Raato Customin takana on kitarantekijä Mika Ruotsalainen. Firman luomuksissa yhdistyvät uudet ideat ja nykyaikainen teknologia perinteisellä käsityöllä. Lopputulos on Raato Guitarsin boutique-luokan mallisto lankkukitaroita, joilla on tyylikäs ja omintakeinen ulkonäkö.
Firman nimi sen jo kertoo: Kitarat tehdään piensarjoissa ja asiakkaille tarjotaan pitkän listan kustomoitavia ominaisuuksia, kuten fanned-fret-nauhoja ja seitsemän-, kahdeksan- tai vaikkapa yhdeksänkielisiä soittimia.
Testissä käynyt Raato Raadotar 6 (testikitaran hinta: 4.790 €; alkaen 2.690 €) voisi kuvailla firman ”ultimaattisen sähkökitaran” näkemyksenä – tämä on soitin kaikkiin tilanteisiin. Tämä ei ole isäsi tylsähkö vintagekopio
Lankkukitaraksi Raadotar 6 on suhteellisen monitahoinen tapaus, jossa rungon ytimessä löytyy pähkinäpuuta, tervaleppää ja wengeä. Rungon resonanssikolot jäävät Raadottaren ambrosiavaahterakannen ja -pohjan alle piiloon. Ambrosia ei ole varsinainen puulaji, vaan sellainen puu, jossa osa syykuvioista johtuu ambrosiakuoriaisen puuhun jättämistä käyttävistä.
Raadotar 6:n kansi ja pohja on tehty samasta bookmatched-aihiosta, ja samoista paloista on veistetty myös mikrofonikuorien kannet ja kitaran takakannet. Lopputulos on kauniisti yhtenäinen.
Raadotar 6:n kaulan pääosa on veistetty vaahterasta ja eebenpuusta (yhteensä viisi palaa), kun taas liimaamalla liitetty viritinlapa on tehty ruusupuusta, vaahterasta, koasta ja wengestä.
Soittimen otelauta ja viritinlavan kiiltäväksi lakattu etupuoli on veistetty erittäin eloisasta afrikkalaisesta eebenpuusta. Raadotar 6:lla on 25,5 tuuman mensuuri, ja otelautaan on asennettu 24 jumbokokoista nauhaa.
Virittimet ovat hyvin laadukkaita Hipshot Grip-Lock -lukkovirittimiä, kun taas soittimen satula on tehty Graph Techin Tusq-materiaalista.
Raato Custom Guitarsin Raadotar 6:een on asennettu sekä magneettisia että pietsomikrofoneja:
Kitaran erikoisvalmisteisiin mikkikuoriin on upotettu Bare Knucklesin Ragnarok humbucker-setti. Ragnarok on oiva valinta progressiivisille Rock- ja Metallikitaristeille, jotka haluavat tiukkaa aggressiivisuutta yhdistettynä hyvin mehukkaaseen perussoundiin.
Tämän soittimen lukkovibra on Graph Techin LB63 Ghost -talla pietsomikrofoneilla varustetuilla tallapaloilla. Pietsosignaalin etuvahvistin on Graph Techin oma Ghost Advanced -malli.
Kytkimien ja säätimien sijainti on hyvin looginen ja niiden toiminta on helppo ymmärtää:
Iso vipukytkin on magneettisien mikkien valitsemista varten. Ensimmäinen minikytkin tarjoaa tallahumbuckerille kolme kytkentää – perinteinen humbucker (sarjakytkentä), puolitettu mikrofoni, sekä hieman avoimempi humbuckersoundi (kelat kytketty rinnakkain). Toisella minikytkimellä voi valita käytetäänkö pelkästään Raadottaren magneettisia mikkejä, molemmat systeemit yhdessä, vai pelkästään tallan pietsot.
Kumpikin säädin on volumesäädin – toinen humbuckereille ja toinen pietsoille. Pietsosäätimeen on upotettu nostokytkin, joka tarjoaa pietsosignaalista kirkkaamman tai tummemman vaihtoehdon.
****
Saimme testiin Raadotar 7 Multiscale -mallin prototyypin (testikitaran hinta: 3.700 €; alkaen 2.990 €), joka on kyllä hyvinkin erikoinen näky:
Kannen viimeistely on yhtä erikoinen kuin se on kauniskin. Kitaran monivärinen kansi on kasattu huolellisesti ja kauniisti monesta eri puulajin palasta, jotka on sitten valettu paikoilleen metallihiutaleilla ja hartsilla. Lopputulos on mielestäni henkeäsalpaavan kaunis.
Soittimen otelauta taas näyttää hyvin eriskummalliselta, koska kaikki 24 nauhaa istuvat otelaudassa eri kulmissa. Kyseessä on ns. multiscale-kitara.
