Review: Bluetone Amps Fried Eye & Bugaboo distortion pedals

Finnish valve amp specialist Bluetone Custom Amplifiers has broken new ground by releasing a trio of handmade pedal effects, comprising a delay/reverb-unit, called Echoes, as well as two different preamp/distortion boxes, the Fried Eye and the Bugaboo.


Bluetone’s Fried Eye Distortion (269 €) offers two high-quality effects in one box:

The boost circuit can be run separately from the pedal’s distortion side. It offers a considerable amount of boost (up to 12 dB), which is adjustable with the pedal’s Boost control.

But the Fried Eye Distortion’s main raison d’être is, of course, its comprehensive distortion section. The pedal’s distortion circuit is a solid-state version of the acclaimed Bluetone Fried Eye tube amplifier’s crunch channel. Its aim is to give you a wide range of Marshall-inspired crunch and distortion tones.

Bluetone’s Fried Eye Distortion pedal runs on nine to eighteen volts DC supplied by a PSU (not included) via a standard 2.1 mm plug (centre negative). A look under the hood reveals a large circuit board and clean and neat wiring.

Soundwise the Fried Eye pedal hits the bull’s-eye in my opinion, offering a wide range of Marshall-type tones from a light crunch to full blast. The effect’s three-band EQ works really well in tailoring the effects sound to your musical needs.

This short audio clip gives you an idea of the Fried Eye’s basic sound with the Gain control set to 12 o’clock. The first half showcases the distortion side on its own, with the boost kicking in for the second half. I used a Hamer USA Studio Custom with the bridge humbucker engaged. The clip was recorded direct off a Blackstar HT-1R’s speaker emulated output:

The Muse-inspired demo song shows you how the Fried Eye performs in a band mix. I used a Bluetone Shadows Jr. combo and a Shure SM57 to record all guitar tracks.

The demo features the following guitars:

• rhythm guitars – Hamer USA Studio Custom (left channel), Gibson Melody Maker SG (centre), Fender Stratocaster (right channel)

• reverse guitar – Gibson Melody Maker SG

• lead guitar – Hamer USA Studio Custom, Morley wah-wah


The Bluetone Bugaboo Distortion pedal (249 €) is based on the company’s none-more-Metal Bugaboo valve amplifier’s crunch channel.

The Bugaboo is aimed more squarely at the Hard Rock- and Metal-crowd, offering much more gain and a lot more juicy compression than the Fried Eye pedal.

The wiring inside our review unit looks a bit less tidy, due to the long wires going from the circuit board to the pots and switches. I’d like to stress, though, that this specific pedal is a very early production model that has been superseded by a more compact version (but with completely identical specs and features) recently!

The Bugaboo-pedal, too, runs on nine to eighteen volts DC supplied by a PSU (not included) via a standard 2.1 mm plug (centre negative).

Bluetone’s Bugaboo does exactly what is says on the tin:

This pedal turns any amp into a fire breathing thing of beauty, offering plenty of gain. The three-band EQ has been bolstered by two very nifty mini-switches. Bite offers a presence boost that will help your guitar to cut through even the densest mix, while Tight helps you keep the bottom end from becoming too boomy.

This short audio clip gives you an idea of the Bugaboo’s basic sound with the Gain control set to 12 o’clock, Bite engaged and Tight turned off. I used a Hamer USA Studio Custom with the bridge humbucker engaged. The clip was recorded direct off a Blackstar HT-1R’s speaker emulated output:

The demo song shows you how the Bugaboo performs in a band mix. All guitar tracks were recorded direct off a Blackstar HT-1R’s speaker emulated output. The song contains the following guitar tracks:

• Rhythm guitars – Fender Stratocaster (left) & Gibson Melody Maker SG (right)

• Lead guitar – Hamer USA Studio Custom


In my view, the clean, business-like look of the new Bluetone-pedals is a clear bonus, especially on stage. Sure, the Fried Eye and Bugaboo don’t sport any flashy paint jobs that scream ”Hey, man, I’m a weird boutique pedal”, but at least you can tell instantly what type of pedal you’re dealing with, and which knob (or switch) does what.

