Posts tagged ‘HT-1R’

12/12/2017

Review: Tokai TST-50 Modern

Tokai Guitars’ extremely well-made Japanese – uhm – tributes to classic electric guitars from the 1950s and ’60s were one of the main reasons why industry giants, such as Fender and Gibson, started their own Far Eastern brands, like Squier and Epiphone, in the Eighties.

Yet Tokai doesn’t cling slavishly to the past, instead the company is also regularly coming up with up-to-date versions of their best-loved models. Their newest updated Strat-style electric is the Tokai TST-50 Modern (999 €; comes with a hard case), which was developed in cooperation with Tokai Guitars Nordic.

****

You could be forgiven to think the TST-50 Modern was a cracking 1960s reissue model at first glance, especially as some of the basic ingredients are virtually identical:

We find a bolt-on maple neck with a rosewood fretboard, and a premium class alder body adorned with a beautiful two-tone sunburst finish.

But a closer look at the headstock gives us a clue that this isn’t a run-of-the-mill TST-50:

A bullet truss rod adjuster on the TST-50 Modern allows you to tweak your neck relief without having to detach the neck from the body, as on vintage style S-type guitars. But despite the bullet truss rod, Tokai have chosen – wisely, in my opinion – to stick with the original four-screw neck attachment.

The Tokai TST-50 Modern comes with a 9.5 inch fingerboard radius, which means that the feel is slightly flatter than on vintage Stratocasters (that usually feature a 7.25 inch radius), but still more curved, and thus more Fender-ish, than Gibson’s flatter 12 inch radius. The TST-50 Modern also sports chunkier frets (Dunlop 6105), making it easier to play than the thin wire used on vintage originals. In combination with the flatter fingerboard radius the bigger frets also make string bending a great deal less work. As a final flourish this models gives you an additional fret (22 instead of 21).

The classic six-screw Stratocaster vibrato bridge was a huge engineering achievement back in 1954. No other vibrato offered that much travel, coupled with excellent sound and very fair return to pitch.

Now – 60 years later – many players do look for an even smoother and more precise ride, than what the vintage model can offer. For these guitarists the Tokai TST-50 Modern offers a modern, two-post vibrato bridge – the Gotoh 510T model.

Gotoh’s 510T-vibrato comes with the company’s groundbreaking FST-block. The string channels inside the FST-block have been drilled much deeper than in a vintage block, which anchors the ball ends much closer to the bridge plate. The strings then pass the bridge plate at a shallow angle, without being pressed hard against the plate’s sharp edges. Thanks to Gotoh’s FST-system the vibrato’s return to pitch is improved vastly, because the strings’ ball ends stay in place firmly. Additionally, this system cuts down significantly on string breakages due to friction between the strings and the bridge’s base plate (like normally seen on vintage Strat bridges).

When it comes to its pickups and control layout, Tokai’s TST-50 Modern follows a classic footpath – a trio of Tokai’s acclaimed Vintage ST pickups, along with a five-way switch, a master volume, and tone controls for the neck and middle pickups. Hidden beneath the three-layer scratchplate there’s a humbucker routing, in case you want to customise you guitar further.

****

Vintage or modern, fans of Strat-style guitars expect a high level of ergonomics from their instrument, and Tokai’s Japanese TST-models never disappoint. All the body contours have been copied from the famous 1957/58 originals – it doesn’t get any more streamlined than this.

The satin-finished neck features an oval C-profile, which is just the Sixties-type of neck shape I enjoy the most on an S-style guitar. Thanks to the flatter fretboard radius and the medium-jumbo frets, the playing feels of the TST-50 Modern is similar to that of a well-loved, much-played, and refretted vintage model (but without any scratches or dents, of course).

The Gotoh 510T vibrato works like a dream. It’s smooth and precise, but doesn’t add any unwelcome metallic overtones or sharpness to the sound (unlike some Floyd Rose bridges).

The Tokai TST-50 Modern sounds like a top-drawer Strat should.

Here’s a clip with the Tokai TST-50 Modern plugged into a hand-wired Tweed Champ clone (a Juketone True Blood):

I’ve used Electro-Harmonix’ Germanium 4 Big Muff Pi and Nano Big Muff Pi pedals on the demo track (in addition to the Tokai and a Blackstar HT-1R valve combo):

****

Gear reviewers often face criticism for not ”dishing the dirt” on the equipment they test, but in the Tokai TST-50 Modern’s case there isn’t really anything negative to write about. This is an extremely well-made updated version of the most famous electric guitar of them all. The Tokai combines modern playability with delicious vintage sounds.

****
Tokai Guitars TST-50 Modern

999 € (quality hard case included)

Finnish distribution: Musamaailma

Pros:

+ Japanese craftsmanship

+ sensible updates

+ playability

+ sound

+ outstanding value-for-money

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

22/11/2017

Testipenkissä: Tokai TST-50 Modern

Japanilaisen Tokai Guitarsin erittäin laadukkaat, mutta suhteellisen edulliset – kröhöm – kunnianosoitukset 1950- ja ’60-luvun klassikkosoittimille olivat yksi pääasiallinen syy sille, että esimerkiksi Fender ja Gibson perustivat 1980-luvun alussa omat aasialaiset tytärmerkkinsä Squier ja Epiphone.

Tokai ei kuitenkaan elä menneisyydessä, vaan valmistaa pikkutarkkojen klassikkokopioiden lisäksi Japanissa myös nykysoittajien tarpeisiin vastaavia kitaroita ja bassoja. Uusin modernimpi malli on Tokai Guitars Nordicin kanssa yhteistyössä kehitetty Tokai TST-50 Modern (999 €; kova laukku sis. hintaan), nykyaikainen Stratotyylinen sähkökitara.

****

Ensisilmäyksellä TST-50 Modern näyttää 1960-luvun vintage reissuelta, ja monet kitaran perusaineksista ovatkin perinteisiä:

Vaahterainen ruuvikaula ruusupuuotelaudalla, sekä premium-luokan lepästä veistetty runko kaksivärisellä liukuvärityksellä.

Mutta jo viritinlavasta näkee, että tämä ei ole rivi-TST-50:

TST-50 Modernin kaularautaan pääsee nimittäin suoraan käsiksi sen bullet-tyylisen säätöruuvin ansiosta, kun taas vintage-tyylinen ruuvikaula täytyy usein irrottaa rungosta kaularaudan säätämistä varten, koska säätöruuvi sijaitsee rungon puoleisessa päässä.

