Upouusi Zoom G5 on G3-pedaalin isoveli. Pedaalilauta tarjoaa neljä multiefektiä samassa patchissa. Niiden lisäksi G5:een on lisätty putkella toimiva boosteri (jopa 18 dB), jolla on oma tone-säädin.
Zoom G5:ssa löytyy myös firman erinomainen Z-Pedal-pedaali, joka mahdollistaa useamman efektiparametrin säätämistä samanaikaisesti.
****
Basistillekin on tarjolla uusi maustepurkki nimeltään Zoom B3. Laitteella on sama arkkitehtuuri kuin G3-kitaraefektissä, mutta juuri bassolle sopivaksi räätälöityjä mallinnuksia ja efektejä.
Lakland are offering their basses in two distinct lines: The US-series comprises of instruments made completely at Lakland’s own workshop, while the Skyline-series has the woodwork and finishing performed in Indonesia. The Skyline-basses are then shipped to Chicago, where they are equipped with the electronics and set up, using human craftsmanship alongside a German PLEK-machine.
Kitarablogi.com tested the passive Skyline 44-60 Custom (current price in Finland: 1.599 €), which is the company’s take on the venerable Fender Jazz.
The review sample is a beautiful instrument, very carefully crafted from quality woods, hardware and passive electronics.
These very nice, licensed versions of Hipshot’s Ultra-Lite tuners keep the headstock’s weight down.
Lakland-basses tend to feature quite low and slim frets, which probably add a percussive element to the attack of each note. Some players will be concerned about how well small frets hold up to modern roundwound strings, though.
Lakland’s own bridge is a fine and sturdy design offering both through-body stringing, as well as the traditional Fender-style of stringing through the raised lip of the bridge plate.
****
The lightweight Lakland Skyline 44-60 Custom plays like a dream, thanks to the expert set-up, the flatter-than-vintage fretboard radius (10″) and the slim neck profile. The action was effortless with no string buzz whatsoever.
The Skyline 44-60 is a prime example of a J-type bass’ versatility. This bass really covers all of the usual bases with plenty of panache. The singlecoil pickups sound great and don’t pick up excessive amounts of electromagnetic buzz. When used together they act as a humbucker, because the bridge pickup is reverse-wound/reverse-polarity in relation to the neck unit.
Here’s what the Lakland sounds like recorded through a SansAmp Bass Driver DI:
Lakland strike a home run with their Skyline 44-60 Custom. This bass proves that a joint venture, coupled with the appropriate amount of quality control, can really result in excellent musical instruments.
Lakland on kotimaassaan hyvin arvostettu bassovalmistaja Chicagosta. Firma perustettiin vuonna 1994, ja se sai nimensä perustajien sukunimistä – Dan LAKin ja Hugh McFarLAND.
Lakland on hyvin perinnetietoinen valmistaja: monet firman soittimista perustuvat Fender- ja Music Man -tyylisiin soittimiin. Jokaisesta Lakland-bassosta löytyy kuitenkin aimo annos omia detaljiratkaisuja, joiden ansiosta soittimia ei voi kutsua pelkiksi kopioiksi.
Lakland-soittimilla soittavat monet tunnetut basistit, kuten esimerkiksi Donald Duck Dunn (Stax, Blues Brothers), Benny Rietveld (Santana) tai Geezer Butler (Black Sabbath).
Mallisto koostuu kahdesta sarjasta: US-sarjan lisäksi on tarjolla laadukas, edullisempi Skyline-sarja. Skyline-bassojen puutyöt, nauhoitus sekä lakkaus hoidetaan Indonesiassa. Päämajassa Chicagossa asennetaan mikrofonit ja elektroniikka, minkä jälkeen jokaisen soittimen satula ja nauhat hiotaan täysautomaattisesti loistokuntoon saksalaisella PLEK-koneella.
Testisoitin on Skyline-sarjan passiivinen 44-60 Custom -basso (1.599 €), joka muistuttaa aika paljon Fender Jazz -mallia. Skyline 44-60:n perusmallissa on pyöreät otemerkit, kun taas Customin palisanteriotelaudassa komeilee valkoinen reunalistoitus ja neliskanttiset, helmiäismuoviset merkit.
