Testipenkissä: Zoom H6

Zoomilla on uusi pikkutallentimien lippulaiva:

Zoom H6 on kuusiraitainen kannettava tallennin, joka tarjoaa vaihtomoduulien kautta erilaisia mikrofoniratkaisuja.

****

Zoom H6 (suositushinta 398 €) myydään omassa kätevässä laukussa.

Laukun sisältä löytyy H6:n runko, kaksi mikrofonimoduulia – XY-stereota tarjoava XYH-6 ja MS-stereomikrofoni MSH-6 – vaahtomuovinen tuulisuoja, USB-johto, neljä AA-paristoa, sekä 2 GB:n SD-kortti.

Tämän lisäksi pakettiin kuuluu myös Cubase LE -softasekvensseri.

H6 on tällä hetkellä ainoa kämmenkokoinen tallennin, joka tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa tallentimen mikrofonivarustusta erilaisilla moduuleilla.

Lisävarusteena voi ostaa itselleen XY- ja MS-moduulien lisäksi Zoomiin sopiva haulikkomikki (SGH-6) tai sitten kaksi XLR/TRS-lisätuloja tarjoavaa vaihtoehtoa (EXH-6).

Testiin saatiin myös Zoomin kätevä lisävarustepaketti (APH-6), josta löytyy karvainen tuulisuoja ulkotyöskentelyä varten, sekä H6:lle sopiva USB-virtalähde ja langallinen kauko-ohjain.

****

Zoom H6:n metallista etupaneelia lukuun ottamatta laitteen runkoa on päällystetty käsittelyääniä vaimentavalla kumimaisella kuorella.

Yksi Zoom-tallentimille tyypillisistä ominaisuuksista löytyy myös XY-moduulista:

Mikrofonikapseleiden kulmaa voi säätää kääntämällä. Vaihtoehtoina tarjotaan hieman kapeampaa 90:n asteen kulmaa…

…sekä leveämpi 120:n asteen asentoa.

H6:n XLR/TRS-kombiliitimet on sijoitettu kätevästi laitteen molempiin kylkiin. Tuloista voi lähettää tarvittaessa phantom-virtaa kondensaattorimikrofoneja varten.

Vasen kylki tarjoaa tulojen lisäksi muistikorttipaikan, kuulokelähdön, sekä volumesäätimen.

Oikeasta kyljestä taas löytyy minikokoisen USB-portin lisäksi vielä Zoomin Menu-nappi ja H6:n sulavasti toimiva navigointivipu.

Laitteen pohjaan on upotettu sen paristolokero neljälle AA-kokoisille paristoille. Alkaliparistoilla H6 toimii noin 20 tuntia.

Standardisoidun kierteensä ansiosta Zoomin voi kiinnittää suoraan tavalliseen kamerajalustaan, tai HS-1-kamera-adapterilla myös suoraan kameran salamakiinnikkeeseen.

Zoom H6:lla on myös pieni sisäinen monitorikaiutin.

Zoomin linjalähtö, sekä H6:n liitin kauko-ohjaimelle on sijoitettu tallentimen etureunaan.

****

Zoom H6 käyttää kahta audioformaattia:

Lineaariset WAV-tiedostot tarjoavat 44,1:n, 48:n tai 96:n kilohertsin näytetaajuudet 16- tai 24-bittisinä. Kun WAV on valittu äänitysformaatiksi, tallennin toimii moniraiturina, jolloin jälkiäänittäminen (engl. overdubbing) ja raitojen miksaaminen äänityksen jälkeen – joko H6:n omalla mikserillä (Project Mixer) tai audiosekvensserillä – on mahdollinen.

Myös Zoomin mainiota Backup Record -toimintoa varten formaatiksi täytyy valita WAV-vaihtoehto. Backup Record äänittää vaihtomoduulin signaalin samanaikaisesti sekä normaalina tallennuksena L/R-stereoraidalle että varmuuden vuoksi 12 desibeliä hiljaisempana ns. BU-raidalle. Jos on esimerkiksi live-tilanteessa tullut laitettua mikkimoduulin gain-asetuksia vahingossa liian isoksi, on Backupin ansiosta kuitenkin hyvin todennäköistä, että L/R-raidasta löytyy myös särötön versio.