Tokai TST-50 Modern -mallin 9,5 tuuman otelautaradius on loivempi kuin vintage-Stratoissa (joissa se on 7,25 tuumaa), mutta yhä kaarevampi (= Fendermäisempi) kuin esimerkiksi Gibson-kitaroissa (12 tuumaa). Kitaraan on myös asennettu vintagea tuhdimmat nauhat (Dunlop 6105), minkä ansiosta soittotuntuma on nopeampi ja vaivattomampi kuin vanhanaikaisilla, ohuilla nauhoilla. Yhdessä loivemman otelaudan kanssa, korkeammat nauhat tekevät myös bendauksista helpompia. Piste iin päällä on Modern-mallin tarjoama lisänauha (22.).

Perinteinen, kuuden ruuvin varaan laakeroitu Strato-vibra oli vuonna 1954 todella mullistava keksintö. Se tarjosi muita vibroja runsaasti laajemman liikeradan, ja sen “soundi” ja vireisyys olivat hyvät.

Nyt, 60 vuotta myöhemmin, monet soittajat vaativat kuitenkin hienostuneempaa vibratoa vintagea jouhevammalla ja tarkemmalla käyttökokemuksella. Heille Tokai TST-50 Modern tarjoaa nykyaikaisen, veitsenterälaakeroidun Gotoh 510T -vibratallan.

Gotoh 510T -tallassa on firman mullistava FST-blokki. FST-blokissa kielikanavat on porattu niin, että kielet on ankkuroitu vintagea lähemmäksi vibran pohjalevyä. Kielet myös kulkevat pohjalevyn läpi loivassa kulmassa, jolloin ne eivät hankaa reikien reunoja vasten. FST-blokin ansiosta kielet pysyvät myös rankassa käytössä paremmin paikoillaan, mikä parantaa tallan vireisyyttä. Kielet myös katkeilevat huomattavasti vähemmän, koska ne eivät painaudu voimakkaasti teräviä metallireunoja vasten, kuten Straton vintage-vibratossa yleensä.

Mikkien ja elektroniikan suhteen Tokai TST-50 Modern luottaa klassikkoaineksiin – kolme Tokai Vintage ST -yksikelaista, sekä master volume ja kaksi tonea (kaula- ja keskimikeille). Kolmikerroksisen pleksin alle on kuitenkin jo tehtaalla tehty tallamikrofonille humbucker-kokoinen kolo mahdollistamaan vaivattoman lisäkustomoinnin.

****

Nykyaikainen tai ei, Strato-tyyliseltä kitaralta odotetaan aina mahdollisimman hyvää ergonomiaa, ja Tokain japanilaiset TST-mallit edustavat kyllä lajinsa huippua. Rungon muotoilu on kopioitu suoraan 1957/58-vuosien Stratoilta – sulavampaa runkoa saa kyllä hakea.

Mattalakatussa kaulassa on ovaali C-profiili – juuri sellainen varhaisen 60-luvun muoto, jollaisesta tykkään S-tyylisissä kitaroissa eniten. Loivan otelaudan ja medium-jumbo nauhojen ansiosta soittotuntuma on kuin paljon soitetussa, uusilla nauhoilla varustetussa vintage-kitarassa (mutta tietysti ilman naarmuja tai painaumia).

Gotoh 510T -vibratalla toimii mallikkaasti. Tallan toiminta on jouhevaa ja tarkkaa, mutta se ei tuo soundiin minkäänlaista ei-toivottua terävyyttä (jollaista esiintyy monien Floyd Rose -tyylisten tallojen yhteydessä).

Soundiltaan Tokai TST-50 Modern on aito laatu-Strato isolla L:llä.

Tässä Tokai TST-50 Modern on kytketty käsinjuotettuun Tweed Champ -klooniin (Juketone True Blood):

Demobiisissä on käytetty Electro-Harmonix Germanium 4 Big Muff Pi- ja Nano Big Muff Pi -säröjä Tokain ja Blackstar HT-1R -kombon lisäksi:

****

Laitetestaajia aina patistetaan kertomaan “likaisia totuuksia” heidän testaamistaan laitteista, mutta en todellakaan löydä mitään negatiivista sanottavaa Tokai TST-50 Modern -kitarasta. Se on erittäin laadukas sähkökitara, jossa on nykyaikainen soitettavuus, mutta herkullinen vintage-soundi.

****
Tokai Guitars TST-50 Modern

999 euroa (laadukas laukku kuuluu hintaan)

Maahantuoja: Musamaailma

Plussat:

+ japanilaista laatutyötä

+ käytännöllisiä päivityksiä

+ soitettavuus

+ soundi

+ erinomainen hinta-laatu-suhde

Save

Save

Save

Save

Save

Save

21/11/2017

Huomenna: Tokai TST-50 Modern

30/10/2017

Now on SoundCloud: Tokai TST-50 Modern

Demo track recorded using Electro-Harmonix’ Germanium 4 Big Muff Pi and Nano Big Muff Pi pedals going into a Blackstar HT-1R valve combo. Additional effects added in Garageband during mixdown.

Lisätiedot: Musamaailma

07/06/2017

Testipenkissä: Kiiras Instruments Ahti + Ukonkirves

Kiirassoitin – jo nimestä selviää, että kyse ei ole iskelmäsoittimista!

Simo Iiskola on tikkakoskelainen kitaranrakentaja ja rumpujen tekijä. Kiirassoittimen ydinmallisto – ytimekäs Katras-sarja – on suunniteltu metallikitaristin tarpeet mielessä pitäen, ilman kompromissejä tai anteeksipyyntöjä.

Saimme tilaisuuden testata kahta Kiiras Katras -mallia – S-tyylistä Ahtia ja V-tyylistä Ukonkirvestä (hinnat alk. 1,495 €).

****

Kiiraksen Ahti on sulavalinjainen metallimiehen työkalu, jonka ulkomuodoista on löydettävissä vaikutteita sekä Fender Stratosta, että Burns Bisonista.

Katras-kitaroiden runkojen pintaan on tehty koivun kaarnaa muistuttavia uria. Tahallisesti haalistuneen näköiseksi tehty mattaviimeistely tuo kitaraan viikinkitunnelmaa.

Testissä käyneen Ahdin runko on veistetty kolmesta palasta leppää.

Kaikissa Kiiras Katras -soittimissa on kolmiosainen runko, jossa on leveä keskiosa ja kaksi kapeampaa reunapalaa.

Kiiras Ukonkirves on Iiskolan versio Flying V -kitarasta.

Testatulla Ukonkirveellä on saarnirunko.

