Testipenkissä: Boss SY-300
Ensimmäiset kitarasynat (1970-luvun alussa) olivat täysin analogisia ja käyttivät kitaran omaa ääntä soundin perusteena. Kitarasignaali vietiin läpi pitkän muokkausketjun, jossa oli eri särö-, oktaaveri-, filtteri- ja modulaatiovaiheita, joiden kautta kitaran ääni muuttui analogisynan kaltaiseksi.
Vanhoissa kitarasynoissa oli kyllä paljon hienoja soundeja, mutta ne vaativat soittajalta todella tarkkaa soittotekniikkaa, ja tämän lisäksi monet toimi vain monofonisella kitarasignaalilla (ei sointuja).
Rolandin kehittämä GK-mikrofoni muutti (MIDI-standardin lisäksi) nämä asetelmat sitten täydellisesti:
GK-mikin ansiosta oli (ja on edelleen) mahdollista käyttää myös sointuja, sekä sähkökitaran laajaa valikoimaa eri soittotekniikkoja. GK-järjestelmä mahdollistaa myös räkkisynojen, softasynojen ja samplerien soittamista kitaralla. Sähkökitarasta tuli kokonainen orkesteri.
Upouusi Boss SY-300 (katuhinta noin 720 €) tuo alkuperäisen idean kitarasynasta takaisin, mutta digitaalisen nykyteknologian saavutuksilla höystettynä. SY-300:lle luvataan erittäin tarkkaa ja nopeata triggausta, todella isoa soundia, laajoja mahdollisuuksia muokkaukseen – ja mitä parasta: syna toimii tavallisella kitarasignaalilla.
****
Kestävänoloinen Boss SY-300 näyttää kompaktilta multiefektiltä, ja se saa käyttövirtansa ulkoiselta virtalähteeltä (kuuluu hintaan).
Kitarasynan neljää jalkakytkintä voi käyttää erilaisien toimintojen ohjaamiseen, mutta peruskäytössä ne toimivat näin:
Vasen kytkin on On/Off-kytkin (tai oikeastaan bypass-kytkin). CTL 1 -jalkakytkimellä voi polkaista valitussa patchissa etukäteen määriteltyä parametrimuutosta päälle (esim. vibratoa tai filtteriä). Viimeisellä kahdella kytkimellä (CTL 2 ja CTL 3) vaihdetaan patchista toiseen, ja niillä saa myös SY-300:n viritysmittarin päälle.
Koska kyseessä on erittäin hyvin speksattu digitaalilaite, muokattavien parametrien määrä on aika iso. Onneksi Boss SY-300:n graafinen käyttöliittymä on erittäin onnistunut, ja synan ohjelmointi näytön alle sijoitetuilla säätimillä ja oikeanpuolisella navigointiosastolla sujuu vaivattomasti.
****
SY-300:n takapaneelin runsas liitinvalikoima ei todellakaan jätä toivomiseen varaa:
Kitaratulon vieressä näkyy kitarasynan efektilenkin Thru- ja Return-liittimet. Ground/Lift-kytkimellä pystyy katkaisemaan turvallisesti mahdollisen maalenkin aiheuttaen brummin. Bossin uutuuslaite tarjoaa peräti kaksi stereolähtöä. Päälähdön (Main Output) signaalia voi esimerkiksi kytkeä livekäytössä kitaravahvistimiin, samalla kun Sub-lähdön signaali menee livemikserille. SY-300:aan voi kytkeä myös kuulokkeita suoraan päälähdön vasempaan jakkiin.
MIDI-porttien ansiosta Boss-syna toimii myös saumattomasti MIDI-järjestelmässä. EXP/CTL 4,5 -niminen jakki on tarkoitettu lisäkytkimiä tai ekspressiopedaaleja (saatavilla erikseen) varten. SY-300:n kanssa voi käyttää EV-5- ja FS-7-pedaaleja, sekä FS-5U- ja FS-6-jalkakytkimiä, eri parametrien ohjaamiseen.
