Testipenkissä: LTD Phoenix Arctic Metal, Phoenix-1000 Vintage White & Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry

LTD Guitarsin Phoenix-sarja on ollut olemassa jo yli kymmenen vuotta, mutta firma on hiljattain päivittänyt näiden Firebird-tyylisten soittimien ilmettä ja myös useat detaljiratkaisut, minkä ansiosta uudistunut mallisto on mielestäni jopa houkuttelevampi kuin ennen.

Viime kahden vuoden aikana LTD on myös lisännyt uusi vaihtoehtoja Phoenix-mallistoonsa. Oli siis korkea aika tutustua näihin kitaroihin perusteellisemmin.

LTD Phoenix-1000 Vintage White

LTD Phoenix-1000 Vintage White (hinta: 1.082 €) on testissä käyneen trion eniten ”perinteinen” malli, johon on asennettu kaksi passiivista Seymour Duncan -mikrofonia.

LTD Phoenix Arctic Metal

LTD:n Phoenix Arctic Metal (hinta: 1.099 €) kuuluu brändin suoraviivaiseen Arctic Metal -sähkökitaramallistoon ja sen kohderyhmä ovat metalligenren soittajat. Kitarasta löytyy aktiivinen EMG-tallahumbucker.

LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry

LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry -kitara (hinta: 1.320 €) tarjoaa Fishmanin uusia aktiivisia Fluence-mikrofoneja Phoenix-sarjan soittimessa.

Näissä kolmessa soittimissa on monta yhteistä ominaisuutta:

Phoenix-sarjalaiset on rakennettu kaula-läpi-rungon-periatteella. Se tarkoittaa, että kitaran kaula ja rungon kohotettu keskiosa koostuu kolmesta vierekkäisistä mahonkipalasta, jotka jatkuvat koko matkan lavan kärjeltä hihnatappiin saakka. Kaksi hieman ohuempaa siivekettä on lisätty keskiosan molempiin puoliin rungoksi. Kumpikin siiveke koostu kahdesta tai kolmesta vierekkäisestä mahonkipalasta, mikä pitää tuotantokustannukset maltillisina.

Yksi selvä ero Gibson Firebird -malliin nähden on, että LTD Phoenix -kitaroiden rungon takaosaa on jätetty täysin tasainksi, ilman etupuolen keskiosan pykälää, mikä tekee Phoenixeistä mukavamman soittaa. Kitaroiden viiste kylkiluille on asianmukaisen syvä, ja rungon etupuolelta löytyy jopa sulava mukavuusviiste käsivarrelle.

Kaikissa LTD Phoenix -malleissa on ”vasenkätinen” viritinlapa, sekä kitkaa vähenevä yläsatula.

Kitaran otelaudat on veistetty eebenpuusta – Arctic Metalin tapauksessa otelaudassa ei ole otemerkkejä, paitsi sen sivuun upotetut ja pimeydessä hohtavat isot pisteet, kun taas kummassakin Phoenix-1000-kitarassa löytyy ESP/LTD:n tyylikkäitä lippu-upotuksia, sekä reunalistoitus.

Kitaroiden 22 jumbokokoista nauhaa ovat ruostamatonta terästä (!), mikä on tässä hintaluokassa hyvin harvinainen herkku. Mensuurin pituus on kaikissa Phoenix:eissä 25,5 tuumaa (64,8 cm).

LTD Phoenix -kitaroiden lukkovirittimet vaikuttavat hyvin laadukkailta.

TonePros:n valmistama tune-o-matic-tallan ja stoptail-palkin parivaljakko on lukittavaa sorttia.

Kaikissa kolmessa Phoenix-malleissa on mukana nostokytkin lisäsoundeja varten. Voit lukea seuraavassa osiossa, mikä nostokytkin tekee testissä olevissa soittimissa.

****

Phoenix-1000 Vintage White on kolmikon kevyin soitin, mutta erot testikitaroiden välillä ovat pieniä.

Passiivimikityksen ansiosta Vintage White -mallia voisi kutsua Phoenix-sarjan eniten perinnehenkiseksi soittimeksi.

Kaulamikrofoniksi on valittu Seymour Duncanin Phat Cat, joka on P-90-kaltainen ”paksu” yksikelainen humbuckerkoossa. Tallamikrofoni on Duncanin Custom-malli, joka on PAF-henkinen soundiltaan, mutta hieman ”kuumempi” tapaus. Tone-säätimen nostokytkin puolittaa nostetussa asennossa tallamikkiä yksikelaiseksi, minkä ansiosta kitarasta lähtee peräti viisi erittäin käyttökelpoista soundia.

Järjestys: kaulamikki – molemmat mikit puolitetulla humbuckerilla – molemmat mikit täydellä tallamikillä – puolitettu humbucker – täysi tallamikki

Meidän kitaristien keskuudelta löytyy yhä henkilöitä, jotka väittää että aktiivimikit kuulostavat tylsiltä ja elottomilta. Aktiivimikeiltä kuulema puuttuu kunnon karakteeri.

