Posts tagged ‘Seymour Duncan’

18/06/2018

Seven bridge P-90s and humbuckers played through an overdriven combo

The bridge pickups of seven different guitars played through a crunchy setting on a Bluetone Shadows Jr. combo.

On the compilation track each guitar takes one turn with the order being:

Les Paul Junior –> Casino –> Kasuga –> Melody Maker SG –> G-400 –> Les Paul Standard –> Hamer

05/06/2018

Testipenkissä: LTD M-400M & MH-1000NT

ESP:n ja LTD:n M-sarjan superstratot ovat aina olleet firman peruspilareita, joiden suosio pysyy muuttumattomana vuodesta toiseen. Monet firman nimikkokitaroista perustuvat juuri M-sarjalaisiin, niin kuin George Lynch- tai Kirk Hammett -mallit.

Tässä testissä esitellään kaksi erilaista keskihintaista mallia, joissa molemmissa on Seymour Duncanin humbuckereita.

****

LTD M-400M (745 euroa) on tyylipuhdas M-sarjalainen:

Se on pulttikaulainen superstrato kahdella humbuckerilla, sekä aidolla Floyd Rose -vibratolla.

M-400M:n kaula on veistetty vaahterasta ja reunalistoitettu otelauta on ruusupuuta.

ESP/LTD on hiljattain päivittänyt M-sarjan kosmetiikkaa poistamalla kitaroiden nimellä varustetun ison otemerkin 12. nauhan kohdalla, joka minusta aina näytti hieman hassulta. M-400M:n pienet pyöreät otemerkit ovat mielestäni paljon tyylikkäämpi ratkaisu. Tämä LTD-soitin tarjoaa 24 jumbo-kokoista nauhaa soittoalukseksi.

Mallitunnuksen jälkimmäinen M-kirjain viittaa tämän kitaran kauniiseen, kaksiosaiseen mahonkirunkoon, joka on saanut ylleen silkinhohtavan mattaviimeistelyn.

ESP oli 1980-luvulla yksi ensimmäisistä valmistajista, jotka varustivat pulttikaulaiset kitaransa sulavammalla liitoskohdalla, ja myös tässä LTD-mallissa on mukavuusviiste otekädelle.

M-400M:een on asennettu mustia metalliosia:

Lavalta löytyy satsi Grover-virittimiä, sekä Floyd Rose Special -systeemin lukkosatula ja kieltenohjain.

LTD M-400M:n mikrofonikattaus koostuu Seymour Duncanin Jazz-mallista, joka on yksi firman suosituimmista kaulahumbuckereista, sekä suhteellisen kuumasta Custom 5 -tallamikistä.

Kitaran hot rod -meiniki jatkuu myös soittimen elektroniikassa, joka koostuu kolmiasentoisesta vipukytkimestä ja master volumesta.

****

LTD MH-1000NT (892 euroa) on erittäin näyttävä kiinteällä tallalla varustettu malli, joka on suunniteltu toimimaan nimenomaan myös nykyaikaisten matalien virityksien kanssa.

MH-1000NT:ssä käytetään ESP:n kehittämää set-through-kaulaliitosta, jossa kaula jatkuu yhtenäisenä rungon kannen alla ihan tallamikrofonin saakka. Tämä liitos on lujempi kuin perinteinen liimaliitos, mutta kitaran soitossa on yhä aimo annos liimaliitoksen lämpöä.

Tämän LTD:n runko koostuu mahonkipohjasta ja kaarevasta loimuvaahterakannesta.

Kaula taas on veistetty kolmesta vierekkäisestä vaahterapalasta. Reunalistoitettu otelauta on macassar-eebenpuusta, joka on muita eebenpuulajeja selvästi ruskeampi ja eloisampi. Myös tässä on tarjolla jumbo-kokoisia nauhoja kahden oktaavin verran.

MH-1000NT on varustettu laadukkailla lukkovirittimillä.

Yläsatula on valmistettu grafiittipitoisesta, itsevoitelevasta muoviseoksesta.

LTD MH-1000NT:n mikrofonit on valikoitu vaativaa työskentelyä progressiivisen metallin parissa varten.

Seymour Duncan Sentient on kaulamikrofoni, joka istuu soundiltaan ’59- ja Jazz-mallien välissä. Sentient on Alnico 5 -pohjainen mikki, jolla on maltillinen lähtötaso, mutta joka on soundiltaan selkeämpi ja kirkkaampi kuin perinnehumbucker. Tämän ansiosta se tarjoaa sekä laajan dynamiikka-alueen puhtaita soundeja varten että riittävästi tarmoa high gain -menolle.

