Avainsana: review

Review: Kataja Guitars – three basses

****

Ari Kataja’s Kataja Custom Shop is a small builder from Tampere (Finland), who has concentrated on one-offs for his clients up to now (alongside repair work).

Kataja Guitars have recently come out with their line of Fender-inspired basses, produced in small runs; the new models were also on display at this year’s Bassopäivä (the annual Bass Day at the Pop-Jazz-Academy in Helsinki).

Kitarablogi.com jumped at the opportunity to get three models for a review:

Ari Kataja’s version of a P-bass…

…a model based on a 1960 Jazz…

…as well as a ca 1962/63 Jazz Bass -based bass (current prices in Finland start from 1,920 €, incl gigbag).

****

Kataja Custom basses are crafted in Finland – start to finish. Even though there is quite a number of so-called custom builders, who use pre-fabricated bodies and necks as their basic ingredients, this is not the way for Mr Kataja. His instruments start life as wood blanks, carefully dried to a correct moisture content.

Shared features among the three review basses are bodies crafted from alder and maple necks sporting rosewood fingerboards.

Ari Kataja is also a stickler for period-correct parts and hardware. Take the tortie ’guard on the white 1960 J-model, for example, which is a special item using vintage-style celluloid for its top layer.

All three models have been finished using a modern type of nitrocellulose lacquer. The resulting finish is very thin and hard, protecting the wood, but not inhibiting the instruments’ vibrations.

The P-model’s headstock comes finished in clear lacquer…

…while both of the J-models on review here…

…sport colour finishes, matching their bodies.

The tuning machines are modern reproduction of the reverse-action Klusons from the 1950’s and 60s. The keys still have to be turned the ”wrong” way around, compared to modern machine heads, but the tuning ratio is finer on these improved vintage reissues.

The review basses sport gorgeous Madagascar rosewood fingerboards.

The white 60 J comes with small vintage-sized frets…

…while the P-model and the 62 J both come equipped with medium-sized frets.

The neck joints are traditional. Following a late-50s/early-60s pattern, all basses have deep contouring for added comfort.

All three instruments come with a period-correct vintage bridge with threaded bridge saddles. This makes it possible to set the distance between the strings simply by lifting each string from one ”groove” to another.

****

The Kataja 60 P and 60 J have pickups loaded with 0,195″-diameter (4,95 mm) alnico magnets with bevelled tips.

The bevelling was used to prevent the magnets from chipping the vulcanised fibreboard coil formers, when the magnets were tapped through their holes.

The guitar boom of the 1960s made it paramount to increase production numbers and production efficiency. One step was bringing down the diameter of the pickup magnets marginally to 0,187″ (4,75 mm). The slightly slimmer magnets were easier to get through the fibreboard coil formers, which made the bevelling unnecessary. Thrue to style, Kataja’s 62 J model uses this type of magnet in its pickups.

There are also other differences between the pickups that aren’t easy to spot: The P and  60 J models’ pickups are wound with the period-correct Heavy Formvar -wire, while the blue Kataja’s pickups use the Plain Enamel -variety. Also, the fibreboard coil formers are coloured differently, according to the bass’ respective ”vintage”.

The white J-type features two stacked, concentric controls, with the silver top being each pickup’s volume control, and the lower ”ring” being the pickup’s own tone roll-off.

This set-up was changed in 1962 to the control lay-out we all know and love so well – separate volumes, one per pickup, with a shared master tone control.

****

These three basses by the Kataja Custom Shop are amazing, top-drawer instruments, designed for the vintage fanatic. The workmanship on display is first-rate, and the way with which Ari Kataja is able to zone in on each minute detail says a lot about this craftsman’s dedication and passion.

As is implied in the name, a Custom Shop’s forte is the flexibility with which it can accommodate a customer’s special wishes into the finished instrument. In the case of these three basses, Mr Kataja fattend up the neck profiles a little bit to his own preference.

The Kataja basses play like a dream and sound fantastic.

I recorded the following soundbites direct, using a Sans Amp Bass Driver DI plugged into a Focusrite Saffire 6 USB -soundcard. Each style has been recorded with one set of Sans Amp settings, taking care to keep the differences between each bass in terms of output level and sound intact. With the J-types each bass line is first played using only the neck pickup, then repeated with both pickups on full, and lastly recorded via the bridge unit on its own.

Kataja 60 P – fingerstyle

Kataja 60 J – fingerstyle

Kataja 62 J – fingerstyle

……

Kataja 60 P – pleck

Kataja 60 J – pleck

Kataja 62 J – pleck

……

Kataja 60 P – slap

Kataja 60 J – slap

Kataja 62 J – slap

****

As you can clearly hear, the Kataja-basses deliver great, vintage tones. The pickups vintage-style medium output only helps in achieving the clear and dynamic tones the originals of yore are so famous for.

In light of the offered build quality and the tasty tones on tap, Kataja’s pricing can only be seen as truly affordable.

If you’re on the lookout for an investment-grade, vintage-style bass, you should definitely try one of Kataja Custom Shop’s creations!

****

Kataja Custom Shop – vintage-style basses

current prices in Finland start from 1,920 €, incl gigbag

Contact: Kataja Guitars

Pros:

+ Made in Finland

+ workmanship

+ playability

+ sound

+ Kataja-pickups

+ satin finishes necks on review samples

+ fair price

****

1

Testipenkissä: Yamaha Pacifica 611H

Kun Yamaha esitteli ensimmäisen Pacifica-mallinsa 1990-luvun alussa, varmasti kukaan ei olisi uskonnut, että kyseisestä mallista syntyisi näin menestyksekäs ja laaja mallisto. Alkuperäinen Pacifica kehiteltiin kokeilumielessä Yamahan USA Westcoast Custom Shopissa, ja soittimen isät ovat Rich Lasner ja Leo Knapp.

Vuosien aikana Pacifica-nimitystä kantoi hieman laajempi katras erimuotoisia kitaroita, mutta pääsääntöisesti Pacificat ovat olleet Strato-tyylisiä – näin myös tämänhetkinen top-malli Pacifica 611H.

****

Uskomatonta, mutta totta: laadukas ja kaunis Yamaha Pacifica 611H –kitara valmistetaan Indonesiassa, mikä selittää sen erittäin maltillisen hinnan (F-Musiikin hinta: 595 €).

Puut on valittu perinteitä kunnioittaen: ruuvikaula on veistetty vaahterasta, otelauta palisanterista, ja runkopuuna on käytetty kolme palaa leppää. Koristeeksi on liimattu loimuvaahteraviilut sekä rungon että lavan etupuolelle.

Rungon viisteiden ansiosta kitara istuu mukavasti soittajan sylissä.

Vintage on tulossa jälleen muotiin – Pacifica 611H:lla on uutena ominaisuutena kiiltävä (ja kellertävä) lakkaus kaulassa.

Sekä satula että kieliohjaimet tulevat Graph Techiltä, ja niiden materiaali on Teflonia sisältävä, itsevoiteleva keraaminen Black Tusq. Black Tusqin lujuus parantaa kitaran sointia, samalla kun itsevoitelu vähentää tehokkaasti kitkaa virittäessä.

Vaikka tässä Yamahassa ei ole vibratallaa, on soittimen virittimiksi valittu laadukkaat Grover-lukkovirittimet. Uusien Groverien suuri etu on, että kielten vaihtoon ei tarvitse työkaluja, vaan nuppia kääntämällä kieli ensin lukitetaan viritintappiin, ennen kuin tappi alkaa kääntyä.

Miksi ei kaikilla valmistajilla voi olla näin tiukka laadunvalvonta? Pacifican nauhatyö on hintaluokassaan esimerkkilistä sorttia – sileän soittopinnan sekä pyöristettyjen nauhapääiden ansiosta 611H tuntuu huomattavasti kaliimmalta soittimelta kuin mikä se on.