Haluaisin kysyä heiltä onko kukaan heistä tutustunut edes yhtään niistä inspiroivista aktiivimikkeistä jotka tulivat markkinoille viimeisen 20 vuoden aikana?

Vaikka Phoenix Arctic Metal -kitaran kohderyhmä löytyy varmaan hevimuusiikin ystävien keskuudelta, olen aivan varma, että EMG 81TW -aktiivimikki voisi olla erittäin toimiva ratkaisu monessa eri genreissä.

EMG:n malli 81TW on nerokas uusi sisarmalli firman Model 81 -klassikkomikrofonista, ja se tarjoaa nyt kaksi autenttista soundivaihtoehtoa. EMG 81TW on kolmikelainen (!) aktiivimikki, josta saa sekä kunnon humbuckersoundi että aidon yksikelaisen ääni, silloin kun nostokytkin on ylhäällä. Parasta tässä on, että yksikelaismoodissa yksi humbuckerin keloista toimii fantomikelana, minkä ansiosta myös EMG 81TW:n singlecoil-soundi on täysin hurinaton!

Järjestys: singlecoil – humbucker

LTD:n Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry on kolmikon painavin soitin, vaikka erot testikitaroiden välillä ovat pieniä.

Black Cherry -mallin tärkein ominaisuus on aktiivinen Fishman Fluence -mikkivarustus. Fishmanin Fluence-sarjassa on yhdistetty aktiivimikrofonien perinteiset hyvät puolet – matala impedanssi, suurempi dynamiikka, sekä (usein) korkeampi lähtötaso – firman akustisista etuvahvistimista aktiivimikkeihin siirettyyn hurinapoistoon ja soundimallinnukseen.

Tämä tarkoittaa LTD Phoenix-1000:n tapauksessa, että kitarasta saa peräti kuusi eri humbuckersoundia:

Kun tone-säätimen nostokytkin on ylhäällä mikit toimivat Classic-moodissa, jossa saa ”passiivisoundeja – alnico kaulamikki, molemmat yhdessä tai keraaminen tallamikki yksin.

Silloin kun nostokytkin on alhaalla mikrofonit toimivat Modern-moodissa, jolloin voi valita ”aktiivimikki” soundeista.

Kuulen jo narinan: ”Mikä uutta tässä on? Aktiivi-/passiivikytkimet on jo niin nähty!” Totta, mutta:

Fishman Fluence -mikrofonien kytkin kytkee ainoastaan eri mikkisoundien välillä, teknisesti Fluence-mikit pysyvät molemmissa moodeissa aktiivisena. Tämä tarkoittaa, että myös ”passivisoundeissa” voi hyödyntää aktiivimikityksen etuja – mikkien impedanssi ei muutu moodien välillä. Vain peruskarakteeri muuttuu keskialuevoittoisesta ”passiivisoundista” aktiivi-moodin tarjoamaan isompaan bassoon ja avoimempaan diskanttiin.

Järjestys: ”Classic” kaulamikki – molemmat – tallamikki; ”Modern” kaulamikki – molemmat – tallamikki

****

Soitettavuuden ja ergonomian suhteen kaikki kolme Phoenix-kitarat lähtevät samalta viivalta. Kaulaprofiili tuntuu erittäin mukavalta, olessaan toimiva ristisiitos 1950-luvun Gibson-pyöreyttä ja 1960-luvun Fender-vaivattomuutta. Rosterinauhat tuntuvat eritäin sulavilta ja nopeilta, ja Phoenix-mallien suhteellisen tasainen otelautaradius (13,8 tuumaa/350 mm) edesauttaa kielten bendauksia.

Henkilökohtainen suosikkini tästä triosta on varmaan LTD Phoenix Arctic White -malli, koska tykkään siitä virtaviivaisuudesta ja suoraviivaisuudesta, jonka yhdellä mikillä varustetut sähkökitarat tarjoavat. Jos tarvitset lajemman soundivalikoiman musiikkityyli ratkaisee luultavasti – jos pysyt enemmän särösoundien puolella LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry on hyvin luonteva valinta, kun taas erittäin hyvien clean-soundien ystävät kallistuvat kenties enemmän LTD Phoenix-1000 Vintage White:n suuntaan.

Kaikki kolme LTD-kitarat ovat joka tapauksessa erinomaisia pro-luokan laatukitaroita. Kokeileminen varmasti kannattaa!

Review: LTD Phoenix Arctic Metal, Phoenix-1000 Vintage White & Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry

LTD Guitars’ Phoenix Series has been around for over a decade now, but recently the company has given this Firebird-inspired guitar range a cosmetic and electronic overhaul that – at least in my opinion – makes the instruments even more attractive.