Pegasus-tallahumbuckerissa taas yhdistyy alavireisen metallin vaatima tarkkuus ja selkeys kermaiseen keskialueeseen. Valmistaja lupaa tarkkaa transienttien toistoa ja esimerkillistä selkeyttä myös todella matalissa virityksissä ja korkeissa gain-asetuksissa.

MH-1000NT tarjoaa kolmiasentoisen kytkimen lisäksi master volume- ja tone-säätimet. Tone-säätimeen upotetulla push/pull-kytkimellä voi puolittaa soittimen mikrofonit.

****

LTD:n M-400M on loistava esimerkki tyypillisestä kitaravelhon vauhtikepistä – superstratosta siis.

Kitaran kaulaprofiili on melko leveä ja matala, ja yhdistettynä loivaan otelautaradiukseen ja paksuihin nauhoihin soittoalusta on erittäin nopea.

M-400M:n työnjäljestä ja soittimen säädöistä voi puhua vain hyvin positiivisin sävyin. Tässä ei todellakaan löydä mitään moitittavaa.

Tämän LTD:n akustinen sointi on tuore ja selkeä, niin kuin hyvältä ruuvikaulaiselta Floikka-kitaralta sopii odottaa.

Myös vahvistettuna kitaran puhdas soundi on mukavan raikas:

LTD MH-1000NT on enemmän Les Paul -maailmaan kallistuva superstrato.

Tässä kaulaprofiili on selvästi pyöreämpi ja tuhdimpi, mikä vastaa enemmän minun henkilökohtaista makua. Myös tässä tarjotaan erittäin tarkka ja nopea soittoalusta, loivan otelaudan ja korkeiden nauhojen ansiosta.

MH-1000NT on erittäin kaunis ja näyttävä soitin. Työn ja viimeistelyn laatu on pienimpiä yksityiskohtia myöten esimerkillinen. Tässä tarjotaan todellakin huikeata laatua reiluun hintaan.

Soittimen akustinen soundi on tämän LTD:n kohdalla ehkä aavistuksen verran lämpimämpi, mikä ei sinänsä yllätä MH-1000NT:n erilaisen rakenteen vuoksi.

Vaikka tämä kitara on kehitetty nimenomaan progressiivista nykymetallia varten, on tämän LTD:n soundivalikoima todellisuudessa paljon laajempi. Jos vain kitaran muotokieli sopii omaan makuun, saa tästä LTD:stä myös erinomaisen ja monipuolisen yleiskitaran vaikkapa laivaorkesterille tai rockbändille.

Kiitos tästä kuuluu nimenomaan onnistuneelle mikrofonivalinnalle. Sentient ja Pegasus ovat erinomaisia valintoja raskaille musiikkigenreille, mutta ne eivät ole hirmuisella lähtötasolla tai honottavalla keskialueella pilattuja huutajia.

Kuten tästä pätkästä kuulee, tarjoaa MH-1000NT myös kauniita cleansoundeja (puolitetut vaihtoehdot tulevat ensin):

Tässä vielä demobiisi, jota on äänitetty Blackstar HT-1R-kombolla. Komppikitarat ovat MH-1000NT vasemmalta ja M-400M oikealta kanavalta. Ensimmäinen soolo on soitettu MH-1000NT:llä ja toinen M-400M:llä.

****

Ei ole vaikeaa nähdä, miksi LTD:n M-sarjan soittimet ovat niin suosittuja:

Sarja tarjoaa ergonomisia soittimia nykykitaristin tarpeisiin, jossa arvostetaan korkeaoktaanisia high gain -soundeja ja hyvin matalia virityksiä. Sekä M-400M että MH-1000NT ovat laadukkaita keskihintaisia soittimia, jotka lähestyvät aihepiiriä hieman eri kulmilta, mutta yhtä onnistuneesti. Tällä tarjotaan roimasti vastinetta rahalle.

****

LTD M-400M & MH-1000NT

M-400M – 745 €

MH-1000NT – 892 €

Maahantuoja: Musamaailma

****

Plussat (molemmat mallit):

+ työnjälki

+ nauhatyön laatu

+ viimeistely

+ soundiSave

Save

Save

Save

Save

25/05/2018

LTD M-400M & MH-1000NT – the Kitarablogi-video

LTD M-400M

• mahogany body

• bolt-on maple neck

• bound rosewood fingerboard

• 24 jumbo frets • Grover machine heads

• Floyd Rose Special vibrato system •

Seymour Duncan Jazz (neck) & Custom 5 (bridge) humbuckers

• master volume

LTD MH-1000NT

• mahogany body

• bound quilted maple top

• three-strip maple set-through neck

• bound macassar ebony fretboard

• 24 jumbo frets • LTD locking tuning machines

• locking TonePros bridge

• through-body stringing

• Seymour Duncan Sentient (neck) & Pegasus (bridge) humbuckers

• master volume, master tone (with push/pull for coil-split)

****

Demo track recorded with a Blackstar HT-1R.

