Testipenkissä: Tokai AJG-88
****
Etsitkö mielenkiintoista vaihtoehtoa ainaisille Stratocaster- ja Les Paul -johdannaisille? Ratkaisu pulmaasi voisi hyvinkin olla Tokai AJG-88 – firman valmiiksi modattu kunnianosoitus Fender Jazzmasterille.
****
Tokai AJG-88 (1.099 €) on pitkällä mensuurilla varustettu ruuvikaulainen sähkökitara.
Soitin on rakennettu vaahterakaulasta, sekä sulavanlinjaisesta, kolmesta vierekkäisestä palasta kootusta rungosta.
Sekä kaulaa että runkoa on viimeistelty vintage-tyylisesti kiiltävällä lakalla: kaulaan käytetään kirkaslakkaa, kun taas runko on saanut ylleen erittäin kauniin kolmivärisen liukuvärityksen.
Yksi selvä parannus esikuvaansa nähden on Tokain nykyaikainen kaularauta, jota voi mukavasti säätää suoraan lavan puolelta.
AJG-88 on varustettu Gotohin laatuosilla – virittimet ovat nykyaikaisia suljettuja malleja.
Palisanteriotelautaan on asennettu 22 medium jumbo -nauhaa. Tokain nauhatyö on ensiluokkaista.
AJG-88:ssa on käytössä perinteinen ruuviliitos, joka on toteutettu japanilaisella tarkkuudella.
Tähän asti Tokai AJG-88 olisi voinut kuvailla suoraksi Jazzmaster-kopioksi, mutta soittimen elektroniikka, mikrofonivarustus, sekä tallaratkaisu tekevät selväksi, että testikitara menee paljon nykyaikaisempaan suuntaan.
Alkuperäisessä Jazzmasterissa on edestä asennettu vibrato sekä keinuva talla, joka toimii oikeastaan vain vintage-tyylisellä kielisatsilla (012 tai isompi) tyydyttävästi. Nykysetillä Jazzmaster-tallan tallapalat usein liikkuvat ja sirisevät, kielet tahtovat hypätä ulos uristaan, ja seurauksena sustain kärsii.
Tokai AJG-88 -kitaralla sellaiset ongelmat eivät pääse edes syntymään, koska soitin on varustettu vankalla Gotoh-tallalla ja -kieltenpitimellä. Viritys pitää ja sustainea riittää tämän ansiosta, riippumatta musiikkigenrestä tai soittotyylistä. Gotohin laadukas parivaljakko kestää mukisematta myös matalat Metal-viritykset.
Jazzmasterilla oli P90-tyylisiä, häiriöherkkiä mikrofoneja, ja sen Jaguar-sisarmallilla parannettuja kapeita yksikelaisia. Molemmissa malleissa oli monimutkainen kytkentä erillisine säädinosastoineen vain kaulamikrofonille.
Epäsuosittujen alkuperäisten ratkaisujen sijaan, Tokai tarjoaa kaksi aitoa Seymour Duncan -humbuckeria – kaulassa Jazz-malli (SH-2N) ja tallan vieressä vintagea tuhdimpaa Jeff Beck -mikrofoni (SH-4).
Elektroniikka on virtaviivaistettu niin, että AJG-88:ssä on tarjolla kolmiasentoinen vipukytkin, sekä master volume ja tone -säätimet.
****
Jos et ole koskaan kokeillut Jazzmaster-tyylistä kitaraa, voin vain suositella Tokai AJG-88:n kokeilemista. Isokokoisen rungon ja erilaisen geometriansa ansiosta soittokokemus on positiivisella tavalla hieman erilainen. Virtaviivaista, 1950-luvun autoista vaikutteita saanutta soitinta on joka tapauksessa erittäin mukava soittaa sekä istuen että seisten.
Kaulaprofiiliksi on valittu mukava, vintage-tyylinen ja keskipaksu ”D”. Erinomaisen nauhatyön ansiosta kielet on voitu säätää erittäin matalaksi (matala E: 1,6 mm, korkea e: 1,0 mm), ilman että kielet rämisisivät häiritsevästi akustisessa soitossa.