Over the past couple of years LTD has also diversified the model range, prompting us at Kitarablogi.com to take a closer look at the current crop of Phoenixes.

LTD Phoenix-1000 Vintage White

The LTD Phoenix-1000 Vintage White (current price in Finland: 1,082 €) is the most ”traditional” of the trio of models on review in this article, sporting a pair of passive Seymour Duncan pickups.

LTD Phoenix Arctic Metal

LTD’s Phoenix Arctic Metal (current price in Finland: 1,099 €) is part of the company’s stripped-down Arctic Metal range of guitars aimed at Metal guitarists. It comes with a single active EMG pickup.

LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry

The LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry (current price in Finland: 1,320 €) introduces Fishman’s new active Fluence humbuckers to the Phoenix Series.

All three models share many features between themselves:

The Phoenix Series instruments are neck-through guitars, built around a neck and central body core made of three long strips of mahogany going from the tip of the headstock all the way down to the end of the body. Two slightly thinner wings are then added on either side of the through-neck as the guitar’s body. The body wings have been glued from two to three side-by-side blocks of mahogany for each wing to keep down production costs and to make more economical use of the available timber.

In contrast to a Gibson Firebird an LTD Phoenix has a level back without the stepped neck core, which makes the LTDs much more comfortable to carry and play. The Phoenix models also have a deeper ribcage contour on the back of the body, as well as a nice smooth forearm chamfer on its front.

The LTD Phoenixes feature reverse headstocks and friction-reducing nuts.

All models come with Macassar ebony fingerboards – in the Arctic Metal’s case the ’board has been left unadorned, except for its special glow-in-the-dark side dots, while both Phoenix-1000 versions sport ESP/LTD’s stylish flag inlays and binding.

The 22 jumbo-size frets are made from stainless steel, which is still a rather deluxe feature in this price range. The scale length on all Phoenix guitars is 25.5 inches/64.8 cm.

All LTD Phoenix models come with a very smooth set of locking machine heads.

The tune-o-matic bridge and tailpiece combination are locking units made by TonePros.

All three Phoenix models come equipped with a push/pull-switch for additional sounds, read about the details in the section below.

****

The Phoenix-1000 Vintage White is the lightest of the tested trio by a small margin.

Thanks to its passive pickups the Vintage White could be described as the Phoenix Series’ most traditional guitar.

The neck pickup is a Seymour Duncan Phat Cat, which is a humbucker-sized P-90 singlecoil. The Duncan Custom in the bridge position is a slightly hotter version of a typical PAF-style humbucker. The tone control’s push/pull-switch lets you choose between the full humbucker for full power and the split humbucker for faux singlecoil tones. This gives you five different tonal variations that cover a surprisingly wide amount of musical ground.

Sequence: neck PU – both with split humbucker – both with full humbucker – split bridge PU – full bridge PU

There are still quite of lot of incorrigible doubters, who never cease to claim that active pickups sound dull and lifeless, without any real character.

C’mon guys, have you ever really tried any of the plethora of inspiring active pickups that have come out over the past two decades?

Even though the Phoenix Arctic Metal is aimed squarely at the players preferring heavier genres of music, I’m sure the active EMG 81TW will go a long way in winning over guitarists from many different styles.

The EMG 81TW is an ingenious new version of the company’s classic Model 81 humbucker that offers two authentic-sounding variants in one pickup. The EMG 81TW is a three-coil design giving you the full humbucker tone, as well as a genuine singlecoil (not a split humbucker) sound when you pull the volume pot’s push/pull-switch up. By using one of the humbucker coils as a phantom coil during singlecoil use, the Model 81TW manages to give you noiseless singlecoil action!

Sequence: single coil – humbucker

The LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry is the heaviest guitar in this round-up by a small margin.

The special feature of the Black Cherry model is the pair of active Fishman Fluence humbuckers. Fishman’s Fluence pickups bring together the traditional advantages of active pickups – low impedance, larger dynamics, (often) higher output – with hum-reduction and microphone/pickup modelling technology transferred from the company’s preamps for acoustic instruments.

In the LTD Phoenix-1000’s case this means you get six different basic tonalities:

With the tone control’s switch in the ”up” position you get classic (read: passive) alnico neck humbucker, classic ceramic bridge humbucker, and both classic ’buckers on in the toggle switch’s middle position.

With the push/pull-switch in ”down” you get modern (read: active) counterparts of the sounds mentioned above.

Now you might ask: ”What’s the buzz? We’ve seen active/passive switching before!” And right you are – but this isn’t what’s happening with the Fishman Fluence humbuckers. The Fluence pickups stay active all the time, which means that the ”passive” tones are delivered with the same advantages active pickups offer. And there’s no drop in the nominal output levels between the classic and modern modes, only the basic tonality changes from a chunkier mid-range in classic mode to more bottom end punch and treble bite in modern mode.