Rhythm guitars – MH-1000NT (left) & M-400M (right)

First solo – MH-1000NT

Second solo – M-400M

****

Finnish distribution: Musamaailma

06/02/2018

Review: Tokai TJM-140

We at Kitarablogi HQ received a very special instrument for review this time – the new Tokai TJM-140, which is based on Fender’s Jazzmaster.

When the original Jazzmaster was released in 1958 Fender aimed it squarely at Jazz and Lounge musicians, who had found the company’s earlier offerings much too bright and Country-sounding. The Jazzmaster also was Fender’s first model with a rosewood fingerboard, something their sales force had been requesting for years (for cosmetic reasons).

Sadly, the new model wasn’t received very enthusiastically. Most Jazz guitarists still felt that Fender guitars were nothing more than mere breadboards with strings, while others complained that the new control setup was too complicated. A shame, really…

Over the last years Jazzmaster-type offset guitars have definitely become en vogue again. Thanks to this trend Tokai, too, has decided to come up with its own version of this guitar classic.

****

The Tokai TJM-140 Silver Star (reviewed version: 1.495 €; basic model: 1.445 €) is a top-quality Japanese rendition of the Jazzmaster model, which stays faithful to the original classic in most respects, with a few modern improvements. The review sample has been customised further with a set of Seymour Duncan Antiquity pickups.

Tokai’s TJM-140 strongly channels an early-Sixties spirit – this guitar comes with the original, small Fender-style headstock, as well as an unbound rosewood fretboard with small dot markers.

Beneath its classy Olympic White finish the curvaceous body is crafted from alder, while the satin-finished neck is maple.

Putting the truss rod adjustment at the headstock end is one of the welcome improvements on the TJM-140.

The Tokai sports a set of fine Kluson copies made by Gotoh.

This model comes with 22 medium-sized frets. The fretwork is very clean.

Leo Fender had a thing for vibratos, which he called tremolos. For the Jazzmaster he came up with a special new system. The Jazzmaster-vibrato (which was later used on the Jaguar, too) comprises a front-installed vibrato/tailpiece-combination, paired with a separate bridge. The bridge stands on height-adjustable poles inside long ferrules, and it rocks slightly back and forth during vibrato use. The Tokai Silver Star uses a well-made Japanese copy of the original system.

You don’t need to be a guitar expert to see that Leo Fender was aiming for a Gibson P-90-vibe with his flat and wide Jazzmaster pickups. Both the P-90 and Jazzmaster pickup have similar coils, but their magnetic structure puts them apart. Gibson’s P-90 uses two long bar magnets placed underneath the coil, either side of a metal spacer, to magnetise its pickup. Fender, on the other hand, uses six slug magnets, which also serve as the pickup’s pole pieces.

The pickups in Seymour Duncan’s Antiquity-set are reverse wound/reverse polarity, resulting in a hum-cancelling middle position on the toggle switch.

The special feature of Jazzmasters is the so-called rhythm circuit. The slide switch above the neck pickup switches between the lead and rhythm circuits. In rhythm, only the neck pickup is selected, with a slight treble roll-off and its own set of volume and tone control wheels.

The solo circuit uses the regular set of controls – a three-position toggle, plus master volume and tone. Each circuit works independently of the other’s settings.

****

In my view, every guitarist should try a Jazzmaster- or Jaguar-style guitar once in his/her life, just to experience that comfortable offset body. Some players feel that the offset waist of a Jazzmaster is even more ergonomic that a Strat.

The Tokai TJM-140 is a fine example of a Jazzmaster-style guitar. Our test sample is light in weight, the neck’s oval C-profile feels great in your hand, and the guitar arrived with an expert setup.

Still, the Jazzmaster-vibrato will continue to divide opinions for the foreseeable future. The push-fit vibrato arm isn’t as foolproof as the screw-in Stratocaster arm, and it tends to swing rather loosely, when not in use. With a contemporary string set of 009- or 010-gauge you will probably run into some problems sooner or later, due to the shallow string angle over the bridge. Forceful strumming and/or large bends tend to cause light string gauges to jump out of the bridge saddles’ grooves, spoiling your setup and tuning in the process.

You cannot blame the Tokai TJM-140 Silver Star for using a faithful copy of the original vibrato, because this guitar is meant to be a vintage-inspired instrument. Nevertheless, it’s important to know about any possible pitfalls and solutions.