Tokai AJG-88:n akustinen ääni on avoin, ja sillä on tiukka bassorekisteri, sekä hyvin viehättävä, hieman ontto keskirekisteri.
Puhtaaseen vahvstinkanavaan soitettuna saa Tokain kaulamikrofonilta kauniita täyteläisiä soundeja, joissa on kuitenkin myös riittävästi diskantin tuomaa hohtoa. Kuten monissa kahdella kaksikelaisilla varustetuissa kitaroissa, myös AJG-88:ssa vipukytkimen keskiasennosta saa soittimen parhaita puhtaita. Keskiasennossa sointi on avoin, ja sillä on kauniisti selkeyttä lisäävää atakkia. Vintagea hieman vahvempi tallahumbuckeri tarjoaa tehonsa lisäksi myös selvästi tiheämpää keskirekisteriä – enemmän kuin käyttökelpoinen clean-soundi, siis, vaikka se ei tarjoakaan F-tyylistä twängiä tai purevuutta.
Tämä Tokai todella tykkää säröstä, ja soittimen humbuckerit tarjoavat erittäin maukkaita Blues-, Rock- ja Metal-soundeja. Tällaista voimaa ja sustainea on tavallisesti turha hakea perinne-Jazzmasterista, mutta AJG-88 on heti valmis kovaan menoon.
Tokai AJG-88 on todella hieno laatukitara Japanista. Se on mielestäni erittäin toimiva sekoitus Fender-tyylisestä ulkonäöstä (ja soitettavuudesta) ja Gibson-tyylisestä soundista, ja se tarjoaa roimasti vastinetta rahelle.
****
Tokai AJG-88
1.099 €
Maahantuoja: Musamaailma
****
Plussat:
+ japanilainen laatusoitin
+ hinta
+ työnjälki
+ soitettavuus
+ Seymour Duncan -mikrofonit
+ soundi
****
Review: Rotosound 1960s Reissue Fuzz
****
The Rotosound 1960s Reissue Fuzz is a reissue of a legendary effect pedal which originally never made it to full-blown production. The great sound of the few existing pre-production prototypes, their scarcity, and the fact that this pedal has been spotted repeatedly on a certain Mr Jimmy Page’s equipment list have made this fuzz the stuff of legends.
At last year’s Musikmesse in Frankfurt Rotosound announced a limited run of 2,000 Fuzz reissues, assembled by hand at the company’s UK plant.
Rotosound’s Fuzz (current price in Finland 349 €) is an old-school guitar effect – meaning it’s huge and built like a tank.
The large casing makes it possible to place the controls well out of your stomping foot’s way.
The major drawback of course is that this Fuzz takes up considerable space on your pedalboard.
One in, one out – no need for anything more.
When Rotosound say ”1960s Reissue” they mean it – the pedal runs on batteries only.
So, you’d better be equipped with a spare 9 V block at your next gig, and better take along the correct screwdriver also!
The sticker on the bottom gives you each pedal’s number in the sequence of 2,000. Quality is guaranteed by the Rotosound chairman himself, Mr Jason How.
Everything is lined up neat and tidy – that’s boutique-level workmanship for you!
This is what Fuzz-anoraks fantasize about: Original NOS germanium transistors are at work here!
Old germanium transistors are famed for their fat clipping tone and musically organic behaviour, sounding less bland and brutal than newer silicone-based designs.
****
The fuzz is the forefather of all overdrive and distortion pedals, and one of the first ever effects available for guitar.
Modern overdrive and distortion effects try to mimic the natural distortion and break-up of valve amplifiers, with a gradual onset, nice harmonics and a good helping of compression.
A fuzz pedal is a much rawer affair, more like the Neanderthal of distortion. A fuzz uses the hard clipping of an overloading transistor to mess up your guitar’s tone. The end result is much more grating and less compromising, more all-or-nothing. A good fuzz has lots of hair on its chest, and it snarls and bites with a good dose of aggression.