In terms of their sounds both units are winners, each offering a wide array of different shades of distortion, with the Fried Eye being a bit more ”Rock” and the Bugaboo a tad more ”Metal” in character. These are professional grade, handmade effect pedals at a fair price.Save





Uusi kirja Kimmo Aroluomalta: Jenkkirundi – seitsemän viikkoa kiertue­-elämää


”Suuri USA-kiertue” – se kuulostaa monen muusikon korviin todella houkuttelevalta. Yksityiskoneita, limusiineja, glamouria, kauniita naisia, helppoa elämää, paljon rahaa…

Väärin meni!

Vaikka olisitkin maailmankuulun bändin kitaristi, silloin kun olet sivuprojektisi kanssa liikenteessä, tulet Yhdysvalloissa aloittamaan (lähes) nollasta, nimittäin pelkkänä lämmittelybändinä.

Kimmo Aroluoman uutuuskirja ”Jenkkirundi – seitsemän viikkoa kiertue­-elämää” seuraa aitiopaikalta Mikko ”Linde” Lindstömin (HIM) ”soolobändin”, Daniel Lioneyen, ensimmäistä USA-kiertuetta, jolla Aroluoma toimi bändin teknikkona.

Aroluoman kirjasta selviää millaista se on, kun suomalainen bändi lähtee Jenkkeihin support-bändinä äärimmäisen tiukalla budjetilla. Glamour on joka tapauksessa todellisuudesta hyvin kaukana.

”Jenkkirundi – seitsemän viikkoa kiertue­-elämää” ei ole opas kiertueelle lähteville bändeille, vaikka kirjasta selviää esimerkiksi miten kiertuebudjetti laaditaan, vaan se on rehellinen katselmus USA-kiertueella vastaan tulevista koettelemuksista.

Toisena juonena tässä erinomaisessa kirjassa toimii kirjoittajan oma henkinen (ja fyysinenkin) kärsimys- ja kasvutarina täydellisen burnoutin ja avioeron partaalla.

Tästä syntyy lukemisen arvoinen kokonaisuus, joka kertoo siitä miten bändi ja heidän taustavoimat saivat käännettyä rundin ulkoisista paineista, teknisistä vaikeuksista ja henkilökohtaisista ongelmista huolimatta tärkeäksi menestykseksi.

”Jenkkirundi – seitsemän viikkoa kiertue­-elämää” (130 sivua; 16,90 €) ilmestyy 01.09.2016. Kirjan voi tilata ennakkoon TÄÄLTÄ.






Review: T-Rex Replicator

T-Rex Replicator – angle 2

Danish effects specialists T-Rex have caused an enormous stir with their newest guitar pedal. Their new stompbox – called  the Replicator – is a genuine, all analogue tape delay, hand-assembled in Denmark. These days tape echoes in themselves are rather rare beasts, but T-Rex ups the ante by giving us the first tape delay with a built-in tap tempo function!


What is a tape delay?

The tape delay was the first studio effect invented (back when Rock ’n’ Roll was in its infancy), and it was produced by ”misusing” an open-reel tape recorder (hence the name).

The magnetic tape recorder – originally called the Magnetophon – was a German invention from the 1930s, which used a plastic tape coated with magnetisable material as its recording medium.

An empty – or wiped – magnetic tape has all the metal particles in its magnetisable surface pointing in the same direction. The result is silence (in theory) – or rather: some tape hiss.

During recording the recording head transforms the incoming audio signal into magnetic bursts of different strength, wavelength and polarity, and magnetises the tape’s metal particles, rearranging them into different magnetic clusters. During playback these ”magnetic ripples” are picked up by the playback head and translated back into an audio signal.

In tape recorders, such as open-reel studio machines or C-Cassette recorders, many different factors affect the audio quality of the playback. These factors include things such as the physical condition of the tape, tape width, tape speed, the condition of the parts involved in the mechanical transport of the tape, as well as the exact position of the playback head in relation to the tape.

