****
Lisätiedot: F-Musiikki
Testipenkissä: Tokai ATE-33N Thinline
****
Tokai Guitars on tunnettu hyvin laadukkaista ”kunnianosoituksista” klassikkokitaroille.
Upouusi Tokai ATE-33N Thinline on malliston edullisemmasta, Kiinassa valmistetusta päästä, ja se on Tokain versio puoliakustisesta T-tyylisestä kitarasta.
****
Tokai ATE-33N Thinline (437 €) tarjoaa reilusti silmänruokaa kauniin puun ystävillä, vaikka kyse ei todellakaan ole kalliista kitarasta.
Mallitunnuksen N-kirjain viitaa soittimen viimeistelyyn pelkällä kirkaslakalla (engl. natural), kun taas ohutkoppaisista puoliakustisista käytetään englannin kielessä tavallisesti Thinline-termiä.
Rickenbackeristakin tuttu Roger Rossmeisl kehitti 1960-luvun lopussa Fenderille Tele Thinline -runkoa, jossa runkoon jyrsittiin kolme kookasta koloa selkäpuolelle, ennen kun rungon takapuolelle liimattiin kokopuukansi.
Tokain menetelmä on juuri päinvastainen: leppärunkoon on jyrsitty edestä Thinlinen kolot, minkä jälkeen etupuoleen on liimattu varsin näyttävä, viiden millin paksuinen saarnikansi. Kokopuinen saarnikansi on testikitarassa tehty kolmesta vierekkäisestä palasta, jotka on sovitettu niin huolellisesti yhteen, että liimasaumat huomaa vain lähietäisyydeltä kopan reunoja katsellen.
Tokai ATE-33N Thinlinen koppa on viimeistelty kiiltävällä lakalla, kun taas soittimen vaahterakaulalla on yllään ohut satiinipintainen viimeistely.
Kaularaudan säätö hoituu nykyaikaisesti lavan etupuolelta.
Laadukkaat Kluson-kopiot toimivat kiitettävästi.
Vaahteraotelaudan radius on isompi (= loivempi) ja kitaran nauhat paksummat kuin 1960-luvun vastineessa, mikä tekee ATE-33:sta helpompi soittaa. Etenkin kielten venytykset onnistuvat tällaisella alustalla huomattavasti helpommin.
Tokain kaulaliitos on perinteinen.
T-tyylisen kitaran soundin kannalta yksi tärkeimmistä ainesosista on se perinteinen peltitalla kolmella tallapalalla, johon tallamikrofoni on upotettu.
Vaikka tällaisen tallan intonaatio on aina jonkinnäköinen kompromissi, pidetään sitä edelleenkin kunnon Tele-soundin perustana.
Edullisessa ATE-33N Thinlinessa käytetään vintage-mikrofonien sijaan sellaiset versiot, jossa erilliset napamagneetit on korvattu mikrofonin alle kiinnitetyllä pitkällä tankomagneetilla.
Tokaissa löytyy kolmiasentoisen kytkimen vierestä master volume- ja master tone -säätimet.
****
Nykypäivänä näyttää soitinkaupoissa todellakin olevan ostajan markkinat, kun alle viidelläsadalla eurolla saa näin laadukkaan kitaran kuin Tokai ATE-33N Thinline.
Tokain ATE-33N Thinline on kuin pelkkien napakymppien kertymä:
Satiinipintainen vaahterakaula tuntuu todella hyvältä. Kaulan D-profiilissä on riittävästi massaa hyvän soundin perustaksi, mikä tekee soittotuntumasta myös mukavan. Nykyaikainen nauhoitus mahdollistaa – otelaudan loivan kaarevuuden kanssa – tässä kitarassa matalat säädöt (E: 1,4 mm/e: 1,2 mm) kymppisatsilla ilman minkäänlaisia ongelmia.
Akustisesti soitettuna Tokain Thinline-runko lisää soundiin selvästi hieman ilmavuutta keskialueessa, vaikka T-tyyliset Thinlinet eivät luonnollisesti koskaan soi akustisesti niin voimakkaasti kuin ”oikea”, isokokoinen semiakustinen.