In my view, the Rotosound Fuzz clearly belongs in the top echelons of Fuzzdom. Its tone is pleasingly dense, and there’s a nice fat bottom to go with its uncompromising top end.
For a fuzz pedal the Rotosound reacts surprisingly nicely to guitar volume changes. If you keep the Fuzz-control at a moderate level, you will be able to turn down to almost completely clean from your guitar. The Rotosound 1960s Reissue is also reassuringly low on hiss and extraneous noise.
Here are two sound examples:
Rotosound Fuzz – Telecaster (with volume control)
For me the Rotosound 1960s Reissue Fuzz is one of the best fuzzes I’ve ever come across. Yes, its price may be steep, but your money will buy you an instant collectible that sounds even better than it looks. For a fuzz the Rotosound is surprisingly rich on nuances and tonal variations.
****
Rotosound 1960s Reissue Fuzz
349 €
Finnish distributor: F-Musiikki
****
Pros:
+ hand-assembled
+ instant collectible
+ sturdy build
+ accurate reissue
+ NOS germanium transistors
+ sound
Cons:
– not cheap
– size
– batteries-only
Testipenkissä: Vox AmPhones
Vox Amplification on kehitellyt suositun AmPlug-kuulokevahvistimien perhettä vielä eteenpäin rakentamalla vahvistimensa suoraan laadukkaisiin kuulokkeisiin. Näin syntyivät yhteistyössä Audio-Technican kanssa uudet Vox AmPhonet (katuhinta noin 120 € kpl).
Tällä hetkellä mallisto koostuu kolmesta sähkökitaralle tarkoitetuista malliista – valkoinen/harmaa AmPhone Twin, hopea/ruskea AmPhone AC30, sekä kokonaan musta AmPhone Lead – sekä…
…punaisen-mustasta AmPhone Bass -mallista basisteille.
Tavallisessa kuulokekäytössä AmPhonet toimivat luonnollisesti ilman paristoja, mutta kuulokevahvistimet tarvitsevat kaksi AAA-paristoa toimiakseen, joita laitetaan oikeanpuoleisen kuulokkeen paristokoteloon.
Jokaisella Voxilla on sekä minikokoinen jakki että ruuvattava täysikokoinen vastine valmiiksi mukana.
Kaikki AmPhone-kuulokkeiden säätimet on upotettu vasemmanpuoleiseen kuulokkeeseen. Päälle/pois-kytkimen viereen on sijoitettu Effect-niminen säädin, sekä minikokoinen Aux-tulo.
Kitaralle tarkoitetuissa malleissa Effect-säätimen liikeradassa tarjotaan kolme erilaista efektiä peräkkäin. Nämä ovat chorus, viive ja kaiku (sekä pois päältä). Siinä kohdassa, jossa yksi efekti vaihtuu toiseen kuuluu kuulokkeista hiljainen signaaliääni, jotta tiedetään missä mennään. Modulaatio- tai viiveaikoja ei voi säätää, mutta nämä Voxin valitsemat efektit toimivat hyvin, ja kuulostavat terveeltä.
AmPhone Bass -mallin Effect-säädin säätää kompressorin toimintaa vähemmän/hiljaisemmalle – enemmän/kovemmalle -akselilla. Bassomallin kompressori on suunniteltu juuri bassokäyttöä varten, ja se toimii tämän tuotteen puitteissa hyvin kiitettävästi.
Johdon toiselta puolelta löytyy Voxien gain-, tone- ja volume-säätimet.
****
Ihan tavallisina kuulokkeina AmPhonet tuntuvat mukavalta päässä, eikä missään nimessä liian raskailta paristojen ja elektroniikan vuoksi.