Sequence: ”Classic” neck PU – both – bridge PU; ”Modern” neck PU – both – bridge PU

****

In terms of playability and handling there’s virtually nothing to divide this trio of LTD Phoenixes. They all come with a great-feeling neck that’s somewhere between a chunky late-Fifties Gibson neck profile and an early-Sixties Fender neck. The stainless steel frets offer a super-smooth playing surface, and the Phoenixes’ flat 13.8″/350 mm fingerboard radius couldn’t be any more eager to please during string bending.

My personal favourite of these three instruments would be the LTD Phoenix Arctic White, because I simply love the no-nonsense, no-compromise attitude of single pickup guitars. If you need a wider variety of tonal options your choice would depend on whether you are more of an out-and-out Rock and Metal player (LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry), or whether clean and only slightly overdriven sounds are also a vital part of your tonal arsenal (LTD Phoenix-1000 Vintage White).

In any case, all three guitars are fantastic players and quality instruments that will never leave you feel wanting. Try one now!

Tulossa… ** Coming soon… ** LTD Phoenix

LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry (top); LTD Phoenix-1000 Vintage White (middle); LTD Phoenix Arctic Metal (bottom)
LTD Phoenix-1000 Vintage White (vasemmalla); LTD Phoenix Arctic Metal (keskellä); LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry (oikealla)

Here’s a demo song featuring three LTD (by ESP) Phoenix models:

• LTD Phoenix-1000 Vintage White (with Seymour Duncan pickups) – first solo
• LTD Arctic Metal Phoenix (with EMG 81TW active triple coil pickup) – second solo
• LTD Phoenix-1000 See-Thru Black Cherry (with active Fishman Fluence pickups) – third solo
****
Features shared by all three models:
• Three-piece mahogany through-neck
• Mahogany body wings
• Macassar ebony fretboard
• Stainless steel frets
• Locking tuners
• Tone Pros bridge and tailpiece
• Three-way toggle switch
• Master volume and tone controls (push/pull switch in tone knob)
****
Amps used:
Bluetone Black Prince Reverb
Bluetone Shadows Jr.
Finnish handcrafted all-valve combos.
****
Effects used:
Ibanez 850 Fuzz Mini
Joyo Analog Chorus
****
All guitar tracks have been recorded with a Shure SM57 plugged into a Cranborne Audio Camden EC2 preamp.

Testipenkissä: Halla Custom Hallabird

Näin Halla Customin Hallabird-kitaran ensi kertaa vuoden alussa pidetyssä Tonefestissä, jossa se oli esillä soitinrakentaja-artesaani Ville Mattilan ständillä samantyylisen basson kanssa.

Siitä bassosta koko Hallabird-ajatus lähti alun perin liikkeelle. Ville oli rakentanut omaan käyttöönsä Gibson Thunderbirdiltä vaikutteita saaneen sähköbasson. Ville sai keikoilla niin paljon myönteistä palautetta uudesta bassostaan, että hän päätti tehdä samoilla designperiaatteilla myös sähkökitaran.

****

Halla Customin Hallabird (3,700 €; mm. kova laukku kuluu hintaan) on käsintehty kaula-läpi-rungon kitara täydellisellä natural-viimeistelyllä.

Kitaran kaula on kasattu yhdeksästä vierekkäisestä puurimasta, jossa afrikkalainen mahonki (khaya ivorensis) ja pähkinäpuu vuorottelevat. Kaulan perusrakenne on siis hyvin Gibson-tyylinen, mutta mensuurin suhteen Hallabird lähtee omille teilleen. Tässä custom-kitarassa on nimittäin erikoispitkä mensuuri (kielten soivan osan pituus), joka on 67 senttimetreillä kaksi senttiä Strato-mesuuria pidempi.

Kitaran tyylikäs ja solakka runko muodostuu kahdesta khaya-palasta.

Hallabird-mallin mustat metalliosat tulevat Gotohilta. Soittimen messinkisatula lisää avoimien kielten soittoon hieman diskanttia. En ole tähän mennessä koskaan kohdannut näin sulavasti muotoiltua messinkisatulaa.

Kaksisuuntaista kaularautaa pääsee säätämään tässä Halla Custom -kitarassa viritinlavalta.

Hallabirdin eebenpuiseen otelautaan on asennettu 24 kiiltävää Jescar Evo jumbonauhaa. Nauhatyön laatu on esimerkillinen. Tällaista laatua on miltei mahdotonta löytää edes kalliimmissa tuotantolinjan soittimissa.

Virittimien tavoin myös Hallabirdin tune-o-matic-talla ja palkkimainen kieltenpidin ovat laadukkaita Gotoh-osia.