Jos et ole vielä kuullut multiscale- tai fanned-fret-kitaroista, niin tässä lyhyt johdanto aiheeseen:
Perinteisesti kitaroita on aina rakennettu niin, että kaikilla kielillä on yhteinen mensuuri (engl. scale). On totta, että kielten erilaiset paksuudet vaativatkin pieniä korjauksia teoreettisesta mensuurista, jotta joka kieli soisi mahdollisimman puhtaasti (= intonaatio). Teoreettinen mensuuri – kaksi kertaa yläsatulan ja 12. nauhan etäisyys – on kuitenkin kaikille kielille yhteinen.
Yhteinen mensuuri on kuitenkin aina kompromissi, kun puhutaan kielten välisistä eroista soittotuntumasta, koska eripaksuisia ja -vireisiä kieliä varten käytetään samaa mensuuria. Yleisesti bassokielet tuntuvat hieman löysiltä, kun taas diskanttikielissä kieltenveto on isompi.
Kun tähän soppaan lisätään vielä nykyään niin suositut ultramatalat viritykset, lopputulos on usein myös soundi- ja intonaatio-ongelmia, etenkin punotuilla kielillä. Joissakin tapauksissa paksumman kielisatsin käyttö voi auttaa, mutta perinteisillä mensuureilla on kuitenkin rajansa. Jos taas rakennetaan perinteinen soitin, jossa on ylipitkä mensuuri, monien mielestä bendauksista voi tulla kireillä kielillä hieman hankalaa.
Näissä ongelmissa multiscale-kitara voi auttaa. Multiscale-soittimessa yhdistetään erikoispitkä mensuuri matalamassa bassokielessä huomattavasti lyhyempään mensuurin korkeimmassa kielessä. Kun jokaisella kielellä on oma mensuurinsa soittotuntuma on paljon yhtenäisempi ja matalien kielten intonaatio ja selkeys paranee selvästi.
Multiscale-kitarassa käytetään tavallisia, suoria nauhoja. Pisimmän ja lyhyimmän mensuurin nauhapaikat merkitään, ja nauhat asennetaan niin, että jokainen nauha yhdistää kummankin mensuurin paikkaa. Tästä johtuen multiscale-soittimien nauhat on asennettu kaikki vinosti, eikä suorassa kulmassa, minkä vuoksi tällainen soitin näyttää ensinäkymältä hieman hassulta.
Raadotar 7 Multiscalen pisin mensuuri (low B -kielelle) on 27,99 tuumaa ja lyhyin (diskantti-e:lle) 26,46 tuumaa. Otelautaan on asennettu 24 jumbokokoista nauhaa.
Kitaran runko on veistetty lepästä, kun taas kaulaan on käytetty vahteraa ja wengeä.
Lavan takapuolen loimuvaahteraviilu on viimeistelty samaan sävyyn kuin rungon takaosa…
…kun taas etupuolen viilun viimeistely on punainen metalliväri.
Myös tässä kitarassa käytetään Hipshot Grip-Lock -virittimiä ja Graph Techin Tusq-satula.
Otelauta on veistetty afrikkalaisesta eebenpuusta.
Raadotar 7 Multiscalen kiinteä talla on Hipshotin Fixed 21 Degree -malli, jota on kehitelty juuri tällaisia kitaroita varten. Muuten: Raato Customilta voi myös ostaa Hipshot-tuotteita.
Soittimen vino humbucker-mikrofoni on keraaminen versio Bare Knucklen Nailbomb-mallista. Nailbomb on nykyaikainen tehokas mikrofoni, joka soveltuu moneen käyttöön. Täysillä se on hyvin aggressiivinen ja tiukka mikki, mutta sitä voi käyttää hyvin myös hieman pienemällä volyymilla monissa perinteisissä genreissä.
Raadotar 7 Multiscale tulee erinomaisesti toimeen pelkällä master volume -säätimellä.
****
RCG Raadotar 6:n työnjälki ja viimeistely ovat sellaisessa huikeassa tasossa, juuri niin kuin sen myös pitää olla tämänhintaisessa boutique-luokan lankkukitarassa. Tämä olisi uskomattoman kaunis taide-esineenäkin, sulavan muotonsa ja henkeäsalpaavien puiden ansiosta. Raadotar 6:n sulkeminen lasivitriiniin olisi kuitenkin suorastaan typerää – tällainen soitin on tarkoitettu soittamista varten!
Jotkut jalopuukerroksista rakennetut kitarat voivat olla hieman painavia, mutta Raato Custom Guitars Raadotar 6:n paino on hyvin maltillinen. Soitin tasapainoittuu kuin itsestään sopivaan soittoasentoon, riippumatta siitä soitetaanko istuen tai seisten.
Testisoittimen kaulaprofiili on selkeästi ajateltu progressiivista metallia soittavaa kitarasankaria varten. Sanoisin, että tämä profiili on laakea D, joka ei kuitenkaan ole liian ohut tai kulmikas. RCG on joka tapauksessa custompaja, mikä tarkoittaa, että asiakas voi tilata omaan kitaraan omille sormille sopivan kaulan muodon.
