Review: Bluetone Amps Princeton Reverb

****

Bluetone Princeton Reverb – opener

Finnish boutique amp company Bluetone is yet to become a household word. Nevertheless, Bluetone’s dynamic duo of Harry Kneckt and Matti Vauhkonen have already garnered lots of praise with their all-valve designs, and the word keeps on spreading steadily.

Custom Sounds in Helsinki have recently started to stock Bluetone-amplifiers, and they were kind enough to supply Kitarablogi with a Bluetone Princeton Reverb combo for testing.

****

Bluetone Princeton Reverb – full front

The Bluetone Princeton Reverb (current price in Finland approx. 1,600 €) is Bluetone’s handwired – and slightly updated – version of a 1960s Fender Princeton Reverb (in its AA1164 guise). Bluetone’s improvements over the original issue include a post phase-inverter master volume (PPIMV), a larger speaker, as well as an external bias point. The Bluetone Princeton Reverb is rated at 15 Watts.

Bluetone’s Princeton is factory-equipped with a 12-inch WGS Black Hawk Alnico speaker, but you can order yours with a different speaker, if you wish.

Bluetone Princeton Reverb – side view

Bluetone’s cabinets are made from 15 millimetres thick Finnish birch plywood, resulting in a very sturdy, yet lightweight combo.

The level of workmanship displayed on the Princeton Reverb really doesn’t leave anything to be desired – this combo is the real boutique deal!

Bluetone Princeton Reverb – full back

True to form the cabinet is open-backed.

Bluetone Princeton Reverb – valves + transformers

Bluetone’s Princeton uses three 12AX7-valves and one 12AT7 in its preamp.

A 5AR4-valve deals with the combo’s tube rectification, while the output section employs two 6V6s.

Bluetone Princeton Reverb – spring reverb

The amp’s full-length spring reverb comes from MOD Kits.

Bluetone Princeton Reverb – Warehouse Blackhawk speaker

The 50 W WGS Black Hawk speaker has originally been designed with Vox AC30-type tones in mind, and seems like a strange choice for a small Fender-style combo.

****

Bluetone Princeton Reverb – control panel

This Bluetone is a single-channel combo equipped with a three-band EQ-section, reverb and tremolo. Thanks to its master volume control you can drive the combo’s preamp hard while keeping the volume levels down.

Our test sample was one of the last pre-production models; the final series has all the front panel lettering placed below the controls for improved visibility.

Bluetone Princeton Reverb – back panel

On the back panel you’ll find two speaker outputs, plus a jack for the footswitch.

Bluetone Princeton Reverb – footswitch

This rugged footswitch comes included with the amp.

****

Bluetone Princeton Reverb – pilot light

For a mid-sized valve amp Bluetone’s Princeton Reverb is quite lightweight, yet it feels very sturdy.

Switch the combo on, and you’ll be surprised at the absence of mains hum and noise in general. This beauty is really quiet – great!

Many original Blackface and Silverface Fender Princetons have been modified along the way with a larger speaker. The original 10-inch Jensen sounds OK, but many find the tone to be a little too thin for their taste.

The Bluetone Princeton sounds much bigger and fatter from the get-go, thanks to its larger, 12-inch speaker.

This is what my Fender Telecaster sounds played through the Bluetone with clean amp settings:

Bluetone’s tremolo circuit sounds very tasty:

If you use the Low input there’s plenty of headroom to be had from the Princeton Reverb for clean humbucker tones (played on a Hamer USA Studio Custom):

But this little combo can also bare its fangs if you add some gain. Soundwise you’ll get just the type of distortion you’d expect from a low-powered, Fender-style amp. There’s plenty of bite with a healthy dose of compression and an open-sounding mid-range. Don’t expect oodles of cream from this combo, but if you’re after a gritty Sixties and early Seventies Blues- and Rock-vibe, the Bluetone Princeton Reverb is just the ticket.