Yhteistyö Audio-Technican kanssa on ehdottomasti kannattanut, sillä kuulokkeilla on todella hyvä, positiivisella tavalla neutraali soundi. Itse olisin ehkä toivonnut kuulokkeille hieman paksumpaa (lue: mekaanista rasitusta ehkä paremmin kestävää) johtoa, mutta AmPhonet toimivat näilläkin johdoilla moitteettomasti.
Voxien vahvistinpuolelta saa tuoreilla alkaline-paristoilla noin 16 tuntia käyttöaikaa, ja Bass-mallissa jopa noin 20 tuntia.
AmPhone-kuulokkeiden vahvistinsoundit kuulostavat minusta jopa AmPlugejakin paremmalta: Twin-mallissa on juuri oikeanlaista helmeilevää tuoreutta puhtaissa soundeissaan, ja sen särösoundeissa on sopivasti rosoisuutta. AmPhone AC30 taas on hieman purevampi puhtaissa soundeissaan, ja se tarjoaa ruhtinaalisesti säröä, esimerkiksi Queen-tyylisiä soundeja varten. Lead-malli on – yllätys, yllätys – täysin kuin kotonaan Hard Rockin ja Heavy Metalin genreissä, Marshall-tyylisellä soinnullaan. Jopa hyvän bassosoundin aikaansaaminen kuulokkeissa on Vox AmPhone Bass -mallilla erittäin helppoa, mikä on jo sinänsä aikamoinen saavutus.
Tältä kuulostavat Voxin omat esimerkkisoundit:
****
Mielestäni Vox AmPhonet ovat jopa parempi idea kuin AmPlugit konsonaan, koska näissä on todellakin kyse all-in-one-laitteista. Kuulokevahvistin ja kuulokkeet ovat nyt samassa paketissa, ja silloin kun ei soiteta Vox AmPhoneja voi käyttää kätevästi kunnollisina kuulokkeina.
****
Vox AmPhone -kuulokevahvistimet
katuhinta noin 120 €
Lisätiedot: EM Nordic
Kiitos DLX Music Helsingille testilaitteiden lainaamisesta!
****
Plussat:
+ kuulokkeiden soundi
+ vahvistinsoundit
+ efektien laatu
+ mukava kantaa
+ toimiva konsepti
Miinukset:
– ohut johto
Testipenkissä: Blackstar ID:60TVP
****
Viime vuonna Frankfurtissa esitelty Blackstar ID-sarja on viimein rantautunut myös Suomeen.
Uusi sarja on erikoisuus Blackstarin tuotevalikoimassa – vahvistimet toimivat täysin ilman putkia. Kyse on nimittäin firman ensimmäisistä mallintavista vahvistimista. Blackstar ei kuitenkin olisi Blackstar, jos uuteen sarjaan ei olisi lisätty muutama upouusi, vahvistimille varta vasten kehitelty ominaisuus.
****
Blackstar ID:60TVP (499 €) on uuden sarjan keskikokoinen, yhdellä 12-tuumaisella varustettu, 60-wattinen kitarakombo.
Kombon kompakti kotelo on saanut ylleen mustan keinonahkaisen päällysteen, sekä mustia kulmasuojia muovista.
ID:60TVP:n takaseinä on lähes kokonaan suljettu, mikä parantaa mallinettujen stäkkisoundien uskottavuutta.
Blackstar käyttää ID-sarjassa itse kehitettyjä Blackbird-kaiuttimia, joita valmistetaan – ID-vahvistimien tavoin – lisenssillä Kiinassa.
Paino on yksi putkivahvistimien huonoista puolista. ID:60TVP:llä ei ole siinä suhteessa minkäänlaisia ongelmia – kombo painaa vain 18 kiloa, minkä ansiosta roudaaminen onnistuu hyvin vaivattommasti.
Blackstarin hillityn ulkokuoren takana piilee salamannopea digitaalinen signaaliprosessointi, sekä huikeankokoinen vahvistinpatchien muisti, johon mahtuvat peräti 128 eri patchia.