MP3-tilan suuri etu on luonnollisesti, että datakompressoitu tiedostomuoto antaa roimasti enemmän tallennusaikaa. Zoomissa voi valita mp3-laadun 48:n ja 320:n kbps välillä. Kun mp3-on valittu äänitysformaatiksi H6:n kaikki tulosignaalit miksataan kuuntelumikserillä (engl. monitor mixer) yhdeksi valmiiksi stereotiedostoksi. MP3-tilan äänityksessä syntyy siis aina vain yksi valmis stereotiedosto, eikä WAV-tilan tavoin erillisiä raitoja.

Tallentimen MS-moduulilla äänittäessä voi säätää stereokuvan laajuutta säätämällä sivumikrofonin (side-mic) signaalitasoa, joko ennen äänitystä (WAV ja mp3) tai ns. MS-Raw-moodissa (vain WAV) vasta miksausvaiheessa.

Lisää tietoa MS-stereosta saa TÄSTÄ.

****

Zoomin H6 on helppoa käyttää, sillä tallentimen signaalireititys on kiinteä:

Moduulin signaali menee L/R-stereoraidalle, kun taas muiden tulojen (1-4) signaalit äänitetään niille kuuluville monoraidoille (1-4).

Gain-säätimien alapuolella sijaitsevat raitojen tilanapit, sekä tallentimen isokokoiset näppäimet ”nauhakuljetusta” varten.

Äänitysvaiheessa käytössä on Zoomin Monitor Mixer, jossa säädetään kuuntelutasoa ja -panorointia.

Kuuntelumikserissä voi myös nähdä, ovatko tulojen bassoleikkurit, kompressorit ja phantom-syötöt päällä vai pois.

Tällainen on H6:n selkeä Menu-näkymä.

Valmiin materiaalin miksausta varten tallentimella on oma mikseri nimellä Project Mixer.

Tarjolla on raitojen tason säätö ja panorointi, ja sen lisäksi jokaisen raidan reaaliaikainen transponointi (toistonopeus pysyy muuttumattomana).

****

Mielestäni Zoom H6 on täysosuma:

Vaihtomoduulien käyttö on nerokas tapa laajentaa tallentimen käyttökohteita. H6 on helppo käyttää, ja sen tarjoama äänenlaatu on hyvin kiitettävällä tasolla. Sisäisen metronomin ja viritysmittarin ansiosta äänitys pysyy myös taimissa ja vireessä. Erityiskiitos kuuluu Zoom H6:n monipuolisille ja laadukkaille kompressori- ja limitteri-efekteille, jotka toimivat erittäin musikaalisella tavalla.

Äänitin kokeiluksi yhden akustisen demobiisin päällesoittoja käyttäen. Teräskielistä akustista kitaraa poimin talteen Zoomin XY-moduulilla (90 asteen kulma), minkä jälkeen äänitin kaksi lauluosuutta ja kaksi mandoliiniraitaa dynaamisella Shure SM57 -mikrofonilla.

Miksasin biisin ensin H6:n omalla mikserillä, minkä jälkeen vein stereomiksauksen Garagebandiin, jossa poistin sisäänlaskun ja lisäsin hieman yleiskaikua:

Tämän jälkeen vein biisin yksittäiset raidat Garagebandiin, ja miksasin biisiä uudelleen sekvensserillä:

****

Käytin sarjan siniaalto-sweepejä MS-moduulin sivumikrofonin asetuksien havainnollistamiseen. Mitä pienempi sivumikin taso on, sitä kapeammaksi stereokuva muuttuu.

Side-mic +6dB:

Side-mic -2 dB:

Side-mic -9 dB:

Side-mic -22 dB:

Side-mic off:

****

Zoom H6 on mielestäni loistava taskustudio, joka toimii yhtä hyvin biisintekovälineenä kuin myös mainiona keikka- tai harjoitustallentimena. Se on erittäin onnistunut paketti paljon liikkuvalle muusikoille, jolla voi syntyä helposti jopa julkaisukelpoista materiaalia.