Here’s the Telecaster, plugged into the High input, with Gain turned up all the way:

Plugging the double-humbucker Hamer into the combo’s Low input resulted in these sounds:

The Bluetone reacts very nicely to your guitar’s volume control, allowing you to turn down for clean-ish tones and turn up for overdrive:

Bluetone Princeton Reverb – front panel angle

****

Bluetone Princeton Reverb – Telecaster

In my view Bluetone’s Princeton Reverb offers genuine Finnish boutique quality at a very fair price. The workmanship is outstanding and the combo sounds fantastic. The Bluetone Princeton Reverb could be described as the ultimate Blackface-combo.

****

Bluetone Amps Princeton Reverb

Current price in Finland approximately 1,600 € (Bluetone amp cover: 50 €)

Contact: Custom Sounds Finland

****

Pros:

+ genuine custom shop quality

+ point-to-point-wiring

+ Master Volume control

+ high-quality, 12-inch speaker

+ fine reverb and tremolo-effect

+ footswitch included

Bluetone Princeton Reverb – logo

Testipenkissä: Bluetone Amps Princeton Reverb

****

Bluetone Princeton Reverb – opener

Suomalainen Bluetone on vielä melko uusi nimi vahvistinmaailmassa. Harry Knecktin ja Matti Vauhkosen käsintehdyillä putkivahvistimilla on kuitenkin jo monta ystävää, ja sana on leviämässä yhä laajemmin.

Helsinkiläinen Custom Sounds on nyt ottanut Bluetone-vahvistimia tuotevalikoimaansa, ja sieltä Kitarablogi sai testattavaksi Bluetone Princeton Reverb -kombon.

****

Bluetone Princeton Reverb – full front

Bluetone Princeton Reverb (1.600 €) on firman laadukas käsinjuotettu – ja lempeällä kädellä päivitetty – näkemys 1960-luvun Fender Princeton Reverb -styrkkarista (AA1164-versio). Bluetonen tärkeimmät parannukset ovat vaihekääntäjän jälkeinen master volume -säädin (PPIMV), isompi kaiutin, sekä helpompi biasointi erillisillä biasointipisteellä. Kombon lähtötaso on 15 wattia.

Bluetonen Princetonia saa erilaisilla viimeistelyillä ja kaiuttimilla. Kitarablogin testiyksilö on varhaistuotannosta peräisin oleva kermanvaalealla tolexilla päällystetty perusversio, jolla on kuitenkin Tayden Smooth Alnico -kaiuttimen sijaan 12-tuumainen WGS Black Hawk Alnico -ämyri.

Bluetone Princeton Reverb – side view

Bluetone rakentaa kotelonsa tavallisesti 15 milliä paksusta, suomalaisesta koivuvanerista, joka on kestävä, mutta kuitenkin suhteellisen kevyt materiaali.

Princeton Reverbin viimeistely ei todellakaan jätä pienintäkään moittimisen varaa – kombo edustaa ehtaa boutique-luokkaa!

Bluetone Princeton Reverb – full back

Kotelo on Fender-tyylisesti takana avoin.

Bluetone Princeton Reverb – valves + transformers

Bluetone Princetonissa käytetään esikuvan mukaan etuvahvistimessa kolme 12AX7-putkea ja yksi malli 12AT7.

Tasasuuntajaksi on valittu yksi 5AR4-putki, kun taas päätevahvistin toimii kahdella 6V6-mallilla.

Bluetone Princeton Reverb – spring reverb

Täyspitkä jousikaiku tulee MOD Kitsiltä.

Bluetone Princeton Reverb – Warehouse Blackhawk speaker

WGS:n 50-wattinen Black Hawk on periaatteessa suunniteltu Vox AC30:n kaiuttimeksi, ja siten mielenkiintoinen valinta pieneen Fender-tyyliseen komboon.

****

Bluetone Princeton Reverb – control panel

Bluetone on yksikanavainen kombo kolmikaistaisella taajuskorjainosastolla, kaiulla ja tremololla. Master volumen ansiosta etuasteen säröä voi käyttää myös maltillisella volyymitasolla.

Lopullisessa sarjatuotannossa etupaneelin teksti löytyy muuten nyt säätimien alta, mikä helpottaa tuntuvasti oikean nupin löytämistä.

Bluetone Princeton Reverb – back panel

Takapaneeli tarjoaa kaksi kaiutinlähtöä, sekä liittimen jalkakytkimellä.