Nauhatyö ja säädötkin olivat huippuluokkaa. Vaikka tällä Raadottarella kielet oli säädetty erittäin matalaksi (basso-E: 1,5 mm/diskantti-e: 1,2 mm), kitara soi täysin ilman ylimääräisiä räminöitä!
Soittimen akustinen ääni oli yllättävän suuri ja lämmin, ja se tarjosi runsaasti sustainea.
Puhtailla asetuksilla käsintehdyn putkikombon (suomalainen Bluetone Shadows Jr.) läpi soitettuna Bare Knuckle Ragnarok -setin laatu kuuluu selvästi. Vaikka nämä keraamiset mikrofonit ovat nykyaikaisen kuumia, Raadotar soi erittäin kauniisti, ja mikrofonit poimivat uskollisesti kitaran lämpöä, keskialueen luonnetta ja diskantin heleitä soundeja mukaan.
Seuraavassa klipissä mikrofonit soitetaan tässä järjestyksessä: kaulamikki, molemmat yhdessä, tallamikki (kelat sarjassa), puolitettu tallamikrofoni, tallamikki (kelat rinnakkaiskytkennässä).
Vaikka Raadotar 6 on lukkovibralla varustettu lankkukitara, ovat pietsojärjestemän tarjoamat soundit yllättävän autenttisia. Audioklippiä äänitettiin suorana linjasoittona (ensin nostokytkin alhaalla, sitten kytkin ylhäällä, mutta Ghost-järjestelmästä saa myös paljon irti käyttettynä yhdessä humbuckereiden kanssa.
Tanakka, iso ja aggressivinen tulevat sanoina mieleen, kun soittaa Raadotar 6 -kitaraa särösoundeilla:
Myös Raadotar 7 Multiscale -mallin kohdalla täytyy antaa Mika Ruotsalaiselle täydet pisteet laadukkaasta työnjäljestä ja viimeistelystä. Hinta ja laatu ovat tässäkin soittimessa sopivassa suhteessa. Näiden testisoittimien yhdistelmä kiiltävästä rungosta (tai Multiscalen tapauksessa rungon kannesta) ja erittäin luonnollisen tuntoisesta satiinipintaisesta kaulasta toimii minusta erittäin hyvin.
Koska kyse on tässä perinteistä isommasta kitarasta, on Raadotar 7 Multiscale hieman painavampi kuin sen kuusikielinen serkku, mutta paino pysyy myös tässä hyvin maltillisissa raameissa. Kitaran tasapainokin on todella hyvä.
Käytännössä fanned-fret-kitaran soittaminen ei olekaan niin outoa kuin voisi aluksi luulla. Otekäsi tekee tarvittavat muutokset asennossa lähes automaattisesti, minkä ansiosta Multiscalen kanssa tulee nopeasti toimeen.
Testisoittimen säädöt olivat täydelliset. Koska tässä mallissa kaikkien kielten mensuurit (myös diskantti-e:ssä) ovat perinteistä pidemmät, soittotuntuma on standardivireessä hieman kireämpi kuin tavallisessa kitarassa. Suurena etuna on kuitenkin paljon yhtenäisempi soittotuntuma kielten välillä, sekä mahdollisuus virittä kitara kaksi tai kolme puoliakselta matalammaksi, ilman tarvetta paksumpaan kielisatsiin.
Raadotar 7 Multiscalen akustinen ääni on hyvin vahva.
Puhtaan vahvistimen läpi soitettuna Raadotar 7:n Bare Knuckle Nailbomb -humbucker soi isolla äänellä, jossa on aimo annos keskialueen leveyttä:
Sama keskialueen potku lyö myös läpi särösoundeissa:
Demobiisi on äänitetty Blackstar HT-1R -putkikombolla (lukuun ottamatta suoraan linjasoittoina poimittuja pietso-osuuksia):
Yllättävän iso segmentti boutique-luokan kitaratarjonnasta koostuu ”päivitetyistä Stratoista” ja ”parannetuista Les Pauleista”, jotka voivat toki olla sopivia soittimia perinteitä kunnioittaville kitaristeille. Monet soittajat haluaisivat kuitenkin jotain hieman erikoisempaa.
Juuri sitä ”erikoisempaa” sellaiset pienet pajat kuin Raato Custom Guitars voivat tarjota. Jos etsii ensiluokkaisia, nykyaikaisia lankkukitaroita, joille on tarjolla runsaasti custom-optioita, Raato Custom on selvästi yksi todella hyvä vaihtoehto.
Raato Custom is a one-man company, run by Mika Ruotsalainen, which combines a number of fresh ideas, modern technology, and traditional handicraft in a range of boutique grade solid-body electric guitars with a very distinctive look. ”Raato” is Finnish and means ”carcass”, which stands in intentional humorous contrast to the firm’s very beautifully sculpted designs.
As the company’s name already gives away, all guitar models can be customised to a client’s requirements, and this includes fanned fret versions and seven-, eight- or even nine-string instruments.
Kitarablogi.com was very lucky to secure two different instruments from Raato’s Raadotar range for this review.
