Testipenkissä: TC Electronic Alter Ego & Trinity

TC:n Alter Ego -viive ja Trinity-kaiku syntyivät yhteistyössä yhdysvaltalaisen kitaraliikkeen ProGuitarShopin kanssa.

Alkuperäinen idea oli, että näitä kahta pedaalia myytäisiin erikoismalleina vain ja ainoastaan ProGuitarShopin kautta, ja vain USA:ssa. Pedaalien kysyntä kasvoi kuitenkin niin suureksi, että TC Electronic virallisti nämä kaksi pedaalia osaksi Tone Print -sarjaansa.

****

alter-ego-delay-front

TC Electronic Alter Ego (ovh 195 €) on kustomoitu versio TC:n suositusta Flashback-viivepedaalista.

Flashbackiin nähden Alter Egolla on sekunnilla pidennetty viiveaika (seitsemän sekuntia), sekä kaksi eri efektityyppiä:

• LoFi-viiveen sijaan Alter Egolla on erittäin tarkka mallinnus legendaarisesta Binson Echorec -kaiusta. Echorecin tunnetuin käyttäjä oli Pink Floyd -yhtiön David Gilmour. Binsonin erikoinen soundi johtui siitä, että tässä analogiviiveessä ei käytetty muiden tavoin nauhalenkkiä, vaan magnetisoitua metallirumpua.

• Flashbackin DYN-tyyppi taas sai väistää Alter Egon DMM-viiveelle, joka perustuu Electro-Harmonixin analogiseen Deluxe Memory Maniin.

Muut delay-tyypit ovat samoja molemmissa pedaaleissa, samoin kuin helppokäyttöinen 40 sekunnin loopperi. Myös erittäin kätevä Audio Tap Tempo -ominaisuus löytyy Alter Egosta.

****

trinity-reverb-front

TC Electronic Trinity (ovh 173 €) on Hall of Fame -kaikuun pohjautuva pedaali.

Trinityssä sisarmallin AMB- ja GATE-efektejä on korvattu kahdella ProGuitarShopin kehittämillä efektityypeillä, jotka ovat molemmat efektejä sanan varsinaisessa merkityksessä:

• E1 (Ethereal 1) on kauniisti leijaileva kaiku, jossa heijastuksista syntyy kimaltelevia yliääniä.

• E2 (Ethereal 2) taas tarjoaa mielenkiintoisesti kuplivia ja sykkiviä kaikuja.

TC Electronic Trinity bypass switch

Molemmissa pedaaleissa löytyy muuten takakannen alla kaksi dip-kytkintä, joilla voi valita suoran ja bufferoidun bypassin välillä, sekä kytkeä lähtösignaalista kokonaan ns. kuivan osuuden pois päältä, jos käyttää pedaalia send-return-tyyppisessä efektilenkissä.

****

alter-ego-delay-persp

TC:n Alter Ego on erittäin helppoa käyttää, vaikka pedaalilla on erittäin kompakteja ulkomittoja. Ainoastaan kolmiasentoisen aikajako-vipukytkimen käyttö vaatii hieman tarkkuutta, jos haluaa välttää Delay- ja Regeneration-asetuksien ei-toivotusta säätämisestä. Ja kun ollaan kerran marisemassa, niin voisin moittia Alter Egon beesiä väriä ja pedaalin hopeanhohtoista printtiä, josta ei synny maailman paras kontrasti lavalla.

Viive-efektien tarjonta on Alter Egossa erittäin laaja ja laadukas. Valinta Flashback-pedaalin ja Alter Egon välillä riippuu siitä, minkälaisia efektejä kitaristi tarvitsee. Jos Echorecin ja Memory Manin soundit ovat hakusessa, niin Alter Ego on loistava valinta. Jos taas tarvitaan Flashbackin dynaamista delaytä – jossa toistot nousevat esiin soittotauoissa – täytyy joko hankkia Flashback-pedaalin tai sopivan Tone Printin Alter Egon TP-muistipaikalle TC:n laajasta Tone Print -kirjastosta.

Tone Printistä puheen ollen:

TC Electronicin loistavalla PC/Mac-editorilla pystyy luomaan myös ihan omia Tone Printtejä. Valmistaja muuten lupaa, että editorin iPad-versio ilmestyy vielä ennen joulua!