Bluetone Princeton Reverb – footswitch

Tämä jämäkkä tuplakytkin kuuluu hintaan, ja sillä voi kytkeä sekä tremoloefektin että jousikaiun päälle tai pois.

****

Bluetone Princeton Reverb – pilot light

Putkivahvistimeksi keskikokoinen Bluetone Princeton Reverb -kombo on hyvin kevyt, mutta samalla kestävänoloinen.

Käytössä huomaa ensimmäiseksi Bluetone-vahvistimen hiljaisuutta ei-toivottujen sivuäänien kannalta. Tämä kombo ei humise eikä hurise, ja myös sen omakohina on hyvin maltillisella tasolla – loistohomma!

Monia vanhoja musta- ja hopeanaamaisia Fender Princeton -vahvistimia on modattu isommalla kaiuttimella – vanha Jensen kuulostaa sinänsä hyvältä, mutta on monille kuitenkin hieman liian ohut soundiltaan.

Bluetone Princetonilla kuulostaa – 12-tuumaisen kaiuttimen ansiosta – heti kättelyssä hieman isommalta.

Tältä kuulostaa Fender Telecaster, kun Bluetonessa on puhtaat asetukset:

Bluetonen tremolo on hyvin maukas tapaus:

Low-tuloa käyttäessä Princeton Reverbin headroomia riittää mainiosti myös puhtaille humbucker-soundeille (käytössä Hamer Studio Custom -kitara):

Pikkustyrkkarilla on kuitenkin myös kunnon hampaat, kun vaan lisätään gainea. Särön luonne on juuri sellainen kuin voi odottaa pieneltä, vintage-tyyliseltä ja Fender-pohjaiselta kombolta. Purevuutta ja kompressiota löytyy sopivasti ja keskialueen sointi pysyy suhteellisen avoimena. Erittäin kermaisia, keskialuevoittoisia särösoundeja on tällaisesta kombosta turha hakea, mutta 1960-luvun ja varhaisen 70-luvun Blues- ja Rock-meininkiin Bluetonen Princeton Reverbin ääni sopii kuin nakutettu.

Telecaster (High-tuloon kytkettynä) täysillä gainilla kuulostaa tällaiselta:

Tuplahumbucker-Hamerilla (Low-tuloon kytkettynä) sain tällaiset soundit aikaiseksi:

Bluetone-kombo reagoi erittäin hyvin kitaran volume-säätimeen, mikä mahdollistaa särösoundin siistimistä ilman muita apuvälineitä:

Bluetone Princeton Reverb – front panel angle

****

Bluetone Princeton Reverb – Telecaster

Bluetone Princeton Reverb tarjoaa mielestäni parasta kotimaista boutique-laatua kilpailukykyiseen hintaan. Bluetonen työnjälki on ensiluokkainen ja kombon soundi erinomainen. Bluetone Princeton Reverb on kuin taivaan lahja laadukkaan Blackface-soundin ystäville.

****

Bluetone Amps Princeton Reverb

1.600 € (Bluetone-suojahuppu: 50 €)

Lisätiedot: Custom Sounds Finland

****

Plussat:

+ aitoa custom shop -laatua

+ point-to-point-rakenne

+ Master Volume -säädin

+ laadukas 12-tuumainen kaiutin

+ kaiun ja tremolon soundi

+ jalkakytkin kuuluu hintaan

Bluetone Princeton Reverb – logo

Käsintehty, tehdastekoinen…vai molempia?

Yamaha Pacifica 611H – body angle

Kitaristien keskuudessa käytetään keskusteluissa usein mustavalkoista ”tietoa” lyömäaseena, kun puhutaan jonkun soittimen tai soitinmerkin ”paremmuudesta”. Tällaiset – usein kuulopuheisiin perustuvat – ”totuudet” ovat helppo keino panna piste pitkälle väitelylle, koska ne kuulostavat niin järkeenkäyviltä.

Valitettavasti ns. ”oikeassa elämässä” asiat ovat harvoin mustavalkoisia, vaan totuus on lähes aina huomattavasti monimutkaisempi.

Hyvä esimerkki tästä ilmiöstä on sanapari käsintehty/tehdastekoinen.