Basso on rakennettu perinteisellä tavalla laadukkaista puista: kaula on vaahteraa, kun taas runko on veistetty kahdesta, huolellisesti toisiinsa sovitetuista suosaarnilankuista. Kevyessä bassossa on reilunkokoiset mukavuusviisteet, sekä rintakehälle/vatsalle rungon takapuolella…
…että käsivarrelle rungon etupuolella.
Lakland Skyline 44-60:n kaunis kolmivärinen sunburst-väritys korostaa rungon sulavuutta.
…mutta erittäin pieni koneisto, ja virittimissä käytetty alumiini, laskevat ratkaisevasti virittimien painoa.
Lakland poikkeaa muista bassovalmistajista siinä, että firma käyttää lähes kaikissa malleissaan yllättävän siroja ja matalia nauhoja. Niiden tuomia etuja ovat nopeampi soittotuntuma ja soundissa lisääntynyt perkussiivinen atakki, mutta pienien nauhojen haittapuolina mainitaan usein hieman kevyempi sustain-vaihe, sekä nauhojen lyhyempi käyttöikä roundwound-kielillä.
Kaulaliitos on nykyaikainen versio ruuvikaulasta, jossa jokaiselle ruuville on oma aluslevynsä.
Lakland-bassoissa kaulaa ei tarvitse irrottaa kaularaudan säätämistä varten – rungon etupuolessa olevan aukon kautta sitä pääsee säätämään mukana tulevalla kuusiokoloavaimelle.
Laklandin oma, vankka talla mahdollistaa kaksi kiinnitystapaa kielille:
joko rungon läpi…
…tai sitten Fender-tyylisesti suoraan tallan takaosaan.
Skyline 44-60 Custom tarjoaa kaksi yksikelaista Lakland-mikrofonia, sekä passiivielektroniikka kahdella volume-säätimellä ja yhteisellä master tonella.
Lakland käyttää Skyline-bassoissaan samoja laadukkaita potentiometrejä kuin US-sarjassa. Stereojakki on jo valmiiksi asennettu, joten sitä ei tarvitse vaihtaa, jos jonain päivänä päättääkin varustaa basson aktiivielektroniikalla.
****
Kevyen Lakland Skyline 44-60 Custom -basson soitettavuus on erinomainen. Esimerkillisen nauhatyön ja vintagea loivemman otelaudan kaarevuuden (10″) ansiosta on testiyksilön tatsi saatu hyvin vaivattomaksi, ilman että kielet rämisevät nauhoja vasten. Satiinipintaisen kaulan solakka profiili tuntuu sekin tosi hyvältä – kaula tuntuu turvallisen tutulta.
Skyline 44-60 on loistava esimerkki J-tyylisten bassojen monipuolisuudesta, ja soitin kattaa erittäin laajan skaalan erilaisia musiikki- ja soittotyylejä. Lakland-mikrofonien häiriöherkkyys on kiitettävän alhainen, ja yhdessä käytettynä ne muodostavat humbuckerin.
Tältä basso kuulostaa soitettuna SansAmp Bass Driver DI:n läpi:
Indonesialais-yhdysvaltalainen yhteistyö näyttää sujuvan ainakin Laklandin tapauksessa erinomaisesti. Skyline 44-60 Custom on loistava esimerkki siitä, että nykypäivän ammattitason sähköbasso voi hyvinkin tulla myös Kauko-Idästä.
Bassovalmistaja Tobias teettää Epiphonen tehtaalla edullisen version omasta bassodesignesta – Tobias Toby Standard.
Toby Standard on passiivinen, ruuvikaulainen basso. Kaula on vaahteraa, otelauta palisanteria ja runko lehmusta.
Mikrofonit ovat yksikelaisia Tobias-malleja. Elektroniikka tarjoaa master volumen ja balanssisäätimen lisäksi erilliset tonet kummallekin mikrofonille.
Usein kysytään ”oikeita arvoja” kielten korkeudelle kitaroissa ja bassoissa.