****
The Raato Raadotar 6 (review guitar: 4,790 €; prices starting from 2,690 €) we got for this review represents the company’s view of what the ”ultimate six-string” should be – this is a guitar that is meant to do it all. This isn’t your daddy’s guitar by a long stretch.
The Raadotar 6 is a very involved and intricate design, featuring a sandwiched body comprising a core made of claro walnut, black alder and wenge. The chambered body’s top and back are carved from bookmatched ambrosia maple. Ambrosia maple is not a a maple species per se, but rather maple which sports fungus ”damage” due to a prior ambrosia beetle infestation (similar to spalted maple).
Mika Ruotsalainen manages the difficult feat of using the same bookmatched maple blank for both top and back, and of making the tops of the pickup covers and all the back plates from the same pieces of wood. This gives the guitar’s body a very uniform and cohesive look.
The main length of the Raadotar 6’s neck is a five-strip maple and ebony construction. The headstock is spliced on and consists of rosewood, maple, koa and wenge.
The fretboard, as well as the gloss-finished headstock veneer, are crafted from highly-figured African ebony. The Raadotar 6 has a scale of 25.5 inches, and it offers 24 jumbo-sized frets.
The machine heads are top-drawer Hipshot Grip-Lock tuners, while the nut is made from Graph Tech’s Tusq.
The Raadotar 6 features both magnetic and piezo pickups:
The custom-made wooden covers contain a Bare Knuckles Ragnarok humbucker set. The Ragnarok is an ideal choice for progressive Rock and Metal guitarists, that delivers an aggressive, tight output, while still managing to sound round and juicy.
The locking vibrato system is a Graph Tech LB63 Ghost system, which incorporates piezo pickups in the bridge saddles. The piezo signal is connected to a Graph Tech Ghost Advanced preamp.
The control set-up is very logical and easy to understand:
The large toggle switch is a regular three-way switch for the magnetic pickups. The first mini-switch is connected to the bridge humbucker and gives you the traditional humbucker sound (coils wired in series), a split option for singlecoil tones, and a slightly lighter humbucker sound (parallel wiring). The second mini-switch lets you choose between magnetic only, magnetic plus piezo, and piezo only modes.
The switches are followed by two volume controls – magnetic and piezo. The piezo volume contains a push/pull-switch which lets you choose between a brighter and a darker piezo tonality.
****
The prototype version of the Raadotar 7 Multiscale (review guitar: 3,700 €; prices starting from 2,990 €) we’ve received for this review is an eye-popper in more ways than one:
The multicoloured finish is one of the coolest ideas I have seen recently. It is not a simple pain job, though – this finish is achieved by painstakingly arranging a multitude of different wood splinters in an eye-pleasing fashion, and then adding epoxy resin mixed with metal flakes. The result is nothing short of stunning in my opinion.
In addition to the flashy finish this Raadotar’s frets all sit disconcertingly askew on the fingerboard, which is what the word ”Multiscale” in the model name points to.
If you’re new to multiscale (aka fanned-fret) guitars (or basses) then here’s a short explanation:
Traditionally guitars have been built with a single, common scale length for all strings. True, there are always incremental differences to account for the intonation of differently gauged strings, but the theoretic scale length is the same.
A common scale length is a compromise, though, because the different tuning and the different gauges of the strings on one guitar results in each string ”feeling” slightly different. Generally speaking the bass strings feel softer than the tighter treble strings.
The current fashion for ultra-low tunings has also highlighted issues regarding string definition and intonation, especially with the wound strings, when using instruments with traditional scale lengths. Some of these problems can be counteracted by using thicker string gauges with low tunings, but there is a limit to how thick you can go. You could also build instruments with longer-than-standard scales for use with ultra-low tunings and/or seven strings, and some companies do this, but the trade-off are much tauter treble strings, which can make bends uncomfortable.
This is where multiscale instruments come in. A multiscale guitar combines a distinctly longer-than-standard scale for the lowest string with a much shorter, more standard scale for the highest string. The result is a much more even string feel across the whole guitar, and better definition in the bass register.
The correct distances for the nut, the bridge, and the outer strings’ fret positions can then be calculated accordingly. The fret positions for the lowest and highest strings are then connected with regular straight frets, which results in a fretted fingerboard with fanned out frets, and a different scale length for each string.
The Raadotar 7 Multiscale features scale lengths ranging from 27.99 inches (low B) to 26.46 inches (high e). The fingerboard sports 24 jumbo frets.
The body has been crafted from alder, while the bolt-on neck is a five-piece maple and wenge affair.
The headstock’s back has received a figured maple overlay finished to match the body’s back…
…while the face’s counterpart has been finished in red metallic.
Once again Hipshot Grip-Lock machine heads and a Graph Tech Tusq nut have been employed.
The fretboard is made of African ebony.
The Raadotar 7 Multiscale comes with a Hipshot Fixed 21 Degree bridge, especially designed for use in multiscale guitars. By the way, Raato Custom imports Hipshot products.