Perinteinen ruuviliitos – kun se kerran toimii, niin miksi sitä pitäisi muuttaa?

Kilpikonnakuvioinen plektrasuoja istuu tyylikkäästi Yamahan kauniiseen punaruskeaan Root Beer -väritykseen.

Yamaha käyttää Graph Techin String Saver -tallapaloja 611-mallin kiinteassä tallassa. Itsevoiteleva materiaali pidentää kielten käyttöaikaa ja vähentää huomattavasti joistakin metallisatuloista tuttua, ikävää nasaalisuutta.

Laatukitaraa on varustettu laatumikrofoneilla: monissa kitaroissa näkyy nykyään P-90:n ja tallahumbuckerin yhdistelmää. Pacifica 611H:n tapauksessa kaulamikrofoniksi on valittu Seymour Duncanin SP-90-mikkiä, joka on firman pikkutarkka jäljennös alkuperäisestä 1950-luvun Gibson P-90:stä. Kitaran tallahumbucker on Duncanin Custom 5 -malli, joka on keskivahva mikrofoni Alnico 5 -magneettilla.

Säädinosasto koostuu yhdestä kolmiasentoisesta vipukytkimestä, sekä master volumesta ja master tonesta. Tone-potikassa on nostokytkin, jolla voi puolittaa tallahumbuckerin.

Erittäin siistiä työtä voi löytyä myös elektroniikkalokerossa, joka on suojattu ulkoisilta häiriöiltä grafiittimaalilla.

****

Pacifica 611H:n soittotuntuma on hyvin mukava, loistavan nauhatyön, sekä kaulan hyvin mukavan, keskipaksun C-läpileikkauksen ansiosta. Testiyksilö oli myös miellyttävän kevyt.

Yamahan selkeä ja avoin akustinen luonne säilyy myös vahvistetussa soundissa. Yksikelaisen P-90:n yhdistäminen tallahumbuckeriin on Pacifican tapauksessa hyvin toimiva ratkaisu. Kaulamikrofoni ei jää teholtaan lainkaan humbuckein varjoon, ja yksikelainen pystyy tuottamaan huomattavasti selkeämpää soundia kaulan lähellä kuin monet humbuckerit.

Esimerkkipätkissä aloitan kaulamikrofonista, minkä jälkeen kuullaan puolitettua humbuckeria ensin kaulamikrofonin kanssa ja sen jälkeen ilman. Lopuksi tulevat kytkimen keski- ja talla-asento täydellä humbuckerilla soitettuna:

Yamaha Pacifica 611H – puhdas

Yamaha Pacifica 611H – säröllä

Mielestäni Yamaha Pacifica 611H tarjoaa uskomattoman hyvää vastinetta rahalle. Tällä soittimella riittää rahkeet myös ammattimuusikon käyttöön, suoraan paketista ja ilman modausta!

****

Yamaha Pacifica  611H

F-Musiikin hinta: 595 €

Maahantuoja: F-Musiikki

Plussat:

• hinta-laatu-suhde

• lukkovirittimet

• Graph Tech -satula ja -tallapalat

• työnjälki

• soitettavuus

• soundi

• monipuolisuus

****

****

Yamaha Pacifica 611H – videon audioraita

****

0

Testipenkissä: PRS Studio

****

Viime vuoden puolella ilmestynyt PRS Studio -malli on firman jatkuvan kehityksen tämänhetkinen huipentuma. Tähän kitaraan sisältyy pitkä lista parannuksia monissa yksityiskohdisssa, sekä PRS:n uudet Narrowfield-humbuckerit.

****

Gibsonilla sana ”studio” viittaa tavallisesti ”standardia” edullisempaan versioon. PRS Guitarsin Studio-mallissa ei todellakaan ole kyse säästöversiosta, vaan nimi tulee tämän mallin monipuolisista soundimahdollisuuksista.

PRS Studio (DLX Musicin hinta 2.995 €) on liimakaulainen sähkökitara firman perinteisellä 25-tuumaisella (63,5 cm) mensuurilla. Pramea loimuvaahterakansi on jokaisessa Studiossa vakiona. Malli on saatavana usealla eri värityksellä, sekä PRS-vibratallalla tai firman wrapover-tallalla varustettuna.

Sekä kaula että rungon takaosa ovat ensiluokkaista mahonkia. Studiota valmistetaan kahdella uudella kaulaprofiililla: Pattern Neck on täyteläisempi vaihtoehto, kun taas Pattern Thin Neck on ohuempi.

Uusissa PRS Phase III -virittimissä on kielten lukitus, messingistä tehdyt tapit, sekä vintagea tiukemmin lapaan istuvat kaulukset.

Oletin, että virittimien puoliavoimiim koteloihin on päädytty painosyistä, mutta yhdessä firman You Tube -videossa Herra Smith kertoo, että tämä ratkaisu on valittu, koska ”se näyttää niin kivalta”.

PRS Studion vakiovarustukseen kuuluvat myös ruusupuisen otelaudan lintu-upotukset. Uusimmassa versiossa on kermanvaalea ulkoreuna ja pähkinäpuusta veistetty sisäosa.

Nauhatyö on testisoittimessa suorastaan esimerkkillistä.

Tältä näyttää Paul Reed Smith Guitarsin perinteinen liimaliitos sustainea lisäävällä, tukevalla kaulakorolla.

Firman rungon muotoilusta on tullut vuosien myötä klassikko.

Kitarafaneille tämä on suorastaan henkeäsalpaava näky – PRS:n kuuluisa ”feikki” reunalistoitus, jossa kannen reuna jätetään värjäämättä.

Viime vuosina PRS:n mikrofonivalikoima on käynyt läpi perusteellisen uudistusprosessin: tallamikrofoniksi on valittu PRS:n vintage-tyylinen 57/08-humbucker, joka on monien mielestä paras PRS-humbucker ikinä. 57/08:n metallikansi on harjattua alumiinia, ja pikanttina detaljina mikin mallitunnus on tallaversioissa aina päälaellaan.

Uusinta uutta on kaula- ja keskiasemaan asennettu Narrowfield-humbucker, joka on ihan uusi mikrofonityyppi omalla soundillaan. Narrowfieldissä on vintage-humbuckerin lähtöteho ja lämmin perusluonne, mutta kapeamman magneettisen ikkunan ansiosta erilainen preesensalueen rakenne ja hieman tuoreempi diskantti.

Tone-potikassa on nostokytkin, joka puolittaa yläasennossa tallahumbuckerin.

PRS:n vintage-tyylinen vibrato on itsekin legendaarinen parannus Leo Fenderin alkuperäisestä Strato-vibrasta.

Vibrablokki on valmistettu isosta messinkipalasta.

Tällaiselta testisoittimen elektroniikkalokero näyttää – ei ehkä siistein näkemäni PRS-kitara, mutta puupöly ei haittaa mitenkään kitaran toimivuutta.

Laadukas laukku kuuluu luonnollisesti PRS Studion hintaan.

****

Studion uusi Pattern-kaulaprofiili on itseasiassa PRS-kitaroiden alkuperäinen profiili sitä ajasta, kun PRS oli vielä pikkuinen custom-paja. Pattern Neck on lähellä vanhaa Wide Fat -profiilia, mutta aavistuksen verran lihaksikkaampi ja selvästi pyöreämpi. Wide Fat -kaulan hartiat on poistettu PRS:n uudesta Pattern Neckistä.

Studio-mallin soittettavuutta ja ergonomiaa voi kuvailla yhdellä sanalla – ensiluokkainen. Kitara on kevyt, ja sen ohut – ja yläsarvella varustettu – runko roikkuu tasapainoisesti hihnassa, vaikka kaulaliitos on vasta 20:n nauhan kohdalla.