Ville Mattila käyttää monissa Halla Custom -malleissa oman pajan mikrofoneja. Hallabirdistä löytyy kaksi P-90-tyylistä mikkiä, jotka on sovitettu taitavasti EMG-tyylisiin muovikuoriin. Yhteiskäytössä mikit toimivat humbuckerin tavoin. Mikrofonien kultaiset naparuuvit ovat hieno yksityiskohta, joka sopii hyvin yhteen mallin Jescar EVO -nauhojen ja afrikkalaisen mahongin kanssa.

Hallabirdin säätimissä piilee vielä yksi mielenkiintoinen yksityiskohta. Kitaran kolmiasentoinen vipukytkin ja myös sen mastervolume (ilman treble-bleediä) toimivat odotetusti, mutta toisen mustan nupin alta paljastuukin kolmiasentoinen kiertokytkin. Ville kutsuu tätä kytkintä impedanssikytkimeksi, joka vaikuttaa sekä kitarasignaalin diskanttipitoisuuteen että volume-säätimen käyttäytymiseen. Impedanssikytkimellä pystyy siis hienovirittämään volume-säätimen tuntumaa omaan musiikkigenreen ja vahvistimeen sopivaksi.

****

Halla Customin Hallabird on helvetinmoinen kitara. Ville Mattila on onnistunut luomaan sellaisen soittimen, joka näyttää samalla tutulta ja tuoreelta. Kitara on samanaikaisesti hillitty ja huomiota herättävä tapaus. Työnjälki on ensiluokkaista pienintä yksityiskohtaa myöten.

Pitkiä sessiot tai keikat eivät tunnu missään, koska Hallabird on niin kevyt. Non-reverse rungon ansiosta Hallabirdin tasapaino hihnassa on myös hyvin mukava, erikoispitkästä kaulasta huolimatta.

Kaulaprofiili on mukavan lihaksikas ja pyöreä, ilman että se tuntuisi kömpelöltä. Erinomaisen nauhatyön ja loistavan trimmin ansiosta kitaran kymppisetti tuntuu erittäin nopealta ja kevyeltä. Veikkaisin, että tällaisella setupilla monet soittajat eivät edes huomaisi testikitaran pidempää mensuuria. Asiakas pystyy kuitenkin tilaamaan oman unelmakitaransa omien speksien mukaan.

Hallabirdissä on tarkka, pianomainen atakki, sekä pitkä ja tasainen sustain. Kielten välinen erottelevuus on ensiluokkainen, jopa hyvin tiheitä sointuja soitettaessa. Soundissa on erinomainen balanssi lämmön ja avoimuuden välillä.

P-90-tyyliset mikrofonit ovat oiva valinta, jos hakusessa on humbuckerin soundillinen leveys ja voima yhdistettyinä yksikelaisen mikin dynamiikkaan. Vaikka sen ulkonäkö on melko ”rock”, pystyy Hallabirdillä kuitenkin liikkumaan ongelmitta myös kantrimusiikin tai Jazzin piireissä.

Nämä kaksi ääniklippiä on äänitetty 1980-luvun Boss SD-1 säröpedaalilla ja Bluetone Shadows Jr. -putkikombolla:

Demobiisissä käytin komppikitaroissa 80-luvun Ibanez SC10 chorusta, sekä Morleyn M2 Wah -pedaalia soolo-osuuksissa. Vahvistin oli tässäkin Shadows Jr.:

****

Halla Customin Hallabird on hyvin kaunis ja erittäin hyvin soiva käsintehty sähkökitara, joka on suomalaisen kitararakennuksen huipputason loistokas hedelmä. Hallabirdin Rock-asenteen takana löytyy hyvin monipuolinen soitin vaativalle soittajalle.

Luonnollisesti, tällaisella huippulaadulla on aina myös hintansa. Mutta vastineeksi saa tässä aidon boutique-luokan soittimen, jonka takana seisoo osaava ja omistautunut käsityöläinen.

****

Halla Custom Hallabird
Käsintehty kaula-läpi-rungon kitara

3,700 € – hintaan sisältyy: kova laukku, boutique-luokan kitarajohto, laadukas hihna (Schaller-lukoilla), yksi ilmainen säätökäynti (6-12 kk jälkeen), sekä elinikäinen tekninen tuki

Lisätiedot: Halla Custom Instruments

Plussat:

+ suomalaista käsityötä

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ soundi

****

Halla Customsin Ville Mattila on Suomen Soitinrakentajien Killan jäsen.HmSave

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Review: Halla Custom Hallabird

I first saw the Halla Custom Hallabird at this year’s Tonefest, where luthier-artisan Ville Mattila displayed it alongside its bass brother.

It was actually the bass that served as the original impetus for the Hallabird. Ville had made a slightly Gibson Thunderbird-influenced bass for his own use. The bass got so much positive attention that Ville decided to put more bread on the water, which is why he developed a guitar model along the same design ideas.