The single slanted humbucker is a ceramic version of Bare Knuckle’s Nailbomb model. The Nailbomb is a contemporary humbucker designed for a wide range of applications. Turned up full it will deliver aggressive modern tones, but the pickup will also work well in more traditional genres, when reigned in with the guitar’s volume control.
A single volume control makes the Raadotar 7 Multiscale a no-nonsense workhorse.
****
The workmanship on the RCG Raadotar 6 is at the stunningly high level you’d expect from a boutique grade solidbody in this price bracket. This is a stunningly beautiful piece of art that will get connoisseurs of stunning woods all steamed up and drooling. But putting the Raadotar 6 in a display case would be missing the point completely – this is an instrument meant to be played.
Multi-laminated guitars can sometimes have a tendency to be weighty, but the Raato Custom Guitars Raadotar 6 is refreshingly moderate in weight. Sitting-down and strapped-on balance is excellent.
The review instrument comes with a neck profile that is geared towards progressive shredders. I’d describe the profile as a flat-backed D, which nonetheless manages to steer clear of being too thin for comfort. Remember that this is a custom maker, though, so tailoring your own guitar to your specific wishes and needs should be easy.
The fretwork and set-up, too, were second to none. Even with the ultra-low action the Raadotar 6 came with (low E: 1.5 mm/treble e: 1.2 mm), the guitar played without any fret buzzes or other problems!
Acoustically this instrument has a big, clear voice with bags of sustain and plenty of warmth.
Played through a clean boutique combo (a Bluetone Shadows Jr.) the quality of the Bare Knuckle Ragnarok humbuckers is obvious. Even though we’re talking about modern, ceramic humbuckers with a very hot output, the Raadotar 6 sounds beautiful, with the pickups retaining all the guitar’s warmth, midrange detail and treble sparkle.
The following clip gives you the following settings: neck, both pickups, bridge in series, split bridge pickup, bridge in parallel.
The piezo pickup gives you surprisingly realistic acoustic guitar tones. The following clip was recorded direct (push/pull down and push/pull up), but you can also use the piezo tones for interesting mixed tonalities.
Chunky, fat and aggressive are the words that spring to mind, when you play the Raadotar 6 with distorted amp settings:
Again full marks to Raato’s Mika Ruotsalainen for the workmanship and finish displayed on the Raato Guitars Raadotar 7 Multiscale. The guitar’s relatively high price is reflected in the flawless execution. I especially enjoy the combination of gloss finished body (or top in the Multiscale’s case) and very natural feeling satin neck displayed on these Raato instruments.
Being an overall larger guitar than its six-string cousin, the Raadotar 7 Multiscale is a little bit heavier, but manages to stay on the right side of moderate in terms of its weight. Its balance is fine, both seated and standing up.
Playing a multiscale, fanned-fret guitar isn’t as weird in practice, as you might expect. The adjustments needed in fingering are not such a great deal as you might think, which means I got to grips with the Raadotar 7 Multiscale very, very quickly.
The set-up was, again, nothing short of excellent. Due to the longer-than-usual scale lengths, even on the top e-string, the action feels a little stiffer in standard tuning than on a standard scale guitar. The huge advantage lies in the more uniform feel of all seven strings and the much clearer response, even when taking the tuning down a couple (or three) semitones.
The Raadotar 7 Multiscale has a strong acoustic voice.
Through a clean amplifier the Raadotar 7’s Bare Knuckle Nailbomb humbucker sounds huge with a healthy dose of midrange girth:
The same midrange punch is also present in distorted sounds:
The demo song was recorded with a Blackstar HT-1R valve combo (except for the piezo parts, which were recorded direct), and it contains the following parts:
• lead guitar 1 (cleanish) – Raadotar 7 Multiscale
• lead guitar 2 – Raadotar 7 Multiscale
• lead guitar 3 (middle eight) – Raadotar 6
• lead guitar 4 – Raadotar 7 Multiscale
• lead guitar 5 – Raadotar 6
****
There’s a large segment of the boutique guitar market that is filled with ”updated Strats” and ”expanded Les Pauls”. Those may be great instruments for the traditionally-minded guitarist, but many players would like to leave the beaten path.
This is where companies like Raato Custom Guitars come in, offering first-rate quality and plenty of custom options for the guitarist who needs the ultimate modern electric guitar.
ESP’s and LTD’s M-series superstrats have long been one of the main pillars of ESP’s success, and their popularity doesn’t seem to wane. Many of the company’s signature models, too, are based on M-series guitars, such as the George Lynch and Kirk Hammett models.
This review takes a closer look at two mid-priced M-series instruments, which both sport Seymour Duncan pickups.
****
The LTD M-400M (price in Finland approx. 745 €) is a typical M-series guitar:
It’s a bolt-on neck superstrat with a pair of humbuckers and a genuine Floyd Rose vibrato.
The M-400M has a maple neck that’s topped with a bound rosewood fretboard.