Molemmissa kitaroissa on mukavuusviiste rungon takapuolella.

Kiiras Katras -soittimissa on viisiosaiset kaulat vaahterasta ja wengestä. Kaulaliitoksessa käytetään puuruuvien sijasta pultteja.

Pääsyä ylänauhoihille on helpotettu sulavalla liitoskohdalla.

Simo Iiskola käyttää kitaroissaan huippulaadukkaita Gotoh-osia (black chrome -viimeistelyllä), kuten testatuistakin yksilöistä löytyviä Gotoh SG381 -virityskoneistoja.

Myös Floyd Rose -tyylinen talla on Gotohin valikoimasta (GE1996-T).

Wengeotelautaan on asennettu 24 tuhtia jumbo-nauhaa.

Vibratallalla varustetut Katrakset tulevat tavallisesti 16-tuumaisella otelaudan radiuksella, kun taas stoptail-versioissa on yhdistelmäradius (compound radius).

Kiiras-kitaroiden metalligenreä suosiva linja jatkuu myös mikrofonien osalta.

Ahti on varustettu kahdella passivisella humbuckerilla – kaulamikkinä toimii Seymour Duncanin Sentient, kun taas tallamikrofoniksi on valittu Nazgûl.

Ukonkirves tulee mainiosti toimeen Nazgûl-tallahumbuckerillaan.

Erikoisvalmisteiset mikrofonikehykset, sekä kytkin- ja jakkilevyt ovat ruostumatonta terästä, ja niissäkin toistuu kitaroiden tuohiteema.

Ahti-mallissa on kolmiasentoinen kytkin (kaulamikki, mykistys [!], tallamikki), kummallekin mikrofonille oma volume-säädin ja yhteinen master tone.

Ukonkirveessä on master volume- ja tone-säätimet.

Elektroniikkalokerot juotostöineen ovat erinomaisen siistejä. Elektroniikka on suojattu ulkoisia häiriöitä vastaan grafiittimaalilla ja metallifoliolla vuoratulla puukannella.

****

Vaikka kyseinen soitin näyttää mystiseltä, vanhalta puulankulta, Kiiras Ahdin soittotuntuma on juuri sellainen kuin mitä odottaisi huippulaadukkaalta custom-kitaralta – tämä on erittäin sulava ja hyvässä tasapainossa oleva sähkökitara.

Kaulaprofiili on laakea C, mutta kaula on riittävän tuhti tukeakseen otekättä myös pitkien soittosessioiden ajan. Kitaran nauhatyö on erinomaista, vaikka Ahdissa nauhojen päät eivät näytäkään yhtä sulavalta kuin esimerkiksi Ruokankaan soittimissa. Tärkeämpää kuin ulkonäkö on kuitenkin se, että nauhat (ja nauhojen päät) tuntuvat erittäin nopeilta ja kitkattomilta.

Testissä käynyt Ahti oli säädetty C-vireeseen. Soittotuntuma oli uskomattoman sulava, nopea ja tarkka, ja myös floikka toimi kuin unelma.

Seymour Duncanin Sentient ja Nazgûl -humbuckerit lukeutuvat firman tehokkaimpiin ja aggressiivisimpiin passiivimikkeihin. Säälimättömästä lähtötehostaan huolimatta molemmista humbuckereista löytyy yllättävän musikaalinen ja täyteläinen diskantti. Kyllä, nämä mikit pakottavat vahvistimen etuasteen äärirajoille, mutta soundi ei ole tympeä tai yksitoikkoinen.

Tässä on kaksi perussoundit esittelevää klippiä, jotka äänitin Blackstar HT-1R -putkikomboa käyttäen:

Moderni metalli ei ole oma leipälajini, joten käännyin genreen enemmän perehtyneen puoleen. Vanhin poikani Miloš Berka sävelsi ja soitti demobiisin. Kitararaidat on äänitetty Atomic Amps AmpliFire -mallintajan kautta, käyttäen Tube Screamerilla boostattua Friedman BE-mallinnusta, Zilla Fatboy 2×12 -impulssivasteen läpi ajettuna:

Kiiraksen Ukonkirves on fantastinen V-tyylinen kitara metalligenren soolokitaristeille.

Istuminen ei tietenkään ole sallittua, kun soittaa tämäntyypistä kitaraa. Tätä kitaraa soitetaan seisten ja mielellään tukkaa heiluttaen!

Kuten Ahti-mallissa, myös Ukonkirveessä on ensiluokkainen soittotuntuma ja loistavat säädöt (nyt D-vireessä)!

Voi olla, että kuvittelen (tai ehkä se johtuu korkeammasta vireestä), mutta minusta tuntuu, että saarnirunkoinen Ukonkirves kuulostaa aavistuksen verran kirkkaammalta kuin leppärunkoinen Ahti:

Miloš äänitti myös tämän demobiisin Atomic Amps AmpliFirellä, samoja asetuksia käyttäen:

****

Olen varma, että joillekuille Kiiras Katras -soittimien visuaalinen konsepti on liian väkevä. Nämä ovat makuasioita, ja kyseisille henkilöille löytyy varmasti mieleinen kitara maailman laajasta valikoimasta mustia, kiiltäväksi lakattuja kitaroita.

Minusta on kuitenkin selvää, että Kiiraksen Ahti- ja Ukonkirves-malleissa ulkonäkö on vain osa loistavaa kokonaisuutta. Molemmat ovat erinomaisia, käsintehtyä sähkökitaroita, jotka tarjoavat juuri oikeat ominaisuudet nykyaikaiselle metallikitaristille.

Simo Iiskolan Kiirassoitin tarjoaa runsaasti custom-vaihtoehtoja mikrofoneista ja elektroniikasta erilaisiin viritinlavan muotoihin, joiden avulla voi luoda oman unelmakitaransa.

****

Kiiras Instruments Ahti + Ukonkirves

Hinnat alk. 1,495 € (kitaralaukku kuuluu hintaan)

Lisätiedot: Kiirassoitin

Demobiisin tekijä: Miloš Berka.

Plussat:

+ suomalainen käsityö

+ runsaasti custom-ominaisuuksia

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ viimeistely

+ soundiSave

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

02/06/2017

Review: Source Audio Gemini, LA Lady ja Nemesis

Source Audio is an American manufacturer of guitar and bass effects, who has a new and exciting holistic approach to what an effect pedal can be.

Because most people feel slightly intimidated by devices that look unfamiliar, Source Audio has chosen to give their One Series pedal range a familiar stompbox look. These pedals may look like regular floor effects, but there much more going on than meets the eye.

