testisoittimien lainaamisesta!

****

Plussat (molemmat mallit):

+ ulkonäkö

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ soundi

+ topattu pussi kuuluu hintaan

Miinukset (molemmat mallit):

– eivät istu kovin luontevasti sylissä

Vox Mark III – Vox crest

”Pisara” ja ”Fantomi” tulivat takaisin – Vox Mark III ja Mark V

markiii_rd

markv_wh

1960-luvun legendaariset Vox III– (aka Teardrop) ja Mark V -mallit (aka Phantom) ovat tulleet takaisin, uusina edullisina versioina.

Kitaroissa on ruuvikaula vaahterasta palisanteriotelaudalla, sekä lehmusrunko. Molemmat mallit ovat lyhytskaalaisia (61 cm), ja niissä on kolme yksikelaista mikrofonia ja moderni Strato-tyylinen vibratalla.

Kitaroiden lisäksi Vox tarjoaa nyt myös lyhytskaalaisia Mark III ja Mark V -bassoja.

lg_markiii_bass_sf

lg_markv_bass_bk

****

Maahantuoja: EM Nordic

Uutuus 2013: LTD-Elite-sarja

Uudet LTD-Elite-sarjan sähkökitarat ja bassot valmistetaan käsityönä Japanissa. Toisin kuten muut LTD-mallit, joita valmistetaan eri puolilla Aasiaa, LTD-Elite-sarjalaiset valmistetaan samalla tehtaalla, mistä tulevat myös kaikki ”high-end” ESP-mallit. 

Ensimmäiset julkistetut LTD-Elite-mallit perustuvat suoraan kaikkein suosituimpiin ESP:n malleihin. Aluksi tuotantoon tulee seitsemän erilaista sähkökitaraa, malleina ST-1, Eclipse-I, Horizon-III NT, Horizon-III FR ja M-II  sekä kaksi bassoa, nelikielinen J-4  sekä viisikielinen J-5.

Lisätietoa saa TÄSTÄ.

LTD-Elite ST-1

LTD-Elite Eclipse-1

Kaksi uutta bassoa Squierilta – Telecaster Bass ja Telecaster Bass Special

Squier Vintage Modified Telecaster Bass on mielenkiintoinen sekoitus 1950-luvun Presarista ja Telecaster-kitarasta.

Bassossa on keskipitkä mensuuri (32 tuumaa/81,3 cm) ja yksi yksikelainen Duncan Designed -mikrofoni. Kolmiasentoinen kytkin mahdollistaa tavallisen sähköbassosoundin lisäksi myös erittäin tummia vaihtoehtoja tai nasaaleja baritoni-soundeja.

****

Squier Vintage Modified Telecaster Bass Special taas tarjoaa kaksi hyvin erilaista mikkiä samassa paketissa. Kaulan läheltä löytyy Fender Wide Range -humbuckeri ja tallan viereen on asennettu Duncan Designed -merkkinen Jazz-basson yksikelainen.

Uutuudet: Gibsonilta tribuutteja 1970-luvulle

Gibson jatkaa menneiden vuosikymmenien juhlimista edullisilla erikoismalleilla. Uusinta ovat 1970-luvun tribuutteja, joita on saatavilla peräti kolmena kappaleena.

Les Paul Studio ’70s Tribute -mallissa on mahongista ja vaahterasta veistetty runko ilman reunalistoituksia. Sekä kaula että otelauta ovat vaahteraa, viimeksi mainitun tapauksessa kyse on lämpökäsiteltystä puusta.

1970-luvun tavoin viritinlapa on huomattavasti isompi kuin 1950-luvun (ja nykypäivänkin) malleissa yleensä. Kaulaprofiilikin on teeman mukainen – kaula alkaa hyvin kapeana ja ohuina satulan kohdalla, mutta kasvaa nopeasti paksuutta ja leveyttä matkalla runkoa kohti.

SG Special ’70s Tribute on SG-malliston vastine Les Paul ’70s Tribute -kitaralle. Tässäkin mallissa sekä kaulaa että otelautaa on veistetty vaahterasta.

SG ’70s -tribuutissa käytetään samaa kapeaa kaulaprofiilia kuin Les Paulissa. Kaulaprofiilin lisäksi myös SG:n pienet neliskulmaiset otemerkit on lainattu suoraan 1970-luvun SG-kitaroista.

Vaikka Firebird Studio ’70s Tribute -mallissa käytetään reverse-tyylistä mahonkirunkoa, tämän kitaran vaahterakaula on liitetty runkoon liimaamalla, kun taas vanha klassikko oli kaula-läpi-rungon malli.

Kaikkiin kolmeen malliin on asennettu upouudet minihumbuckerit. Niiden ulkonäkö on hyvin lähellä 70-luvun alkuperäisiä mikrofonia, mutta uusissa malleissa käytetään mikrofonikuorien alla veitsenterän tyylisiä pitkiä magneetteja. Alkuperäisissä 70-luvun minihumbuckereissa taas oli keloissa vain napapaloja ja magneetti itse oli kiinnitetty kelojen alle.

Uusille Dual Blade Alnico II -humbuckerille luvataan mehukas ja dynaaminen soundi, jossa on enemmän kirkkautta kuin tavallisissa humbucker-mikrofoneissa.

****

Lisätiedot: Into-Luthman

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