Neljällä jousella varustettu PRS-vibra toimii hyvin jouhevasti ja tarkasti, ja se palaa käytön jälkeen nätisti nolla-asentoonsa ilman vireongelmia.

Akustisesti soitettuna PRS Studio soi kuin tyyppillinen PRS – Gibson-tyylinen perusluonne, mutta hieman kuivemmalla ja tiukemmalla atakilla. Kuulas, mutta lämmin karakteeri, sekä pitkä sustain ovat tasaisesti läsnä koko kitarassa.

Narrowfield-mikrofonit ovat erittäin mielenkiintoinen uutuus. Ne eivät yritäkään olla häriövapaita, Strato-tyylisiä mikrofoneja. Sen sijaan Narrowfieldistä saa loistavia solakkaampia humbucker-soundeja, jotka todellakin toimivat loistavasti kolmen mikrofonin kattauksessa. Etenkin viisipykäläisen vipukytkimen väliasennoissa eron tavallisien ja NF-humbuckereiden välillä on helppo havaita.

Hyvin maltillisella teholla toimiva PRS 57/08 -humbucker sopii tähän settiin täydellisesti, koska senkin sointi on dynaaminen ja hienostuneen raikas. Splitattuna 57/08:sta saa irti jopa melko uskottavia Fender-kaltaisia soundeja.

Seuraavissa esimerkeissä soitan kytkimen asennot läpi kaulamikistä ensin puolitettuun tallamikrofoniin. Lopuksi tulevat vielä ne kaksi asentoa, joissa tallahumbuckeri on kytketty täysille:

PRS Studio – puhdas

PRS Studio – crunch

****

Kolmetuhatta euroa on aika paljon rahaa yhdestä sähkökitarasta. PRS Studio on kuitenkin täysin hintansa arvoinen: soitin on valmistettu parhaista osista suurella huolella. Lopputulos on mielestäni yksi parhaimmista, sarjatuotannossa valmistettavista kitaroista. Soitettavuus on ensiluokkainen, ja uusien mikrofonien ansiosta tämä PRS on monipuolisuudessaan ihan omaa luokkaansa.

****

PRS Guitars Studio

DLX Musicin hinta: 2.995 €

Maahantuoja: EM Nordic

Kiitos DLX Music Helsingille testikitaran lainaamisesta!

Plussat:

• laatu

• työnjälki

• soitettavuus

• vibran toiminta

• soundi

• monipuolisuus

Miinukset:

• hieman puupölyä testiyksilön elektroniikkalokerossa

****

0

Review: Yamaha CPX1000 + APX1200

Yamaha’s CPX- ja APX-lines have received new additions recently in the form of Chinese-made top models carrying the model numbers of 1000 and 1200, respectively.

Kitarablogi picked up a Mini-Jumbo-bodied CPX1000…

…as well as a shallow-bodied APX1200.

****

Yamaha’s CPX-series – which is also known as the Compass-series – originally was designed to appeal to the Country fraternity in the States. As a result of the APX-range’s success in the 1990s many Country pickers got in touch with the company, and asked for a larger, showier sister model, equipped with the same pickup and preamp, but featuring a fatter neck profile. And Yamaha duly obliged…

The brand-new CPX1000 (current rrp in Finland: 869 €, available in limited numbers) sure is a pretty thing: The solid spruce top is finished in a fetching Brown Sunburst, with the same deep shading applied to the back which is made from laminated flame maple. The nato neck sports a bound rosewood fretboard.

The headstock is inlaid with a compass, as a reference to the name of the series.

The gold-coloured, sealed tuners are of very decent quality and complement the guitar’s great looks nicely.

The inlay work and fretting have been executed to Yamaha’s customary high standards.

This clean and crisp workmanship is carried on throughout the whole guitar – look and the top binding or the intricate soundhole rosette for further proof.

The bridge on the CPX1000 is rosewood dyied black. Note the fine bear claw -grain on the spruce top.

Clean workmanship is evident inside the Yamaha’s soundbox as well.

I don’t care if this is laminated flame maple, or not. It’s gorgeous in my book in any case…

This guitar comes with Yamaha’s SRT-System 63 preamp, which allows you to blend between the dry piezo tone and three virtual studio microphones. The Focus/Wide-switch lets you choose between a close-miked sound and a counterpart with a bit more virtual room in the mix. The preamp is also equipped with a digital tuner and an automatic feedback defeater (A.F.R.).

The SRT-system runs on two AA-sized batteries.

****

The Yamaha APX1200 (currently available at a special price of 999 € from F-Musiikki, limited quantities) is the new top dog, the ultimate APX-guitar. The APX-range had been developed as an unabashed electro-acoustic guitar for the electric guitarist. The models all sport shallow bodies – for comfort and feedback protection – as well as more electric-style neck profiles.

In the APX1200’s case the whole guitar is made from solid woods – spruce for the top and Indian rosewood for the back and sides.

The headstock is bound and features a front-facing made of rosewood.

The tuners on the APX1200 are the same, nice models as on the CPX, but this time the tuner buttons have been fashioned from an ebony-style plastic material.

The luscious ebony fingerboard with its gorgeous pearl and abalone inlays leaves you in no doubt about this guitar’s top-of-the-line pedigree.

The stuck-on, self-healing plastic rosette is the only feature of the APX-line that has long since divided the guitar playing masses. Some say it’s a practical and modern addition to a contemporary guitar, others think it’s butt-ugly – you make up your mind.

The APX-bridge looks quite similar to the CPX’s model.

An extremely clean interior speaks volumes of Yamaha’s stringent quality control.

The APX1200 is equipped with the same Yamaha SRT-system.

As befits the top model, the APX1200 is sold in its own soft case.

****

The differences between the CPX1000 and APX1200 in feel and sound – both acoustic and amplified – are quite clear.

The neck profile on the CPX is a rounded, C-shaped affair, with a tiny whiff of a V-style spine. The neck is also finished in high-gloss lacquer, which gives the guitar a traditional steel-string feel.

APX’s neck profile is a noticeably flatter, more angular D. This type of profile – as well as the satin finish – make an electric guitarist feel right at home. The shallow body also makes it easier to adjust to the APX1200 when switching from a solid-body electric.

In the acoustic stakes the CPX1000 clearly gets the upper hand over the APX1200, thanks to its more voluminous body. Despite the laminated back and sides the Compass-model sounds warmer and deeper than the APX, with plenty more volume on offer.

Fingerpickers will also like the CPX better, due to its more airy string-spacing at the bridge – 57 mm (E–e) on the CPX as opposed to the APX’s narrower 53 mm.

The APX1200, on the other hand, takes to powerful strumming in a loud Rock-context like a duck to water. This guitar has a very punchy attack, and thanks to its slightly thinner bottom end the overall sound stays transparent and fresh. The mid-range, on the other hand, is juicier on the APX, no doubt thanks to its solid rosewood back and sides. The CPX’s laminated flame maple dishes out a slightly drier tone.

Yamaha’s SRT-system works great. The virtual microphones manage to do away completely with annoying piezo-quackiness and one-dimensional, lifeless tone, in favour of of a signal very much like the genuine, miked-up tone of the guitar chosen. Check out the YouTube-video at the end of this review for the direct injected sound of both guitars’ SRT-systems.

This is what the models sound like recorded acoustically:

Yamaha CPX1000

Yamaha APX1200

In my opinion both Yamahas represent excellent value-for-money. The choice between models depends on what you plan to use the guitar for.

If you’re into Folk, Jazz, Country, acoustic Blues or other unplugged-styles of music, which call for dynamic and traditional acoustic guitar tones, the warmer and fuller tone of the CPX1000 might be your safer bet.

If, on the other hand, you’re after the perfect guitar for acoustic outings in a Rock- or Alternative-context, where the guitar has to survive in a crossfire of stage monitors and guitar stacks, the APX1200 will come up trumps with its smaller body and punchy sound.