Tältä Alter Ego kuulostaa. Audioklipissä soitan ensin kaikki viive-tyypit 2290:ista alkaen läpi samoilla asetuksilla. Pätkän lopussa tulevat vielä SLP- ja RVS-tyyppien esimerkkejä pidemmillä viiveajoilla:

****

trinity-reverb-persp

TC Trinityn käyttökokemus on sekin todella positiivinen. Myös tässä pedaalissa pedaalin kompaktiuus vaati pikkukytkimen käytössä hieman tarkkuutta. Trinityn pikkukytkimellä vaihdetaan kahden eripituisen esiviiveen välillä. Sysimustan viimeistelyn ansiosta pedaalin asetuksia on erittäin helppoa lukea.

Myös valinta Hall of Fame -kaiun ja Trinity-pedaalin välillä on hankalaa, ja riippuu käyttötarkoituksista. Jollekulle kitaristille Hall of Famen AMB- ja GATE-efektit voivat olla tärkeämpiä kuin Trinityn maalailevia E1- ja E2-tyyppejä, toiselle asia voi olla juuri päinvastainen.

Tone Print -muistipaikan ansiosta saa kuitenkin jokaiseen Tone Print -sarjan pedaaliin, juuri sellaisia efektejä kuin itse haluaa – nopeasti ja helposti!

Tässä audiopätkässä aloitetaan RM-kaiusta ja soitetaan kaikki tyypit läpi samoilla asetuksilla:

****

TC Electronic Alter Ego & Trinity

Alter Ego – ovh 195 €

Trinity – ovh 173 €

Maahantuoja: Soundtools

****

Plussat (molemmat):

+ kompakti koko

+ tukeva rakenne

+ monipuolisuus

+ soundi

+ erikoisefektit

+ Bypass- ja Kill Dry -kytkimiä

Miinukset (Alter Ego):

– viimeistelyn ja tekstien värimaailma

****

Eurooppaan uusi soitinrakentajien yhdistys

EGB-Bild

Saksaan on perustettu uusi soitinrakentajien yhdistys – The European Guitar Builders (EGB). Yhdistyksen tavoitteena on tukea ja edistää kitaranrakennusta osana eurooppalaista kulttuuria – tutustu EGB:n toiminta-ajatuksiin tarkemmin täällä. EGB tulee toteuttamaan kansainvälisen, korkealuokkaisen kitara-show:n Berliinissä 2014 syksyllä – asiasta lisätietoa piakkoin!

Suomen Soitinrakentajien Killan puheenjohtaja Juha Ruokangas on yksi EGB:n perustajajäsenistä, ja hänet on valittu yhdistyksen ensimmäiseksi varapresidentiksi. Myös killan jäsen Emma Elftorp on mukana perustajajäsenistössä, ja on vastuussa EGB:n internetsivujen ylläpidosta.

EGB net

Coming soon – Amfisound Guitars

Kitarablogi.com visited Amfisound Guitars’ workshop near Oulu today. There will be a full report in the very near future, but here’s a short preview for you all:

Amfisound is run by the creative tandem of master luthiers Sampo Leppävuori and Tomi Korkalainen.

AMfisound – Sampo Leppävuori

Sampo’s heart beats for classically styled guitars and basses with a contemporary twist…

Amfisound – Tomi Korkalainen

…while Tomi is the mastermind behind Amfisound’s more Metal-oriented guitars.

Amfisound – custom finish 2

Amfisound Guitars’ special forte is their mastery of the art of the custom finish.

Amfisound – Finnish Flag finish

A guitar looking like a Finnish flag hewn from granite? No problem!

Amfisound – basses

But there are also plenty of classic options for friends of the more traditional look.

Testipenkissä: Hagström Viking P + Pat Smear Signature

Hagström Guitarsin uutuusmallit tämänvuotiselta Frankfurtin Musikmesseltä ovat viimein rantautuneet Suomeen!

Kitarablogi on saanut kaksi mallia testiin:

Hagström Viking P – body beauty 2

Viking P on Custom P-50 -yksikelaisilla varustettu versio Hagströmin suositusta puoliakustisesta.

Hagström Pat Smear – body beauty 2

Pat Smear Signature -malli on Foo Fighters -yhtyeen kitaristin kovasti odotettu nimikkokitara.

****

Hagström Vking P – full front

Hagströmin Viking on ehkä firman tunnetuin malli, ja kiitos siitä kuuluu Elvis Presleylle, joka käytti kyseistä kitaraa hänen legendaarisesta ’68 Comeback Special -TV-ohjelmassa.