SY-300 toimii myös monikäyttöisenä ulkoisena äänikorttina, ja kitarasyna tarjoaa tätä varten peräti neljä erilaista USB audio -tilaa, mm. Re-Synth-moodin, joka toimii samalla tavalla kuin re-amping. Kitarasyna myös lähettää ja vastaanottaa MIDI-dataa USB-portin kautta. Myös patchien ohjelmointi, lataaminen ja jakaminen hoituu USB:n kautta Boss Tone Studio -ohjelmalla (Win/Mac OS).
****
Yllä olevasta kuvasta näkyy Boss SY-300:n sisäinen arkkitehtuuri ja signaalitiet. Jokaisessa patchissa (Preset: 70; User: 99) voi käyttää maksimissaan kolmea oskillaattoria samanaikaisesti (OSC1-OSC3). Jokainen oskillaattori tarjoaa erittäin monipuolisen listan eri aaltomuotoja (sahalaidasta PWM:ään), sekä omat filtterit, LFO:t ja ADSR-moduulit. SY-300:n monipuolisuudesta kertoo myös, että oskillaattorien reititystä pystyy muuttamaan melko vapaasti, jolloin esimerkiksi osa signaalista voi kulkea rinnakaisten OSC-lohkojen sijasta myös sarjakytkennössä olevien oskillaattorien läpi. Sequencer-toiminnolla pystyy tämän lisäksi vielä muuttamaan tavallisen oskillaattorin 16-askeleen sekvensseriksi, joka tekee tulevasta signaalista tahdistettuja melodioita tai arpeggioita.
Mutta lysti ei vielä läheskään loppu tähän:
Bossin uudesta kitarasynasta löytyy nimittäin peräti neljä erillistä efektilohkoa, joiden efektivalikoima on hyvin kattava ja laadullisesti erinomainen. Myös efektilohkojen reititykseen pystyy vaikuttamaan tietyissä raameissa (OSC-lohkojen reitityksestä riippuen).
****
Boss SY-300 on todella käyttäjäystävällinen laite, mutta tämän kitarasynan monipuolisuuden – ja tarjottujen muokkausmahdollisuuksien määrän – takia kitarasyna-untuvikolla menee varmasti jokunen tovi käyttöoppaan kanssa, sekä kokeilemalla, ennen kun patchien ohjelmointi tyhjästä onnistuu toivotulla tavalla.
Itse opin synojen ohjelmoinnin onneksi vielä silloin, kun analogisynat ja Yamaha DX7 kohtasivat, minkä ansiosta tulin heti hyvin toimeen SY-300:n kanssa.
Kokeilin Bossin käyttöliittymä kirjoittamalla kitarasynalle hiukan itämaisen patchin, jossa sitar-tyylinen twang syntyy kahden sarjakytkentäisen oskillaattorin keskenäisestä moduloinnista, samalla kun kolmas OSC-lohko tuottaa soundin ylä-äänet.
Tältä lopputulos kuulostaa (yksi kitararaita, sekä kolme Roland HandSonic -perkussioraitaa):
Täma klippi taas on pieni läpileikkaus Boss SY-300:n soundeista:
Äänitin myös demokappaleen, jossa – rumpuraitoja lukuun ottamatta – kaikki soundit on äänitetty kitarasynalla:
****
Omasta mielestäni Bossin uutukainen on todella mahtava laite aitojen, analogihenkisien synasoundien ystäville.
SY-300 on erittäin varmatoiminen ja salamannopeasti trakkaava kitarasyna, joka seuraa esimerkillisesti kitarasignaalin tonaalista ja dynaamista sisältöä, ja toimii myös loistavasti polyfonisella tulosignaalilla.