****

Zoom H6

Maahantuoja: Studiotec

Zoom H6 – 398 €

APH-6 – 48 €

EXH-6 – 58 €

SGH-6 – 118 €

****

Plussat:

+ vaihdettavat moduulit

+ vankkaa tekoa

+ värinäyttö

+ Overdub-, Pre Record- ja Backup Record -toiminnot

+ laadukkat kompressorit/limitterit

****

06/11/2013 1

Zoom H6 – The Video

****

05/11/2013 0

Testipenkissä: TC Electronic Alter Ego & Trinity

TC:n Alter Ego -viive ja Trinity-kaiku syntyivät yhteistyössä yhdysvaltalaisen kitaraliikkeen ProGuitarShopin kanssa.

Alkuperäinen idea oli, että näitä kahta pedaalia myytäisiin erikoismalleina vain ja ainoastaan ProGuitarShopin kautta, ja vain USA:ssa. Pedaalien kysyntä kasvoi kuitenkin niin suureksi, että TC Electronic virallisti nämä kaksi pedaalia osaksi Tone Print -sarjaansa.

****

TC Electronic Alter Ego (ovh 195 €) on kustomoitu versio TC:n suositusta Flashback-viivepedaalista.

Flashbackiin nähden Alter Egolla on sekunnilla pidennetty viiveaika (seitsemän sekuntia), sekä kaksi eri efektityyppiä:

• LoFi-viiveen sijaan Alter Egolla on erittäin tarkka mallinnus legendaarisesta Binson Echorec -kaiusta. Echorecin tunnetuin käyttäjä oli Pink Floyd -yhtiön David Gilmour. Binsonin erikoinen soundi johtui siitä, että tässä analogiviiveessä ei käytetty muiden tavoin nauhalenkkiä, vaan magnetisoitua metallirumpua.

• Flashbackin DYN-tyyppi taas sai väistää Alter Egon DMM-viiveelle, joka perustuu Electro-Harmonixin analogiseen Deluxe Memory Maniin.

Muut delay-tyypit ovat samoja molemmissa pedaaleissa, samoin kuin helppokäyttöinen 40 sekunnin loopperi. Myös erittäin kätevä Audio Tap Tempo -ominaisuus löytyy Alter Egosta.

****

TC Electronic Trinity (ovh 173 €) on Hall of Fame -kaikuun pohjautuva pedaali.

Trinityssä sisarmallin AMB- ja GATE-efektejä on korvattu kahdella ProGuitarShopin kehittämillä efektityypeillä, jotka ovat molemmat efektejä sanan varsinaisessa merkityksessä:

• E1 (Ethereal 1) on kauniisti leijaileva kaiku, jossa heijastuksista syntyy kimaltelevia yliääniä.

• E2 (Ethereal 2) taas tarjoaa mielenkiintoisesti kuplivia ja sykkiviä kaikuja.

Molemmissa pedaaleissa löytyy muuten takakannen alla kaksi dip-kytkintä, joilla voi valita suoran ja bufferoidun bypassin välillä, sekä kytkeä lähtösignaalista kokonaan ns. kuivan osuuden pois päältä, jos käyttää pedaalia send-return-tyyppisessä efektilenkissä.

****

TC:n Alter Ego on erittäin helppoa käyttää, vaikka pedaalilla on erittäin kompakteja ulkomittoja. Ainoastaan kolmiasentoisen aikajako-vipukytkimen käyttö vaatii hieman tarkkuutta, jos haluaa välttää Delay- ja Regeneration-asetuksien ei-toivotusta säätämisestä. Ja kun ollaan kerran marisemassa, niin voisin moittia Alter Egon beesiä väriä ja pedaalin hopeanhohtoista printtiä, josta ei synny maailman paras kontrasti lavalla.

Viive-efektien tarjonta on Alter Egossa erittäin laaja ja laadukas. Valinta Flashback-pedaalin ja Alter Egon välillä riippuu siitä, minkälaisia efektejä kitaristi tarvitsee. Jos Echorecin ja Memory Manin soundit ovat hakusessa, niin Alter Ego on loistava valinta. Jos taas tarvitaan Flashbackin dynaamista delaytä – jossa toistot nousevat esiin soittotauoissa – täytyy joko hankkia Flashback-pedaalin tai sopivan Tone Printin Alter Egon TP-muistipaikalle TC:n laajasta Tone Print -kirjastosta.

Tone Printistä puheen ollen:

TC Electronicin loistavalla PC/Mac-editorilla pystyy luomaan myös ihan omia Tone Printtejä. Valmistaja muuten lupaa, että editorin iPad-versio ilmestyy vielä ennen joulua!