The easiest way to get a Jazzmaster-vibrato to play nicely is to use the correct string gauges of the late 1950s – read: flatwound 011s or 012s with a wound g-string. If this seems unbearable there’s always the screw-on Whizzo Buzz Stop, a Bigsby-style roller that adds much-needed downward pressure at the tailpiece. Others like to take the far more drastic step of replacing the whole Jazzmaster-system with a Mastery-vibrato, a replacement made specifically for use with modern strings.

Tokai’s TJM-140 Silver Star nails the Jazzmaster tone like a champion. The Antiquity pickups give you lots of chime and sparkle, but the top end is much warmer than on a Strat, and there’s a nice dose of mid-range chunk. The rhythm circuit rolls off a little bit of the neck pickup’s treble, but still keeps things from going all dark and muddy.

Here are a few clips of the Tokai TJM-140, recorded with a Bluetone Shadows Jr. combo, a Boss SD-1 overdrive and a Shure SM57:

****

Tokai’s TJM-140 is a pro quality Japanese version of the Fender Jazzmaster. The Tokai plays and feels great, and its sound really leaves nothing to be desired. The original Jazzmaster-/Jaguar-vibrato might become a deal-breaker for some, but I feel the original system adds a lot to this guitar’s sound and mystique. Tokai uses a high-quality copy of the original vibrato, which works as smoothly as it should. Taking this instrument for a spin is highly recommended!

****

Tokai Guitars TJM-140

Price with Antiquity pickups: 1.495 €

Distribution: Tokai Guitars Nordic

Pros:

+ workmanship

+ playability

+ sound

+ idiosyncratic vibrato system

Cons:

– idiosyncratic vibrato systemSave

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

25/01/2018

Testipenkissä: Tokai TJM-140

Tällä kertaa Kitarablogi sai hieman erikoisemman herkkupalan testattavaksi – Fender Jazzmasteriin perustuva Tokai TJM-140.

Kun alkuperäinen Jazzmaster ilmestyi vuonna 1958, Fenderillä oli tähtäimessä Jazz- ja Lounge-musiikin soittajat, joiden mielestä firman aikaisemmat mallit soivat aivan liian terävästi ja kantrimaisesti. Jazzmaster oli myös ensimmäinen Fenkku, jolla oli ruusupuusta veistetty otelauta (jotain, jota firman myyntitiimi oli jo pidemmän aikaa toivonut ulkonäöllisistä syistä).

Valitettavasti uuden huippumallin vastaanotto oli suhteellisen vaisu. Monille Jazz-kitaristeille myös Fenderin uutuusmalli näytti kielillä varustetulta leipälaudalta, ja alkuinnostuksen jälkeen monet sen aikakauden soittajista pitivät kitaran elektroniikkaa turhan monimutkaisena, mikä oli sääli.

Viime vuosina Jazzmaster-tyyliset offset-runkoiset kitarat elävät uutta nousukautta, minkä ansiosta myös Tokai on päättänyt julkaista oman versionsa kitarasta.

****

Tokai TJM-140 Silver Star (testattu versio 1.495 €; perusversio 1.445 €) on hyvin laadukas japanilainen tulkinta Jazzmaster-teemasta, joka pysyy kaikissa pääasioissa uskollisena alkuperäiseen klassikkoon, muutamalla hyvin perustellulla nykyaikaisella parannuksella. Testiyksilöä on lisäksi kustomoitu testiä varten erittäin laadukkailla Seymour Duncan Antiquity -mikrofoneilla.

Tokai TJM-140:ssä elää vahvasti varhaisen 1960-luvun henki – tässä mallissa on alkuperäinen pieni viritinlapa, sekä ruusupuinen otelauta ilman reunalistoitusta ja pienillä pyöreillä otemerkeillä.

Olympic white -tyylisen viimeistelyn alta löytyy kurvikas leppärunko, kun taas mattaviimeistelty kaula on veistetty vaahterasta.

TJM-140:n kaularautaan pääsee kätevästi käsiksi lavan puolelta, mikä on erittäin tervetullut parannus.

Tokain laadukkaat Kluson-kopiot tulevat Gotohin valikoimasta.

Otelautaan on siististi asennettu 22 medium-kokoista nauhaa.

Leo Fender kehitti Jazzmasteria varten uuden vibratojärjestelmän. Jazzmaster-vibrassa (jota käytettiin myöhemmin myös Jaguarissa) on edestä runkoon upotettu veitsenterä-laakeroitu kieltenpidin, sekä erillinen talla, joka keinuu runkoon upotetuissa metalliholkissa hieman edestakaisin, silloin kun vibratoa käytetään. Tokai Silver Starissa käytetään järjestelmästä tarkkaa japanilaista jäljitelmää.