SY-300:n ei ole tarkoitus korvata Rolandin GK-/GR-perheen tuotteita – jos etsit realistisia, multitimbraaleja soundeja GK-mikrofonia käyttävä soitin on yhä se helpoin tie onneen. Boss SY-300 on sen sijaan oiva rinnakaistuote – kitarasyna, jossa painopiste sijoittuu nimenomaan sen mahtaville synasoundeille ja laadukkaille efekteille, eikä perinteisten soittimien korvaamiseen.
****
Boss SY-300
Katuhinta noin 720 €
Lisätiedot: Roland
****
Plussat:
+ onnistunut käyttöliittymä
+ polyfoninen
+ kolme OSC-lohkoa
+ neljä FX-lohkoa
+ ulkoinen efektilenkki
+ soundi
+ USB-äänikortti
Testipenkissä: Sterling SUB Silo3 & Vox AmPlug 2 Classic Rock
Joulu lähestyy jälleen vauhdilla, joten Kitarablogi tarttui tilaisuuteen testata yhtä joululahjaehdokasta:
DLX Musiikin oma edullinen sähkökitarapaketti (299 €) yhdistää Sterling S.U.B. Silo3 -kitaran ja Vox AmPlug 2 Classic Rock -kuulokevahvistimen. Rokkaamiseen tarvitaan paketin lisäksi vain plektra ja kuulokkeet. Ja mikä parasta – kuulokevahvistimen ansiosta ei tule edes kerrostalossa ongelmia naapureiden kanssa!
****
Sterling (by Music Man) S.U.B Silo3 on edullinen lisenssikopio Music Manin legendaarisesta Silhouette HSS -mallista. Tietääkseni S.U.B. Silo3 on tällä hetkellä saatavissa Suomessa ainoastaan osana kolmessa DLX Musiikin kitarapaketeissa. Kitaran hinta on muualla Euroopassa noin 300:n euron paikkeilla.
Indonesiassa valmistetussa Sterling-mallissa käytetään rungon valmistukseen erilaisia paikallisia, soundiltaan leppää muistuttavia puulajeja.
Silo3:n kaula on veistetty vaahterasta, samoin kuin kitaran otelauta.
Koko kaula on viimeistelty ohuella satiinilakalla, kun taas runko on saanut ylleen tyylikkään pianomustan viimeistelyn.
Otelautaan on asennettu siististi 22 medium-kokoista nauhaa.
Sterlingin erittäin sulava ruuviliitos on otettu suoraan Music Manin USA:ssa valmistetuista kitaroista.
Viritinlavan neljä-plus-kaksi koneistoasetelman ansiosta kitkaa aiheuttavia kielten alasvetimiä ei tarvita Sterling Silo3:ssa lainkaan, mikä parantaa vibrakäytössä soittimen vireen vakautta.
Sterlingin käyttämät virittimet toimivat ainakin testikitarassa sulavasti ja moitteettomasti.
S.U.B. Silo3:n vibratalla on vanhan Strato-vibraton toimiva päivitys nykyaikaisella laakeroinnilla.
Kaulan ja kaulamikrofonin välillä näkyy Music Man -soittimille tyypillinen – ja erittäin kätevä – kaularaudan säätöruuvi. Säätöruuvia voi kääntää ilman kielten (tai kaulan) irrottamista suoraan soittimen edestä sopivalla metalliesineellä (esimerkiksi pikkuruuvarilla).
Silo3:ssa käytetään lähtöteholtaan keskenään sovitettu keraaminen mikrofonisetti, vintagea selvästi tuhdimmilla yksikelaisilla kaula- ja keskimikrofonin asemissa.
Säädinosastolta löytyy viisiasentoinen mikrofonikytkin, sekä master volume- ja master tone -säätimet.
****
Uusien, toisen sukupolven Vox AmPlug -kuulokevahvistimien ominaisuudet on päivitetty, sekä käytettävyyden että soundin kannalta.
AmPlug 2 Classic Rock (39 €) on sarjan ”Marshall-henkinen” malli.
Uusissa AmPlug 2 -mallissa on nyt käännettävä plugi, mikä helpottaa laitteen käyttöä riippumatta jakin sijainnista.