Vaikka kitarafoorumeissa usein maristaan edullisista Tele-mikrofoneista, ovat Tokain TE-Vintage Mk3 -mikrofonit osoittautuneet käyttötestissä oikein hyvin soiviksi valinnoiksi. Etumikrofoni on lämmin ja pyöreäsoundinen, mutta ei koskaan tylsä tai mutainen, kun taas tallamikrofonista saa irti juuri sen oikean annoksen twängiä ja purevuutta. Oma suosikkisoundini Teleissä on valitsimen keskiasento, joka toimii myös tässä Tokaissa erittäin hyvin! En ainakaan itse vaihtaisi Tokain omia mikrofoneja heti muka-parempiin…
Tässä esimerkkipätkä ATE-33N Thinlinen puhtaasta soundista (kaulamikki aloittaa):
Ja tässä hieman Rock-riffailua:
****
Mielestäni Tokain ATE-33N Thinline tarjoaa erinomaista vastinetta maltillisen hintaansa nähden. Tämä kitara on laadukkaasti toteutettu, kaunis soitin erittäin mukavalla soitettavuudella.
Minun täytyy myöntää että olin testin alussa hieman skeptinen mallin edullisia mikrofoneja kohtaan, mutta huoleni osoittautui täysin turhaksi. Tokaista irtoaa kunnon Tele-soundi, joka toimii tilanteessa kuin tilanteessa (ehkä raskasta metallia lukuunottamatta).
Ja jos sydän kuitenkin tulisi kaipaamaan joskus hieman esoteerisempaa mikrofonivalintaa, tarjoaa ATE-33N Thinline ainakin todella laadukasta alustaa mikkipäivitykselle.
****
Tokai ATE-33N Thinline
437 €
Maahantuoja: Musamaailma
****
Plussat:
+ hinta-laatu-suhde
+ työnjälki ja viimeistely
+ soitettavuus
+ soundi
****
Tokai ATE-33N Thinline – Groovy Natural
****
Testi tulossa joulukuussa…
Review coming up in December…
Testipenkissä: Tokai TJB-55 + Seymour Duncan Weather Report -setti
****
Tokain Jazz Sound -bassoilla on – ansaittu – maine erinomaisina tulkintoina Fenderin klassikkomallista. Seymour Duncan taas on kiistämättä tunnetuin nimi kitara- ja bassomikrofonien maailmassa.
Molempien firmojen maahantuoja on Musamaailma, joka tarjoaa nyt kaksi uutuusmallia yhdistettyinä valmiiksi modatuksi paketiksi:
Japanilainen Tokai TJB-55 on varustettu Seymour Duncan Custom Shop ”Weather Report” mikrofonisetillä.
****
Tokai TJB-55 (hinta ”Weather Report” -mikrofoneilla: 1.177 €, perusversion hintaluokka noin 850 €) on firman kevyesti nykyaikaistettu versio 1970-luvun Jazz-bassosta. Tällä hetkellä malli on saatavilla joko mustana vaahteraotelaudalla (ja mustilla blokkeilla) tai kolmivärisellä liukuvärityksellä, jolloin basson otelauta on veistetty palisanterista.
Rungossa on kiiltävä viimeistely, kun taas kaulassa on nykyaikainen, satiinipintainen lakkaus.
Ensisilmäykseltä TJB-55:n kromatut virittimet vaikuttavat vintage-kopioilta.
Todellisuudessa kyseessä on kuitenkin Gotohin kevyempi vastine, jolla on vintageen verrattuna hieman sirompi viritystappi…
…sekä pienempi pohjalevy.
Virityskoneistojen pienempi paino parantaa soittimen balanssia entisestään.
Tokai TJB-55 tarjoaa mielenkiintoisen variaation tutusta teemasta – vaikka otemerkit ovat 1970-luvun tyylisesti isot suorakaiteet, on jätetty palisanterilauta 60-luvun tavalla ilman reunalistoitusta.
Nauhatyö on kiitettävällä tasolla, ja otelautaan on asennettu 20 medium-kokoista nauhaa.
Vintage-tyylinen kaulaliitos on toteutettu hyvin tarkasti ja lujasti.
Perinteinen – ja monien mielestä ruma – metallinen maadoitusliuska tallan ja tallamikrofonin välillä on Tokaissa korvattu sisäisellä maadoitusjohdolla.
Leo knew best! Jostain syystä tämä vanha tallamalli ei lakkaa toimimasta, vaikka se onkin melko yksinkertainen designiltaan.
Testibasson salainen ase on Musamaailmassa jälkiasennettu Seymour Duncan Weather Report Jaco Jazz Bass -mikrofonisetti, joka on mikkigurun uusintapainos Jaco Pastoriukselle 1980-luvulla kustomoiduista kuuskytluvun Fender-mikrofoneista.
Kumpikin yksikelainen on kevyesti ylikäämitty (lue: soundiltaan tuhdimpi ja signaalitasoltaan voimakkaampi kuin vintagemikki), vaikkakin setin tallamikrofoni on vielä hivenen verran kuumempi kuin kaulamikki.