****

The Halla Custom Hallabird (3,700 €; including case and more, see below) is a handmade neck-through guitar with a flawless clear finish.

The through neck is made from nine long strips of wood – African mahogany (khaya ivorensis) offset with walnut. While the neck construction follows Gibson’s lead, the Hallabird takes its own path when it comes to scale length. This custom guitar comes with an extra long scale length of 67 cm (that’s approximately 26.37 inches for our Imperial readers).

The streamlined body wings have been crafted from khaya, too.

The Hallabird comes equipped with black Gotoh-hardware. This guitar also sports a brass nut to insert a little brightness into the open strings. This is probably the smoothest brass nut I’ve seen in my guitar-playing life.

Access to the two-way truss rod is from the headstock end on this Halla Custom guitar.

Twenty-four gleaming Jescar Evo jumbo frets have been installed into the Hallabird’s ebony fingerboard. The fretwork is nothing short of excellent – this is one of the areas where a handcrafted guitar tends to outshine production models, regardless of their price.

Gotoh’s hardware is known for its consistently high quality, and the Hallabird’s TOM-bridge and stopbar are no exception.

Ville Mattila mostly uses his own pickups in his Halla Custom guitars. The Hallabird comes equipped with a pair of handmade P-90s, niftily placed inside EMG-style plastic covers. The pickups are reverse-wound/reverse-polarity, meaning they act as a humbucker, when used together. The pickups’ golden polepieces look great with the Jescar EVOs and the khaya mahogany.

The Hallabird’s electronics are a little bit different than what you’d expect, judging by the knobs. There’s a three-way toggle for pickup selection, as well as a master volume control (sans treble bleed). What looks like a tone control is in fact what Ville calls a three-way impedance rotary. While the rotary switch minutely changes the treble content of the overall signal, it clearly influences the volume control’s roll-off taper. This allows you to fine-tune the way the guitar’s volume control reacts to your playing style and your amplifier.

****

Halla Custom’s Hallabird is one heck of a guitar. It is one of these rare cases, where a new design manages to look classic and fresh at the same time. A guitar that is understated, yet flashy. The quality of workmanship is excellent down to the smallest details.

The Hallabird is very lightweight, making it an ideal choice for long sessions or gigs. Thanks to the guitar being a non-reverse design, the Hallabird balances very nicely despite its longer-than-usual neck.

The neck profile is reassuringly round and chunky, without feeling clunky or unwieldy. Thanks to the outstanding fretwork the Hallabird came with a setup that made a set of 010s feel very slinky, even on the extra long scale neck. I’m quite sure many players won’t even notice the extra scale length, but if you wanted to order something more ordinary, I’m sure that Ville would happily oblige.

Acoustically, the Hallabird displays a piano-like attack with a long and even sustain. Note separation is excellent, even with complex chords, and there’s a great balance between warmth and clarity.

P-90s are a fantastic choice if you need humbucker-type power and girth, coupled to a single-coil’s dynamics. Even though its looks are probably a little ”too Rock”, the Hallabird can glide effortlessly into Country and Jazz mode, and then turn into a Rock machine at the proverbial drop of a hat.

These two clips have been recorded using a 1980s Boss SD-1 and a Bluetone Shadows Jr. boutique combo:

For the demo song I used a 1980s Ibanez SC10 chorus pedal on the rhythm guitars, and a Morley M2 Wah for the lead, through the Shadows Jr.:

****

Halla Custom’s Hallabird is a great-sounding and classy-looking guitar, made by somebody who clearly knows what he is doing. Don’t be fooled by the Classic Rock looks – this is a very versatile instrument for the discerning player.

Naturally, handcrafted quality like this never comes cheap. This is a true boutique guitar, made by a trained luthier-artisan highly dedicated to his craft.

****

Halla Custom Hallabird
Handmade neck-through electric guitar

3,700 € – includes hard case, high-end guitar cable, quality strap (with Schaller locks), one free setup (after 6-12 months of use), and lifetime tech support

Contact: Halla Custom Instruments

Pros:

+ handcrafted in Finland

+ workmanship

+ playability

+ sound

****

Halla Customs’ Ville Mattila is a member of the Guild of Finnish Luthiers.HmSave

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Uutuudet: Gibsonilta tribuutteja 1970-luvulle

Gibson jatkaa menneiden vuosikymmenien juhlimista edullisilla erikoismalleilla. Uusinta ovat 1970-luvun tribuutteja, joita on saatavilla peräti kolmena kappaleena.

Les Paul Studio ’70s Tribute -mallissa on mahongista ja vaahterasta veistetty runko ilman reunalistoituksia. Sekä kaula että otelauta ovat vaahteraa, viimeksi mainitun tapauksessa kyse on lämpökäsiteltystä puusta.