AmPlugit toimivat kahdella AAA-kokoisella paristolla.
AmPlug 2 Classic Rockissa on kolme säädintä:
Gain-säätimellä muutetaan vahvistimen etuvahvistin puhtaasta soundista säröön. Tonella säädetään soinnin kirkkautta, kun taas Volume-säätimellä muutetaan kuulokkeille lähtevää volyymiä.
Classic Rockin efektiosasto (FX) tarjoaa kolme eri kitaraefektiä – jokainen kolmella variaatiolla – joista voi käyttää yhtä kerrallaan. Soittaja voi valita joko yhden kolmesta chorus-efektistä, delay-viiveestä tai kaikutilasta.
Voxin Aux-tuloon voi yhdistää esimerkiksi mp3-soittimen miniplugijohdolla.
Tästä Vox-kuulokevahvistimesta löytyy myös keskialueen lisäboosteri. Mid-boosterin tila näkyy päälle/pois-ledin väristä (vihreä: ei lisävahvistusta; oranssi: mieto boostaus; punainen: reilu boostaus).
****
Sterling S.U.B. Silo3 -malli tarjoaa roimasti vastinetta pieneen hintaansa nähden.
Kaulan hieman litteä, ovaali C-profiili istuu varmasti mukavasti monessa kädessä, ja Silo3:n pätevä nauhatyö ja loiva otelautaradius (12 tuumaa) tekevät kielten venytyksistä helppoa. Myös kielten korkeus on säädetty todella mukavalle tasolle – basso-E:n eteisyys 12. nauhalle on 2,2 mm, ja diskanttipuolen e-kielen kohdalla luku on 2,0 mm. Tehdaskielinä käytetään laadukkaita Ernie Ball Super Slinky -kieliä (009-satsi).
Maltillisesti käytettynä Silo3:n vibratalla pitää hyvin virettä, mutta se ei ole tarkoitettu todella rankkaa käyttöä varten.
Sterling Silo3 -mallin mikrofonit kuulostavat mielestäni todella hyviltä, vaikka kyseessä onkin ”vain” 300:n euron kitara.
Tämän kitaran puhtaat soundit ovat mukavalla tavalla kuulaita ja raikkaita, ja myös yksikelaisissa löytyy mukavasti substanssia ja tukevuutta. Yksikelaisissa on myös riittävästi tehoa, minä ansiosta ne eivät jää tallahumbuckerin jalkoihin.
Tämä (suoraan AmPlugista äänitetty) klippi alkaa kaulamikrofonista:
Sterling S.U.B. Silo3 -kitara on niin monipuolinen, että sillä pystyy kattamaan käytännössä koko särösoundien kirjon – miedosta perinne-Bluesista nykypäivän Metalliin. Ainakin itse olisin valmis nousemaan tällä kitaralla suoraan keikkalavalle…
****
Kuten Silo3-ääniesimerkeistä jo kuuluu, Vox on selvästi parantanut kuulokevahvistimensa perussoundia entisestään. AmPlug 2 Classic Rockin kohina on myös saatu mukavasti vähennettyä.
Soundien skaala ulottuu Marshall-henkisesti 1960-luvulta noin 80-luvulle – Classic Rock, siis. Nykypäivän High Gain -soundeja löytyy sen sijaan AmPlug 2 Metal -mallista (DLX-pakettiin saa vaihdettua myös toisen AmPlug-mallin).
Classic Rock -kuulokevahvistimen efektit ovat oiva lisä, ja niiden laatu on yllättävän hyvä, kun katsoo Vox AmPlug 2:n pientä hintalappua (klippi alkaa ilman efektiä):
AmPlugin keskialue-boosterilta saa lisää tukevuutta ja säröä, silloin kun sitä tarvitaan. Klippi alkaa ilman boostausta, sitten tulee mieto lisäys, ja viimeisenä täysi mid-boosteri:
****
Omasta mielestäni tämä paketti on loistava kokonaisuus. Se tarjoaa sähkökitaran soittoa aloittaville (ja miksei myös meille muille) erittäin mukavat puitteet harjoitteluun ja hauskanpitoon.