Jazzmaster-mikrofoneja voi hyvällä omatunnolla pitää Fenderin versiona Gibson P-90 -mikrofonista. Molemmissa mikkimalleissa on hyvin leveät, mutta suhteellisen matalat kelat. Mikrofonien magneettikenttien rakenteet kuitenkin poikkeavat toisistaan: Gibson käyttää P-90:ssä kahta pitkää ja matalaa harkkomaista magneettia kelan alla, kun taas Jazzmaster-mikissä on kuusi lyhyttä, kelan läpi menevää tankomagneettia.

Seymour Duncan Antiquity -setissä tallamikrofoni on kaulamikrofoniin nähden käämitty vastasuuntaan ja sen magneetit ovat ylösalaisin (reverse wound/reverse polarity), minkä ansiosta mikeistä muodostuu yhteiskäytössä humbucker.

Elektroniikan erikoisuus on Jazzmaster-kitaroihin lisätty erillinen ns. “komppi-piiri”. Kaulamikrofonin yllä olevalla liukukytkimellä voi kytkeä TJM-140-mallin ns. soolotilasta komppitilaan, jossa ainoastaan kaulamikki on päällä, ja sen signaali menee tällöin kytkimen viereen pleksiin upotettuihin volume- ja tone-säätimien läpi.

Soolotilassa taas kitaran soundia säädetään sen sijaan soittimen perinteisellä kolmiasentoisella kytkimellä, sekä master-volumella ja -tonella.

****

Minun mielestäni jokaisen kitaristin pitäisi ainakin kerran elämässään kokeilla Jazzmaster- tai Jaguar-tyylistä kitaraa, niiden mukavan offset-rungon takia. Joidenkin mielestä näiden mallien epäsymmetrinen vyötärö ja pyöristetty olemus tuntuu jopa Stratoa mukavammalta.

Tokain TJM-140 on malliesimerkki mukavasta Jazzmaster-tyylisestä kitarasta. Testikitara on suhteellisen kevyt, kaulan ovaali C-profiili istuu todella hyvin käteen, ja kitara saapui testiin esimerkillisillä säädöillä.

Jazzmaster-vibrato tulee kuitenkin jatkossakin jakamaan käyttäjien mielipiteitä. Paikkaan työnnettävä vibrakampi ei ole aina niin toimintavarma kuin ruuvattava Strato-kamppi, ja se repsottaa myös melko löysästi mekanismissa. Jos taas on tottunut käyttämään nykyaikaisia 009- tai 010-kielisatseja vibrajärjestelmän loivasta kielikulmasta tallassa voi koitua ongelmia. Raskas plektrakäsi ja/tai isot bendaukset voivat johtua suhteellisen ohuilla kielillä siihen, että yksi kuin toinenkin kieli voi hyppiä välillä pois tallapalan urasta, mikä vaikuttaa sitten suoraan kitaran vireeseen ja soittotuntumaan.

Tokai TJM-140 Silver Staria ei oikein voi kritisoida vibraton toiminnasta, sillä kitaran tarkoitushan on olla tarkka kopio alkuperäisestä klassikosta. On kuitenkin tärkeää, että tietää näistä mahdollisista ongelmakohdista ja niiden ratkaisemisesta.

Helpoin tapa ratkaista Jazzmaster-vibran ongelmat on käyttää 1950-luvun kielikokoja – siis: 011- tai 012-satseja punotuilla g-kielillä. Jos tällainen tuntuu liian karulta voi vibramekanismin eteen helposti lisätä (ruuvaamalla) Whizzo Buzz Stop -nimisen Bigsbyn-kaltaisen rullan, joka lisää kielten alasvetoa, mikä pitää kitaran kielet paremmin talapalojen urissa. Jos lisärulla ei miellytä jostain syystä, voi myös korvata alkuperäisen järjestelmän Mastery-vibratolla ja -tallalla, jotka on suunniteltu nykyaikaisia kielisatseja varten.

Myös soundiltaan Tokai TJM-140 on erinomainen lajinsa edustaja. Antiquity-mikeillä kitara soi heleästi, mutta paljon lämpimämmin kuin esim. Strato-tyylinen kitara. Komppi-piiri leikkaa tahallaan kaulamikrofonin signaalista hieman diskanttia, mutta ilman että soundi muuttuisi mutaiseksi.

Tältä kuulostaa Tokai TJM-140 Bluetone Shadows Jr. -kombon ja Boss SD-1 -särön kautta soitettuna:

****

Tokain TJM-140 on hyvin laadukas japanilainen versio Fender Jazzmasterista. Tokain soittotuntuma on erinomainen ja sen soundi ei todellakaan jätä toivomisen varaa. Alkuperäinen Jazzmaster-/Jaguar-vibra tulee varmaan jatkossakin jakamaan kitaristien mielipiteitä, vaikka Tokai-kitarassa on käytössä laadukas versio alkuperäisestä. Vibraton pehmeässä soundissa ei kuitenkaan ole mitään vikaa. Suosittelen koeajelua!