Tältä Alter Ego kuulostaa. Audioklipissä soitan ensin kaikki viive-tyypit 2290:ista alkaen läpi samoilla asetuksilla. Pätkän lopussa tulevat vielä SLP- ja RVS-tyyppien esimerkkejä pidemmillä viiveajoilla:

****

TC Trinityn käyttökokemus on sekin todella positiivinen. Myös tässä pedaalissa pedaalin kompaktiuus vaati pikkukytkimen käytössä hieman tarkkuutta. Trinityn pikkukytkimellä vaihdetaan kahden eripituisen esiviiveen välillä. Sysimustan viimeistelyn ansiosta pedaalin asetuksia on erittäin helppoa lukea.

Myös valinta Hall of Fame -kaiun ja Trinity-pedaalin välillä on hankalaa, ja riippuu käyttötarkoituksista. Jollekulle kitaristille Hall of Famen AMB- ja GATE-efektit voivat olla tärkeämpiä kuin Trinityn maalailevia E1- ja E2-tyyppejä, toiselle asia voi olla juuri päinvastainen.

Tone Print -muistipaikan ansiosta saa kuitenkin jokaiseen Tone Print -sarjan pedaaliin, juuri sellaisia efektejä kuin itse haluaa – nopeasti ja helposti!

Tässä audiopätkässä aloitetaan RM-kaiusta ja soitetaan kaikki tyypit läpi samoilla asetuksilla:

****

TC Electronic Alter Ego & Trinity

Alter Ego – ovh 195 €

Trinity – ovh 173 €

Maahantuoja: Soundtools

****

Plussat (molemmat):

+ kompakti koko

+ tukeva rakenne

+ monipuolisuus

+ soundi

+ erikoisefektit

+ Bypass- ja Kill Dry -kytkimiä

Miinukset (Alter Ego):

– viimeistelyn ja tekstien värimaailma

****

31/10/2013 1

Testipenkissä: Hagström Viking P + Pat Smear Signature

Hagström Guitarsin uutuusmallit tämänvuotiselta Frankfurtin Musikmesseltä ovat viimein rantautuneet Suomeen!

Kitarablogi on saanut kaksi mallia testiin:

Viking P on Custom P-50 -yksikelaisilla varustettu versio Hagströmin suositusta puoliakustisesta.

Pat Smear Signature -malli on Foo Fighters -yhtyeen kitaristin kovasti odotettu nimikkokitara.

****

Hagströmin Viking on ehkä firman tunnetuin malli, ja kiitos siitä kuuluu Elvis Presleylle, joka käytti kyseistä kitaraa hänen legendaarisesta ’68 Comeback Special -TV-ohjelmassa.

Upouusi Hagström Viking P (hintaluokka noin 650 €) lisää tutulle reseptille P-90-tyylisiä yksikelaisia mikrofoneja.

Viking P:n vaahterakaula on liimattu muottiin prässätystä vaahteravanerista valmistettuun runkoon.

Rungon täysipuinen keskipalkki näyttää olevan testisoittimessa natosta tai meranti-puusta veistetty.

Kaunis, klassinen, ajaton – sellainen on Hagströmin reunalistoitettu viritinlapa.

Musta satula on tehty Graph Techin itsevoitelevasta Black Tusq -materiaalista.

Hagström-virittimet ovat nykyaikaista kapseloitua sorttia, ja toimivat moitteettomasti.

Viking P:n musta otelauta on veistetty Hagströmin omasta Resinator-materiaalista, joka valmistetaan koivusta ja hartsista. Resinatorilla on pitkälti samat ominaisuudet kuin eebenpuulla.

Kitarassa on 22 keskikokoista nauhaa, joita on istutettu otelautaan hyvin huolellisesti.

Hagström on päätynyt tällaiseen tyylikkääseen ja käytännölliseen tapaan asentaa omat Custom P-50 -mikrofoninsa puoliakustiseen kitaraan:

Kansikiinnityksen vaativan, perinteisen dog ear -vaihtoehdon sijaan Viking P:ssä käytetään alunperin lankkukitaroille kehitettyä saippuapala-tyyppiä. Soapbar-mikrofonin etu on, että sen korkeutta voi säätää naparuuvien välisillä ruuveilla. Dog eareissä taas vain naparuuveja voi säätää, minkä takia tallamikrofonin signaaliteho voi pysyä joissakin kitaroissa kaulamikrofonia heikompana.