Sterling S.U.B. Silo3 ei ehkä ole halvin sähkökitaramalli Suomen markkinoilla, mutta se on yksi parhaimmista tässä hintaluokassa. Silo3 on oikea soitin, eikä turhauttava juuresraastin. Sterlingissä soundi ja soitettavuus ovat todella kohdillaan!
Vox AmPlug 2 -sarja tarjoaa entistäkin enemmän ominaisuuksia ja parempaa soundia. Pikkurahalla saa mahdollisuuden soittaa sähkökitaraa silloin, kun inspiraatio iskee, ja sellaisilla soundeilla, jotka innostavat soittamaan.
DLX Musiikin laadukkaalla paketilla voi todellakin tehdä musiikkia, kuten demobiisistä kuulee. Biisin kaikki kitararaidat on äänitetty suoraan Vox AmPlug 2 Classic Rockin kautta ilman lisäefektejä (paitsi hieman kompressori sekvensseristä):
****
Sterling by Music Man Silo3 ja Vox AmPlug 2 Classic Rock -kitarapaketti
299 €
Lisätiedot: DLX Musiikki
****
Plussat:
+ laadukas paketti
+ sopii myös kerrostaloasuntoon
+ ei vain aloittelijoille
+ soitettavuus (kitara)
+ soundi (sekä kitara että kuulokevaihvistin)
Sterling SUB Silo3 & Vox AmPlug 2 Classic Rock – the Kitarablogi-video
Lisätiedot: EM Nordic/DLX Music
Review: Vuorensaku Custom Pickups S. Kamiina set
Not all custom pickups are created equal.
Most custom winders seem to be on the hunt for the ”ultimate vintage experience”, whatever that really means. Those makers try to source the most vintage-correct materials and try to zone in on the right way to bring their pickups to the desired authentic NOS specifications. For a Fender Stratocaster this could mean either going for a dry and woody Fifties-style tone or for a juicier and grittier Sixties version.
Vuorensaku’s Saku Vuori fearlessly approaches the subject of custom pickups from a different angle. The result is a pickup set with a refreshingly personal sound that isn’t frantically trying to reclaim past glories.
The Vuorensaku S. Kamiina set’s (prices starting at around 200 €) is based on thicker magnet wire, compared to what an original Fender pickup uses. The S. Kamiina set is wound using 40 AWG gauged wire, while most classic Fender creations use 42 AWG wire (except the Telecaster’s neck pickup, which is wound with a thinner 43 AWG wire). The thicker wire in the S. Kamiina set is complemented with Alnico II magnets, which are a milder type of magnet than Fender’s preferred Alnico V variety.
Vuorensaku’s set includes a reverse wound/reverse polarity middle pickup, resulting in hum-cancelling switch positions two and five. The set’s bridge pickup has received a few extra windings for a little bit of extra output.
In terms of its electronic values the Vuorensaku set clearly differs from your traditional Strat pickups:
The resistance of a regular Stratocaster singlecoil lies in the ballpark of around six kilo-ohms, with a typical inductance of 2,3-2,4 henries. The pickups in the S. Kamiina set read 2,2 kΩ for resistance (bridge pickup: 2,3 kΩ) with an inductance of two henries.
Judging by these numbers only, we can surmise that the Vuorensaku pickup set will probably sound brighter than a traditional vintage Strat set, while also having a slightly lower output.
****
Saku Vuori was kind enough to provide a S. Kamiina-equipped Classic Series Fender 70s Stratocaster for this review. The guitar has an ash body, as well as a maple neck with a maple fingerboard. For comparisons I used my own Fender Japan Stratocaster with one-piece maple neck and an alder body.