Source Audio’s basic philosophy could be summed up as ”maximum flexibility and maximum controllability coupled with the best possible audio quality”.

Despite their deceptively simple looks the Series One pedals offer such a large range of tonal options that a review, such as this one, can only give you a little glimpse at all the available options.

****

The Source Audio Gemini (current price in Finland: 152.15 €) comes across as a traditional chorus pedal.

As a physical stand-alone device the Gemini offers you a choice of three different chorus modes – the vintage-style Classic mode, the fatter Dual mode, and the very lush Quad mode. In addition to the regular knobs for Depth and Speed, there are also controls for Tone and (Effect) Mix.

The One Series’ overdrive pedal is called LA Lady (152.15 €).

The LA Lady, too, comes with three different overdrive flavours – Classic, Crunch, Smooth – and four controls (Drive, Level, Bass, and Treble).

The larger size, as well as the number of different controls, of the Source Audio Nemesis delay (296.65 €) already hints at the wide array of options available.

As a stand-alone unit you can chose from 12 different delay-types, with algorithms ranging from the traditional (Slapback or Analog) to the far-out (Helix or Shifter). Three controls adjust the main delay parameters (Time, Feedback, Mix), and another set of three knobs control the pedal’s modulation section (Mod, Rate, Intensity).

In addition to the On/Off-switch there’s also a footswitch for the Tap Tempo function. The corresponding mini-switch lets you choose from three different tap tempo divisions (quarter notes, dotted eighths, and eighth triplets).

The Nemesis’ preset memory has been placed between the footswitches. You can store eight preset patches for fast recall.

All One Series pedals are true stereo effects, meaning they can process and output stereo signals. The stereophonic effect signal isn’t just processed stereo – with the right channel being a phase reversed copy of the left channel – but there’s a real stereo spread with both channels carrying discrete signals.

The reviewed pedals all need a power supply (included in the package) unit to work properly.

The Control Input is used by a range of different Source Audio controllers, while the mini-USB port lets you update a pedal’s firmware (Windows/OS X).

The Nemesis Delay adds a 1/4-inch Pedal In jack, which can be used with a regular expression pedal for preset switching.

There’s also full MIDI-implementation on the Nemesis.

****

As I’ve mentioned at the beginning, what can be seen from the outside is only the tip of the proverbial iceberg. In reality each of these Source Audio effects is fully-fledged digital effects processor, specialising in a certain effect type, and the user can access and adjust any parameter, even in real time, using a mobile device or one of Source Audio’s range of controllers.

Using Source Audio’s free Neuro-app gives you full access to all of the parameters inside the pedals from your Android- or iOS-running mobile device.

A special cable is included with each pedal that plugs into your phone’s (or tablet’s) headphones output and the right channel input of your One Series pedal. If you use several Source Audio pedals on your pedalboard, there’s no need to plug into each one separately, because you can connect to any One Series pedal in your signal chain simply by plugging into one of the pedals. Still, you can only remote control one pedal’s parameters at any given time. You have to select the pedal you want to edit, before you can perform the parameter changes.

Despite the large number of different parameters on offer Source Audio’s Neuro is surprisingly easy to use. Personally, I do prefer using a tablet, because of the larger display, but a smartphone will work fine, too.

In the Gemini Chorus’ case, Neuro will give you access to such parameters as effect algorithm, additional tremolo, low-pass filter, modulation type (sine, square, dynamic filter), and the parametric 4-Band EQ.

Thanks to the open architecture of the Series One pedals, the Neuro-app enables you to use (and edit) patches of the model range’s other modulation effects (the Lunar Phaser and the Mercury Flanger), too, turning the chorus pedal into a phaser or flanger.

Here’s a short clip of different modulation patches:

There are even more editable parameters offered in the LA Lady overdrive than in the Gemini chorus using Neuro, but the most interesting one surely must be the access to a second ”overdrive engine”. The two engines can run two different overdrive types simultaneously (with options ranging from vintage fuzz to modern distortion), and each engine can then be adjusted with things like EQ.

You can choose from a range of different signal routings using the I/O Routing Option menu. In addition to different mono and stereo input and output options, you can also decide whether to run the two overdrive engines in parallel or in series.

Using the Neuro-app let’s you turn your LA Lady into a different One Series drive effect (the Kingmaker Fuzz and the Aftershock Bass Distortion).

Here’s a short clip of different overdrive and distortion patches:

Using Neuro will double the available number of delay-types in the Nemesis Delay from 12 to 24. The additional delays include complex multi-tap rhythms (Complex Rhythmic), wildly pitch-shifting repeats (Compound Shifter), and a number of low-fi and vintage options (Oil Can, Lo-Fi Retro, Warped Record, Binson).

Additional internal parameters include things, such as the tone of the feedback signal, the sweep filter, or the distortion and noise levels of a tape echo.

The Nemesis, too, offers you a number of different signal routing options.

Here’s a short clip of different delay patches:

****

The Neuro-app isn’t the only way to control Source Audio pedals.

In addition to traditional expression pedals the company also offers a range of different controllers:

The Hot Hand 3 controller uses a special ring for parameter control. The ring senses 3D-movement and has a transmission range of 30 metres.

The Neuro Hub is Source Audio’s very compact switcher that allows you to store up to 128 different sets (so-called scenes) of patch settings of up to five Source Audio effect pedals. The scenes stored in the Neuro Hub can be recalled on the fly, for example via MIDI. The Hub Manager software (Windows, OS X) lets you adjust scene settings and patches using a computer connected to the USB port.

Source Audio’s MIDI-switcher is called the Soleman.

****

Source Audio’s holistic and open approach to effect pedals is so all-encompassing, that a review article, such as this, can only scratch the surface of what is possible. I’m sure I could have spend a few weeks more with these pedals, without ever becoming bored.

This is a cool trio of effects, even straight out of the box. The Gemini Chorus and the LA Lady Overdrive both offer three different effect modes and plenty of scope for quick adjustments. Even as a stand-alone unit the Nemesis Delay is something of a flagship delay pedal, with its 12 delay-types, its modulation section, and the internal preset memory.

Many users would already feel satisfied by these three pedals as they are, because they are easy to use and sound terrific.