****

Yamaha CPX ja APX electro-acoustic guitars

Maahantuoja: F-Musiikki

****

CPX1000

Current price in Finland 869 €

Pros:

+ value-for-money

+ workmanship

+ playability

+ acoustic sound

+ SRT-preamp

Cons:

– laminated back and sides

****

APX1200

Current special price 999 € at F-Musiikki

Pros:

+ value-for-money

+ workmanship

+ playability

+ acoustic sound

+ SRT-preamp


Cons:

– limited acoustic volume

****

1

Testipenkissä: Kataja Guitars – kolme bassoa

****

Ari Katajan vetämä Kataja Custom Shop on Tamperelainen paja, joka on tähän mennessä keskittynyt rakentamaan yksilöllisiä soittimia asiakkaiden toiveiden mukaan (korjaus- ja kustomointipalvelujen ohella).

Kataja Guitars on hiljattain ruvennut tuottamaan vahvasti Fender-henkisiä bassomalleja piensarjassa, joista muutama oli esillä myös tämän vuoden Bassopäivällä.

Kitarablogi.com tarttui heti tilaisuuteen ja pyysi kolme bassoa testiin:

Ari Katajan näkemys vuoden 1960 P-bassosta…

…varhaiseen, vuoden 1960 Jazz-bassoon perustuva soitin…

… sekä 1962/63 Jazz-bassoon pohjautuva malli (hinnat alk. 1.920 €, sis. gigbag).

****

Kataja Custom -bassot ovat kokonaan aitoa suomalaista käsityötä. Vaikka maailma on pullollaan Fender-mittoihin tehtyjä kauloja ja runkoja, veistetään Kataja-soittimet täydellisen laadun varmistamiseksi aina kokonaan itse, monta vuotta rauhassa kuivuneista puulankuista.

Kolmen testibasson rungot ovat leppää ja kaulat vaahteraa.

Ari Kataja on myös todella tarkka muista käyttämistään osista. Esimerkiksi kilpikonnakuvioiset pleksit ovat erikoisvalmisteisia, joissa käytetään päällimmäisessä kerroksessa alkuperäistä selluloidi-materiaalia.

Kaikki kolme mallia on lakattu alkydivahvistetulla nitroseluloosalakalla, mikä mahdollistaa erittäin ohuen, mutta samalla kovan maalipinnan, joka ei vaimenna puun värähtelyä.

Bassojen viritinlavoilla on klassinen muotoilu. P-tyylisessä bassossa lavan etupuoli on viimeistelty värittömällä lakalla…

…kun taas testin J-tyylisissä soittimissa…

…lavoissa toistuu rungon väri.

Virittimet ovat nykyaikaisia versioita alkuperäisistä Kluson-koneistoista: virittäminen toimii edelleen ”väärinpäin” — ylöspäin mennään myötä- ja alas vastapäivään – mutta välityssuhde on nykyään isompi, mikä helpottaa hienovirittämistä.

Testisoittimissa otelautoihin on käytetty kaunista ja kovaa Madagaskarin palisanteria.

Valkoiseen 60 J -bassoon on asennettu vintage-kokoiset bassonauhat…

…kun taas P-tyylisessa ja metallinsinisessä 62 J -mallissa on käytetty keskikokoista nauhaa.

Kaulan kiinnitys on perinteinen. Sähköbassojen mukavuusviisteet ovat varhaisen 1960-luvun tapaan todella syviä, ja niiden ansiosta bassot istuvat erittäin mukavasti soittajan kehoa vasten.

Kaikissa malleissa on käytetty samaa 50/60-lukujen taitteesta peräisin olevaa tallamallia, jossa tallapalat on tehty kierretangosta. Tämän tallan etu on, että kielten välistä etäisyyttä pystyy säätämään nostamalla kieli viereiseen ”uraan”.

****

Sekä Kataja 60 P- että 60 J -mallissa käytetään Kataja-mikrofoneissa alnico-magneetteja, joiden läpimitta on 0,195 tuumaa (4,95 mm), ja joiden päitä on hieman viistoitettu.

Viistoitukset auttoivat estämään kuitulevyen vaurioittuminen, silloin kun magneetit taputettiin kelarungon reikien läpi mikrofonin rakentamisen alkuvaiheessa.

1960-luvun kitara- ja bändibuumi kuitenkin johti tuotantomäärien räjähdysmäiseen nousuun, minkä takia yhden soittimen rakentamiseen tarvittu aika piti saada lyhyemmäksi. Yksi rationalisaation askel oli hieman ohuempien magneettien käyttö mikrofoneissa. Uusi koko oli läpimittoiltaan 0,187 tuumaa (4,75 mm), ja se meni samoista rei’istä helpommin läpi, minkä ansiosta magneettien hiominen putosi työvaiheena pois. Kataja 62 J -bassossa käytetään tyylinmukaisesti juuri tällaisia magneetteja yksikelaisissa Kataja-mikrofoneissa.

Testisoittimien mikrofoneissa on myös toisenlaisia eroja, joita ei huomaa avaamatta niitä: P-tyylisessä bassossa ja 60 J -mallissa käytetään ajanjakson mukaisesti Heavy Formvar -nimistä käämilankaa, kun taas sinisessä Katajassa käämilanka on Plain Enamel -laatua. Myös magneettien pituuksissa ja kelarunkojen väreissä on eroja bassojen ”vuosikertojen” mukaisesti.

Valkoisessa J-tyylisessä soittimessa on tuplapotikat, joista päällimmäinen nuppi on mikrofonin volyymisäädin ja musta levy sen alla mikrofonin oma tone-säädin.

Vuonna 1962 elektroniikka muutettiin meille kaikille tutuksi Jazz Bass -asetelmaksi – kummallekin mikrofonille on oma volume-säätimensä ja kolmas säädin on yhteinen master tone.

****

Kataja Custom Shopin kolme bassoa ovat laatusoittimia isolla L:llä, jotka lämmittävät jokaisen perinnebassojen ystävän sydäntä. Työnjälki on ensiluokkaista, ja Ari Katajan into hienovirittää myös bassojensa pienimpiä yksityiskohtia juuri oikeanlaisiksi kertoo paljon tämän kitararakentajan omistautumisesta aihepiiriin.

Custom-pajan suuri etu on, että jokaista soitinta pystyy tarvittaessa myös muokkaamaan asiakkaan pyyntöjen mukaisesti. Testikolmikon kohdalla Kataja suunnitteli bassot juuri itselleen sopiviksi, minkä vuoksi kaikkien kolmen basson kaulaprofiili on alkuperäistä aavistuksen verran tuhdimpi.

Kataja-bassojen soitettavuus on ensiluokkainen, samoin niiden soundi.

Äänitin seuraavat esimerkkipätkät Sans Amp Bass Driver DI -boksin ja Focusrite Saffire 6 USB -äänikortin kautta suoraan Garagebandiin. Jokaisen soittotyyli-ryhmän pätkät on äänitetty ja miksattu keskenään samoilla säädöillä, bassojen välisiä soundieroja säilymällä. J-tyylisillä bassoilla sama kuvio soitetaan aina ensin kaulamikrofonilla, minkä jälkeen kuvio toistetaan molemmilla mikrofonilla poimitettuna, ja lopuksi soi tallamikrofoni yksin.

Kataja 60 P – sormisoitto

Kataja 60 J – sormisoitto

Kataja 62 J – sormisoitto

……

Kataja 60 P – plektralla

Kataja 60 J – plektralla

Kataja 62 J – plektralla

……

Kataja 60 P – slap

Kataja 60 J – slap

Kataja 62 J – slap

****

Kuten jokainen voi klipeistä kuulla, Kataja-bassojen soundi on loistava ja perinteille uskollinen. Mikrofonien teho pysyy vintage-tyylisesti hyvin maltillisena, mikä on, oikeiden magneettien ja käämilangan ohella, omiaan antamaan soittimille esimerkkillisen avoimen ja dynaamisen soundin.