Most C-Cassette players have/had only two heads – one erase head, plus a combined recording and playback head – but reel-to-reel tape recorders in the studio usually came with at least three heads (erase, record, playback). Thanks to the separate recording and playback heads the studio engineer was able to listen to the recording in progress as it sounded on the tape, while it was being recorded (to listen for tape distortion or tape defects/drop-outs).

Because there is a small physical distance between the recording and playback head, there’s always a short audible delay between the signal being recorded and the playback off the tape. The length of this delay is directly dependent on the distance between the two heads, as well as on the tape speed.

In the end, a recording engineer somewhere hit upon the bright idea to use the studio’s backup tape machine as an ”effect processor”. The engineer used the main recorder in the usual way, to record the song’s final (live-) mix off the mixing console’s master buss. The spare tape recorder was fed only the instruments and vocal parts (from the mixer) which needed to receive tape delay. If you mixed the output of the second recorder’s playback head into the recording desk you got a single delay effect. By feeding a small portion of the delay signal back into the delay tape machine’s input you could get multiple delays.

T-Rex Replicator – under the hood

Tape delays meant for live use usually come with more than one playback head, which makes it easier to fine-tune the length of the echo effect, and which makes rhythmic delay patterns possible. Almost all mobile tape echoes use tape loops as their recording medium.

The T-Rex Replicator comes equipped with four tape heads:

The black head is the erase head, next in line is the record head, followed by two playback heads.


T-Rex Replicator – carrying bag

The T-Rex Replicator (current price in Finland: 849 €) comes in its own, vintage-themed ”vinyl leather” carrying bag, which contains the Replicator itself, as well as its power supply, a second tape loop cartridge, the owner’s manual, and a set of cotton swabs (for cleaning the heads with a drop of isopropyl alcohol).

T-Rex Replicator – angle

The Replicator is quite a rugged pice of gear, made to withstand onstage use.

The 24 VDC power supply, though, seemed a little weedy in comparison.

T-Rex Replicator – back panel

The back panel offers the following connectors:

There are the input and output jacks, as well as two connectors for expression pedals, should you want to control the delay time (tape speed) and/or the feedback on the fly.

The little Kill Dry-switch mutes the dry (uneffected) signal in the Replicator’s output. This is a very handy feature, should you want to run the Replicator connected to a parallel effect loop, or to a mixing desk using a send/return-bus.

T-Rex Replicator – top view

The T-Rex Replicator offers you six controls and four footswitches to control its functions:

The On/Off-switch does what it says on the tin. When the delay effect is off the Replicator’s tape loop stops running.

The Heads-switch gives you access to the effect’s three delay modes by switching the playback heads on or off. A green light means you’re using the long mode (delay times of approx. 250 – 1.200 ms), red stands for short mode (125 – 600 ms), while orange means you’re running both playback heads simultaneously for a rhythmic delay pattern.

Stepping onto the Chorus-switch will introduce deliberate wow and flutter (tape speed fluctuations) to produce a chorus-style effect that can be fine-tuned with the corresponding control.

Tap Tempo does what it says on the tin. Although this is quite a normal feature on digital delay units, the Tap Tempo-switch on the Replicator is huge news for tape delay fans. T-Rex have developed a system to control the unit’s motor digitally, making it possible, for the first time, to synchronise a tape delay precisely on the fly.

The Saturate-control holds a pivotal role for the sound of the Replicator’s delays. Depending on its settings the effect can either be clean and dynamic or greasy and overdriven.

Adjusting the Delay Time- and Feedback-controls on the fly can produce some wild and wonderful effects (in Feedback’s case up to and including self-oscillation).


T-Rex Replicator – running 2

Despite being a child of the Sixties, who has used a tape echo as the main effect in his first band’s PA-system, I have to admit that I’ve grown accustomed to the clarity and precision of digital effects. My first reaction when I tried out the Replicator for this review was ”Is it supposed to sound like this, or is there something wrong?”

Alas, it didn’t take long for the memories of a distant past to return, and I started to really enjoy the genuine old-school tones emanating from the Replicator. You should remember, though, that the Replicator is meant as a handy, portable tool for the guitarist or keyboard player. You shouldn’t expect Queen-style ultra-long, studio quality delay sounds from a compact unit such as this.