Source Audio’s Neuro-app, along with the company’s range of controllers, turns these pedals into full-blown sound laboratories, where only the sky (and your own imagination) is the limit. A new era of effect pedals has dawned…

****

Source Audio One Series effect pedals

Gemini Chorus – 152.15 €

LA Lady Overdrive – 152.15 €

Nemesis Delay – 296.65 €

Finnish distributor: Musamaailma

Pros (all models):

+ sound

+ wide scope for editing

+ flexibility

+ overall concept

+ can be run in true stereoSave

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

18/05/2017

Testipenkissä: Source Audio Gemini, LA Lady ja Nemesis

Source Audio on amerikkalainen kitara- ja bassoefektien valmistaja, jolla on uudenlainen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa efektipedaaleihin.

Koska ihminen usein vierastaa asioita jotka tuntuvat vieraalta, Source Audion digitaaliset One Series -pedaalit näyttävät ulkoisesti täysin tavallisilta, perinteisiltä efektipedaaleilta. Todellisuudessa kuitenkin One-sarjan pedaalien fyysinen ulkokuori on vain jäävuoren huippu, ja pinnan alta löytyy asian ydin.

Source Audion filosofian voisi muotoilla seuraavasti: ”Maksimaalinen muokattavuus, maksimaalinen ohjattavuus ja paras mahdollinen äänenlaatu.”

Ominaisuuksien ja käyttömahdollisuuksien suhteen Series One -pedaalien tarjoama skaala on niin valtavan laaja, että tällainen testi voi vain hieman raottaa ovea Source Audion ihmeelliseen maailmaan.

****

Source Audio Gemini (152,15 €) vaikuttaa ulkoisesti melko tavalliselta chorus-pedaalilta.

Fyysisessä standalone-laitteessa on valittavissa kolme eri chorus-moodia – vintage-tyylinen Classic, hieman täyteläisempi Dual, sekä todella muhkea Quad. Tavallisten choruksen syvyys- ja nopeussäätimien lisäksi tarjolla on Tone- ja Mix -säätimet, joista jälkimmäisellä säädetään kuivan ja efektoidun signaalin suhdetta.

 

LA Lady (152,15 €) on One-sarjan overdrive-pedaali.

Myös LA Ladystä löytyy kolmiasentoinen moodikytkin eri särötyyleille (Classic, Crunch, Smooth), sekä neljä säädintä (Drive, Level, Bass, Treble).

Source Audion Nemesis -pedaalin (296,65 €) isompi fyysinen olemus antaa jo ymmärtää, että sen mustan kuoren alla tapahtuu mielenkiintoisia asioita.

Standalone-laitteena Nemesis tarjoaa peräti 12 eri viive-efektiä, perinteisestä Slapbackista ja Analogista vahvasti efektoituihin moodeihin kuten Helix ja Shifter. Kolme säädintä ohjaa laitteen delayosaston parametreja (Time, Feedback, Mix) ja toinen kolmikko on omistettu modulaation säätämiselle (Mod, Rate, Intensity).

Päälle/pois-kytkimen lisäksi pedaalista löytyy Tap Tempo -jalkakytkin. Asetetun tempon saa jaettua eri tavoin kolmiasentoisella pikkukytkimen asennon mukaan. Vaihtoehdot ovat neljäsosa, pisteellinen kahdeksasosa, sekä kahdeksasosatrioli.

Kytkimien väliin on sijoitettu Nemesiksen efektien pikavalinta, johon voi tallentaa kahdeksan eri itsetehtyä esiasetusta.

Kaikki One Series -pedaalit ovat aidosti stereofonisia, mikä tarkoittaa Source Audio -efektien tapauksessa sitä, että kuiva ja efektoitu signaali ovat molemmat aidosti stereona. Kyse ei siis ole pelkästään lähtösignaalin vaiheen kääntämisestä tai efektisignaalin edestakaisesta panoroinnista, vaan vasemmasta ja oikeasta kanavasta voi kustakin tulla oma, itsenäinen signaalinsa.

Kaikkia kolmea pedaalia voi käyttää ainoastaan virtalähteen varassa (kuuluu pakettiin), sillä ne tarvitsevat toimiakseen vakaata sähkösyöttöä.

Control Input -tulo on Source Audion omia kontrollereita varten, kun taas mini-USB:n kautta pystyy päivittämään efektin firmwaren (Windows/OS X).

Nemesis Delay tarjoaa näiden lisäksi vielä täysikokoisen Pedal In -jakin ekspressiopedaalia tai presettien vaihtokytkintä varten.

Nemesiksessä on myös valmiiksi täysi midi-integraatio.

****

Kuten mainitsin jo jutun alussa, fyysiset pedaalit – ja niiden esillä olevat ominaisuudet – ovat Source Audion maailmassa vain jäävuoren huippu. Kukin pedaali onkin tosiassa tietyn efektityypin digitaalinen prosessori, ja käyttäjällä on mahdollisuus vaikuttaa jokaiseen parametriin – jopa reaaliaikaisesti – mobiililaitteella ja/tai Souce Audion kontrollereilla.

Source Audion Neuro-applikaatiolla pääsee säätämään One-sarjan efektien kaikkia parametrejä Android- tai iOS-mobiililaitteelta käsin.

Pedaalien mukana tulee audiojohto, joka kytketään puhelimen tai tabletin kuulokelähdön ja efektin oikeanpuoleisen tulojakin välille. Jos käytössä on useampi Source Audio -pedaali, mobiililaitetta ei tarvitse erikseen kytkeä jokaiseen efektiin, vaan Neuro pystyy kommunikoimaan kaikkien samassa ketjussa olevien Source Audio -pedaalien kanssa, riippumatta siitä, mihin pedaaliin puhelin on kytketty. Neurolla voi kuitenkin ohjailla samanaikaisesti vain yhtä pedaalia. Ensin valitaan muokattava pedaali, sitten tehdään siihen tarvittavat muutokset, minkä jälkeen voi halutessaan valita toisen pedaalin muokattavaksi.

Vaikka parametreja ja vaihtoehtoja on tarjolla hyvinkin runsaasti, on Source Audion Neuroa yllättävän helppo käyttää. Itse suosisin ehkä tabletin käyttöä Neuron alustana, koska applikaation grafiikka näyttää isommalla näytöllä hieman selkeämmältä, mutta myös puhelimella tulee mainiosti toimeen.

Neurolla pääsee Gemini Choruksen tapauksessa käsiksi esimerkiksi efektialgoritmin valintaan, erilliseen tremoloon, alipäästösuodattimeen, modulaatiotyypiin (siniaalto, kanttiaalto, dynaaminen filtteri) tai nelikaistaiseen täysiparametriseen taajuuskorjaimeen.

Neuro-appsilla voi ladata myös One-sarjan muiden modulaatioefektien (Lunar Phaser ja Mercury Flanger) patchit Geminiin. Chorus-pedaalista tulee silloin phaser- tai flanger-pedaali.