Asia ei ole kuitenkin aivan niin helppoa, koska ”oikea” on kielisoittimissakin hyvin subjektiivinen käsite, johon vaikuttavat esimerkiksi seuraavat seikat:
* mensuuri – mitä pidempi mensuuri, sitä matalampi kieli voi olla
* kielten paksuus – paksumpi kieli on samassa virityksessä jäykempi kuin ohut; paksumman kielisatsin saa säädettyä matalammaksi
* viritys – matala viritys tarvitsee korkeammat kielet kuin korkeampi viritys
* soittajan käyttämä voima – varovaisesti soittava kitaristi tai basisti ei tarvitse niin korkeat kielet kuin hyvin voimakkaasti soittava
* omat mieltymykset – itse en kestä lainkaan rämiseviä kieliä, myös sähkösoittimen akustisessa käytössä; toiset voivat hyvinkin elää vähäisillä sivuäänillä (edesmennyt John Entwistle sanoi: ”Hyvin säädetty basso rämisee koko otelaudalla samalla voimakkuudella.”)
***
Omissa soittimissani pidän tämänkaltaiset arvot (mitattuna 12. nauhalla nauhan yläpuolelta kielen alapuoleen):
Berka testaa -sarjassa esittelen soittimia ja laitteita, jotka eivät ylitä Riffi-lehden uutiskynnystä.
Fenderin ensimmäinen uusintapainos vanhasta mallista ilmestyi jo vuonna 1968. Silloin CBS/Fender kaivoi esiin ensimmäisten Precision-bassojen speksit ja toi uusinnan markkinoille nimellä Fender Telecaster Bass.
Telecaster-bassolla oli pieni lapa, kulmikas runko ilman viisteitä ja yksikelainen, Telecaster-kitaran tallamikkiä muistuttava mikrofoni.
Koska Telecaster-basso ei ollut suuri myyntimenestys, koki malli perusteellisen uudistuksen jo vuonna 1972. Pääero ensimmäisen ja toisen version välillä on uudistetun mallin isokokoinen humbucker kaulan lähellä. Mikrofoni oli humbuckerin keksijän, Seth Loverin, käsialaa.
Squier Precision TB on hyvin uskollinen esikuvalleen, mutta eroja ja nykyaikaisia parannuksiakin löytyy:
TB:n vaahterakaula on kiinnitetty tiukasti perinteisellä ruuviliitoksella, jossa käytetään neljä ruuvia. Alkuperäisversiolla oli CBS/Fenderin myöhemmin epäluuloja herättänyt Tilt-Neck-liitos.
Kaulan ohut mattalakkaus näyttää ehkä hieman aneemiselta, mutta tuntuu paljon ”nopeammalta” kuin vanhan paksu polyesterikerros. Soittotuntuma on myös nykyaikaistettu loivemmalla otelaudan radiuksella ja paksuilla nauhoilla.
Runko on veistetty lehmuksesta, mutta sekä etu- että takapuoli ovat saaneet ylleen näyttävät saarnivanerit, jotka antavat mallille sen oikean 1970-luvun ulkonäön. Kolmivärinen liukuväritys on kaunis ja asiallisesti viimeistelty. Mukavuudestakin on huolehdittu Squierissa – Precision TB:n rungossa on etuosassa viiste käsivarsille.
Metalliosat ovat perinteen mukaisia: kookkaat, vintage-tyyliset avoimet virittimet, jotka tuntuvat asialliselta, sekä 1951-tyylinen Fender-talla kahdella messinki-tallapaloilla. Intonaation säätö ei ehkä ole ihan samaa luokkaa kuin nykybassoissa, mutta kielitys läpi rungon pitää huolta hyvästä sustainesta.
Elektroniikka on passivista – kookas kaulahumbucker, volume- ja tone-säädin, siinä kaikki.
Squier Vintage Modified Precision TB:n soundi on iso, mehukas ja varsin leveä, muttei koskaan tukkoinen. Pitkä mensuuri sekä vaahterakaula pitävät huolen siitä, että soinnin selkeys säilyy myös kaulahumbuckerilla. Ja jos kaipaa oikeaa syväbassoa, tone-säädin hoitaa asian hetkessä.
Squierin TB on mielestäni loistava basso blues-, reggae- tai r&b-bändin basistille.
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 