****

Tokai Guitars TJM-140

Hinta Antiquity-mikeillä 1.495 €

Maahantuoja: Musamaailma

Plussat:

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ soundi

+ omintakeinen vibrato

Miinukset:

– omintakeinen vibratoSave

Save

Save

23/01/2018

Tokai TJM-140 – The Kitarablogi video

Lisätiedot: Musamaailma

19/01/2018

Guitar Porn: Tokai TJM-140

Lisätiedot: Musamaailma

10/01/2018

Tokai TJM-140 +++ Testi tulossa +++ Working on a review

Tokai TJM-140

Japanese copy of a Fender Jazzmaster. The test guitar came upgraded with a set of Duncan Antiquities.

****

All guitar tracks recorded with a Bluetone Shadows Jr. combo, a Boss SD-1 Overdrive pedal, and a Shure SM57 microphone.

Lisätiedot: Musamaailma

07/06/2017

Testipenkissä: Kiiras Instruments Ahti + Ukonkirves

Kiirassoitin – jo nimestä selviää, että kyse ei ole iskelmäsoittimista!

Simo Iiskola on tikkakoskelainen kitaranrakentaja ja rumpujen tekijä. Kiirassoittimen ydinmallisto – ytimekäs Katras-sarja – on suunniteltu metallikitaristin tarpeet mielessä pitäen, ilman kompromissejä tai anteeksipyyntöjä.

Saimme tilaisuuden testata kahta Kiiras Katras -mallia – S-tyylistä Ahtia ja V-tyylistä Ukonkirvestä (hinnat alk. 1,495 €).

****

Kiiraksen Ahti on sulavalinjainen metallimiehen työkalu, jonka ulkomuodoista on löydettävissä vaikutteita sekä Fender Stratosta, että Burns Bisonista.

Katras-kitaroiden runkojen pintaan on tehty koivun kaarnaa muistuttavia uria. Tahallisesti haalistuneen näköiseksi tehty mattaviimeistely tuo kitaraan viikinkitunnelmaa.

Testissä käyneen Ahdin runko on veistetty kolmesta palasta leppää.

Kaikissa Kiiras Katras -soittimissa on kolmiosainen runko, jossa on leveä keskiosa ja kaksi kapeampaa reunapalaa.

Kiiras Ukonkirves on Iiskolan versio Flying V -kitarasta.

Testatulla Ukonkirveellä on saarnirunko.

Molemmissa kitaroissa on mukavuusviiste rungon takapuolella.

Kiiras Katras -soittimissa on viisiosaiset kaulat vaahterasta ja wengestä. Kaulaliitoksessa käytetään puuruuvien sijasta pultteja.

Pääsyä ylänauhoihille on helpotettu sulavalla liitoskohdalla.

Simo Iiskola käyttää kitaroissaan huippulaadukkaita Gotoh-osia (black chrome -viimeistelyllä), kuten testatuistakin yksilöistä löytyviä Gotoh SG381 -virityskoneistoja.

Myös Floyd Rose -tyylinen talla on Gotohin valikoimasta (GE1996-T).

Wengeotelautaan on asennettu 24 tuhtia jumbo-nauhaa.

Vibratallalla varustetut Katrakset tulevat tavallisesti 16-tuumaisella otelaudan radiuksella, kun taas stoptail-versioissa on yhdistelmäradius (compound radius).

Kiiras-kitaroiden metalligenreä suosiva linja jatkuu myös mikrofonien osalta.

Ahti on varustettu kahdella passivisella humbuckerilla – kaulamikkinä toimii Seymour Duncanin Sentient, kun taas tallamikrofoniksi on valittu Nazgûl.

Ukonkirves tulee mainiosti toimeen Nazgûl-tallahumbuckerillaan.

Erikoisvalmisteiset mikrofonikehykset, sekä kytkin- ja jakkilevyt ovat ruostumatonta terästä, ja niissäkin toistuu kitaroiden tuohiteema.

Ahti-mallissa on kolmiasentoinen kytkin (kaulamikki, mykistys [!], tallamikki), kummallekin mikrofonille oma volume-säädin ja yhteinen master tone.

Ukonkirveessä on master volume- ja tone-säätimet.

Elektroniikkalokerot juotostöineen ovat erinomaisen siistejä. Elektroniikka on suojattu ulkoisia häiriöitä vastaan grafiittimaalilla ja metallifoliolla vuoratulla puukannella.