Tässä lyhyt klippi muutamasta modulaatiopatchista:

LA Ladyn parametrivalikoima on Neuron kautta jopa laajempi kuin Geminissä, mutta pedaalin tärkein ominaisuus on varmastikin kahden ”särömoottorin” samanaikainen käyttö. Kuhunkin moottoriin voi valita oman särötyyppinsä applikaation laajasta valikoimasta (perinnefuzzista nykyaikaiseen distortioniin), jota voi itsenäisesti muokata esim. täysiparametrisellä EQ:lla.

I/O Routing Option -valikosta voi valita omaan käyttöön sopivan kytkennän. Sen lisäksi, että pedaalia voi ajaa monona tai stereona, on myös mahdollista valita, asettaako särömoottorit rinnakkain vai sarjaan. Rinnakkaiskytkennässä voi yhdistää eri särötyyppien ominaisuuksia mieltymyksiensä mukaan, kun taas sarjakytkennässä voi jälkimmäistä moottoria boostata ensimmäisellä, jolloin saadaan huomattavasti säröytyneempi lopputulos.

Kuten Geminissäkin, LA Ladyssa voi Neuro-applikaation avulla käyttää myös One-sarjan muiden säröpedaalien (Kingmaker Fuzz ja Aftershock Bass Distortion) patcheja.

Tässä lyhyt klippi muutamasta säröpatchista:

Neuron avulla Nemesis Delayn efektialgoritmien määrää saa kasvatettua kahdestatoista 24:ään. Mukana ovat silloin myös hyvin moniulotteiset rytmiset variaatiot (Complex Rhythmic) tai villit pitch shift -soundit (Compound Shifter), sekä lisää lo-fi-soundeja (Oil Can, Lo-Fi Retro, Warped Record, Binson).

Lisäparametreja löytyy esim. feedback-syötön soundin, pyyhkäisysuodattimen toiminnan tai virtuaalisen nauhakaiun särön ja kohinan säätämiseen.

Myös Nemesiksessä on tarjolla monta eri signaalin reititysvaihtoehtoa.

Tässä lyhyt klippi muutamasta viivepatchista:

****

Neuro-applikaatio ei ole kuitenkaan ainoa tapa, jolla Source Audion pedaaleja pystyy ohjaamaan.

Perinteisen ekspressiopedaalin lisäksi, firman valikoimasta löytyy myös tällaisia lisälaitteita:

Hot Hand 3 -kontrollerilla ohjataan parametreja (oikean) käden huitaisuilla. Hot Handin sormuksessa on kolmiulotteinen kiihtyvyysanturi ja sen kantama on noin 30 metriä.

Neuro Hub on Source Audion pienikokoinen pedaalikomentokeskus, johon voi ladata 128 yhden tai useamman (maksimissaan viiden) pedaalin patch-asetusta (ns. skeneä). Neuro Hubin skenejä pystyy vaihtamaan lennossa esim. midi-käskyllä. Hub Manager -softa (Windows, OS X) mahdollistaa skenejen ja pedaalien asetusten muokkaamisen tietokoneelta käsin, USB-väylää käyttäen.

Source Audio tarjoaa skenejen vaihtamiseen myös oman midi-kytkimensä nimeltä Soleman.

****

Source Audion kokonaisvaltainen konsepti on niin laaja, että tämäntyylinen testi voi tarjota vain pienen pintaraapaisun aiheeseen. Olen varma, että olisin voinut jatkaa pedaalien testijaksoa vielä usealla viikolla, ilman että homma olisi mennyt pitkäveteiseksi.

Tämä kolmikko tarjoaa jo suoraan paketista runsaasti vastinetta rahalle. Gemini Chorus ja LA Lady Overdrive tarjoavat kumpikin kolme erilaista efektityyppiä ja runsaasti säätövaraa laajan soundivalikoiman löytymiseen. Nemesis Delay on 12 delay-tyypillään, sisäisillä muistipaikoillaan, sekä omalla modulaatio-osastollaan jo sellaisenaan todellinen lippulaivaluokan viivepedaali.

Tavalliselle pulliaisille standalone-laitteiden ominaisuudetkin riittäisivät varmaan jo mainiosti, etenkin kun soundin laatu ei todellakaan jätä toivomiseen varaa.

Source Audion Neuro-applikaatio ja firman eri kontrollerit tekevät One Series -pedaaleista täysimittaisia soundilaboratorioita, joissa vain soittajan mielikuvitus on rajana. Efektipedaalien uusi aikakausi on alkanut…

****

Source Audio One Series -efektipedaalit

Gemini Chorus – 152,15 €

LA Lady Overdrive – 152,15 €

Nemesis Delay – 296,65 €

Maahantuoja: Musamaailma

Plussat (kaikki pedaalit):

+ soundi

+ muokattavuus

+ monipuolisuus

+ kokonaiskonsepti

+ toimivat myös stereona

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

16/05/2017

Source Audio Gemini, LA Lady & Nemesis – more sounds

Save

02/05/2017

Testipenkissä: Fender American Professional Series Telecaster & Stratocaster

On käytännössä mahdotonta ylikorostaa upouuden American Professional -sarjan merkitystä Fenderin mallistossa:

Tämä ei ole vain uutuussarja muiden joukossa, vaan American Professional -kitarat ja -bassot korvaavat firman pisimpään tuotannossa olleen, supersuositun American Standard -sarjan.

Uudessa sarjassa on Fenderin perusmallien – Telen, Straton, Presarin ja Jazz-basson – lisäksi tarjolla myös uudistetut versiot Jazzmaster- ja Jaguar-kitaroista.

Fenderin American Pro -soittimissa on monta päivitettyä ja paranneltua yksityiskohtaa, mutta tärkein uudistus löytyy kiistatta uusista, yksikelaisista V-Mod Single-Coils – mikrofoneista.

V-Mod-mikrofonisarjan kehityksestä vastasi Fenderin elektroniikkaguru Tim Shaw. Uutuusmikkejä luotaessa lähtökohtana oli “virittää” kukin mikrofoni sen kitarakohtaisen sijoittelun mukaan. Shaw vei kyseisen konseptin pidemmälle kuin tähän asti on totuttu – V-Mod -sarjassa kaula-, keski- ja tallamikrofonit eroavat toisistaan, ja osassa mikrofoneista on jopa käytetty erilaisia magneetteja basso- ja diskanttikielille.