I was right in expecting the Vuorensaku set to sound brighter than most vintage-style Stratocaster pickups, but the supposed drop in output level is of a more theoretical nature than of real practical importance. The S. Kamiina set imbues the 70s Reissue with a very cool Gretsch- or Rickenbacker-type jangly tone and grit. The Vuorensaku pickups also feature a cleaner lower mid-range, when compared to traditional Stratocaster pickups.
For comparison purposes the first (neck pickup) and last (bridge pickup) phrases of the sound clip have been played using my own vintage-style Strat, while the five phrases in between have been recorded with the S. Kamiina set (starting with the neck pickup):
The presence lift in the Vuorensaku set is also easy to spot in distorted sounds. The S. Kamiina’s delivery is a bit more aggressive and in-yer-face, which isn’t a bad thing at all.
For comparison purposes the first (neck pickup) and last (bridge pickup) phrases of the sound clip have been played using my own vintage-style Strat, while the five phrases in between have been recorded with the S. Kamiina set (starting with the neck pickup):
The demo song contains four guitar tracks:
• two rhythm guitar parts – left channel: neck and middle pickup; right channel: neck pickups
• a mystically floating backing guitar: middle and bridge pickup
• lead guitar: neck pickup with the tone control turned halfway down
****
If you’re an stickler for authentic vintage specs, the Vuorensaku S. Kamiina set probably isn’t what you’re looking for – these pickups are no mere vintage clones.
If you’re after a brighter tone, though, especially if you dislike the neutrality of many active pickups, the S. Kamiina set is definitely one to check out! Vuorensaku’s pickups will breathe life into a dark-sounding guitar, while also giving your controls a wider tonal range to work with. These are pickups that won’t mush up.
By the way:
Saku Vuori applies his ”low output principle” to other Vuorensaku pickups, too, like the Telecaster- and P-90-style pickups he uses in his handcrafted Vuorensaku T. Family guitar models.
****
Vuorensaku Custom Pickups S. Kamiina set
Stratocaster sets start from 200 €
Additional options: pickup cover, relicing
Contact: Vuorensaku
****
Pros:
+ handmade in Finland
+ original sound, no vintage copies
+ rw/rp middle pickup
Testipenkissä: Vuorensaku Custom Pickups S. Kamiina -setti
On olemassa custom-mikrofonisettejä ja custom-mikrofonisettejä.
Suurin osa valmistajista näyttää olevan sen ”ultimatiivisen vintage-soundin” perässä, mikä ikinä se onkaan. Usein valmistajat etsivät suosittujen mikrofonilajien autenttiset speksit, osat ja valmistusmenetelmät. Fender Stratocasterin tapauksessa ollaan joko kuivan ja puuntuoksuisen 1950-luvun soundin perässä tai sitten mennään terävämmän ja mehukkaamman 60-luvun kaavan mukaan.
Vuorensakun Saku Vuori taas on lähestynyt aihetta hieman toisesta suunnasta, ja lopputulos on valtavirrasta poikkeava mikkisetti omaa, personallista soundia kaipaavalle kitaristille.
Vuorensaku S. Kamiina -setin (hinnat alk. 200 €) lähtökohtana toimii alkuperäistä selvästi paksumpi käämilanka. S. Kamiinassa käytetään 40 AWG:n paksuista lankaa, kun klassisissa Fender-mikrofoneissa löytyy 42 AWG:n käämilankaa (paitsi Telecasterin kaulamikrofonissa, jossa käytetään vielä ohuempaa 43 AWG:n lankaa). S. Kamiina -setissä magneetit taas ovat Fenderiä miedompaa Alnico II -lajia.
Setin mikrofonit on suunniteltu niin, että keskimikrofoni on käämitty vastakkaiseen suuntaan – mikä poistaa signaalista hurinat, silloin kun keskimikkiä käytetään muiden mikkien kanssa yhdessä. Tallamikrofoni taas on hieman setin muita mikkejä tehokkaampi.