****

Vaikka kyseinen soitin näyttää mystiseltä, vanhalta puulankulta, Kiiras Ahdin soittotuntuma on juuri sellainen kuin mitä odottaisi huippulaadukkaalta custom-kitaralta – tämä on erittäin sulava ja hyvässä tasapainossa oleva sähkökitara.

Kaulaprofiili on laakea C, mutta kaula on riittävän tuhti tukeakseen otekättä myös pitkien soittosessioiden ajan. Kitaran nauhatyö on erinomaista, vaikka Ahdissa nauhojen päät eivät näytäkään yhtä sulavalta kuin esimerkiksi Ruokankaan soittimissa. Tärkeämpää kuin ulkonäkö on kuitenkin se, että nauhat (ja nauhojen päät) tuntuvat erittäin nopeilta ja kitkattomilta.

Testissä käynyt Ahti oli säädetty C-vireeseen. Soittotuntuma oli uskomattoman sulava, nopea ja tarkka, ja myös floikka toimi kuin unelma.

Seymour Duncanin Sentient ja Nazgûl -humbuckerit lukeutuvat firman tehokkaimpiin ja aggressiivisimpiin passiivimikkeihin. Säälimättömästä lähtötehostaan huolimatta molemmista humbuckereista löytyy yllättävän musikaalinen ja täyteläinen diskantti. Kyllä, nämä mikit pakottavat vahvistimen etuasteen äärirajoille, mutta soundi ei ole tympeä tai yksitoikkoinen.

Tässä on kaksi perussoundit esittelevää klippiä, jotka äänitin Blackstar HT-1R -putkikomboa käyttäen:

Moderni metalli ei ole oma leipälajini, joten käännyin genreen enemmän perehtyneen puoleen. Vanhin poikani Miloš Berka sävelsi ja soitti demobiisin. Kitararaidat on äänitetty Atomic Amps AmpliFire -mallintajan kautta, käyttäen Tube Screamerilla boostattua Friedman BE-mallinnusta, Zilla Fatboy 2×12 -impulssivasteen läpi ajettuna:

Kiiraksen Ukonkirves on fantastinen V-tyylinen kitara metalligenren soolokitaristeille.

Istuminen ei tietenkään ole sallittua, kun soittaa tämäntyypistä kitaraa. Tätä kitaraa soitetaan seisten ja mielellään tukkaa heiluttaen!

Kuten Ahti-mallissa, myös Ukonkirveessä on ensiluokkainen soittotuntuma ja loistavat säädöt (nyt D-vireessä)!

Voi olla, että kuvittelen (tai ehkä se johtuu korkeammasta vireestä), mutta minusta tuntuu, että saarnirunkoinen Ukonkirves kuulostaa aavistuksen verran kirkkaammalta kuin leppärunkoinen Ahti:

Miloš äänitti myös tämän demobiisin Atomic Amps AmpliFirellä, samoja asetuksia käyttäen:

****

Olen varma, että joillekuille Kiiras Katras -soittimien visuaalinen konsepti on liian väkevä. Nämä ovat makuasioita, ja kyseisille henkilöille löytyy varmasti mieleinen kitara maailman laajasta valikoimasta mustia, kiiltäväksi lakattuja kitaroita.

Minusta on kuitenkin selvää, että Kiiraksen Ahti- ja Ukonkirves-malleissa ulkonäkö on vain osa loistavaa kokonaisuutta. Molemmat ovat erinomaisia, käsintehtyä sähkökitaroita, jotka tarjoavat juuri oikeat ominaisuudet nykyaikaiselle metallikitaristille.

Simo Iiskolan Kiirassoitin tarjoaa runsaasti custom-vaihtoehtoja mikrofoneista ja elektroniikasta erilaisiin viritinlavan muotoihin, joiden avulla voi luoda oman unelmakitaransa.

****

Kiiras Instruments Ahti + Ukonkirves

Hinnat alk. 1,495 € (kitaralaukku kuuluu hintaan)

Lisätiedot: Kiirassoitin

Demobiisin tekijä: Miloš Berka.

Plussat:

+ suomalainen käsityö

+ runsaasti custom-ominaisuuksia

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ viimeistely

+ soundiSave

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

31/03/2017

Review: Kiiras Instruments Ahti + Ukonkirves

Kiirassoitin – instruments from the Purgatory; the name alone makes pretty clear from the get-go that these aren’t your dad’s guitars!

Simo Iiskola, the man behind Kiiras Instruments, is a custom guitar maker (and drum builder!) from Central Finland. His main guitar line – the Katras Series (katras is Finnish for flock) – stands firm as a wholehearted manifesto to Metaldom, both visually and in terms of sound.