Upouusi Hagström Viking P (hintaluokka noin 650 €) lisää tutulle reseptille P-90-tyylisiä yksikelaisia mikrofoneja.

Hagström Vking P – full back

Viking P:n vaahterakaula on liimattu muottiin prässätystä vaahteravanerista valmistettuun runkoon.

Rungon täysipuinen keskipalkki näyttää olevan testisoittimessa natosta tai meranti-puusta veistetty.

Hagström Viking P – headstock

Kaunis, klassinen, ajaton – sellainen on Hagströmin reunalistoitettu viritinlapa.

Musta satula on tehty Graph Techin itsevoitelevasta Black Tusq -materiaalista.

Hagström Viking P – tuners

Hagström-virittimet ovat nykyaikaista kapseloitua sorttia, ja toimivat moitteettomasti.

Hagström Viking P – fretboard

Viking P:n musta otelauta on veistetty Hagströmin omasta Resinator-materiaalista, joka valmistetaan koivusta ja hartsista. Resinatorilla on pitkälti samat ominaisuudet kuin eebenpuulla.

Kitarassa on 22 keskikokoista nauhaa, joita on istutettu otelautaan hyvin huolellisesti.

Hagström Viking P – pickups

Hagström on päätynyt tällaiseen tyylikkääseen ja käytännölliseen tapaan asentaa omat Custom P-50 -mikrofoninsa puoliakustiseen kitaraan:

Kansikiinnityksen vaativan, perinteisen dog ear -vaihtoehdon sijaan Viking P:ssä käytetään alunperin lankkukitaroille kehitettyä saippuapala-tyyppiä. Soapbar-mikrofonin etu on, että sen korkeutta voi säätää naparuuvien välisillä ruuveilla. Dog eareissä taas vain naparuuveja voi säätää, minkä takia tallamikrofonin signaaliteho voi pysyä joissakin kitaroissa kaulamikrofonia heikompana.

Kolmiasentoinen vipukytkin sijaitsee kaikissa Viking-malleissa rungon yläsarvessa.

Hagström Viking P – bridge

Kaikukopan keskipalkin ansiosta feedback-ulinan kanssa tulee vain harvemmin ongelmia, ja lisäksi palkki mahdollistaa kiinteän tallan asentamista.

Hagström Viking P – controls

Tuttuun tapaan on tarjolla neljä säädintä – kummallekin mikrofonille oma tone- ja volume-säädin.

****

Hagström Pat Smear – full front

Hagström Pat Smear Signature (hintaluokka noin 670 €) on firman F-200-mallin perusteella kehitetty nimikkomalli.

Pat tykkäsi F-200:n ulkomuodosta, mutta toivoi selvästi paksumpaa runkoa, jossa mahonkisen takaosaan päälle on reunalistoitettu vaahterakansi. Smear-mallin runko on samaa paksuusluokkaa kuin esimerkiksi PRS Guitarsin Custom 22 -malli.

Hagström Pat Smear – full back

Smear Signaturen mahonkikaula on liimattu runkoon.

Hagström Pat Smear – headstock

Hagström-lapa on kuvankaunis myös tästä kulmasta katsottuna.

Hagström Pat Smear – tuners

Pat Smearin nimmari löytyy lavan kääntöpuolelta.

Hagström Pat Smear – fretboard

Myös nimikkomallissa on Resinator-otelautaan asennettu 22 medium-kokoista nauhaa, mutta otemerkit ovat tällä kertaa erittäin kauniita blokkeja.

Hagström Pat Smear – pickups

Herra Smear valitsi nimikkokitaraansa Hagströmin vintage-tyyliset Custom 58 -humbuckerit.

Hagström Pat Smear – toggle switch

Pleksin läpi asennettu vipukytkin on hyvin omaleimainen ja pikantti yksityiskohta tässä mallissa.

Hagström Pat Smear – roller bridge

Vaikka Pat Smear Signaturessa ei ole vibratoa, artisti on valinnut tallaksi rullilla varustetun tune-o-matic-kopion.

Hagström Pat Smear – tailpiece

Hagströmin perinteisessä kielipitimessä kielet kiinnitetään pleksilasialustan läpi runkoon kiinnitettyihin messinkipaloihin.