ESP/LTD have recently updated some of the cosmetics in the M-series by doing away with the large name-carrying 12th fret inlays (that I always found a little strange). In any case, the M-400M’s small dot inlays look much more stylish. The fingerboard offers you 24 jumbo fret’s worth of playing surface.
The model designation’s second ”M” points to this guitar’s beautiful two-piece mahogany body, which comes in a silky smooth satin finish.
Back in the 1980s ESP was one of the first companies to add contoured heels to their bolt-on guitars, so it’s no surprise to find one here.
The M-400M comes equipped with all-black hardware:
We find a set of Grover machine heads on the headstock, as well as a Floyd Rose locking nut and a bar adding string pressure behind the nut.
For the LTD M-400M ESP have chosen a pickup set comprising Seymour Duncan’s Jazz model – one of the company’s most popular neck humbuckers – and the relatively hot Custom 5 bridge unit.
The control set-up is very straightforward offering a three-way toggle switch and a master volume control.
****
The LTD MH-1000NT (892 €) is a gorgeous fixed bridge instrument, designed to work with the whole gamut of modern ultra-low tunings.
The MH-1000NT is constructed using ESP’s proprietary set-through neck joint, which combines the best of both worlds by featuring a set neck that only ends underneath the bridge pickup. The resulting neck joint is sturdier than a traditional set neck, but doesn’t sound as dry as many through-neck guitars do.
This LTD’s body consists of a mahogany back and a bound, arched quilted maple top.
The neck is crafted from three long side-by-side strips of maple. The bound fretboard is made of Macassar ebony, which is a bit browner and more lively than what you’d expect of other types of ebony. This model, too, comes with 24 jumbo frets.
A set of locking tuners has been installed on the MH-1000NT.
The top nut uses a self-lubricating graphite-composite material.
The pickups chosen for the LTD MH-1000NT have been picked to suit the demands of Progressive Metal and similar genres.
Seymour Duncan’s Sentient is a neck humbucker, which sits in-between the ’59 and the Jazz in terms of its sound. The Sentient uses an Alnico 5 magnet with a moderate output, but the pickup has a clearer and brighter tone, compared to traditional neck humbuckers.
The Pegasus bridge humbucker for its part combines a wide frequency range and a clear attack with a creamy mid-range. Duncan promise precise transient reproduction and enough clarity for even the lowest tunings and highest distortion settings.
The MH-1000NT comes with a three-way switch and controls for volume and tone. A push/pull-switch inside the tone control lets you split both humbuckers.
****
LTD’s M-400M is a prime example of a guitar wizard’s favourite instrument.
The neck profile is relatively wide and flat. When combined with the fretboards large radius and the jumbo frets this results in an extremely fast and slinky playing-feel.
The workmanship on the M-400M is of a high standard, and the review sample’s set-up was great.
Acoustically, this LTD sounds very clear and fresh, which is typical of a well-made Floyd Rose-equipped bolt-on.
This clarity carries over nicely into the amplified tone:
The LTD MH-1000NT is more of a Les Paul-leaning superstrat.
The well-rounded, bigger neck profile is more to my personal liking, but the playing surface is as fast and precise as on the M-400M.
The MH-1000NT is a gorgeous beauty of a guitar. Its workmanship and finish are outstanding, making this model a real winner in the bang-for-buck field.
This LTD has a slightly warmer acoustic tone, which isn’t surprising taking into account the MH-1000NT’s different construction.
Even though this model has been made with Progressive Metal guitarists in mind, the LTD offers a much wider palette of sounds. It this guitar’s style pleases you, there’s really no reason why you couldn’t use it in a covers or Country band.
This tonal breadth is down to this models excellent pickups. Both the Sentient and the Pegasus have been designed for Metal, but their relatively moderate output lets the music breathe.
As you can easily hear in this clip, the MH-1000NT sounds great in clean settings, too (the split pickups come first):
The demo song has been recorded with a Blackstar HT-1R combo. The rhythm guitars are the MH-1000NT (stereo left) and the M-400M (right). The MH-1000NT takes the first solo, with the M-400M going second.
****
It isn’t hard to see why LTD’s M-series guitars are so popular:
This series offers you ergonomically sound electric guitars for the modern player, who prefers high-gain tones and low tunings. The M-400M and the MH-1000NT are both high-quality mid-priced instruments, who successfully approach the same subject from slightly different angles. These guitars are hard to beat in the value-for-money stakes.
Todella hyvän keksinnön kohdalla ajattelee usein ”Tämän olisin voinut keksiä itsekin!”
Totuus on kuitenkin, että neronleimaus on vasta valmiin tuotteen alkupiste, josta voi olla suhteellisen pitkä matka maaliin. Täytyy olla keksijän draivi ja pitkäjänteisyys, että jaksaa hioa alkuperäisen idean lopulliseen muotoonsa.