Kolmiasentoinen vipukytkin sijaitsee kaikissa Viking-malleissa rungon yläsarvessa.

Kaikukopan keskipalkin ansiosta feedback-ulinan kanssa tulee vain harvemmin ongelmia, ja lisäksi palkki mahdollistaa kiinteän tallan asentamista.

Tuttuun tapaan on tarjolla neljä säädintä – kummallekin mikrofonille oma tone- ja volume-säädin.

****

Hagström Pat Smear Signature (hintaluokka noin 670 €) on firman F-200-mallin perusteella kehitetty nimikkomalli.

Pat tykkäsi F-200:n ulkomuodosta, mutta toivoi selvästi paksumpaa runkoa, jossa mahonkisen takaosaan päälle on reunalistoitettu vaahterakansi. Smear-mallin runko on samaa paksuusluokkaa kuin esimerkiksi PRS Guitarsin Custom 22 -malli.

Smear Signaturen mahonkikaula on liimattu runkoon.

Hagström-lapa on kuvankaunis myös tästä kulmasta katsottuna.

Pat Smearin nimmari löytyy lavan kääntöpuolelta.

Myös nimikkomallissa on Resinator-otelautaan asennettu 22 medium-kokoista nauhaa, mutta otemerkit ovat tällä kertaa erittäin kauniita blokkeja.

Herra Smear valitsi nimikkokitaraansa Hagströmin vintage-tyyliset Custom 58 -humbuckerit.

Pleksin läpi asennettu vipukytkin on hyvin omaleimainen ja pikantti yksityiskohta tässä mallissa.

Vaikka Pat Smear Signaturessa ei ole vibratoa, artisti on valinnut tallaksi rullilla varustetun tune-o-matic-kopion.

Hagströmin perinteisessä kielipitimessä kielet kiinnitetään pleksilasialustan läpi runkoon kiinnitettyihin messinkipaloihin.

Kitarasankarin omasta toiveesta Smear-mallissa on neljä säädintä, kun taas F-200:ssa on vain master volume ja master tone.

Molemmissa kitaroissa käytetään laadukkaita kytkimiä ja potentiometrejä.

****

Molemmissa testisoittimissa otelauta on ilmeisesti kutistunut aavistuksen verran matkalla Kiinasta tänne Pohjolaan, minkä takia nauhojen päät tuntuvat hieman terävältä sormien alla. Ilmeisesti Resinator-materiaali ei ainoastaan näytä puulta, vaan se myös ”elää” puun lailla. Tässä ei ole kyse varsinaisesta viasta, vaan uusien kitaroiden yleisestä ongelmasta, joka on helposti (ja edullisesti) korjattavissa.

Hagström Viking P:llä on mukava keskivertopaino, ja se istuu tällä kitaralajille tyypillisellä tavalla erittäin hyvin sylissä tai hihnassa.

Kaulaprofiiliksi on valittu suhteellisen matala D, joka tuntuu oikein hyvältä.

Suoraan pakasta vedetyn testiyksilön säädöt olivat prikulleen kohdallaan. Hagström Viking P tulee tehtaalta 010-kielisatsilla, ja soittimen tatsi oli otelaudan loivan kaarevuuden (15 tuumaa) ja mukavan kielikorkeuden (matala E: 1,9 mm/korkea e: 1,6 mm) ansiosta erittäin kevyt.

Gibson ES-335-tyylisenä puoliakustisena soittimena Viking P:n akustinen ääni on hyvin tiukka ja paljon lankkukitara-maisempi kuin esimerkiksi samankokoisissa, mutta täysin ontoissa ES-330 tai Epiphone Casino -kitaroissa. Viking P kuulostaa raikkaalta ja selkeältä.

Hagströmin loistavat Custom P-50 -mikrofonit lisäävät soppaan hieman pyöreyttä ja lämpöä, ilman että Vikingin selkeys ja dynamiikka kärsisivät.