Hagström Pat Smear – body beauty 1

Kitarasankarin omasta toiveesta Smear-mallissa on neljä säädintä, kun taas F-200:ssa on vain master volume ja master tone.

Hagström Pat Smear – control cavity

Molemmissa kitaroissa käytetään laadukkaita kytkimiä ja potentiometrejä.

****

Hagström Viking P – beauty shot 1

Molemmissa testisoittimissa otelauta on ilmeisesti kutistunut aavistuksen verran matkalla Kiinasta tänne Pohjolaan, minkä takia nauhojen päät tuntuvat hieman terävältä sormien alla. Ilmeisesti Resinator-materiaali ei ainoastaan näytä puulta, vaan se myös ”elää” puun lailla. Tässä ei ole kyse varsinaisesta viasta, vaan uusien kitaroiden yleisestä ongelmasta, joka on helposti (ja edullisesti) korjattavissa.

Hagström Viking P:llä on mukava keskivertopaino, ja se istuu tällä kitaralajille tyypillisellä tavalla erittäin hyvin sylissä tai hihnassa.

Kaulaprofiiliksi on valittu suhteellisen matala D, joka tuntuu oikein hyvältä.

Suoraan pakasta vedetyn testiyksilön säädöt olivat prikulleen kohdallaan. Hagström Viking P tulee tehtaalta 010-kielisatsilla, ja soittimen tatsi oli otelaudan loivan kaarevuuden (15 tuumaa) ja mukavan kielikorkeuden (matala E: 1,9 mm/korkea e: 1,6 mm) ansiosta erittäin kevyt.

Gibson ES-335-tyylisenä puoliakustisena soittimena Viking P:n akustinen ääni on hyvin tiukka ja paljon lankkukitara-maisempi kuin esimerkiksi samankokoisissa, mutta täysin ontoissa ES-330 tai Epiphone Casino -kitaroissa. Viking P kuulostaa raikkaalta ja selkeältä.

Hagströmin loistavat Custom P-50 -mikrofonit lisäävät soppaan hieman pyöreyttä ja lämpöä, ilman että Vikingin selkeys ja dynamiikka kärsisivät.

Lopputulos on puhtaan vahvistimen läpi soitettuna erittäin kaunis:

Myös säröllä Viking P:n soundi pistää suun messingille, koska sointi on tiivis ja erotteleva, muttei piikikäs:

Liidisoundeissa yksikelaisten mikkien – fysiikasta johtuva – häiriöherkkyys voi tulla suurilla gain-määrillä vasten. Jokaisen on itse selvitettävä, miten paljon hurinaa omassa kitarasignaalissa saa olla. Hagström Viking P:n soundi sinänsä on nimittäin erittäin hyvä:

Hagström Viking P – body beauty 1

****

Hagström Pat Smear – beauty shot 1

Hagströmin Pat Smear -malli tuntuu mukavalta sekä seisten että istuen, myös maltillisen painonsa ansiosta.

Tämän kitaran kaula on aavistuksen verran pyöreämpi tapaus, kuin Vikingissä, ja se istuu minun käteeni ehkä vieläkin paremmin kuin puoliakustisen Hagströmin vastine.

Niin ikäänkin suoraan pakasta vedetyn Smear Signaturen säädöt olivat myös erittäin hyvässä kuosissa – näin matalan kieltenkorkeuden (E: 1,6 mm/e: 1,4 mm) saa toimimaan kunnolla vain silloin, kun nauhatyö on suoritettu kiitettävästi. Testiyksilön soitettavuus on erittäin vaivatonta.

Akustisesti tämä Hagström soi vahvalla ja selkeällä äänellä. Smear-mallilla on tarkka atakki sekä pitkä ja tasainen sustain-vaihe.

Hagströmin erinomaiset Custom 58 -humbuckerit ovat maltillisella tehollaan hyvin onnistunut valinta näin dynaamisesti ja avoimesti soivalle lankkukitaralle:

Myös särösoundeissa Pat Smearin nimikkomalli kuulostaa samalla selkeältä ja lihaksikkaalta:

Hagström Pat Smear – body beauty 1

****

Hagström Viking P – beauty shot 2

Nämä uudet Hagström-mallit ovat erittäin tervetulleita variaatioita firman tutuista, omista malleista.

Viking P nojaa näistä kahdesta ehkä aavistuksen verran enemmän vintagen suuntaan, ja tarjoaa P-90-tyylisillä mikeillä hieman juurevamman vaihtoehdon perus-viikingille. Pat Smear Signature on yleishyödyllinen nimikkomalli, joka toimii myös erittäin hyvin, vaikka herran tuotanto tai musiikkityyli eivät miellytä.