Suomalainen kitaristi ja keksijä Markku Pietinen oli jo pidemmän aikaa miettinyt, että perinteiselle kitarakaapille pitäisi löytää nykyaikainen ja kevyt vaihtoehto. Teknologian mullistukset vahvistinpuolella – esimerkiksi D-luokan päätevahvistimet – ovat johtaneet yhä pienempiin ja kevyempiin nuppeihin, mutta kaapit pysyivät kulmikkaina ja turhan painavina.
Markun tapauksessa neronleimaus syntyi muutama vuosi sitten, kun hän käveli rakennustyömaan ohi. Siinä makasi ylijäänyt pala ihan tavallista sadevesiputkea. Sarjakuvista tuttu valo syttyi keksijän päässä, ja uudenlaisen kaiutinkaapin kehittely sai alkunsa.
****
Tältä se nykyaikainen kitarakaappi näyttää. Tuoteperheen nimi on TOOB™ (hinnat alk. 369 €), mikä on lyhenne sanoista ”Thinking Out Of the Box”.
TOOBesta on olemassa kaksi kitaraversiota – 12J ja 12R – jotka käyttävät 12-tuumaisia Jensen-kaiuttimia. TOOBin bassoversiosta – TOOB 12B – löytyy Celestionin valmistama bassokaiutin.
Perus-TOOBin saa mustana tai kanelinruskeana, mutta lisämaksua vastaan voi saada myös custom-versioita erilaisilla päällystyksillä (kts. jutun avauskuva).
TOOBin kotelo tehdään Uponor IQ -sadevesiputkesta. Kyse on erittäin vahvasta putkesta, joka koostuu kahdesta polypropyleenikerroksesta. Etu- ja takapaneelin kiinnitysrenkaat ruiskuvaletaan ABS-muovista TOOB-kaiuttimille.
Standard-versiossa on irrotettava teräksinen jalka, mutta jos sen ulkonäkö vaikuttaa liian pelkistettynä, saa kaiuttimesta myös Magleg-version (alk. 389 €), jossa on magneettikiinnikkeinen puusta veistetty jalka.
Pääero TOOB 12J:n (vasen) ja 12R:n (oikea) välillä on helppo huomata:
12J-versio (J = Jazz) on avoin kaappi, kun taas TOOB 12R:llä (R = Rock) on puinen takaseinä bassoportilla. Jazz-versio on myös puolitoista senttiä lyhyempi kuin Rock-TOOB.
TOOBeissa on kaksi rinnakkaista jakkia, minkä ansiosta useamman kaapin yhteiskäyttö yhdellä vahvistimella helpottuu.
Kaappien päälle on asennettu lakattu puualusta, joka on tarkoitettu mini-kokoisen vahvistimen kiinnittämiseen (ammattikäyttöön tarkoitetut tarranauhapalat kuuluvat hintaan). Pakettiin kuuluu myös lyhyt pro-tason kaiutinjohto.
Molemmissa kitaraversioissa käytetään kevyitä 12-tuumaisia (8 Ω) Jensen Jet Tornado -neodyymikaiuttimia.
****
Testasin TOOBit kahdella putkivahvistimella – Blackstar HT-1R:llä ja Bluetone Shadows Juniorilla – ja testin aikana selvisi hyvinkin nopeasti, että molempien kaappien fokuksena on tuottaa mahdollisimman hyvä ja selkeä soundi minimaalisella vaivalla.
TOOB-kaiutin ei ole tarkoitettu esoteeriseksi putiikkikaiuttimeksi, täynnä mystistä voodoa. Nämä kaiuttimet ovat virtaviivaisia muusikoiden työkaluja, jotka kestävät keikkailun kolhuja mukisematta, ja jotka keventävät keikkailevan kitaristin työtaakka (sekä fyysisesti, että henkisesti).
Molemmista TOOBeista lähtee mukavan fokusoitu ääni, joka soi puhtaasti ja kirkkaasti, muttei koskaan liian terävästi tai purevasti. Kaiuttimien keskialue pysyy mukavan selkeänä ja neutraalina (hyvässä mielessä).
Minusta ei ole tarpeellista ottaa mallitunnuksien Jazz- ja Rock-viitauksia liian kirjaimellisesti – etenkin, kun 12J toimii loistavasti myös elektroakustisella kitaralla, mutta mallien väliset soundilliset erot on helppo huomata. TOOB 12J soi selvästi ilmaavammin, kun taas TOOB 12R:ssä on hieman ryhdikkäämpi luonne ja enemmän potkua bassorekisterissä.
PUHDAS STRATO
Referenssikaiutin (Bluetone Shadows Jr. -kombo 10-tuumaisella WGS Green Beret -kaiuttimilla; Shure SM57):
TOOB 12J:
TOOB 12R:
LES PAUL SÄRÖLLÄ
Referenssikaiutin (Bluetone Shadows Jr. -kombo 10-tuumaisella WGS Green Beret -kaiuttimilla; Shure SM57):
TOOB 12J:
TOOB 12R:
****
Vaikka TOOB™-kaiutin voi vaikuttaa idealta hieman hassulta, ei voi muuta kuin todeta, että tämä uusi kitarakaiutin tarjoaa varsin nerokkaan ratkaisun todella monelle soittajille. TOOB-kaiutin on yhtä kestävä ja tukeva kuin se on kevyt ja kompakti.