”Käsintehty” kuulostaa hyvin romanttiselta: sisäisen silmämme edessä näemme vanhan soitinrakennusmestarin, joka pikkupajassaan veistelee mestariteoksiaan suurella rakkaudella. ”Tehdastekoinen” taas tuo mieleen anonyymin, epäinhimillisen tuotantolinjan, jossa ihminen toimii enää vain robottien käynnistäjänä.

Valitettavasti molemmat mielikuvat ovat harhoja…

****

Tokai AJG-88 – bridge + tailpiece

Kun puhutaan kitaroista ja bassoista nämä kaksi väitettä ovat totta, vaikka se vaikuttaa ensisilmäykseltä mahdottommalta:

Väite 1: Jokainen soitin on käsintehty.

Väite 2: Yli 95% kaikista soittimista ovat tehdastekoisia.

Miten tämä on mahdollista? Voiko kitara olla samalla sekä käsintehty että tehtaassa valmistettu? Hä?

****

neck_fitting

Jokainen soitin on käsintehty

Mitä tarkoittaa ”käsintehty”?

Jos tarkoitetaan, että yksi ihminen on tehnyt soittimen alusta asti raakapuusta valmiin kitaran vain käsityökaluja käyttäen, kitara- ja bassosarakkeella löytyy nykyään vain muutama ”käsintehty” soitin, ja niillä on sen mukainen, todella iso hintalappu. Jos taas sanalla tarkoitetaan, että jokaisessa (monessa/useimissa) työvaiheessa tarvitaan ainakin jonkin verran ihmisen tarkkaa silmää, kokemusta ja kädentaitoa, niin silloin jokainen soitin on ”käsintehty”.

Totuus on nimittäin, että maailmassa ei ole olemassakaan yhtään sellaista konetta (tai tuotantolinjaa), johon syötetään yhdestä päästä erilaisia puulankkuja ja metalliosia sisään, ja joka toisesta päästä sitten sylkee soittovalmiitta soittimia ulos. Jos sellaisia koneita olisi olemassa, silloin myös täällä Suomessa saisi laadukkaita kotimaisia soittimia muutamalla sadalla eurolla. Soitinvalmistuksessa suurin kustannuserä on nimittäin yhä työntekijän palkka, mikä on se pääsyy, miksi Indonesiassa tai Kiinassa valmistettu kitara on suomalaista tai vaikkapa amerikkalaista kitaraa huomattavasti halvempi.

****

Gibson Memphis

Yli 95% kaikista soittimista ovat tehdastekoisia

Jos kitara tulee ns. sarjatuotannosta – siis: jos se on osa valmistajan mallistosta, jossa saman mallin soittimien on tarkoitus olla pääominaisuuksiltaan samanlaisia/verrattavia – se on ”tiukan tulkinnan” mukaan tehdastekoinen, riippumatta sarjan tuotantomäärästä.

Tehdasvalmistuksessa käytetään muotteja, sapluuneja, ohjaimia – nykyään isoissa tehtaissa myös jyrsintärobotteja – sekä standardisoituja työvaiheita ja menetelmiä, jotta saman mallin ominaisuuksissa olisi mahdollisimman vähän toleransseja (ns. heittoa) tasaisen laadun varmistamiseen. Useimmiten tehdasvalmistuksessa jokaisella työntekijällä on myös vain yksi (tai muutama) tietty työvaihe, josta hän on vastuussa. Sama työntekijä ei siis yleensä vie yhden soittimen koko tuotantokejua läpi raakapuusta valmiseen kitaraan, vaan työntekijä on erikoistunut esimerkiksi kaulan ja rungon yhteenliimaamiseen tai vaikkapa lähes valmiin soittimen kiillottamiseen. Juuri näin tehtiin jo esimerkiksi Gibsonin ja Fenderin kultakausilla 1950- ja ’60-luvuilla.

Kun katsoo tehdasvierailuissa kuvattuja videoita, näkee helposti, että jokaisessa kitaratehtaassa on automatisoituja (tai puoliautomatisoituja) työvaiheita. Automatisoinnin päätarkoitus on pitää tuotantoa mahdollisimman tasalaatuisena. Usein hoidetaan automatisoinnilla myös sellaisia työvaiheita, joissa aikaavievää (= kallista) käsityötä ei välttämättä tarvita.