****

Värityksestä riippuen, Fender American Professional Telecasterin (hinta-arvio: 1.700 €; kovalla laukulla) runko on joko leppää tai saarnia (testissä käynyt sunburst-yksilö oli saarnia).

Kaulavaihtoehtoina on yksiosainen vaahterakaula tai vaahterakaula ruusupuuotelaudalla.

American Professional Stratocaster -kitaran (hinta-arvio: 1.700 €; kovalla laukulla) runko on veistetty lepästä, ja myös tämä malli on saatavilla kokovaahteraisella tai ruusupuuotelaudalla varustetulla kaulalla.

Fender on pitkään käyttänyt erilaisia muoviseoksia satuloissaan, mutta uusissa American Pro -soittimissa on aidosta naudanluusta valmistetut satulat.

Soittimien kätevät, kaksisuuntaiset Biflex-kaularaudat ovat tuttuja American Standard -sarjasta.

Am Pro -kitaroissa käytetään nykyaikaisia virittimiä, joissa on eripituiset, porrastetut viritintapit, minkä ansiosta lavassa tarvitaan ainoastaan yhtä kieltenohjainta.

Uutuussarjassa otelautaradius on American Standardeista tuttu 9,5 tuumaa, mikä on erittäin toimiva kompromissi perinne-Fenderien ja nykyaikaisten, laakeampien otelautojen soittotuntumien välillä.

Otelautanauhojen mallia on sen sijaan vaihdettu:

American Professional -kitaroissa käytetään nauhaprofiilia, joka on lähes yhtä korkea kuin super-jumbo -profiili, mutta samalla selvästi jumboa kapeampi. Myös tässä haetaan parasta mahdollista kompromissia perkussiivisen Fender-atakin ja vaivattoman soitettavuuden välillä (etenkin kielten venytyksissä).

Am Pro Telecasterin talla on uudistettu. Uusi talla muistuttaa Telecasterien 50/60-luvun perinnetallaa, mutta se on toimivuudeltaan harppauksia tätä edellä.

Fenderin siirtyminen takaisin kolmeen messinkiseen tallapalaan lämmittää taatusti monen Tele-fanin sydäntä. Uudessa tallassa tallapalat ovat kuitenkin kompensoituja, mikä parantaa huomattavasti American Pro Telen intonaatiota.

Tallan reunoja on madallettu lähes koko matkalta, mutta takaosa on jätetty korkeammaksi pientä tallakantta varten (ei näy kuvassa).

Jos se vörkkii, älä sörki!

Am Pro Straton vibratalla on miltei identtinen kuin viime vuosien American Standardeissa. Se toimii kahden pylvään varassa, ja tallassa on vintage-tyyliset, muotoon taivutetusta teräksestä valmistetut, tallapalat. Vibrakampea ei tarvitse ruuvata, vaan se yksinkertaisesti työnnetään paikoilleen.

American Professional -kaulaliitoksessa on käytetty neljää ruuvia, minkä lisäksi siitä löytyy Tilt-Neck-ominaisuus.

Syvien viistoutuksien ansiosta Am Pro Straton runko on erittäin ergonominen.

Telecasterin molemmissa V-Mod-mikrofoneissa käytetään Alnico V -magneetteja basso- ja Alnico II -magneetteja diskanttikielille.

Tallamikrofoni on käämitty vastasuuntaan, minkä ansiosta mikkikytkimen ollessa keskiasennossa kitara toimii täysin häiriövapaasti.

SSS-Stratocasterin V-Mod-setti on hieman monimutkaisempi kuin Telessä:

Kaulamikrofoniin on valittu Alnico II bassokielille ja Alnico III diskanttikieliä varten, mikä antaa mikrofonille tiukan bassotoiston, sekä mukavan pyöreän yläpään. Keskimikin magneettityypeiksi on valittu Alnico II bassokielille ja Alnico V diskanttikielille, jotta kytkimen ”keskiasennoista” saisi mahdollisimman heleitä soundeja. Tallamikrofonissa käytetään kuutta Alnico V -magneettia, mikä antaa mikrofonille potkua ja purevuutta.

Uutuuskitarassa toinen tone-säädin vaikuttaa kaula- ja keskimikkien sointiin, kun taas toinen on varattu yksinomaan tallamikille.

****

Fender on myös uudistannut American Pron kaulaprofiileja:

Uusi, hieman totuttua soikeampi C-profiili tuntuu erinomaiselta, eikä lainkaan niin geneeriseltä kuin vanhojen American Standardien profiili. Kaulasta löytyy riittävästi lihaa, mutta se ei kuitenkaan ole liian paksu tai kömpelön tuntuinen.

Työnjälki, nauhatyö ja perussäädöt olivat testisoittimissa muilta osin todella korkealla tasolla, mutta jostakin syystä intonaatio ei ollut kohdallaan. Muutama minuutti viritysmittarin ja oikeankokoisen ruuvimeisselin kanssa, ja ongelma oli korjattu.

Minusta hyvän Telen soundissa on aimo annos puun kuivuutta ja hiukan muriseva keskialue. Mielestäni uusi American Pro Telecaster kuulostaa juuri siltä kuin sen pitääkin. Kitarasta löytyy runsaasti twängiä Kantria ja vanhaa Rock ’n’ Rollia varten, uhraamatta koskaan soundin herkullista tukevuutta.

Tweed-tyylinen kombo, puhdas:

Tweed-tyylinen kombo, särö:

Brittityylinen särö:

Uusi kaulaprofiili sopii täydellisesti myös Am Pro Stratoon. Tämä kitara haluaa tulla soitetuksi!

Ei voi muuta kuin ihailla Tim Shaw:n omistautumista ja pitkäjänteisyyttä, kun kuuntelee Stratocasterin V-Mod-mikrofonien tuottamia soundeja.

Joskus montaa erilaista kitaraa soittaneen kyynisyys saattaa saada valmistajien lupaukset innovaatiosta vaikuttamaan tyhjiltä. Lähes jokainen perinteisellä tavalla tehty S-tyylinen kitara soi Stratocasterin tavalla. Perussointi on helisevä ja hieman pureva yksittäisiä mikkejä valitessa, ja se muuttuu kuivemmaksi ja ontoksi silloin kun kaksi mikrofonia on samanaikaisessa käytössä.

Minun mielestäni Fender V-Mod -mikrofoneista kuulee selkeästi niiden väliset erot. Ensinnäkin kielten keskinäinen balanssi on näissä mikrofoneissa erinomainen, sekä signaalitason että soinnin näkökulmista. Myös yhdistelmäasetuksissa mikrofonit soivat todella hyvin yhteen, vaikka setin mikrofoneissa käytetäänkin eri magneettityyppejä.