Mittausarvoiltaan Vuorensaku-setti poikkeaa selvästi perinne-Stratomikeistä:
Tavallisen Stratocaster-mikrofonin resistanssi on noin kuuden kilo-ohmin paikkeilla, kun taas sen induktanssi on noin 2,3-2,4 henryä. S. Kamiina -setissä resistanssi on 2,2 kΩ (tallamikissä 2,3 kΩ) ja induktanssi kaksi henryä.
Nämä tekniset arvot viittaavat siihen, että Vuorensaku-setin soundi on todennäköisesti selvästi kirkkaampi, ja hieman matalatehoisempi, kuin vintage-tyylinen Stratocaster-mikkisetti.
****
Sain testiä varten Sakulta S. Kamiina -setillä varustetun Classic-sarjan Fender 70s Stratocasterin saarnirungolla ja vaahteraotelaudalla. Käytin omaa – vaahterakaulalla ja leppärungolla varustettua – Fender Japan -Stratoa vertailusoittimeksi.
Arvioni Vuorensaku-setin kirkkaammalta soundilta osuivat oikein, mutta lähtötasoiltaan nämä mikrofonit ovat vertailu-Stratoni kanssa samalla linjalla. S. Kamiina -mikrofonien soundi vie testi-Straton sointia lähemmäksi Gretsch- ja Rickenbacker-tyylistä kirkkautta ja helinä. Vuorensakuissa on myös alkuperäistä siistimpi ala-middle.
Ääniesimerkissä ensimmäinen (kaulamikki) ja viimeinen (tallamikki) fraasi on soitettu vertailu-Stratolla, kun taas keskimmäiset viisi fraasia on S. Kamiina -setin soundia (lähtee kaulamikistä):
Myös särösoundeissa Kamiina-setin perinne-Fenkusta poikkeava preesensalueen korostus on helppoa huomata – soundi on hieman brutaalimpi (mikä ei ole lainkaan huono juttu).
Ääniesimerkissä ensimmäinen (kaulamikki) ja viimeinen (tallamikki) fraasi on soitettu vertailu-Stratolla, kun taas keskimmäiset viisi fraasia on S. Kamiina -setin soundia (lähtee kaulamikistä):
Demobiisissä soivat neljä kitararaitaa:
• kaksi komppiraitaa – vasen kanava: etu- ja keskimikki yhdessä; oikea kanava: kaulamikrofoni
• mystisesti leijuva taustaraita: keski- ja tallamikki yhdessä
• soolokitara: etumikrofoni, tone-säädin puoliksi kiinni
****
Vintage-tiukkapipolle Vuorensaku S. Kamiina -setti ei ole luultavasti ”oikea” valinta, koska tämä mikkisetti ei todellakaan lähde matkimaan vanhoja alkuperäismikrofoneja.
Jos taas etsitään enemmän kirkkautta ilman aktiivimikrofonien neutraaliutta, S. Kamiina on ehdottomasti mielenkiintoinen ja laadukas valinta. Vuorensaku-setti lisää eloa tummansoundiseen sähkökitaraan, ja myös kitaran säätimien luovaan käyttöön löytyy sen ansiosta erittäin hyvä lähtökohta. Tämä setti ei mene tukkoon.
Vuorensakun S. Kamiina -henkistä ”low output -ajatusta” on sovellettu myös erittäin onnistuneesti Telecaster- ja P-90-mallisiin mikrofoneihin, joita löytyy esimerkiksi Vuorensakun T. Family -sähkökitaroissa.
****
Vuorensaku Custom Pickups S. Kamiina -setti
Strato-setit alkaen 200 €
Maksulliset lisäoptiot: mikrofonikuoret, setin relikointi
Lisätiedot: Vuorensaku
****
Plussat:
+ suomalaista käsityötä
+ valtavirrasta poikkeava soundi
+ vastakkaiseen suuntaan käämitty keskimikrofoni






