Laaduiltaan nämä soittimet ovat ainakin ison F:n Custom Shopin tasolla, mutta niiden hinta on selvästi amerikkalais-serkkujaan alhaisempi.

Jos etsit sitä ultimatiivista vintage-tyylistä soitinta, kannattaa mielestäni ilman muuta tutustua Kataja Custom -soittimiin!

****

Kataja Custom Shop – Vintage-tyyliset bassot

hinnat alk. 1.920 €, sis. gigbag

Lisätiedot: Kataja Guitars

Plussat:

+ Made in Finland

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ soundi

+ valmistajan omia mikrofoneja

+ testisoittimien kauloissa mattaviimeistely

+ hinta-laatu-suhde

****

0

Review: Boss BR-80 Micro BR

The Boss Micro BR BR-80 is a very interesting little device packed with three different basic operating modes: It can be a full-blown digital eight-track recorder, a stereo recorder with built-in mics or a Roland eBand-compatible one-stop solution for all your practicing needs. The Boss BR-80 uses SD-HC-cards as its recording medium.

This little box of tricks is aimed mainly at guitarists, but the Micro BR offers many features that make it very useful for bass players or vocalists, too.

****

The Boss BR-80 (current price in Finland: 284 €) is only a little bit larger than most smartphones, but Boss have succeeded in keeping the device surprisingly easy to use, regardless of its feature-packed nature.

The Micro BR’s transport buttons have been placed at the bottom of the front panel, between the built-in stereo condenser microphones. Left of the display you’ll find access to the unit’s three operating modes  – MTR, eBand and Live Rec. The buttons for access to the BR-80’s menus, drum machine, tuner and effects are also found here.

Right of the display the navigation buttons are situated, as well as the data wheel.

The four push-buttons underneath the display have different functions, which relate directly to the currently selected operating mode.

The Micro BR can be powered by two AA-size batteries (or rechargable batteries) or by using an optional power supply.

The switch placed on the Boss’ bottom plate changes the 1/4-inch input’s impedance from high impedance, for use with electric guitar, to low impedance, when using an external microphone.

All of the BR-80’s inputs and outputs can be found on the unit’s sides: The left-hand side has the usb-port, the headphones/line-output and the corresponding volume control. On the other side you’ll find a 1/4-inch mono input, a mini-jack for the stereo line-level input, as well as the recording level control.

****

In MTR-mode the BR-80 works as a typical Roland/Boss multitrack recorder, offering eight tracks of simultaneous playback with a stack of eight virtual tracks (V-Track) per track (64 V-Tracks in all). One typical use for the V-Tracks would be recording eight takes of the same guitar solo from which to choose the best one during mixing.

The main screen (pictured above) shows you the signal metering and indicates which track is currently assigned to recording.

Navigating ”down” toggles you through different mixer views, so you can set fader levels and pan positions, as well as select tracks for muting or soloing.

Boss’ on-board tuner is very easy to use.

It is a real joy to work with the BR-80’s fantastic COSM-effects. In its ultra-compact league the Micro BR’s multi-effects clearly are among the best. There are 156 factory presets loaded into the BR-80, containing effects tailoured to acoustic and electric guitar, electric bass, vocals and stereo signals – and there’s also plenty of space for your own creations. The factory presets can be browsed by signal type (guitar, bass, vocals etc.) or by musical style (Jazz, 80s Metal etc).

The Boss also features a built-in drum-pattern-player, packed with loads of different drum patterns, as well as metronome clicks. You can choose from nine different drum kits. Each Song features a rhythm track (pictured above), which allows you to chain patterns into a complete drum track for your projects. Alternatively, you can also import a SMF-midifile into the pattern player – the file can contain a single pattern or even a whole drum song.

The drum track’s signal has its own mixer channel feeding straight into the master buss, and it doesn’t need to be recorded, saving you two tracks for other uses.

Once you’ve recorded all your audio, the song (drums and all audio) can then be mixed and mastered inside the BR-80. Master stereo-files can then be exported to your computer via usb or used for practising in the unit’s eBand-mode.

****

In eBand-mode the BR-80 turns into the Boss JS-8 eBand’s kid brother. eBand-mode is meant as a practising platform, with the unit playing back WAV- and MP3-files, which can either be eBand-loops (of which there are many already loaded into the Micro BR) or whole songs (either imported from your computer or recorded using the BR-80).

You can play along to the tracks or eBand-loops, utilising the unit’s COSM-effect section. If you want, you can also record your playing for later review of your improvement.

The Center Cancel -feature helps you to home in on a part you want to attenuate in a stereo mix. Regardless of its name Center Cancel can be directed to any point in the stereo field. Choosing one of three frequency bands helps to limit the cancelling to the chosen part’s musical range, keeping the rest of the music more natural in turn.

The second important feature in eBand-mode is called Speed & Pitch, which allows you to change the current loop’s or backing track’s tempo and/or pitch on the fly.

****

Live Rec is the most basic of the BR-80’s operating modes, turning the Micro BR into a portable stereo recorder that uses only its built-in, high-quality microphones.

Live Rec can be used for quickly recording new song ideas, as well as for making recordings of your rehearsals or live shows. The only tools on offer are a metronome click and the tuner.

****

The Boss BR-80 has one last ace firmly up its sleeve: The device can also be used as a usb-soundcard – along with its effects section – in your favourite audiosequencer.

Boss even include the Sonar LE -software (Windows only) along with the Micro BR.

****

In my opinion the Boss Micro BR is an amazing little box. Yes, we’ve all seen miniature stereorecorders, pocket-sized effect-units and compact multitrack machines, but the BR-80 is something special: It manages to combine successfully all of the above functions without any weak points or strange compromises.

Each of the Micro BR’s sections works at least decently: The built-in mics have a good, clean sound, the rhythm section patterns and eBand-loops really groove and inspire, the COSM-effects are fantastic (especially considering this unit’s size and price bracket), and the multi-tracker allows you to record anywhere and anytime.

And still, regardless of the wealth of features on offer here, Boss have managed (once again) to keep the Micro BR extremely easy to use.

Here’s a track I recorded, mixed and mastered using only the BR-80 for the whole process. A few instruments and a lead (cable) were all I needed in addition to the Micro BR:

Gentle Wind – Boss BR-80

****

In 1985 I owned a C-cassette four-track machine – despite it being a model from a very reputable manufacturer, it sounded completely rubbish.

In AD 2012 we are offered devices like the BR-80 – they fit in your shirt-pocket, are multi-track recorders packed full of fine effects, they can also help you improve your playing, and offer very decent stereo recording – is this fantastic, or what!?

****

Boss BR-80 Micro BR

current price in Finland: 284 €

Finnish distributor: Roland

Pros:

+ size

+ audio quality

+ quality of built-in microphones

+ quality of effects

+ eBand-mode

+ built-in drum machine

+ ease of use

+ value for money

****

1

Testipenkissä: Yamaha CPX1000 + APX1200

Yamahan CPX- ja APX-sarjoihin on hiljattain lisätty uusia, Kiinassa valmistettuja huippumalleja, joiden mallitunnukset ovat 1000 ja 1200.

Kitarablogi testasi Mini-Jumbo-koppaisen CPX1000-kitaran…

…sekä matalakoppaisen APX1200-mallin.

****

CPX-kitaroita – joita tunnetaan myös Compass-nimellä – kehiteltiin aikoinaan yhdysvaltalaisille Country-soittajille sopiviksi. APX-sarjan 1990-luvun menestyksen myötä monet kitaristit ottivat yhteyttä Yamahaan. He toivoivat isommalla kopalla ja hieman tuhdimmalla kaulalla varustettua kitaraa, johon oli asennettu APX:n laadukas mikrofonisysteemi.