Etupaneelista pääsee kuitenkin käsiksi ainoastaan ensimmäisille 12 patchille, joten sarjaan yhteensopivan pedaalilaudan (ID:FS-10) hankinta kannattaa jos haluaa saada kombostaan kaikki irti.
Etupaneelin vasemmalta puolelta löytyy kaikki etuvahvistimen säätimet. Kolmikaistaiseen EQ-osastoon on lisätty jo firman putkivahjvistimista tuttu ISF-säädin, jolla voi säätää portaattomasti vahvistimen soinnillista luonnetta Brittityylisestä Amerikanraudan kaltaiseksi.
Voice-kytkin tarjoaa kuusi erilaista vahvistintyyppiä oman patchin raaka-aineeksi.
USB-liittimen ansiosta komboa voi käyttää myös suorana äänilähteenä äänityssoftan kanssa, myös niin, että lähettää valmiiksi äänitettyä kuivaa kitarasignaalia ID:60TVP:n läpi ja äänittää lopputuloksen vapaalle raidalle (ns. re-amping).
Blackstarin editointisoftalla pääsee käsiksi kombon kaikkiin parametreihin, ja se tarjoaa lisäksi myös phrase trainer -osastoa harjoittamista varten.
Etupaneelin oikealta puolelta taas löytyy ID:60TVP:n master-osasto, johon kuuluu Blackstarin TVP-toiminto, kombon efektilohko, sekä master volumen lisäksi Resonance- ja Presence-säätimet.
Tähän asti mallintavat vahvistimet ovat yleensä tuottaneet soundinsa yhdistämällä vahvistinkokonaisuuksia kaappimallinnukseen.
Blackstar tuo nyt TVP-ominaisuudellaan (TVP = True Valve Power) uuden ajattelumallin tähän maailmaan, tarjoamalla käyttäjälle mahdollisuuden valita etuvahvistimen pariksi yhden kuudesta eri virtuaalisesta pääteputkivaihtoehdoista.
Aito putkipääte nimittäin toimii pelkän vahvistamiseen lisäksi myös eräänlaisena monikaistakompressorina. Eri putkityypit reagoivat eri lailla etuvahvistimelta tulevaan signaaliin: jotkut kompressoivat enemmän kuin toiset, ja joidenkin kompressointi keskittyy enemmän tiettyyn taajuuskaistaan kuin toisten.
Tämä ilmiö on erittäin tärkeä seikka aidossa putkisoundissa, jonka ansiosta syntyy vahvistimen oma soundi, karakteeri ja käyttäyttyminen. Blackstar on ensimmäinen valmistaja, joka antaa kitaristin valita vapaasti eri virtuaalipääteputkien välillä.
ID:60TVP:n efektiosasto tarjoaa kaikki tärkeimmät efektit, ja se on erittäin helppo käyttää.
Tarjolla ovat neljä modulaatioefektiä – chorus, flanger, phaser ja tremolo – sekä sama määrä eri viive ja kaikutyyppejä. Efektien tahdistaminen hoituu helposti Tap Tempo -napilla (tai ID:FS-10-pedaalilaudalla).
ID:60TVP:n takapaneelilta löytyy mainio linjalähtö kaiutinsimulaatiolla, linjatulo (esimerkiksi mp3-soitinta varten), Midi-tulo ja jakkitulo pedaalilautaa varten.
Yksi kaiutinlähtö sekä tuuletusritilä täydentävät takapaneelin tarjontaa.
****
Blackstarin ID:FS-10 (72,60 €) on neljällä jalkakytkimellä varustettu pedaalilauta ID-sarjan vahvistimille.
Pedaalilaudalla voi käyttää kaikkia kombon tarjoamia 128 patchiä, laittaa efektejä lennossa päälle tai pois, ja se myös helpottaa huomattavasti sisäisen viritysmittarin käyttöä.
****
Blackstar ID:60TVP -kombon TVP-toiminto nostaa tämän vahvistimen selkeästi muiden digitaalivahvistimen yläpuolelle. True Valve Powerin soundi nostaa mielestäni riman selvästi korkeamalle kaikille mallintaville vahvistimille.