Tape speed is of course the most important variable, when it comes to the audio quality of the delay effects – short delay times (= faster running tape loop) will naturally result in cleaner and more stable sounds than long delay times (= a slow running tape).

The first audio clip has been recorded with the shortest possible delay time, while the second clip lets you hear the Replicator running at maximum delay (both clips feature all three head modes):

In my view, the T-Rex Replicator is a portable tape delay of professional quality. You should keep in mind, though, that a genuine analogue tape echo is always (!) a low-fi device in comparison to a digital delay pedal. But it is exactly this authenticity, the slight greasiness, and the sense of unpredictability a genuine tape echo conveys, that makes the Replicator such an enjoyable piece of equipment. The T-Rex’ delay never sounds tacked on, instead it becomes a natural part of your guitar signal’s harmonic content.

I’d say it is hard to overemphasise the advantages this unit’s tap tempo-function brings. The Replicator makes synching your delay child’s play.

I used the T-Rex Replicator to record two demo tracks, which show off the effect’s sounds in different musical contexts:

Demo Track 1

Demo Track 2

T-Rex Replicator – running


T-Rex Replicator – top view 2

There’s no beating about the bush about this – the single restrictive factor to seeing the Replicator creep into the pedalboard of each and every guitarist is the unit’s steep price. Most players will baulk at a price tag of over 800 euros for a ”lo-fi effect”, and rather opt for one of the numerous tape delay modellers, like the Strymon El Capistan.

The Replicator, which is lovingly assembled by hand in Denmark, will find most of its clientele among vintage collectors and well-heeled boutique guitar and amp connoisseurs. If you run your original 1950s guitar through an equally vintage amplifier, running an authentic, mechanical tape delay unit will be like the icing on the cake. Especially, if the tape delay is as reliable and easy to use as the T-Rex Replicator.

Is the T-Rex Replicator the best genuine tape delay ever? To my knowledge, there are currently three different new tape echo models on the market – each of them sound great. I would pick the Replicator, though, because it is small enough to fit on a medium-to-large pedalboard, and because of its nifty tap tempo feature.


T-Rex Replicator

849 €

Finnish distribution: Custom Sounds



+ hand-assembled in Denmark

+ tap tempo

+ two playback heads

+ easy to exchange the tape cartridge

+ authentic sound

+ compact size


– flimsy PSU cable

– price

















Testipenkissä: T-Rex Replicator

T-Rex Replicator – angle 2

Tanskalainen efektivalmistaja T-Rex aiheutti aikamoisen kohun sen uudella efektipedaalilla. Replicator-niminen laite on nimittäin Tanskassa käsintehty aito nauhakaiku. Nauhakaiut ovat jo sinänsä nykyään melko harvinaisia laitteita, mutta T-Rexin uutuus tarjoaa ensimmäisenä maailmassa digiefekteistä tutun tap tempo -ominaisuuden.


Mikä on nauhakaiku?

Nauhakaiku oli ensimmäinen varsinainen efekti äänitysstudioissa (Rock ’n’ Rollin syntymän aikoina), ja se luotiin alun perin väärinkäyttämällä studion kelanauhuria tahallaan.

Kelanauhuri on 1930-luvun saksalaiskeksintö (alkuperäinen nimi oli Magnetophon), jossa tallennusvälineenä toimi magnetoitavilla metallihiukkasilla päällystetty muovinauha.

Tyhjässä – tai pyyhityssä – nauhassa kaikki metallihiukkaset ovat siistissä rivissä ja osoittavat samaan suuntaan. Tästä syntyy teoreettinen hiljaisuus ja todellisuudessa nauhan kohina.

Äänitysvaiheessa äänipää muuttaa tulevan signaalin muuttuvaksi magneettikentäksi, joka magnetisoi nauhan metallihiukkasia ja muuttaa näin niiden suuntaa. Toistovaiheessa äänipää taas lukee näitä nauhaan tallennettuja ”magneettiryppyjä”, jotka muutetaan takaisin audiosignaaliksi.