Uusi CPX1000-kitara (suositushinta 869 €, rajoitettu erä) on komea ilmestys: Brown Sunburst -värinen, kokopuinen kuusikansi on yhdistetty loimuvaahterasivuihin ja -pohjaan. Nato-mahonkisessa kaulassa on reunalistoitettu otelauta palisanterista.

Compass-sarjaan viittaen viritinlavan etupuoleen on upotettu kaunis kompassiruusu.

Kullanväriset, suljetut virittimet toimivat jouhevasti ja sopivat väriltään kitaran prameaan ulkonäköön kuin nakutettu.

Sekä nauhoitus että otelaudan upotukset edustavat Yamahan tunnuksenomaista korkeaa työnlaatua.

Lisää siistiä työtä löytyy reunalistoituksesta, kaikuaukon rosetista ja läpinäkyvästä plektrasuojasta.

Tässä on CPX1000:n mustaksi värjätty palisanteritalla. Tässä kuvassa näkee hyvin kannen bear claw -kuvioinnin, josta monet kitaristi tällä hetkellä näyttävät tykkäävän. Se on loimuvaahteran tai -koivun kaltainen, kasvun aikana tapahtuva ilmiö, jonka syykuviot muistuttavat karhun puuhun jättämiä raapimisjälkiä – tämän takia siis bear claw -nimitys (= karhunkynsi).

Yamahan esimerkkillinen siisteys vallitsee myös CPX1000:n kopan sisällä.

Kopan reunoihin, sekä pohjaan valmistukseen on käytetty erittäin kaunista vaneria loimuvaahterasta.

Kitaraan on asennettu firman omaa mallintava SRT-System 63 -etuvahvistinta. Suoran pietsosignaalin sijaan voi valita kolmesta eri mallinnetusta mikrofonista, joiden virtuaalista etäisyyttä kitaraan voi muuttaa lähimikkitetystä (Focus) kauemmaksi poimitettuun soundiin (Wide). Lisäksi on tarjolla myös sisäinen viritysmittari, sekä automaattinen feedback-poistaja (A.F.R.).

SRT-etunen toimii kahdella AA-paristoilla.

****

Yamaha APX1200 (F-Musiikin tämänhetkinen tarjoushinta 999 €, rajoitettu erä) on tämän hetken ultimatiivinen APX-kitara. APX-sarja luotiin taannoin sähkökitaristin elektroakustiseksi kitaraksi, jolla on hieman pienempi kaulaprofiilli ja huomattavasti matalampi koppa kuin perinteisessä Dreadnought-mallissa.

APX:n tapauksessa koko koppa on kokopuusta – tässä käytetään kuusikannen lisäksi intialaista palisanteria.

Viritinlapa on reunalistoitettu ja päälystetty palisanteriviilulla.

APX1200:n virittimet ovat samaa mallia kuin CPX:ssä – nupit ovat tässä vaan keinotekoisesta eebenpuusta.

Upeat otemerkit helmiäisistä ja kuvankaunis eebenpuinen otelauta tekevät heti selväksi, että tämä on APX-malliston huippumalli.

Kanteen liimattu korkea rosetti naarmuttamattomasta muovista on jakanut mielipiteitä niin kauan, kun APX-sarja on ollut olemassa. Joidenkin mielestä se on oiva keksintö, ja nykyaikaisen kaunis lisäys, toisten mielestä taas muovirengas pilaa kitaran ulkonäön täysin.

APX:n talla näyttää lähes samalta kuin CPX:n vastineessa.

Sama siisteys myös tässä palisanterikopassa…

APX1200:kin on asennettu Yamahan SRT-etuvahvistin.

Sarjan parhaan mallin hintaan kuuluu myös kätevä laukku, joka on kovan laukun ja topatun pussin risteytys.

****

Soitettavuudessa, sekä akustisessa ja vahvistetussa soundissa on selkeät erot CPX1000:n ja APX1200:n välillä.

CPX:n kaulaprofiili on pyöreä ja keskipaksu ”C”, jossa on mukana aavistus V-tyylisestä selkärangasta. Kaula on myös viimeistelty kiiltävällä lakalla. Tästä syntyy mukavasti perinteinen teräskielisen tuntuma.

APX:n kaulaprofiili taas on huomattavasti matalampi, harteikas ”D”. Tällainen profiili ja kaulan mattapintainen viimeistely antaa vannotulle sähkökitaristille ystävällisemmän vaikutelman APX1200:sta. Myös mallin pienempi koppa helpottaa lavalla akustisen ja lankkukitaran välisia vaihtoja.

Täysin akustisesti CPX1000 ohittaa APX1200-mallin, isomman koppansa ansiosta. Compass-mallin soundi on lämpimämpi ja syvempi, ja kitarasta lähtee yksinkertaisesti myös enemmän ääntä.

Myös näppäily on CPX:ssä mukavampi, koska E-kielten välinen etäisyys on tässä mallissa 57 mm, kun taas APX:ssä kielietäisyys on neljä milliä kapeampi (53 mm).

APX1200 on sen sijaan kuin luotu plektrasoittoon Rock-ympäristössä. Tästä kitarasta lähtee hyvin täsmällinen atakki ja ääni on ohuemman alarekisterin ansiosta hyvin selkeä. Keskiäänet taas ovat – kokopuisen palisanterikopan ansiosta – hieman mehukkaampia kuin CPX:n kuivempi vaahteraääni.

APX:n pienempi koppa ei ole feedback-ulinalle niin herkkä kuin isompi CPX, mikä voi olla lavalla hyvinkin toivottu ominaisuus.

Yamahan SRT-mikkisysteemi toimii loistavasti, ja se pitää perinteisistä pietsosysteemeistä tuttua soundin latteutta ja atakin nahksahtelua tehokkasti loitolla. You Tube -videon (jutun lopussa) olen äänittänyt suoralla linjasoittolla, joissa molemissa kompikitarassa oli käytössä virtuaalimikrofoni yksi Wide-mikityksessa, ja soolokitaroissa mikrofoni kaksi Focus-mikityksellä.

Tältä kitarat kuulostavat akustisesti:

Yamaha CPX1000

Yamaha APX1200

Mielestäni molemmat Yamahat ovat hyvin laadukkaita elektroakustisia kitaroita, ja valinta niiden välissä riippuu suurilta osin musiikkityylistä ja käyttötarkoituksesta.

Jos kyseessä on Folk, Jazz, Country, akustinen Blues tai muu sellainen Unplugged-tyylinen kokoonpano, jossa soitetaan paljon muitakin akustisia soittimia maltillisella volyymillä ja paljon soittodynamiikka käyttäen, on CPX1000:n ”akustisempi” luonne ja lämpimämpi soundi ehkä parempi valinta.

Jos taas hakusessa on Rock- tai Alternative-bändin laulajan komppikitara, joka täyttyy elää kovan monitoroinnin ja kitarastäkkien ristitulessa, on pienikoppainen ja täsmällistä soundia omaava APX1200 kuin omassa elementissään.

****

Yamaha CPX- ja APX-elektroakustiset kitarat

Maahantuoja: F-Musiikki

****

CPX1000

suositushinta 869 €, rajoitettu erä

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ akustinen soundi

+ SRT-järjestelmä

Miinukset:

– sivut ja pohja vanerista

****

APX1200

F-Musiikin tämänhetkinen tarjoushinta 999 € (sh. 1.395 €), rajoitettu erä

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ akustinen soundi

+ SRT-järjestelmä

Miinukset:

– akustinen volyymi

****

6

Testipenkissä: Boss BR-80 Micro BR

Boss Micro BR BR-80 on hyvin mielenkiintoinen laite, kun pieneen ja kevyeen koteloon on mahdutettu peräti kolme eri käyttömoodia. BR-80 on kasiraituri, stereotallennin, sekä Rolandin eBand-formaatissa toimiva harjoituskumppani. Tallennusvälineenä toimivat SD-HC-kortit.