1970-luvun tavoin viritinlapa on huomattavasti isompi kuin 1950-luvun (ja nykypäivänkin) malleissa yleensä. Kaulaprofiilikin on teeman mukainen – kaula alkaa hyvin kapeana ja ohuina satulan kohdalla, mutta kasvaa nopeasti paksuutta ja leveyttä matkalla runkoa kohti.

SG Special ’70s Tribute on SG-malliston vastine Les Paul ’70s Tribute -kitaralle. Tässäkin mallissa sekä kaulaa että otelautaa on veistetty vaahterasta.

SG ’70s -tribuutissa käytetään samaa kapeaa kaulaprofiilia kuin Les Paulissa. Kaulaprofiilin lisäksi myös SG:n pienet neliskulmaiset otemerkit on lainattu suoraan 1970-luvun SG-kitaroista.

Vaikka Firebird Studio ’70s Tribute -mallissa käytetään reverse-tyylistä mahonkirunkoa, tämän kitaran vaahterakaula on liitetty runkoon liimaamalla, kun taas vanha klassikko oli kaula-läpi-rungon malli.

Kaikkiin kolmeen malliin on asennettu upouudet minihumbuckerit. Niiden ulkonäkö on hyvin lähellä 70-luvun alkuperäisiä mikrofonia, mutta uusissa malleissa käytetään mikrofonikuorien alla veitsenterän tyylisiä pitkiä magneetteja. Alkuperäisissä 70-luvun minihumbuckereissa taas oli keloissa vain napapaloja ja magneetti itse oli kiinnitetty kelojen alle.

Uusille Dual Blade Alnico II -humbuckerille luvataan mehukas ja dynaaminen soundi, jossa on enemmän kirkkautta kuin tavallisissa humbucker-mikrofoneissa.

****

Lisätiedot: Into-Luthman

What do the terms ”Gibson 50’s neck” and ”Gibson 60’s neck” mean?

When Gibson overhauled their very successful Les Paul Standard -guitar about ten years ago, it was decided to offer the model with two different neck profiles.

Most Gibson-fans agree that the best Les Paul necks were the ones on the original Sunbursts, produced from 1958 to 1960:

• In 1959 the neck profile was a well-rounded, but not too big D-shape

• In 1960 the profile was changed to a flatter and thinner shape, resulting in a C-profile

These two neck profiles are today represented in Gibson’s 50’s- and 60’s-necks. Their cross-sections look something like this:

****

As most things in life, Gibson’s neck profiles aren’t as simple a matter as the company’s terminology will have us believe:

• The ”50’s neck” should really be called a ”1959”-profile, because earlier in the Fifties Gibson-necks were much fatter.

• The ”60’s neck”, on the other hand, is really an ”early 60’s”-profile, as the company moved on to an even flatter – as well as narrower – profile in the latter part of the Sixties.

But still, Gibson’s current 50s/60s-terminology works well with most players when talking about neck shapes.

****

Gibson’s newest feature on some models is an asymmetrical neck profile, which has a fuller bass side and a thinner treble side.

Mitä tarkoittaa ”Gibson 50’s neck” ja ”Gibson 60’s neck”?

Kun Gibson uudisti noin kymmenen vuotta sitten Les Paul Standard -mallinsa, päätettiin tarjota kestosuosikki peräti kahdella eri kaulaprofiililla.

Enemmistö Gibson-faneista on yksimielinen siitä, että firman parhaan tuntuiset Les Paul -kaulat valmistettiin 1950- ja -60-luvun taitteessa:

• vuoden 1959:n kaulaprofiili oli täyteläinen, muttei liian paksu D-muoto

• vuonna 1960 kaulaprofiili muutettiin hieman ohuemmaksi ja tasaisemmaksi – syntyi C-muotoinen profiili

Juuri näitä kaksi Gibson-profiilia tarkoitetaan, silloin kun puhutaan 50’s- ja 60’s-neckistä, ja niiden poikkileikkaukset näyttävät suunnilleen tällaiselta:

****

Kuten monet asiat elämässä, myös nämä kaksi käsitettä yksinkertaistavat hieman monimutkaisemman aihepiirin:

• ”50’s neck” pitäisi kutsua ”1959”-profiiliksi, koska ennen sitä Gibson-kitaroissa kaulaprofiili oli huomattavasti paksumpi.

• ”60’s neck” taas pitäisi nimittää ”early 60’s”-profiiliksi, koska kuuskytluvun toisella puoliskolla kaulat muutettiin vielä ohuemmaksi ja samalla myös kapeammaksi.

Mutta näinkin asia tulee kuitenkin selväksi, ja nämä termit palvelevat valtaosaa kitaristeja mainiosti.

****

Uusin juttu joissakin Gibsoneissa on muuten epäsymmetrinen kaulaprofiili, joka on bassopuolella paksumpi kuin diskanttipuolella.