Kyse on joka tapauksessa laadukkaista soittimista, joiden rahkeet selvästi riittävät myös ammattimuusikon käyttöön.

Hagström Pat Smear – beauty shot 2

****

Hagström Viking P + Pat Smear Signature

Viking P – hintaluokka noin 650 €

Pat Smear Signature – hintaluokka noin 670 €

Maahantuoja: EM Nordic

Suuri kiitos DLX Musiikille testisoittimien lainasta!

****

Plussat (molemmat kitarat):

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ Hagström-mikrofonit

+ soundi

+ hinta-laatu-suhde

Miinukset (vain Viking P):

– mikkien häiriöherkkyys high-gain käytössä

Hagström Viking P – crest

Testipenkissä: Tanglewood TU-1CE, TU-3, TU-3E & TU-5

Tanglewood TU-3E – headstock VID

Ukulele on tällä hetkellä kovasti ”in”. Kompaktia soitinta on hauska soittaa ja se kulkee helposti mukana.

Tämän asian on huomannut myös englantilainen brändi Tanglewood, joka on hiljattain laajentanut ukulele-valikoimaansa.

****

Tanglewood ukuleles – teaser

Testissä käynyt kvartetti – TU-1CE, TU-3, TU-3E ja TU-5 – tulee Tanglewoodin mahonkikoppaisesta Union-sarjasta.

Tanglewood TU-1CE – headstock

Kaikissa Union-sarjan ukuleleissa on mahonkikaula, jossa kaulakorko ja lapa ovat liimattuna pitkään pääosaan.

Otelauta on palisanterista.

Tanglewood – uke tuners VID

Tanglewoodin avoimet virittimet toimivat moitteettomasti.

Tanglewood TU-3 – bridge

Ukuleleissa käytetään valmistajasta riippuen useita eri tallaratkaisuja.

Tanglewood on päättänyt käyttää niistä helppokäyttöisintä mallia, jossa kielet kiinnitetään solmulla tallan edestä.

Tanglewood TU-3 – body beauty 2

Union-sarja ukuleleissa on kaikukoppa mahonkivanerista.

Soittimet on viimeistelty ohuella mattalakkauksella.

****

Tanglewood TU-1CE – beauty shot

Tanglewood TU-1CE (116 €) on soololovella ja mikrofonijärjestelmällä varustettu sopraano-kokoinen ukulele.

Sopraano on tavallisista ukulele-kokoluokista pienin, ja näin ollen TU-1CE:n mensuuri on vain 34,5 cm.

Tanglewood TU-1CE – cutaway

Kauko-Idässä valmistetun Tanglewoodin työnjälki on hintaansa nähden erinomainen, mikä näkyy esimerkiksi erittäin siististä kaulaliitoksesta.

Tanglewood TU-1CE – frets

TU-1CE:n otelaudassa on 16 pienikokoista nauhaa.

Tanglewood TU-1CE – back beauty 2

TU-1CE on varustettu laadukkailla Aquila Nylgut -kielillä.

Tanglewood TU-1CE – preamp + tuner

Tanglewoodin kylkeen on asennettu nappiparistolla toimiva esivahvistin TU-1CE:n pietsomikrofonille. Volume- ja tone-säätimien lisäksi esivahvistin tarjoaa myös oivan viritysmittarin.

****

Tanglewood TU-3 – case

Tanglewood TU-3 (119 €) on konsertti-kokoinen ukulele, ja se toimitetaan omassa laukussaan.

Tanglewood TU-3 – soundhole

Concert-ukulele on yksi kokoluokka sopraanosta ylöspäin.

Tämän mallin mensuuri on 37,5 cm.

Tanglewood TU-3 – beauty shot

Testissä käynyt TU-3 on kaunis yksilö niin etu-…

Tanglewood TU-3 – back beauty

…kuin takapuoleltakin.

****

Tanglewood TU-3E – preamp

TU-3:n sähköistetyssä versiossa – Tanglewood TU-3E (129 €) – on sama etuvahvistin kuin TU-1CE-mallissa.

Tanglewood TU-3E – body angle VID

TU-3E:n otelauta tarjoaa 18 pientä nauhaa.

