Vox Escort Battery-Mains – AC30:n pikkuveli

Vox Escort ilmestyy vuonna 1975 ja oli firman ensimmäinen paristokäyttöinen harjoitusvahvistin. Mini-Voxissa on noin kolmen watin verran tehoa, ja kotelossaan viisituumainen Elac-kaiutin. Pikkuinen Escort pysyi mallistossa vuoteen 1983 saakka.

Ensimmäiset kombot käyttivät vain isokokoisia yhdeksän voltin PP9-paristoja, mutta jo vuonna 1976 lisättiin Escort Battery-Mains -malli tuotantoon, jota on voitu käyttää myös verkkovirralla.

****

Oma Vox Escort on verkkovirtaa varten modattu paristoversio, ja ostin sitä vuosituhannen alussa Soitin Huttuselta.

Escortilla on kaksi tuloa – Normal ja Brilliant – sekä kaksi säädintä – Volume ja Tone.

Battery-Mains-versiossa on vielä virransyötölle valintakytkin sekä sulakepesä paneelissa:

kuva: © The Vox Showroom

****

Kotelon sivussa on linjalähtö, joko mikseriä varten tai (niin kuin Vox ehdotti) jos halusi käyttää Escortia boosterina vahvistimen edessä:

****

Pienempi takalevy, jonka takana paristo sijaitsi, ei ole enää alkuperäinen minun kombossani. Alkuperäinen oli samasta mustasta lastulevystä kuin isompi takalevy.

****

Modaus paristo-Escortista verkkovirta-versioon ei ole ehkä niin siisti kuin voisi olla, mutta kuitenkin täysin toimiva. Teipit vaimentavat takalevyen resonoinnin.

Muuntaja on kiinnitetty pohjaan, ylhäällä roikkuu tasasuuntajan ja virransyönnin piirilevy, ja viisituumainen kaiutin on etulevyssä kiinni.

****

1970-luvun loppupuolella Escort Battery-Mains sai vielä kaksi isoa veljeä rinnallaan. Escort 30 oli isompi, 30-wattinen kombo 12-tuumaisella kaiuttimella ja sisäänrakennetulla fuzzilla. Vox Super Twin taas oli kahdella 5-tuumaisella kaiuttimella varustettu 20-wattinen kombo, jolla oli jopa jousikaiku.

****

Ja täältä oma Vox Escort kuulostaa:

Vox Escort & Epi Casino – puhdas

Vox Escort & Epi Casino & Boss SD-1 – särö

Signaalitie:

Epiphone Casino –> Boss SD-1 –> Vox Escort (Normal) –> 2 x Samson C02 –> Focusrite Saffire 6 USB –> iMac/Garageband ’11

Kaiku on lisätty miksausvaiheessa.

****

Hyvin samankaltainen kombo Voxin nykyisessä mallistossa on Pathfinder 10.

Kurt tuli takaisin // Kurt’s back – Fender Kurt Cobain Mustang

Tähän mennessä Nirvanan edesmennyttä keulahamoa, Kurt Cobain, on muistettu ainoastaan kummallisella Jagstang-kitaralla sekä erittäin kalliilla Custom Shop -kitaralla.

Nyt fanit saavat vihdoin autenttisemman Cobain-mallin: Fender Kurt Cobain Mustang.

Uusi kitara on kopio Cobainin päätyökalusta – Fenderin lyhytmensuurinen Mustang modattu Seymour Duncan -tallahumbuckerilla (JB Model).

Malli on saatavilla sekä oikea- että vasenkätisenä (ilman lisämaksua).

Until now Nirvana’s late frontman Kurt Cobain had only been honoured with the strange Jagstang-mongrel and the short run, expensive Custom Shop model.

But here’s something authentic for the fans: The Fender Kurt Cobain Mustang.

The new model is a copy of Cobain’s main tool – a short-scale Fender Mustang souped up with a Seymour Duncan JB humbucker.

The guitar is available in right- and left-handed versions (no additional charge).

****

Makea uusinta Gibsonilta // Sweet reissue from Gibson – ES-330

Gibson on laittanut vanhan klassikkonsa ES-330 uudelleen tuotantoon.

ES-330:lla on sama ohut vanerirunko kuin esimerkiksi ES-335, mutta ilman keskipalkkia, minkä takia kaulaliitos on tässä jo 16. nauhan kohdalla.

Mikrofonivarustus on sekin klassinen: kaksi Alnico II -magneetteilla varustettua P-90-mikkiä.

Malli on saatavilla sekä Bigsbyllä että tavallisella trapetsilla varustettuna.

****

Maahantuoja: Into-Luthman

Gibson has chosen to re-release its classic ES-330-model.