Klassikkokitarat, osa 8: Gibson Firebird

Gibson Firebird VII – beauty shot 1 – black

Tämän jutun otsikko olisi voinut olla ”Firebird: suuri tuntematon”, Gibson Firebird kun on jostain syystä firman klassikkomalleista vähiten laajasti tuttu. Syitä tähän ilmiöön ovat alkuperäisen malliston lyhyt tuotantokausi, sekä todella nimekkäiden soittajien puuttuminen Firebirdin käyttäjälistalta.

Firebird/Thunderbird-mallisto oli vuoden 1963 versio Gibsonin yrityksistä luoda moderneimman kitaran kuin Fender. Yritykset alkoivat jo vuonna 1958 Explorer- ja Flying V -malleilla. Gibsonin silloinen toimitusjohtaja, Ted McCarty, halusi luoda pramean soittimen, joka todistaisi kaikille, että firma ei ollut vanhanaikainen pitkäveteisien soittimien valmistaja. Firebird oli Gibsonin vastaus Fender Jazzmasterille.

Gibson Firebird VII – pickups and Maestro

Tällä kertaa McCarty haki ulkopuolista apua: autoteollisuudesta tuttu suunnitelija Ray Dietrich sai tehtävän luoda soittimen designerin näkövinkkelistä. Dietrichin innovaatio oli ensimmäinen Firebird/Thunderbird-sarja (kuva yllä), jonka kutsutaan nykyään reverse-runkoiseksi (reverse = käänteinen), koska sen runko näyttää vähän kuin oikeankätinen kitara, joka on vasenkätisen kitaristin käytössä.

Gibson Firebird VII – tuners

Gibson päätti kokeilla firmalle uutta rakennustapaa: reverse-Firebirdeillä kaula jatkuu yhtenäisenä koko soittimen pituudella (through-neck). Tähän mahongista ja pähkinäpuusta veistettyyn  keskiosaan lisättiin mahonkiset runkosiivet. Sarjan toinen erikoisuus ovat banjo-tyyliset virittimet, joissa nupit ovat samassa linjassa viritystappien kanssa.

Alkuperäinen reverse-sarja (1963–’65) koostui neljästä mallista:

• Firebird I: yksi mini-humbuckeri tallan lähellä, palisanteriotelauta, pyöreät otemerkit, wraparound-talla

• Firebird III: kaksi mini-humbuckeria, reunalistoitettu palisanteriotelauta, pyöreät otemerkit, wraparound-talla, yksinkertainen vibrato

• Firebird V: kaksi mini-humbuckeria, reunalistoitettu palisanteriotelauta, Les Paul Standard -tyyliset otemerkit, pitkä Gibson Vibrola lyyra-kaiverruksella

• Firebird VII: kolme mini-humbuckeria, reunalistoitettu otelauta eebenpuusta,  neliskulmaiset otemerkit helmiäisistä, pitkä Gibson Vibrola lyyra-kaiverruksella, kullanväriset metalliosat

Standardiviimeistely oli kaikissa malleissa sunburst-liukuväritys, mutta ensimmäistä kertaa Gibson tarjosi asiakkailleen myös Fender-tyyliset, standardisoidut custom-värit optiona.

****

Valitettavasti Firebirdin alkuperäinen painos ei ollut kovin suosittu. Pienten myyntilukujen lisäksi Fender alkoi valittaa, että Firebirdin ulkomuoto oli rikkomus omaa Offset-waist-patenttia vastaan, ja uhkasi oikeustoimilla. Seikat johtuivat koko sarjan muuttamiseen tällaiseksi:

Kummallista kyllä, mutta non-reverse Firebirdit (1965–’69) näyttivät jopa enemmän Fender-kitaroilta kuin reverse-runkoiset vastineet. Non-reverse Firebirdeissä kaulaliitos oli muutettu takaisin Gibsonin perinteiseksi liimaliitokseksi. Firebird I- ja III-malleissa oli nyt P-90-mikrofonit – kaksi kappaletta I:ssä ja kolme III:ssa – kun taas Firebird V- and VII-malleilla oli yhä käytössä edeltäjänsä mini-humbuckerit. Otelauta oli kaikissa non-reverse Firebirdeissä palisanteria pyöreillä otemerkeillä, mutta ilman reunalistoitusta.

Firebirdin tuotantoa lopetettiin vuonna 1969 huonon myyntimenestyksen takia.

****

****

Sitemmin Firebirdit on otettu aina välillä uudelleen tuotantoon, mutta silti näitä kitaroita näkee edelleen suhteellisen harvoin.

Gibson Firebirdien tunnetuimmat soittajat ovat/olivat Johnny Winter, Phil Manzanera (Roxy Music), Brian Jones (Rolling Stones), Clarence ”Gatemouth” Brown, sekä Allen Collins (Lynyrd Skynyrd).

Gibson Firebird VII – full front

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