Lopputulos on puhtaan vahvistimen läpi soitettuna erittäin kaunis:

Myös säröllä Viking P:n soundi pistää suun messingille, koska sointi on tiivis ja erotteleva, muttei piikikäs:

Liidisoundeissa yksikelaisten mikkien – fysiikasta johtuva – häiriöherkkyys voi tulla suurilla gain-määrillä vasten. Jokaisen on itse selvitettävä, miten paljon hurinaa omassa kitarasignaalissa saa olla. Hagström Viking P:n soundi sinänsä on nimittäin erittäin hyvä:

****

Hagströmin Pat Smear -malli tuntuu mukavalta sekä seisten että istuen, myös maltillisen painonsa ansiosta.

Tämän kitaran kaula on aavistuksen verran pyöreämpi tapaus, kuin Vikingissä, ja se istuu minun käteeni ehkä vieläkin paremmin kuin puoliakustisen Hagströmin vastine.

Niin ikäänkin suoraan pakasta vedetyn Smear Signaturen säädöt olivat myös erittäin hyvässä kuosissa – näin matalan kieltenkorkeuden (E: 1,6 mm/e: 1,4 mm) saa toimimaan kunnolla vain silloin, kun nauhatyö on suoritettu kiitettävästi. Testiyksilön soitettavuus on erittäin vaivatonta.

Akustisesti tämä Hagström soi vahvalla ja selkeällä äänellä. Smear-mallilla on tarkka atakki sekä pitkä ja tasainen sustain-vaihe.

Hagströmin erinomaiset Custom 58 -humbuckerit ovat maltillisella tehollaan hyvin onnistunut valinta näin dynaamisesti ja avoimesti soivalle lankkukitaralle:

Myös särösoundeissa Pat Smearin nimikkomalli kuulostaa samalla selkeältä ja lihaksikkaalta:

****

Nämä uudet Hagström-mallit ovat erittäin tervetulleita variaatioita firman tutuista, omista malleista.

Viking P nojaa näistä kahdesta ehkä aavistuksen verran enemmän vintagen suuntaan, ja tarjoaa P-90-tyylisillä mikeillä hieman juurevamman vaihtoehdon perus-viikingille. Pat Smear Signature on yleishyödyllinen nimikkomalli, joka toimii myös erittäin hyvin, vaikka herran tuotanto tai musiikkityyli eivät miellytä.

Kyse on joka tapauksessa laadukkaista soittimista, joiden rahkeet selvästi riittävät myös ammattimuusikon käyttöön.

****

Hagström Viking P + Pat Smear Signature

Viking P – hintaluokka noin 650 €

Pat Smear Signature – hintaluokka noin 670 €

Maahantuoja: EM Nordic

Suuri kiitos DLX Musiikille testisoittimien lainasta!

****

Plussat (molemmat kitarat):

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ Hagström-mikrofonit

+ soundi

+ hinta-laatu-suhde

Miinukset (vain Viking P):

– mikkien häiriöherkkyys high-gain käytössä

25/10/2013 1

Huomenna… Hagström

****

Lisätiedot: EM Nordic

24/10/2013 0

Preview: Hagström Pat Smear

22/10/2013 0

Testipenkissä: Tanglewood TU-1CE, TU-3, TU-3E & TU-5

Ukulele on tällä hetkellä kovasti ”in”. Kompaktia soitinta on hauska soittaa ja se kulkee helposti mukana.

Tämän asian on huomannut myös englantilainen brändi Tanglewood, joka on hiljattain laajentanut ukulele-valikoimaansa.

****

Testissä käynyt kvartetti – TU-1CE, TU-3, TU-3E ja TU-5 – tulee Tanglewoodin mahonkikoppaisesta Union-sarjasta.

Kaikissa Union-sarjan ukuleleissa on mahonkikaula, jossa kaulakorko ja lapa ovat liimattuna pitkään pääosaan.

Otelauta on palisanterista.

Tanglewoodin avoimet virittimet toimivat moitteettomasti.

Ukuleleissa käytetään valmistajasta riippuen useita eri tallaratkaisuja.

Tanglewood on päättänyt käyttää niistä helppokäyttöisintä mallia, jossa kielet kiinnitetään solmulla tallan edestä.

Union-sarja ukuleleissa on kaikukoppa mahonkivanerista.

Soittimet on viimeistelty ohuella mattalakkauksella.

****

Tanglewood TU-1CE (116 €) on soololovella ja mikrofonijärjestelmällä varustettu sopraano-kokoinen ukulele.