Tanglewood TU-3E – rosette VID

Union-sarjan ukuleleiden yksinkertainen musta rosetti istuu tyylikkäästi soittimien luonnonläheiseen imagoon.

Tanglewood TU-3E – body back angle VID

Mikkijärjestelmän lähtöjakki on asennettu kopan sivuun.

****

Tanglewood TU-5 – case vs2

Myös Tanglewoodin baritoni-kokoisessa TU-5-ukulelessa (149 €) laadukas laukku kuuluu hintaan.

Tanglewood TU-5 – beauty 2 VID

Baritoni on isoin perinteinen ukulelekoko. TU-5:n mensuurin pituus on 51,2 cm.

Tanglewood TU-5 – bridge + rosette VID

TU-5:llä on 20 pientä nauhaa. Tämä malli toimitetaan tehtaalta mustilla nylonkielillä korkeassa g-virityksessä (d4-g3-h3-e4), jossa D-kieli on viritetty oktaavin verran ylemmäs kuin akustisessa kitarassa.

Tanglewood TU-5 – back beauty 2 VID

****

Tanglewood TU-1CE – full front

Tältä TU-1CE-sopraano kuulostaa studiomikrofonilla mikitettynä:

Linjasoitostakin lähtee laadukas versio pienokaisen akustisesta äänestä:

Ja molemmista äänilähteistä yhdistetty signaali on tällainen:

Tanglewood TU-1CE – full back

****

Tanglewood TU-3 – full front

Äänitin Tanglewoodin TU-3 konserttiukulelea samanaikaisesti sekä kondensaattorimikrofonilla (AKG C3000) että dynaamisella Shure SM57:llä:

Tanglewood TU-3 – full back

****

Tanglewood TU-3E – full front

Mikitettynä pietsolla varustettu TU-3E kuulostaa käytännössä samalta kuin täysin akustinen TU-3:

Valitettavasti testiyksilön tallamikrofonin asennuksessa (tai sen toiminnassa) oli jotain häikkää, minkä takia ukulelen kaksi reunimmaiset kielet eivät kuulu käytännössä lainkaan:

Tältä kuulostavat TU-3E:n akustinen ja linjasignaali summattuina:

Tanglewood TU-3E – full back

****

Tanglewood TU-5 – full front

Äänitin Tanglewood TU-5 -baritoniukulelea samanaikaisesti sekä AKG C3000 -kondensaattorimikrofonilla että Shuren dynaamisella SM57:llä:

Tanglewood TU-5 – full back

****

Tanglewood TU-1CE – beauty shot 2

Tanglewoodin Union-sarjan ukulelet ovat laadukkaasti tehtyjä, kevyitä soittimia, joilla on mattaviimeistelyn tuoma hillitty charmi.

Nämä ukulelet ovat jo ihan oikeita soittimia, edullisista hinnoista huolimatta!

Pidän todella paljon Tanglewoodien tuhdista kaulaprofiilista, joka tarjoaa myös aikuisen kädelle reilusti mistä pitää kiinni.

Testissä käyneen TU-3E:n sähkösoundissa ilmentynyt ongelma on toki harmittava yksilövika, etenkin kun sitä vertaa TU-1CE:n mallikkaasti toimivaan pietsojärjestelmään.

Kokonaiskuva on kuitenkin hyvin positiivinen, niin työnjäljen kuin soundin osilta. Kolmen ”isompien” mallien kovat laukut tekevät näistä Tanglewood-soittimista entistäkin houkuttelevampia. Mielestäni Tanglewoodin Union-sarjan ukulelet ovat erittäin hyvä (ja edullinen) tapa tutustua ukulelen soittamiseen hieman vakavammin.

Tanglewood TU-5 – beauty shot VID

****

Tanglewood Union-sarja ukulelet

Maahantuoja: Musamaailma

TU-1CE – 116 €

TU-3 – 119 €

TU-3E – 129 €

TU-5 – 149 €

****

Plussat (kaikki mallit):

+ työnjälki

+ mattaviimeistely

+ nauhatyö

+ Aquila-kielet (ei TU-5)

+ kova laukku kuuluu hintaan (ei TU-1CE)

+ TU-1CE: laadukas pietsosoundi

Miinukset:

– TU-3E: pietsosignaalin epätasaisuus testiyksilössä

– TU-5: ensiasennuskielten löysähkö soittotuntuma

****

Tanglewood TU-3 – body back angle

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