Kelanauhureissa (ja kasettisoittimissa) äänenlaatuun vaikuttavat monet tekijät, kuten nauhan fyysinen kunto, nauhan leveys, nauhan kulkunopeus, äänipään ja nauhurin kuljetusmekanismin kunto, tai äänipään asento nauhaan nähden.

C-kasettinauhureissa on yleensä vain kaksi päätä – poistopää ja yhdistetty äänitys- ja toistopää – mutta studiokäyttöön tarkoitetuissa kelanauhureissa on tavallisesti ainakin kolme päätä – poistopää, äänityspää ja toistopää. Erillisen äänitys- ja toistopään järjestelmän ansiosta on mahdollista kuunnella jo äänityksen aikana, miltä äänite kuulostaa nauhalla (esimerkiksi särön tai rikkinäisen nauhan varalta).

Koska äänitys- ja toistopään välillä on fyysinen matka, toistopään signaali on aina vähän tulosignaalia jäljessä. Aikaeron pituus on riippuvainen päiden välisestä etäisyydestä ja nauhan kulkunopeudesta.

Lopulta joku keksi hankkia studioon kaksi kelanauhuria. Toinen oli master-nauhuri, jonne äänitettiin biisin lopullinen (live-) miksaus, kun taas toiseen lähetettiin mikserista ne signaalit, joihin haluttiin lisätä erillisen toistopään tuottama viive-efekti (yksi toisto). Syöttämällä osan efektinauhurista tulevasta signaalista takaisin saman nauhurin tuloon saatiin haluttaessa syntymään kokonainen toistojen ketju.

T-Rex Replicator – under the hood

Live-käyttöön tarkoitetuissa nauhakaiuissa on usein enemmän kuin yksi toistopää, minkä ansiosta eri pituisten viive-efektien ja/tai rytmisten toistojen tuottaminen helpottuu. Lisäksi tallennusvälineenä toimii miltei aina nauhasilmukka, joka pyörii omassa erikoiskasetissa.

T-Rex Replicatorissa on neljä päätä:

Musta pää on poistopää, seuraavaksi on äänityspää, ja kaksi viimeistä ovat toistopäitä.


T-Rex Replicator – carrying bag

Vintage-teemaan sopivasti T-Rex Replicator (849 €) myydään omassa keinonahkaisessa kantolaukussa, josta löytyy efektilaitteen lisäksi ulkoinen virtalähde, toinen nauhakasetti, selkeät käyttöohjeet, sekä muutama vanupuikko äänipäiden ja koneiston varovaiseen putsaamiseen (isopropyylillä).

T-Rex Replicator – angle

Replicator on todella tukevasti valmistettu laite, joka on nähtävästi suunniteltu myös live-käyttöä varten.

Ainoastaan laitteen mukana tuleva muovinen 24 VDC -verkkomuunnin, ja etenkin sen ohut johto saavat testaajalta muutaman miinuspisteen.

T-Rex Replicator – back panel

Takapaneelista löytyy tarvittavat liittimet:

Tulo- ja lähtöjakkien lisäksi löytyy vielä kaksi liitintä, joiden kautta pystyy säätämään ekspressiopedaaleilla sekä delay-ajan (nauhan nopeuden) että signaalin takaisinkytkennän (Feedback).

Kill Dry -kytkimellä saa poistettua tulosignaalin kokonaan Replicatorin lähtösignaalista. Tämä on tärkeä ominaisuus, jos haluaa käyttää nauhakaikua rinnakkaisessa efektilenkissä tai send/return-periaatteella pedaalilaudassa tai mikserin kanssa.

T-Rex Replicator – top view

T-Rex Replicator tarjoaa käyttäjälle kuusi säädintä ja neljä jalkakytkintä:

On/Off-kytkimellä laitetaan – luonnollisesti – nauhakaiku päälle tai pois; kun Replicator on pois päältä nauha ei pyöri.