Sopraano on tavallisista ukulele-kokoluokista pienin, ja näin ollen TU-1CE:n mensuuri on vain 34,5 cm.

Kauko-Idässä valmistetun Tanglewoodin työnjälki on hintaansa nähden erinomainen, mikä näkyy esimerkiksi erittäin siististä kaulaliitoksesta.

TU-1CE:n otelaudassa on 16 pienikokoista nauhaa.

TU-1CE on varustettu laadukkailla Aquila Nylgut -kielillä.

Tanglewoodin kylkeen on asennettu nappiparistolla toimiva esivahvistin TU-1CE:n pietsomikrofonille. Volume- ja tone-säätimien lisäksi esivahvistin tarjoaa myös oivan viritysmittarin.

****

Tanglewood TU-3 (119 €) on konsertti-kokoinen ukulele, ja se toimitetaan omassa laukussaan.

Concert-ukulele on yksi kokoluokka sopraanosta ylöspäin.

Tämän mallin mensuuri on 37,5 cm.

Testissä käynyt TU-3 on kaunis yksilö niin etu-…

…kuin takapuoleltakin.

****

TU-3:n sähköistetyssä versiossa – Tanglewood TU-3E (129 €) – on sama etuvahvistin kuin TU-1CE-mallissa.

TU-3E:n otelauta tarjoaa 18 pientä nauhaa.

Union-sarjan ukuleleiden yksinkertainen musta rosetti istuu tyylikkäästi soittimien luonnonläheiseen imagoon.

Mikkijärjestelmän lähtöjakki on asennettu kopan sivuun.

****

Myös Tanglewoodin baritoni-kokoisessa TU-5-ukulelessa (149 €) laadukas laukku kuuluu hintaan.

Baritoni on isoin perinteinen ukulelekoko. TU-5:n mensuurin pituus on 51,2 cm.

TU-5:llä on 20 pientä nauhaa. Tämä malli toimitetaan tehtaalta mustilla nylonkielillä korkeassa g-virityksessä (d4-g3-h3-e4), jossa D-kieli on viritetty oktaavin verran ylemmäs kuin akustisessa kitarassa.

****

Tältä TU-1CE-sopraano kuulostaa studiomikrofonilla mikitettynä:

Linjasoitostakin lähtee laadukas versio pienokaisen akustisesta äänestä:

Ja molemmista äänilähteistä yhdistetty signaali on tällainen:

****

Äänitin Tanglewoodin TU-3 konserttiukulelea samanaikaisesti sekä kondensaattorimikrofonilla (AKG C3000) että dynaamisella Shure SM57:llä:

****

Mikitettynä pietsolla varustettu TU-3E kuulostaa käytännössä samalta kuin täysin akustinen TU-3:

Valitettavasti testiyksilön tallamikrofonin asennuksessa (tai sen toiminnassa) oli jotain häikkää, minkä takia ukulelen kaksi reunimmaiset kielet eivät kuulu käytännössä lainkaan:

Tältä kuulostavat TU-3E:n akustinen ja linjasignaali summattuina:

****

Äänitin Tanglewood TU-5 -baritoniukulelea samanaikaisesti sekä AKG C3000 -kondensaattorimikrofonilla että Shuren dynaamisella SM57:llä:

****

Tanglewoodin Union-sarjan ukulelet ovat laadukkaasti tehtyjä, kevyitä soittimia, joilla on mattaviimeistelyn tuoma hillitty charmi.

Nämä ukulelet ovat jo ihan oikeita soittimia, edullisista hinnoista huolimatta!

Pidän todella paljon Tanglewoodien tuhdista kaulaprofiilista, joka tarjoaa myös aikuisen kädelle reilusti mistä pitää kiinni.

Testissä käyneen TU-3E:n sähkösoundissa ilmentynyt ongelma on toki harmittava yksilövika, etenkin kun sitä vertaa TU-1CE:n mallikkaasti toimivaan pietsojärjestelmään.

Kokonaiskuva on kuitenkin hyvin positiivinen, niin työnjäljen kuin soundin osilta. Kolmen ”isompien” mallien kovat laukut tekevät näistä Tanglewood-soittimista entistäkin houkuttelevampia. Mielestäni Tanglewoodin Union-sarjan ukulelet ovat erittäin hyvä (ja edullinen) tapa tutustua ukulelen soittamiseen hieman vakavammin.