Mustat muoviset mikrofonikuoret on kevyesti esikulutettu, samoin kuin magneettien kirkaslakkapinta.
Vanhoissa Fender-bassoissa kuitulevyistä ja magneeteista koostuva kelarunko on saannut ylleen kirkaslakkakerroksen, ennen kuin käämilankaa alettiin kelata magneettien ympäri. Näissä Seymour Duncan Custom Shop mikrofoneissa käytetään alkuperäistä valmistusmenetelmää autenttisuuden nimessä.
Tokain TJB-55 tarjoaa klassista Jazz-basso passivisuutta – kummallekin mikrofonille oma volume-säädin, sekä yhteinen master tone.
Konepellin alta löytyy huolellista työnjälkeä ja laadukkaita osia.
****
Myönnän sen – olen aina ollut Jazz-basson suuri ystävä! Minusta tämä soitintyyppi on yksinkertaisesti kaunein, ergonomisesti parhaiten toimiva ja soundiltaan yleispätevin kaikista passiivisista klassikkomalleista. Se toimii mielestäni aina!
Tokain TJB-55 on erinomainen lajinsa edustaja, joka tarjoaa kaikki tälle soitintyypille ominaiset edut, kuten esimerkiksi hyvin solakan kaulaprofiilin.
Seymour Duncan Weather Report -mikkisetin tarkoitus ei tietenkään ole muokata soittimen JB-tyylistä soundia joksikin ihan muuksi, vaan tarjota laadukkaan version Jazz-basson soinnista Jaco Pastoriuksen maun mukaan.
Tarjolla on hieman ryhdikkäämpi ja myös pikkuisen tuhdimpi muunnelma aiheesta, joka maistuu ainakin allekirjoittaneelle. Etenkin tallamikrofonissa on mukana myös Jaco-soundille niin tärkeä lisäannos nasaalista keskialuetta.
Mikrofonisetin absoluutisesta autenttiuudesta en voi päätellä kovinkaan paljon, koska en ole koskaan soittanut Pastoriuksen bassoilla. Tämän testin perusteella voin kuitenkin todeta, että Weather Report -setillä varustetulla Tokai TJB-55 -bassolla pääsee lähellä mestarin soundia.
Rumpu- ja perkussioraitojen lisäksi tässä pätkässä soi vain ja ainoastaan testin Tokai-basso:
Testin päätelmä on minun mielestäni, että Tokai TJB-55 -basso ja Seymour Duncanin Weather Report -mikrofonisetti on erittäin toimiva yhdistelmä – myös monelle muulle basistille kuin pelkästään Jaco-faneille.
****
Tokai TJB-55 + Seymour Duncan Weather Report Jaco Pickup Set
1.177 €
Lisätiedot: Musamaailma
****
Plussat (Tokai):
+ hinta-laatu-suhde
+ työnjälki
+ soitettavuus
+ akustinen soundi
+ paino
****
Plussat (Duncan):
+ teho
+ soundi
+ kevyt relikointi
+ autenttinen valmistusmenetelmä
Miinukset (Duncan):
– korkea hinta
– relikointi ei kaikkien makuun
Testipenkissä: LTD SC-337 Stephen Carpenter
****
Upouusi LTD SC-337 on seitsenkielinen Stephen Carpenter -nimikkomalli, joka istuu ominaisuuksiltaan (ja hinnaltaan) juuri sopivasti vielä edullisemman passiivikitaran – LTD SC-207 (369 €) – ja keskihintaisen, aktiivisen kaula-läpi-rungon-mallin – LTD SC-607B:n (986 €) – välissä.
****
LTD SC-337 (438 €) on ruuvikaulainen, aktiivimikrofoneilla varustettu seitsenkielinen sähkökitara.
Tätä Carpenter-mallia rakennetaan tavallisella täyspitkällä mensuurilla (64,8 cm/25,5 tuumaa), kun taas kalliimmat versiot valmistetaan vielä pidemmällä baritonimensuurilla (68,6 cm/27 tuumaa). Baritonimensuurin eduksi mainitaan yleensä sen hieman selkeämpää matalien kielten soundia, kun taas tavallista mensuuria on helpompi soittaa (etenkin alimmilla nauhoilla).
SC-337:n kaula on vaahteraa, kun taas runko veistetään lehmuksesta.
Rungon takapuolen syvän viisteen ansiosta kitara tuntuu erittäin mukavalta, ja mallin kaunis musta viimeistely sopii hyvin Metal-genreen.