Kitarablogi got the chance to spend some quality time with two Kiiras Katras guitars – the Ahti and the Ukonkirves (prices starting from 1,495 €).

****

The Kiiras Ahti (named after the Finnish water god) is a two-horned affair, looking like the wild love child of a Fender Strat and a Burns Bison.

The hand-distressed, rustic finishes on Katras Series instruments resemble the bark of the birch tree.

The reviewed Ahti was built using a three-piece alder body.

All Kiiras Katras guitars feature a three-piece body, with a wide central piece and two narrower pieces added on the sides.

The Kiiras Ukonkirves (ukon kirves is the Finnish equivalent of Thor’s Hammer) is a Flying V-shaped electric guitar.

The reviewed Ukonkirves uses ash for its body.

Both instruments feature a rib cage chamfer.

All Kiiras Katras guitars have five-piece maple and wenge necks with sturdy bolt-on joints.

The area around the bolts is dressed away for easier access to the top frets.

Simo Iiskola uses top-drawer Gotoh parts in black chrome, like the Gotoh SG381 machine heads on our review instruments.

The Gotoh Floyd Rose is a model GE1996-T.

The wenge fingerboard comes with 24 chunky jumbo frets.

Our vibrato-equipped review guitars feature a 16-inch fretboard radius, while stoptail-equipped Kiiras guitars usually come with a compound radius ’board.

The look on these Kiiras instruments is non-more-Metal, and the pickups have been chosen accordingly.

The Ahti comes with a pair of passive humbuckers – the Seymour Duncan Sentient (neck) and Nazgûl (bridge)…

…while the Ukonkirves sports a sole Nazgûl humbucker in the bridge position.

The stainless steel pickup rings, switch plates and jack plates are all custom-made to fit the birch bark theme.

The Ahti’s controls comprise a three-way switch – giving you neck pickup, off [!], and bridge pickup – as well as separate volume controls for each pickup and a master tone.

The Ukonkirves makes do with two controls – volume and tone.

The electronics cavities look very clean, and they are shielded with conductive paint and a foil-lined wooden lid.

****

Despite its ”distressed mythical old plank” looks, the Kiiras Ahti feels every bit the smooth, well-balanced, and comfortable custom-made guitar it is.

The flattish C-profile neck is fast, but chunky enough not to feel flimsy or uncomfortable. The frets have been seated and dressed with great care, although some might find the look of the fret ends a tiny bit scruffy. The important thing is, though, that the frets (and fret ends!) feel even smoother than the guitar’s cool satin finish!

The reviewed Ahti was set up for standard-C tuning. The set up was fantastic, offering a slinky, yet precise playing feel, coupled with an in-tune Floyd Rose.

Seymour Duncan’s Sentient and Nazgûl humbuckers are among the darkest and most brutal passive humbuckers offered by the company. Still, these pickups manage to combine brooding darkness with a very musical and rich top end. Sure, these humbuckers will kick your amp’s butt, but they don’t offer blunt power at the expense of great tone.

Here are two basic demo clips recorded with a Blackstar HT-1R:

I turned to a Metal expert for the demo track to do the guitar and the genre justice. My son, Miloš Berka, recorded the guitar tracks using his Atomic Amps AmpliFire amp modeller:

The Kiiras Ukonkirves is a great V-shaped guitar for the no-compromise, no-nonsense lead guitarist.

If you try to play a V-style guitar seated, you’re doing it wrong. This type of guitar is meant to be used standing up with a strap.

Just as on the Ahti, the feel and playability of the Kiiras Ukonkirves is fantastic, and its set-up (in D-standard tuning) was spot on!

It may all be in my head (or down to the tuning), but I feel the ash-bodied Ukonkirves sounds a tiny bit brighter than the alder-bodied Ahti:

Once again Miloš recorded the demo track using his Atomic Amps AmpliFire amp modeller:

****

I’m sure some will find the looks of these two Kiiras Katras guitars a little bit too much of a visual statement. They’re entitled to their views, and won’t have any problems finding a black instrument.

There’s no denying, though, that both the Kiiras Ahti and the Kiiras Ukonkirves are about much more than just bold looks. These are excellent custom-made electric guitars, completely geared towards the needs of modern Metal guitarists.

Simo Iiskola’s Kiiras Instruments also offers plenty of custom options, from the pickups and electronics used all the way to different headstock shapes. If these guitars rock your boat, go check them out!

****

Kiiras Instruments Ahti + Ukonkirves

Prices starting from 1,495 € (includes hard case)

Contact: Kiirassoitin

Demo Track composed, played and recorded by Miloš Berka.

Pros:

+ handmade in Finland

+ custom options available

+ workmanship

+ playability

+ finish

+ sound

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save