Bossin pääkohderyhmä ovat kitaristit, mutta Micro BR tarjoaa riittävästi hyödyllisiä ominaisuuksia myös basisteille tai laulajille.

****

Boss BR-80 (284 €) on vain vähän isompi kuin iso älypuhelin, mutta valmistaja onnistui tekemään laitteesta hyvin selkeän, sen runsaista ominaisuuksista huolimatta.

Micro BR:n alalaidasta löytyy tallentimen sisäinen stereomikrofoni, sekä kuljetusnäppäimet. Näytön vasemmanpuoleisessa alueessa valitaan ja vaihdetaan laitteen toimintatilaa – MTR, eBand tai Live Rec. Sieltä pääsee myös menuihin, sekä rumpukoneeseen, viritysmittariin ja multiefektiin käsiksi. Oikealla puolella taas sijaitsevat datapyörä ja navigointinapit.

Näytön alla olevilla neljällä napilla on eri tehtävät riippuen siitä onko BR-80 moniraituri- vai eBand-tilassa.

Micro BR saa virtansa joko kahdesta AA-kokoisesta paristosta/akusta tai erikseen ostettavista virtalähteestä.

Laitteen pohjaan upotetulla kytkimellä asetetaan kitara-/mikkitulon impedanssia tulosignaalille sopivaksi.

BR-80:n tulot ja lähdöt on sijoitettu tallentimen molempiin reunoihin: vasemmalta löytyy USB-portti, stereolähtö ja volume-säädin, kun taas oikeaan reunaan on upotettu analogiset tulot sekä tulosignaalin tasosäädin.

****

MTR-moodissa BR-80 siis toimii tyypillisen Roland/Boss-kasiraiturin lailla, sillä jokaisella raidalla on kahdeksan haamuraitaa (V-Track), joille voi äänittää esimerkiksi saman kitaraosuuden eri ottoja ja valita niistä kahdeksasta sen parhaan.

Perusnäkymä (ylläolevassa kuvassa) näyttää käyttäjälle kaikki signaalitasot, sekä mikä (tai mitkä) kanavista on tällä hetkellä valittu äänityskohdaksi.

Navigoinnin alas-napilla pääsee suoraan Micro BR:n mikserinäkymiin, jossa voi säätää kanavien tasot ja panorointi tai sooloilla ja mykistää haluamansa kanavat.

Kitaristille tarkoitetussa laitteessa täytyy myös olla kunnollinen viritysmittari, ja Bossin mittari on erittäin selkeää sorttia.

BR-80:n erinomaisten COSM-efektien kanssa on todellakin iloa työskennellä. Multiefektit kuuluvat selkeästi Micro BR -tyylisien pikkulaitteiden parhaimistoon. Tarjolla on 156 valmiita efektiä akustiselle, sähkökitaralle, bassolle, laululle ja stereo signaalille, sekä runsaasti tilaa omia efektipatchea varten. Tehdasefektit on valmiiksi lajiteltu käyttötarkoituksen (kitara, basso jne.) ja tyylin (Jazz, 80s Metal jne.) mukaan.

Bossissa on myös sisäinen rumpukone – tai ehkä paremmin sanottuna pattern playeri – joka tarjoaa runsaasti eri tyylilajin rumpukuvioita, sekä metronomiklikkejä. Käyttäjä voi valita yhdeksän eri rumpukitin välillä. Patternit pystyy ketjuttamaan Rhythm-näkymässä (ylläoleva kuva) kokonaiseksi biisiksi. Micro BR -tallentimeen voi myös tuoda SMF-muotoisia midi-tiedostoja, jotka voivat olla joko patterneja tai kokonaisia rumpu-biisejä.

Rumpukoneella on mikserissä oma stereoraitansa, jonka lähtö on kytketty masterlohkoon. Laitteen rumpuosastoa ei siis tarvitse äänittää, eikä se näin myöskään syö audioraitoja.

Valmiin biisin – audio ja rumpukone – voi lopuksi miksata ja masteroida, ja tästä syntyvän WAV-tiedoston pystyy eksportoimaan tietokoneelle tai käyttämään BR-80:n eBand-moodissa harjoittelupohjaksi.

****

eBand-tilassa BR-80:sta tulee Boss JS-8 eBand-järjestelmän pikkubroidi. Harjoitteluun tarkoitetussa eBand-moodissa Micro BR toistaa WAV- tai MP3-tiedostoja, jotka voivat olla joko eBand-formaatissa olevia audiolooppeja – joita on iso kasa jo valmiiksi ladattuina pikku-Bossissa – tai kokonaisia biisejä (esimerkiksi tietokoneelta tuotuja tai laitteella itse äänitettyä pätkiä).

Biisien ja looppien kanssa voi harjoitella soittamalla mukana – COSM-efektiosasto on luonnollisesti käytettävissä – tai sitten voi myös äänittää oman soittonsa kriittistä kuuntelua varten.

Center Cancel -toiminnolla pystyy tehokkaasti vaimentamaan (tai jopa poistamaan) halutun soittimen stereomiksauksesta. Nimestään huolimatta Center Cancel ei toimi ainoastaan keskellä stereokuvassa olevien signaalien poistajana, vaan vaimennuksen pystyy kohdistamaan tarkasti stereokuvassa. Valitsemalla vielä yhden kolmesta eri taajuuskaistasta voi pyyhkiä vain sen taajuuskaistan, jossa poistettava soitin soittaa.

Toinen eBand-tilan lisäominaisuus on Speed & Pitch, jolla voi muuttaa soivan loopin tai biisin tempoa ja/tai sävelkorkeutta.

****

Live Rec on pelkistetty BR-80:n käyttötila. Live Rec-moodissa Micro BR:stä tulee kannettava stereotallennin, joka äänittää ainoastaan laitteen sisäisillä, laadukkailla mikrofoneilla.

Live Rec on pääsääntöisesti tarkoitettu uusien ideoiden, bändiharkkojen tai omien keikkojen tallentamiseen. Apuvälineinä on tarjolla metronomi ja viritysmittari.

****

Boss BR-80:llä on vielä yksi ässä hihassa – se voi toimia myös äänityssoftan ulkoisena USB-äänikorttina, jolloin käytössä ovat myös sisäiset COSM-multiefektit.

Micro BR:n mukaan toimitetaan Sonar LE -audiosekvensseriä, joka toimii Windows-ympäristössä.

****

Mielestäni Boss Micro BR on vallan mainio laite. Stereotallentimia, pikkuisia efekti- tai harjoituslaiteita, sekä kompaktia moniraitureitakin on jo nähty aiemminkin, mutta BR-80 on silti huomiota herättävä erikoistapaus: Boss on nimittäin onnistunut pakkaamaan kaikkia toimintoja ja ominaisuuksia sulavasti samaan laitteeseen ilman häiritseviä kompromisseja.

Jokainen osa-alue toimii Micro BR:ssä ainakin kiitettävästi: sisäisillä mikrofoneilla on terve soundi, sekä rumpupatternit että eBand-loopit groovaavat –  ja ovat inspiroivia – COSM-efektilla on ilo soittaa, ja moniraiturilla voi äänittää missä ja milloin vain.

Ja jotenkin, kaikien ominaisuuksien runsaudesta huolimatta, Boss on (jälleen kerran) onnistunut pitämään käyttökynnystä todella matalalla – Micro BR on erittäin helppokäyttöinen.