Heads-kytkimellä valitaan nauhakaiun toistopäitä – vihreä valo tarkoittaa pidempiä viiveaikoja (noin 250 – 1.200 ms), punaisessa moodissa toinen pää antaa puoleksi lyhyemmät viiveajat (125 – 600 ms), ja oranssi merkkivalo palaa silloin kun molemmat toistopäät toimivat yhtä aikaa.

Chorus-kytkimellä ja Chorus-säätimellä voidaan lisätä tahallista nauhan huojuntaa, mikä vaikuttaa toistojen sävelkorkeuteen:

Tap Tempo -kytkin on tämän nauhakaiun uusi, ennennäkemätön ominaisuus. Digitaalisesti synkronoitu moottori mahdollistaa Replicatorin intuitiivista ja nopeata säätämistä.

Saturate-säätimellä on tärkeä rooli, koska sillä säädetään nauhakaiun äänitystasoa. Saturate-asetuksesta riippuu toistojen puhtaus ja kompressointi.

Delay Timen ja Feedbackin säätäminen lennossa tuottaa villejä efektejä (Feedbackin tapauksessa jopa itseoskillaatioon asti).


T-Rex Replicator – running 2

Vaikka olen itse 1960-luvun lapsi, joka on käyttänyt koulubändini aikoina vielä aitoa nauhakaikua, täytyy myöntää, että digitaalisen vallankumouksen takia kuuloni on tottunut sen verran puhtaisiin, tasaisiin ja kirkkaisiin viive-efekteihin, että ensivaikutelma oli ”Onko laitteessa joku vika?”

Muisto menneistä soundeista kuitenkin palasi hyvinkin nopeasti, ja sen myötä Replicatorin aitojen nauhakaikusoundien diggailu ja nautinto. On kuitenkin muistettava, että T-Rexin uutuuslaite on tarkoitettu kitaristin (tai kiipparistin) pedaalilautaan mahtuvaksi efektipedaaliksi. Näissä raameissa olisi täysin epärealistista odottaa Replicatorilta Queen-tyylisiä superpitkiä, mutta samalla studiolaatuisia toistoja (joita on tehty studiossa kahdella tai kolmella isokokoisella master-nauhurilla).

Nauhan kulkunopeudella on iso vaikutus toistojen äänenlaatuun – nopeasti kulkevasta nauhasta (= lyhyet delay-ajat) tulee tuoreempaa ja laadullisesti vakaampaa jälkeä kuin hitaasti kulkevasta nauhasta (= pitkät delay-ajat). Ensimmäisessä pätkässä on valittu lyhyin mahdollinen delay-aika, kun taas toisessa pätkässä kuulee maksimiviiveen soundeja (kaikissa Heads-variaatioissa):

Mielestäni T-Rex Replicator on erittäin laadukas nauhakaiku. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että aito nauhakaiku on toimintaperiaatteeltaan aina (!) lo-fi-laite. Mutta se on juuri tämä aitous, se soundin lämpöä, sekä nauhan tuoma tietynlainen ”vaara” ja ”arvaamattomuus”, mikä tekee Replicatorin käytöstä niin nautittavan. T-Rexin toistot eivät kuulosta päälle liimatuilta, vaan niistä tulee kitarasoundin harmoninen osa.

Ei voi mielestäni yliarvioida Replicatorissa tap tempo -toiminnon tuomaa hyötyä. Nauhakaiun synkronointi biisiin ei koskaan ollut näin vaivatonta.

Äänitin T-Rex Replicatorilla kaksi erityylistä demobiisiä, joista voi kuulla uutuuslaitteen soundeja bändisovituksen kontekstissa.

Demobiisi 1

Demobiisi 2

T-Rex Replicator – running


T-Rex Replicator – top view 2

Ei kannata kierrellä ja kaarrella, vaan suurin (käytännössä ainoa) rajoittava seikka T-Rex Replicator -nauhakaiun käyttössä on sen korkea hinta. Tavalliselle keskivertokitaristille yli 800 euroa yhdestä lo-fi-efektilaitteesta on yksinkertaisesti liikkaa. Meille kuolevaisille nauhakaiun laadukas digitaalinen mallinnus (esimerkiksi Strymon El Capistan) tyydyttää omia lo-fi-tarpeita enemmän kuin riittävän hyvin.