Ilman TVP:tä Blackstarin soundit ovat sinänsä kelvollisia, mutta kuitenkin myös vähän ponnettomia ja kaksiulotteisia – hieman kuin hyviä ”valokuvia” oikeista vahvistinsoundeista.
Painamalla ID:60:n TVP-nappia koko kombo menee kuuluvasti turbo-tilaan, soinnista tulee jännittävää, ja kuvaan astuu kolmas ulottuvuus ja vuorovaikutus soittajan, soittimen ja vahvistimen välillä.
Ja kyllä, virtuaalisten pääteputkityyppien välillä on todellakin suuria eroja sekä niiden käyttäytymisessä että soundin suhteen, ja ne vastaavat hyvin uskollisesti fyysisten esikuvien toimintaa. TVP:n myötä Blackstarin ID-sarja tarjoaa todellakin mallintavia vahvistimia, jotka tuntuvat ja kuulostavat aidoilta, ja joilla on putkivahvistimesta tuttua hohtoa ja voimaa.
Voice- ja TVP-kytkimet, sekä EQ-osaston ISF-säädin tarjoavat valtavasti eri laatusoundeja, joita sitten voi vielä maustaa sopivasti kombon sisäisillä efekteillä ja master-lohkon Resonance- ja Presence-säätimillä.
ID-sarjan vahvistimiin kannattaa tutustua perusteellisesti, jotta runsaudesta saa kaiken irti omia soundeja varten.
Tässä muutama esimerkkisoundi:
Blackstar ID:60TVP – Strat Clean delay reverb
Blackstar ID:60TVP – Hamer Clean tremolo delay reverb
Blackstar ID:60TVP – Strat Clean chorus reverb
Blackstar ID:60TVP – Strat Crunch flanger delay reverb
Blackstar ID:60TVP – Hamer Crunch flanger reverb
Blackstar ID:60TVP – Strat OD1 delay reverb
Blackstar ID:60TVP – Hamer OD1 reverb
Blackstar ID:60TVP – Strat OD2 delay reverb
Blackstar ID:60TVP – Hamer OD2 phaser delay reverb
****
Mielestäni Blackstar ID:60TVP on selkeästi uusi täysosuma firmalle, joka on onnistuneesti hyödyntänyt omaa osaamista putkivahvistimien saralla tämän loistavan mallintavan vahvistimen suunnittelussa.
****
Blackstar ID:60TVP
499 €
Lisätiedot: Musamaailma
****
Plussat:
+ hinta-laatu-suhde
+ paino
+ vahvistinmallinnukset
+ TVP-toiminto
+ efektien laatu
+ soundi
+ 128 muistipaikkaa
Miinukset:
– pedaalilauta ei kuulu hintaan
****
Testipenkissä: Rotosound 1960s Reissue Fuzz
****
Rotosoundin 1960s Reissue Fuzz on uusintapainos legendaarisesta fuzz-pedaalista, joka ei silloin oikeastaan tullutkaan varsinaiseen tuotantoon. Vanhojen prototyyppien erinomainen soundi, niiden harvinaisuus, ja sellainen pieni seikka, että juuri tämä pedaali on nähty Jimmy Pagen efektiarsenaalissa, ovat kuitenkin johtaneet siihen, että Rotosound Fuzz -pedaalista on tullut legendaarinen.
Viime vuonna Rotosound on esitellyt Frankfurtin Musiikkimessuilla Fuzzin uusitapainosta, joka rakennetaan vanhojen kytkentäkaavojen mukaan rajoitetussa erässä (2.000 kpl) käsityönä Englannissa.
Rotosound Fuzz (349 €) on vanhan tyylin mukaan valmistettu kitaraefekti – se on vankaa tekoa ja valtavan kokoinen.
Suurikokoisen peltikotelon etu on, että jalkakytkintä polkiessa ei varmasti osu vahingossakaan efektipedaalin säätimiin.