Lopputuloksena on aito Stratocaster, jossa jokainen mikkikytkimen asento kuulostaa erittäin hyvältä.

Tweed-tyylinen kombo, puhdas:

Tweed-tyylinen kombo, särö:

Brittityylinen särö:

Demokappaleessa Telecasterilla soitetut komppiraidat ovat stereokuvassa vasemmalla, ja Stratocasterin komppiosuudet oikealla. Ensimmäinen soolo-osuus on soitettu Telellä, kun taas toisessa soi Strato.

****

Minun mielestäni American Professional Telecaster- ja Stratocaster kitarat ovat erittäin onnistuneita soittimia, jotka ovat selkeästi parempia American Standard -sarjan edeltäjiinsä nähden.

Nämä kitarat asettavat uuden standardin suurtuotannon lankkukitaroille, samalla lailla kuin niiden edeltäjät tekivät 1980-luvulla.

****

Fender American Professional Telecaster & Stratocaster

Hinta-arvio: 1.700 € (kova laukku kuuluu hintaan)

Lisätiedot: Fender

Iso kiitos DLX Musicille testikitaroiden lainaamisesta!

Plussat:

+ työnjälki

+ kaulaprofiili

+ soitettavuus

+ päivitetyt raudat

+ V-Mod-mikrofonit

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

31/03/2017

Review: Kiiras Instruments Ahti + Ukonkirves

Kiirassoitin – instruments from the Purgatory; the name alone makes pretty clear from the get-go that these aren’t your dad’s guitars!

Simo Iiskola, the man behind Kiiras Instruments, is a custom guitar maker (and drum builder!) from Central Finland. His main guitar line – the Katras Series (katras is Finnish for flock) – stands firm as a wholehearted manifesto to Metaldom, both visually and in terms of sound.

Kitarablogi got the chance to spend some quality time with two Kiiras Katras guitars – the Ahti and the Ukonkirves (prices starting from 1,495 €).

****

The Kiiras Ahti (named after the Finnish water god) is a two-horned affair, looking like the wild love child of a Fender Strat and a Burns Bison.

The hand-distressed, rustic finishes on Katras Series instruments resemble the bark of the birch tree.

The reviewed Ahti was built using a three-piece alder body.

All Kiiras Katras guitars feature a three-piece body, with a wide central piece and two narrower pieces added on the sides.

The Kiiras Ukonkirves (ukon kirves is the Finnish equivalent of Thor’s Hammer) is a Flying V-shaped electric guitar.

The reviewed Ukonkirves uses ash for its body.

Both instruments feature a rib cage chamfer.

All Kiiras Katras guitars have five-piece maple and wenge necks with sturdy bolt-on joints.

The area around the bolts is dressed away for easier access to the top frets.

Simo Iiskola uses top-drawer Gotoh parts in black chrome, like the Gotoh SG381 machine heads on our review instruments.

The Gotoh Floyd Rose is a model GE1996-T.

The wenge fingerboard comes with 24 chunky jumbo frets.

Our vibrato-equipped review guitars feature a 16-inch fretboard radius, while stoptail-equipped Kiiras guitars usually come with a compound radius ’board.

The look on these Kiiras instruments is non-more-Metal, and the pickups have been chosen accordingly.

The Ahti comes with a pair of passive humbuckers – the Seymour Duncan Sentient (neck) and Nazgûl (bridge)…

…while the Ukonkirves sports a sole Nazgûl humbucker in the bridge position.

The stainless steel pickup rings, switch plates and jack plates are all custom-made to fit the birch bark theme.

The Ahti’s controls comprise a three-way switch – giving you neck pickup, off [!], and bridge pickup – as well as separate volume controls for each pickup and a master tone.

The Ukonkirves makes do with two controls – volume and tone.

The electronics cavities look very clean, and they are shielded with conductive paint and a foil-lined wooden lid.

****

Despite its ”distressed mythical old plank” looks, the Kiiras Ahti feels every bit the smooth, well-balanced, and comfortable custom-made guitar it is.

The flattish C-profile neck is fast, but chunky enough not to feel flimsy or uncomfortable. The frets have been seated and dressed with great care, although some might find the look of the fret ends a tiny bit scruffy. The important thing is, though, that the frets (and fret ends!) feel even smoother than the guitar’s cool satin finish!

The reviewed Ahti was set up for standard-C tuning. The set up was fantastic, offering a slinky, yet precise playing feel, coupled with an in-tune Floyd Rose.

Seymour Duncan’s Sentient and Nazgûl humbuckers are among the darkest and most brutal passive humbuckers offered by the company. Still, these pickups manage to combine brooding darkness with a very musical and rich top end. Sure, these humbuckers will kick your amp’s butt, but they don’t offer blunt power at the expense of great tone.

Here are two basic demo clips recorded with a Blackstar HT-1R:

I turned to a Metal expert for the demo track to do the guitar and the genre justice. My son, Miloš Berka, recorded the guitar tracks using his Atomic Amps AmpliFire amp modeller:

The Kiiras Ukonkirves is a great V-shaped guitar for the no-compromise, no-nonsense lead guitarist.

If you try to play a V-style guitar seated, you’re doing it wrong. This type of guitar is meant to be used standing up with a strap.

Just as on the Ahti, the feel and playability of the Kiiras Ukonkirves is fantastic, and its set-up (in D-standard tuning) was spot on!

It may all be in my head (or down to the tuning), but I feel the ash-bodied Ukonkirves sounds a tiny bit brighter than the alder-bodied Ahti:

Once again Miloš recorded the demo track using his Atomic Amps AmpliFire amp modeller:

****

I’m sure some will find the looks of these two Kiiras Katras guitars a little bit too much of a visual statement. They’re entitled to their views, and won’t have any problems finding a black instrument.

There’s no denying, though, that both the Kiiras Ahti and the Kiiras Ukonkirves are about much more than just bold looks. These are excellent custom-made electric guitars, completely geared towards the needs of modern Metal guitarists.

Simo Iiskola’s Kiiras Instruments also offers plenty of custom options, from the pickups and electronics used all the way to different headstock shapes. If these guitars rock your boat, go check them out!

****

Kiiras Instruments Ahti + Ukonkirves

Prices starting from 1,495 € (includes hard case)

Contact: Kiirassoitin

Demo Track composed, played and recorded by Miloš Berka.

Pros:

+ handmade in Finland

+ custom options available

+ workmanship

+ playability

+ finish

+ sound

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save