Huolellisesti Tanskassa käsin rakennetun Replicatorin käyttäjäkunta löytyy varmaan enemmän vintage-keräilijöiden joukosta, sekä boutique-vahvistimien ja -soittimien käyttäjien leiristä. Jos on aito 1950/60-luvun sähkökitara ja vahvistin, saa T-Rexistä näiden rinnalle autenttisen, mekaanisesti toimivan viive-efektin, joka toimii varmasti luotettavammin kuin loppuun kulunut vintage-nauhakaiku.

Onko T-Rex Replicator paras nauhakaiku ikinä? Tietääkseni maailmassa on tällä hetkellä kolme nauhakaikua sarjatuotannossa, ja kaikissa on soundi kohdallaan. Minä valitsisin kuitenkin Replicatorin, koska se mahtuu (isoon) pedaalilautaan ja koska sillä on tap tempo -toiminto.


T-Rex Replicator

849 €

Maahantuoja: Custom Sounds



+ käsintehty Tanskassa

+ tap tempo

+ kaksi toistopäätä

+ helppo nauhan vaihto

+ autenttinen soundi

+ kompakti koko


– virtalähteen johto

– hinta


Now on SoundCloud: T-Rex Replicator

• Genuine tape echo
• 100% analog signal
• True bypass
• Two playback heads for three modes of operation
• Tap tempo
• ”Kill dry” switch
• Expression pedal control of time and feedback
• Comes with second tape cartridge and soft bag
Demo Track
• All guitar tracks recorded using the Replicator and a Blackstar HT-1R valve combo
• Rhythm guitars – Fender Stratocaster (left channel) & Fender Telecaster (right channel)
• Lead guitar – Fender Stratocaster


Maahantuoja: Custom Sounds

Tiedote: Custom Sounds -koulutus – Soittokamojen huolto


Järjestämme sunnuntaina 13.3.2016 vuoden ensimmäisen Custom Sounds- koulutuksen. Kurssi on suunnattu kaikille, joita kiinnostaa, miten omat soittokamansa saa pidettyä kunnossa.

Miten huollat kitaraasi?

Miten pidät kitarasi vireessä koko keikan ajan?

Miten pidät vahvistimesi kunnossa?

Miten kasataan ammattimainen, kiertueita kestävä pedaalilauta?

Kouluttajina toimivat Custom Soundsin kitarahuoltaja ja kaksi Custom Boardsin teknikkoa, jotka auttavat sinua ratkomaan ongelmiasi ja pärjäämään laitteistosi kanssa täysin itse. Käymme läpi soittimet, johdot, pedaalilaudan, vahvistimen ja kaiuttimet niiden yleisimpien ongelmien kautta. Opit tekemään pikahuollon vahvistimellesi turvallisesti ja helposti.

Päivän kruunaa artistivieraamme Erja Lyytinen. Puhumme Erjan kanssa keikkailun haasteista ja kitaroiden ja vahvistimien huollon tärkeydestä ammattimuusikon näkökulmasta. Erja esittelee meille slide-soittoa ja miten hän käyttää efektejään hyödyksi keikoilla. Käymme myös läpi hänen koko keikkakalustonsa “plektrasta kartioon” -periaatteella.

Lisää infoa löydät TÄÄLTÄ.

Review: ESP USA Eclipse

ESP USA Eclipse – case

This time we have something very special to feast your eyes on!

Many people may not know this, but ESP Guitars also runs its own, small West Coast workshop in California. The ESP USA factory produces limited numbers of its most popular shapes (currently three models), and its primary goal is to produce the best quality instruments for its customers. has been lucky to get to take one of these guitars for a spin – the ESP USA Eclipse.


ESP USA Eclipse – full front

The ESP USA Eclipse (current price in Finland: 3.939 €) is the company’s ultimate version of their popular Eclipse model, using only the best materials and production methods.

ESP USA Eclipse – neck joint

One of the USA Eclipse’s special features is the ESP Set-Thru-Neck, which aims to combine the best attributes of a traditional set neck with the playability advantages of a through-neck.