Haittapuolena taas on, että Rotosound Fuzz tarvitsee paljon tilaa pedaalilaudassa.
Yksi tulo ja yksi lähtö, enemmän ei fuzzeissa tarvita.
Rotosoundin vintage-uskollisuus menee niin pitkälle, ettei Fuzziin ole lisätty edes mahdollisuutta käyttää ulkoista virtalähdettä.
Tuoretta 9 voltin paristoa on siis syyttä kantaa aina mukanaan, samoin kuin pohjalevyn poistamiseen tarvittua ruuvimeisseliä.
Tarra pohjalevyssä kertoo Rotosound-pedaalin järjestysnumeroa 2.000:een rajoitetussa painoksessa. Fuzzin laadun takaa Rotosoundin pomo itse, Mr Jason How.
Pedaalin sisäinen siisteys tarjoaa iloa silmille, ja kielii huolellisesta laatutyöstä!
Tämä on fuzz-fanaatikkojen märkä unelma: aidot, käyttämmättömät (engl. New Old Stock tai NOS), germanium-pohjaiset vintage-transistorit!
Vanhoilla germanium-transistoreilla on legendaarinen asema fuzz-herkkusuiden keskeydessä, koska näillä transistoreilla on omaleimainen käyttäyttäminen klippaamisessa ja täyteläisempi soundi kuin useimilla uudemmilla silikoni-pohjaisilla malleilla.
****
Fuzz-efekti on kaikkien säröpedaalien esi-isä, ja yksi ensimmäisistä kitarapedaaleista ylipäätänsä.
Nykyaikaiset säröpedaalit (engl. overdrive tai distortion) pohjautuvat luonnolliseen, vahvistimen yliohjauksesta johtuvaan säröön, jossa liian voimakas signaali vahvistinputkissa aiheuttaa alkuperäisen signaalin ”vääntämiseen”. Yliohjauksesta syntyy silloin sointia rikastuttavia yliääniä ja sustainia pidentävää kompressiota.
Suhteellisen hienovaraisesti toimivan nykyaikaisen säröpedaalin verrattuna vanha kunnon fuzz-efekti toimii kuin luolamiehen nujia. Fuzz nimittäin pohjautuu kokonaan transistorin yliohjauksesta johtuvaan klippaamiseen, jonka soundi on selvästi rankempi ja purevampi. Hyvällä fuzzilla on runsaasti rintakarvoja ja aggressiivisuutta.
Rotosound Fuzz -pedaali kuuluu mielestäni fuzz-pedaalien aatelistoon. Sen soundi on herkullisen tiheä, ja runsaan diskantin tueksi löytyy myös sopivasti botnea.
Fuzziksi Rotosound reagoi yllättävän hyvin myös kitaran volumepotikan muutoksiin – jos fuzzia on annosteltu maltillisesti saa soinnin lähes puhtaaksi kitaran volumella. Rotosound-pedaalin laatua kuulee myös efektin suhteellisen vähäisestä kohinasta.
Tässä kaksi esimerkkisoundia:
Mielestäni Rotosound 1960s Reissue Fuzz on yksi hienoimmista fuzz-pedaaleista ikinä. Hinta on melko korkea, mutta vastineeksi saa oikean laatupelin, jolla on aitoa keräilyarvoa. Fuzziksi Rotosoundin pedaali on varsin sävykäs ilmestys, joka tarjoaa rivi-fuzzeihin verrattuna runsaasti soundillisia vivahteita.
****
Rotosound 1960s Reissue Fuzz
349 €
Lisätiedot: F-Musiikki
****
Plussat:
+ käsintehty laatupedaali
+ keräilyarvo
+ vankkaa tekoa
+ tarkka uusintapainos
+ NOS germanium-transistorit
+ soundi
Miinukset:
– korkea hinta
– isokokoinen
– vain paristokäyttöinen
First View: Blackstar ID:60 TVP
****
****
Testi ilmestyy perjantaina!
A review will come out soon!
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 