Perinteistä sulavampi kaulaliitos helpottaa pääsyä korkeisiin nauhoihin.
Kaulaa on kallistettu taaksepäin, mikä helpottaa Gibson-tyylisen tallan käyttöä.
Gotoh-tyyliset virittimet toimivat jouhevasti ja varmasti.
Satulan kohdalle sijoitettu volute-paksunnos vähentää taakse kallistuvan viritinlavan murtumisen riskiä, jos vaikka kitara sattuisi vahingossa kaatumaan.
LTD:n palisanteriotelautaan on istutettu 24 paksua ja korkeaa nauhaa.
Nauhatyö oli testiyksilössä todella huolellinen, ja otelaudan valkoinen reunalistoitus hyvin siisti.
SC-337:n talla on nykyaikainen – ja luonnollisesti seitsenkielinen – versio Tune-o-matic-tallasta. Kielet taas pujotetaan rungon läpi.
Stephen Carpenter -nimikkomallissa käytetään kahta aktiivista ESP Designed -humbuckeria.
Kaikista Carpenter-kitaroista löytyy hieman epätavallinen keskimikki/tallamikki-asetelma. Homman tarkoitus on estää matalan H-kielen puuroutumista etumikrofonissa.
Paristolokeron kansi on kiinnitetty koneruuveilla, joita varten runkoon on upotettu kierreholkit. Se on varma ja kestävä ratkaisu.
Kolmiasentoisen mikrofonivalitsimen lisäksi löytyy SC-337:ssä vielä master volume ja master tone -säätimet.
Kytkin on sijoitettu niin, että mikkien valinta onnistuu pikkusormella samanaikaisesti kielten demppauksen kanssa.
Vaikka LTD:n elektroniikkalokero ei ole ehkä maailman siistein, on käytettyjen komponenttien laatu kitaran hintaan nähden kuitenkin hyvässä kunnossa ja lokeron häiriösuojaus sähköä johtavalla maalilla huolellinen.
****
Seitsenkieliseksi kitaraksi on testissä käynyt LTD SC-337 yllättävän kevyt soitin. Carpenter-malli istuu hyvin soittajan sylissä, ja se roikkuu erittäin mukavasti ja rauhallisesti hihnassa.
Kaulaprofiili on laakea ja suhteellisen ohut ”U”, jolla tulin itse heti hyvin toimeen.
Testiyksilön erinomaisen nauhatyön ansiosta SC-337:n kielet on saatu hyvin matalaksi (Ala-H: 1,7 mm/ylä-e: 1,2), ja täysin ilman kielten räminää! Soittotuntuma on erittäin kevyt ja nopea.
Vaikka tämän LTD:n ulkonäkö viittaa vahvasti Metal-genren suuntaan, on SC-337 mielestäni huomattavasti monipuolisempi soitin. Kitaran laadukkaista aktiivihumbuckereista lähtee nimittäin ilahduttavan avoin soundi, joka on – sanan parhaassa merkityksessä – neutraalinen. Mikrofoneissa on kyllä tehoa, mutta samalla myös rutkasti dynamiikka. Sointi ei muutu koskaan ikävän tunkkaiseksi tai honottavaksi, vaan on myös puhtaana enemmän kuin käyttökelpoinen.
Tässä esimerkissä soundia on maustettu hieman choruksella:
LTD SC-337 on oikea valinta, kun meno muuttuu rankaksi!
Aktiivimikrofonien häiriövapaus ja niiden teho, sekä bassoalueen potku ja keskialueen avoimuus ovat lajityypin suuria valtteja, eivätkä LTD:n ESP Designed -mikrofonit jätä soittajaa pulaan. Oikeissa käsissä SC-337 muuttuu musiikilliseksi nyrkkiraudaksi.
Tällainen oli meno nykyaikaisen high gain -kanavan läpi soitettuna:
Mielestäni LTD:n SC-337 on tällä hetkellä selvästi paras seitsenkielinen sähkökitara alle viidensadan euron hintaluokassa. Uudessa Carpenter-mallissa kitaran ominaisuudet, sen soitettavuus ja soittimen soundi ovat enemmän kuin kohdallaan. Tämä LTD tarjoaa ison siivun pro-meininkiä uskomattoman edulliseen hintaan.
****
LTD SC-337 Stephen Carpenter
438 €
Maahantuoja: Musamaailma
****
Plussat:
+ hinta-laatu-suhde
+ soitettavuus
+ paino
+ nauhatyö
+ viimeistely
+ soundi
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 