The ES-330 shares the ES-335’s thinline plywood body, but is fully hollow (no centre block), which is why the neck joint is already at the 16th fret.

The pickups in this reissue are a pair of Alnico II -equipped P-90s.

The models is available with a Bigsby or with a trapeze tailpiece.

****

What do the terms ”Gibson 50’s neck” and ”Gibson 60’s neck” mean?

When Gibson overhauled their very successful Les Paul Standard -guitar about ten years ago, it was decided to offer the model with two different neck profiles.

Most Gibson-fans agree that the best Les Paul necks were the ones on the original Sunbursts, produced from 1958 to 1960:

• In 1959 the neck profile was a well-rounded, but not too big D-shape

• In 1960 the profile was changed to a flatter and thinner shape, resulting in a C-profile

These two neck profiles are today represented in Gibson’s 50’s- and 60’s-necks. Their cross-sections look something like this:

****

As most things in life, Gibson’s neck profiles aren’t as simple a matter as the company’s terminology will have us believe:

• The ”50’s neck” should really be called a ”1959”-profile, because earlier in the Fifties Gibson-necks were much fatter.

• The ”60’s neck”, on the other hand, is really an ”early 60’s”-profile, as the company moved on to an even flatter – as well as narrower – profile in the latter part of the Sixties.

But still, Gibson’s current 50s/60s-terminology works well with most players when talking about neck shapes.

****

Gibson’s newest feature on some models is an asymmetrical neck profile, which has a fuller bass side and a thinner treble side.

Mitä tarkoittaa ”Gibson 50’s neck” ja ”Gibson 60’s neck”?

Kun Gibson uudisti noin kymmenen vuotta sitten Les Paul Standard -mallinsa, päätettiin tarjota kestosuosikki peräti kahdella eri kaulaprofiililla.

Enemmistö Gibson-faneista on yksimielinen siitä, että firman parhaan tuntuiset Les Paul -kaulat valmistettiin 1950- ja -60-luvun taitteessa:

• vuoden 1959:n kaulaprofiili oli täyteläinen, muttei liian paksu D-muoto

• vuonna 1960 kaulaprofiili muutettiin hieman ohuemmaksi ja tasaisemmaksi – syntyi C-muotoinen profiili

Juuri näitä kaksi Gibson-profiilia tarkoitetaan, silloin kun puhutaan 50’s- ja 60’s-neckistä, ja niiden poikkileikkaukset näyttävät suunnilleen tällaiselta:

****

Kuten monet asiat elämässä, myös nämä kaksi käsitettä yksinkertaistavat hieman monimutkaisemman aihepiirin:

• ”50’s neck” pitäisi kutsua ”1959”-profiiliksi, koska ennen sitä Gibson-kitaroissa kaulaprofiili oli huomattavasti paksumpi.

• ”60’s neck” taas pitäisi nimittää ”early 60’s”-profiiliksi, koska kuuskytluvun toisella puoliskolla kaulat muutettiin vielä ohuemmaksi ja samalla myös kapeammaksi.

Mutta näinkin asia tulee kuitenkin selväksi, ja nämä termit palvelevat valtaosaa kitaristeja mainiosti.

****

Uusin juttu joissakin Gibsoneissa on muuten epäsymmetrinen kaulaprofiili, joka on bassopuolella paksumpi kuin diskanttipuolella.

Ace Frehley ”Budokan” Lespat tulossa!

Kiss-yhtiön alkuperäinen kitaristi Ace Frehley on saanut uudet nimikkomallit sekä Gibsonilta että Epiphonelta.

Gibson-malli tulee markkinnoille kolmena eri versioina:

• 50 relicoitua kitaraa Acen allekirjoituksella varustettuna

• 100 reilcoitua kitaraa ilman allekirjoitusta

• 150 VOS-mallia

Gibson ”Budokan” -malli on tarkka jäljitelmä vuoden 1974 LP Custom mallista: runko on rakennettu kahdesta mahonkikerroksista, vaahterakansi on kolmiosainen, samoin mahonkikaula. Kitaraan on asennettu kolme DiMarzio-humbuckeria, joista kaksi (kaula- ja keskimikki) ovat PAF-tyyppiä, kun taas tallamikrofoni on DiMarzion Super Distortion.

****

Epiphone ”Budokan” -malli on speksiltään aika lähellä USA-mallia, ja viritinlavan muodon lisäksi ainoa suurempi ero on perinteinen, paksuista mahonkilankuista tehty rungon takaosa. Kapea kaulaprofiili on kopioitu suoraan alkuperäisestä mallista ja mikrofonivarustus on sama kuin Budokan-Gibsonissa – kaksi DiMarzio PAFia sekä Super Distortion -tallahumbuckeri.

****

Maahantuoja: Into-Luthman

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