ESP’s Set-Through-Neck is basically a set neck with a significantly larger tenon (both wider & deeper), which greatly improves the strength of the neck joint. Most set-neck guitars have a tenon which is somewhat narrow and shallow. In the ESP USA’s case, the width of the tenon is as large as the end of fingerboard and is almost as tall as the body. This allows the neck joint to be sculpted like a through-neck with no loss of structural integrity.

The result is a stronger neck joint, which is good for sustain, and it also makes it possible to do away with the traditional neck heel of a standard set-neck, resulting in a very comfortable playing experience.

ESP USA Eclipse – back beauty

The Eclipse’s mahogany body sports a rib cage chamfer for comfort.

ESP USA Eclipse – tuners

The guitar’s tuning is kept rock steady by a set of Sperzel USA locking machine heads.

ESP USA Eclipse – headstock

The bound headstock of the USA Eclipse features a flamed mahogany overlay, finished in the same Tobacco Sunburst finish as the body’s carved maple top.

The top nut has been made from genuine bone.

ESP USA Eclipse – fretboard

We find a bound ebony fretboard with 22 jumbo frets, adorned with beautiful pearl and abalone inlays.

The fingerboard radius is a flattish 12 inches (305 mm).

ESP USA Eclipse – TonePros bridge

The locking Sperzels are paired at the body end with a rock solid TonePros TOM-bridge and stopbar combo.

ESP USA Eclipse – pickups

It’s quality all the way in the electronics department, too:

ESP’s USA Eclipse comes equipped with a pair of Seymour Duncan Alnico II Pro humbuckers (APH-1), which are vintage-voiced, warm-sounding pickups with moderate output levels (Slash’s favourites).

ESP USA Eclipse – controls

The control layout on this model has the bridge volume closest to the bridge pickup (for easy volume swells), while the middle knob is the neck volume.

The master tone control features a push/pull-switch splitting the humbuckers in the ”up” position.

ESP USA Eclipse – control cavity

The control cavity has received a layer of shielding paint, as well as a cover lined with aluminium foil.

ESP USA Eclipse – body beauty 2


ESP USA Eclipse – beauty shot

This guitar really is a fantastic instrument! The ESP USA Eclipse is top quality incarnate, leaving nothing to be desired.

For a full-depth, Les Paul-inspired guitar the USA Eclipse is refreshingly light.

I don’t quite understand, why ESP insist on calling this neck profile a ”Thin U”. I agree, this neck doesn’t feel like a fat, clumsy baseball bat, but neither is it one of the notorious ”speed necks” of the Eighties. I would call the Eclipse’s rounded D-profile ”extremely comfortable”, and be done with it…

The USA Eclipse offers first-rate playability – light to the touch, offering just the right amount of resistance – across the whole fingerboard.

The vintage-voiced Seymour Duncan Alnico II Pro humbuckers are a perfect fit for this guitar, not least because of their versatility. You can have great-sounding, authentic Jazz tones, if you want, and then rock out without having to change guitars. The split humbucker sounds are very good, too, offering a brighter tonality and lower output levels. The ESP USA Eclipse covers a very wide range of different sounds and musical genres.

Here’s a short clip showing you the split humbucker sounds (starting with the neck pickup):

Next up, a similar clip with the full humbuckers:

In the demo track I have used split settings for the rhythm parts (left channel: both pickups; right channel: neck pickup), as well as the full bridge humbucker for the lead guitar:

ESP USA Eclipse – beauty shot 2


ESP USA Eclipse – body beauty

ESP’s USA Eclipse is a boutique grade guitar, backed by a large brand. Some manufacturers may ride on glories past, cashing in on their legendary brands. In contrast, ESP’s USA Eclipse really has the build quality, workmanship, and tone to justify its price tag.

In my view the ESP USA Eclipse is a gorgeous solidbody electric at a fair price.


ESP USA Eclipse

3.939 € (hard case included)

Finnish distributor: Musamaailma



+ value for money

+ workmanship

+ Set-Thru-Neck construction

+ finish

+ splittable humbuckers

+ sound


Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