Mielenkiintoista on, että eri firmoilla on automatisoinissa eri pääkohteita. Jossain hoidetaan esimerkiksi nauhaurien sahaus ja nauhojen asennus täysautomaattisesti, toisessa tehtaassa taas nauhoitus on aina ihmisen tekemä.

Menetelmiä on siis monenlaisia, mutta päätarkoitus on aina sama – valmistaa mahdollisimman tasalaatuisia soittimia tuotantoerissä, eikä yksittäiskappaleina.

Mutta menetelmästä riippumatta kaikissa tehtaissa löytyy myös monia työvaiheita, joissa ihmisen silmä, käsi ja taito ovat korvaamattomia. Siis: jokaisen ”tehdastekoisen” kitaran valmistuksessa on aina ollut mukana myös aimo annos käsityötä.

****

best_necks

Minusta on täysin turhaa väitellä kitaran tehdastekoisuudesta tai yrittää arvioida soittimen laatua sen käsityö-tehdasteko-suhteen perusteella, koska nämä käsitteet eivät ole absoluuttisia totuuksia. Ne eivät sano laadusta mitään konkreettista, käsinkosketeltavaa.

Jyrsintärobotteilla valmistettu, tehdastekoinen kitara, joka on saanut tärkeimmissä kohdissa viimeisen silauksen pätevältä ihmiskädeltä on taatusti parempi soitin kuin sellainen, jonka minä itse saisin aikaiseksi huonoilla käsityön taidoillani. Siinä eivät sitten auttaisi laadukkaat puut, eikä maailman parhaimmat mikrofonit: se olisi erittäin huono soitin, vaikka se olisikin täysin käsintehty, koska minulla ei ole riittäviä taitoja sellaiseen projektiin.

Minun mielestä kitaran ja basson laadun kannalta on paljon tärkeämpi arvioida sellaiset kohdat kuin:

• puutyön ja viimeistelyn laatu ja tarkkuus

• metalliosien laatu

• mikrofonien laatu

• elektroniikan laatu

• nauhatyö

• soitettavuus

• akustinen soundi (myös sähkösoittimissa!)

• sähkösoittimissa vahvistettu soundi

Kaikkien näiden kohtien ”arvosanat” punnitaan aina myös soittimen hintaa ja kohderyhmää silmällä pitäen. Ei ole järkevää valittaa esimerkiksi Metal-baritonikitaran kohdalla, että kitarasta ei lähde millään kunnon Country-soundi!

Näissä kohdissa ei ratkaise valmistusmenetelmä, eikä valmistusmaa, vaan lopputuloksena syntynyt laatu, josta on soittajalle käsinkosketeltavaa hyötyä.

PRS SE Angelus – cutaway

****

Jos oikeat faktat kiinnostavat enemmän kuin ”voodoo-tieto”, suosittelisin esimerkiksi seuraavia kirjoja (googlaamalla löytyy – valitettavasti odotetaan yhä varteenotettavaa suomalaista suurteosta aiheesta):

• The Fender Telecaster – A. R. Duchossoir (Hal Leonard Publishing)

• The Fender Stratocaster – A. R. Duchossoir (Hal Leonard Publishing)

• The Stratocaster Chronicles – Tom Wheeler (Hal Leonard Publ.)

• Fender Custom Shop Guitar Gallery – Richard Smith (Hal Leonard Publ.)

• Gibson Guitars/Ted McCarty’s Golden Era – Gil Hembree (Hal Leonard Publ.)

• Make Your Own Electric Guitar – Melvyn Hiscock (NBS Publ.)

• Squier Electrics – Tony Bacon (Backbeat Books/Hal Leonard)

• The Early Years of the Les Paul Legacy – Robb Lawrence (Hal Leonard)

• The Modern Era of the Les Paul Legacy – Robb Lawrence (Hal Leonard)

• Gibson Electrics/The Classic Years – A. R. Duchossoir (Hal Leonard)

Roland G-5 – body angle

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