Äänitin, miksasin ja masteroin tämän biisin kokonaan BR-80:ssä. Rummut tulevat Micro BR:stä samoin kaikki efektit. Muutama soitin ja yksi johto, enempää en tarvinnut:

Gentle Wind – Boss BR-80

****

Vuonna 1985 minulla oli C-kasetilla toimiva neliraituri – vaikka se oli silloin laadukas vekotin, sen soundi oli hirveä.

Vuonna 2012 meillä on Boss BR-80 – housuntaskuun mahtuva, laadukkailla efekteillä höystetty digitaalinen kasiraituri, joka on samalla myös oiva harjoitustyökalu ja stereotallennin – mahtavaa!

****

Boss BR-80 Micro BR

284 €

Maahantuoja: Roland

Plussat:

+ pieni koko

+ audiolaatu

+ sisäisten mikrofonien soundi

+ efektien laatu

+ eBand-tila

+ sisäinen rumpukone

+ helppo käyttää

+ hinta-laatu-suhde

****

5

Review: Duesenberg Dragster + Starplayer TV Outlaw

Duesenberg Guitars is a German guitar company, who are known for their classy instruments and their ingenious improvements in many of the finer details of electric guitars and basses.

The company’s founder and creative mastermind is Dieter Gölsdorf – a true legend in his lifetime – who has been a tireless innovator in this field since the Seventies.

After a break of a few years Duesenbergs are available here in Finland again, which is a good reason to take a closer look at two of their most intriguing designs…

****

The flat-top Duesenberg Dragster (current street price in Finland 1,099 €) channels some of a Les Paul Junior’s spirit in supercharged form – there’s plenty of mahogany, a single pickup, a wraparound bridge and electronics with a nice little twist.

The one-piece mahogany neck is glued into the guitar’s mahogany body.

The Dragster’s headstock successfully melds Art Deco influences with drag race chic.

The tuners are one of Duesenberg’s specialties, called Z-tuners.

Stringing up, the string is inserted into the tuning post from the front, feeding it through the hole on the other side of the headstock in the process. You snip off the overhang next to the tuner chassis, and then pull the sharp string-end back slightly so it disappears into the tuner. Then you tune the string to pitch, without having to deal with sharp string-ends poking your fingers or scratching up the headstock’s finish – simple but ingenious!

The rosewood fingerboard sports well-seated jumbo frets, as well as cream-coloured position markers.

Another cool detail: Duesenberg’s strap buttons can be used with your normal guitar strap, in which case their conical shape helps prevent the strap from slipping off the button, or you can use them with Schaller’s strap locks.

The front of the Dragster’s body in finished in a fetching Vintage Blonde with bound edges.

The bridge pickup is a Duesenberg Domino, which is a humbucker-sized P90-type singlecoil.

The third height-adjustment screw on the neck-facing side of the pickup cover is another typical Duesenberg-detail. It allows you to tilt the pickup so its top runs parallel to the strings.

Duesenberg’s wraparound bridge is a very sturdy design. Thanks to the tune-o-matic-inspired top the bridge offers plenty of scope for precise intonation adjustment.

The Dragster is equipped with two passive controls – master volume and master tone. The tone pot uses a Duesenberg Speed-Pot, which has a much shorter travel than a regular control, making wah-wah type effects much easier to achieve on the fly.

The basic idea for a three-way switch on a single-pickup electric has been borrowed from Fender’s venerable Esquire model, although Duesenberg’s reading is much more refined. Using a handful of different resistors and capacitors magically creates three different basic tones. Position one gives you the unadulterated sound of the Domino pickup. Position two selects a distinctly more polite and slightly tamer alternative, not miles away from the jangle of a two-pickup guitar’s middle selection. Lastly, position three comes up with a nice approximation of a neck singlecoil’s tone.

****

While the Dragster is a contemporary instrument it still is endowed with a strong dose of vintage charm and feel. The neck profile is reassuringly chunky, but still very player-friendly. The guitar balances nicely on a strap and feels comfortable in an angular, Telecaster or LP Junior kind of way.

Duesenberg uses PLEK-machines for the ultimate in fret dressing and top nut cutting, which makes the playability and factory set-up of their instruments truly outstanding.

Amped up the Dragster’s basic tone captures the rawness, chunk and raunch of a P90 to a tee. I didn’t see that much of a difference between switch positions one and three – with the latter being a slightly warmer version of the former – but found the smooth and chiming middle position a very worthwhile addition to the Dragster’s tonal arsenal.

Here are two example soundbites I’ve recorded (both clips feature the ”neck” position first and the pure bridge setting last):

Duesenberg Dragster – clean

Duesenberg Dragster – overdriven

****

The Duesenberg Starplayer TV (current street price in Finland 1,449 €) is the company’s bestseller and available in many different finishes and versions.

The most intriguing permutation must surely be the Starplayer TV Outlaw (current street price in Finland 1,729 €), which sees both the headstock face as well as the body’s top covered in fake reptile hide – yeah, Rock’n’Roll.

The Outlaw’s plywood body sports a flame maple back finished in translucent black.

This is what the synthetic crocodile skin looks like.

The Outlaw comes equipped with the locking version of Duesenberg’s Z-Tuners, because this model also features the company’s Deluxe Tremola -vibrato.

The cream fingerboard binding adds even more panache to the Starplayer TV.

A black guitar and nickel-plated hardware and scratchplate – how cool can you get?

The Starplayer TV’s top is crafted from spruce plywood. The centre block, which is tapered behind the bridge, is solid maple.

All Starplayer TV -variations to date carry a Duesenberg Domino singlecoil in the neck position and a Grand Vintage Humbucker next to the bridge.

Duesenberg’s Deluxe Tremola is clearly related to a Bigsby, but features several important improvements: The vibrato arm is adjustable for length and swings 360 degrees. Stringing is made very easy here, as the ball ends rest against a long plate – no tiny, fiddly pins here.

A master volume, a master tone and a three-way selector – no surprises here…

All Duesenbergs are equipped with this stylish and chunky jack plate.

In Finland Duesenberg-guitars are sold with a stylish case.

****

I have to say the fake reptile hide not only looks great but also feels nice and soft underneath your arm.

The Starplayer TV Outlaw is quite a compact semiacoustic, which makes it comfortable to play and wear for extended periods of time.

The neck profile is round and full, but less of a handful than the Dragster’s offering.

Acoustically the Starplayer TV Outlaw isn’t particularly loud, due to its compact body, but its attack is strong and clear and the notes sustain very well. The spruce top adds a charming sprinkle of woody dryness to proceedings.

The Domino-singlecoil is a fantastic choice for a neck pickup, bringing out all of the Outlaw’s clear and organic character without ever mushing up.

And the Grand Vintage is a perfect match – adding a moderate amount of power, while retaining this guitar’s clarity and dynamics in an exemplary fashion.

Here are two soundbites for you (neck pickup – both – bridge pickup):

Duesenberg Starplayer TV Outlaw – Rockabilly

Duesenberg Starplayer TV Outlaw – crunchy

****

Duesenberg have a strong knack for combining harmoniously vintage class with German ingenuity and precision. The result are stylish instruments with a great feel and an outstanding tone.

The Duesenberg Dragster is a dyed-in-the-wool Rock- and Blues-machine, while the Starplayer TV Outlaw combines very tasty semiacoustic tones, a fine vibrato and great playability into a very enticing package.
Welcome back, Duesenberg!
****

Duesenberg-guitars

Finnish distributor: F-Musiikki

****

Duesenberg Dragster

street price 1,099 € (includes case)

Pros:

+ sound

+ playability

+ workmanship

+ PLEK-set-up

****

Duesenberg Starplayer TV Outlaw

street price 1,729 € (includes case)

Pros:

+ sound

+ playablity

+ workmanship

+ PLEK-set-up

+ vibrato action and return to pitch

****

1

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