Nämä ainutlaatuiset kaapit soivat hienosti, ja ne ovat enemmän kuin riittävän tehokkaita pieniä ja keskikokoisia keikkapaikkoja varten.
Jos valitsee TOOBin kaveriksi jonkin uusista mini-nupeista, kuten esimerkiksi Voxin MV50-sarjasta, lopputulos on varsin tehokas ja hyvänkuuloinen parivaljakko, joka on erittäin helppo roudata.
ESP:n ja LTD:n M-sarjan superstratot ovat aina olleet firman peruspilareita, joiden suosio pysyy muuttumattomana vuodesta toiseen. Monet firman nimikkokitaroista perustuvat juuri M-sarjalaisiin, niin kuin George Lynch- tai Kirk Hammett -mallit.
Tässä testissä esitellään kaksi erilaista keskihintaista mallia, joissa molemmissa on Seymour Duncanin humbuckereita.
****
LTD M-400M (745 euroa) on tyylipuhdas M-sarjalainen:
Se on pulttikaulainen superstrato kahdella humbuckerilla, sekä aidolla Floyd Rose -vibratolla.
M-400M:n kaula on veistetty vaahterasta ja reunalistoitettu otelauta on ruusupuuta.
ESP/LTD on hiljattain päivittänyt M-sarjan kosmetiikkaa poistamalla kitaroiden nimellä varustetun ison otemerkin 12. nauhan kohdalla, joka minusta aina näytti hieman hassulta. M-400M:n pienet pyöreät otemerkit ovat mielestäni paljon tyylikkäämpi ratkaisu. Tämä LTD-soitin tarjoaa 24 jumbo-kokoista nauhaa soittoalukseksi.
Mallitunnuksen jälkimmäinen M-kirjain viittaa tämän kitaran kauniiseen, kaksiosaiseen mahonkirunkoon, joka on saanut ylleen silkinhohtavan mattaviimeistelyn.
ESP oli 1980-luvulla yksi ensimmäisistä valmistajista, jotka varustivat pulttikaulaiset kitaransa sulavammalla liitoskohdalla, ja myös tässä LTD-mallissa on mukavuusviiste otekädelle.
M-400M:een on asennettu mustia metalliosia:
Lavalta löytyy satsi Grover-virittimiä, sekä Floyd Rose Special -systeemin lukkosatula ja kieltenohjain.
LTD M-400M:n mikrofonikattaus koostuu Seymour Duncanin Jazz-mallista, joka on yksi firman suosituimmista kaulahumbuckereista, sekä suhteellisen kuumasta Custom 5 -tallamikistä.
Kitaran hot rod -meiniki jatkuu myös soittimen elektroniikassa, joka koostuu kolmiasentoisesta vipukytkimestä ja master volumesta.
****
LTD MH-1000NT (892 euroa) on erittäin näyttävä kiinteällä tallalla varustettu malli, joka on suunniteltu toimimaan nimenomaan myös nykyaikaisten matalien virityksien kanssa.
MH-1000NT:ssä käytetään ESP:n kehittämää set-through-kaulaliitosta, jossa kaula jatkuu yhtenäisenä rungon kannen alla ihan tallamikrofonin saakka. Tämä liitos on lujempi kuin perinteinen liimaliitos, mutta kitaran soitossa on yhä aimo annos liimaliitoksen lämpöä.
Tämän LTD:n runko koostuu mahonkipohjasta ja kaarevasta loimuvaahterakannesta.
Kaula taas on veistetty kolmesta vierekkäisestä vaahterapalasta. Reunalistoitettu otelauta on macassar-eebenpuusta, joka on muita eebenpuulajeja selvästi ruskeampi ja eloisampi. Myös tässä on tarjolla jumbo-kokoisia nauhoja kahden oktaavin verran.
MH-1000NT on varustettu laadukkailla lukkovirittimillä.
Yläsatula on valmistettu grafiittipitoisesta, itsevoitelevasta muoviseoksesta.
LTD MH-1000NT:n mikrofonit on valikoitu vaativaa työskentelyä progressiivisen metallin parissa varten.
Seymour Duncan Sentient on kaulamikrofoni, joka istuu soundiltaan ’59- ja Jazz-mallien välissä. Sentient on Alnico 5 -pohjainen mikki, jolla on maltillinen lähtötaso, mutta joka on soundiltaan selkeämpi ja kirkkaampi kuin perinnehumbucker. Tämän ansiosta se tarjoaa sekä laajan dynamiikka-alueen puhtaita soundeja varten että riittävästi tarmoa high gain -menolle.
Pegasus-tallahumbuckerissa taas yhdistyy alavireisen metallin vaatima tarkkuus ja selkeys kermaiseen keskialueeseen. Valmistaja lupaa tarkkaa transienttien toistoa ja esimerkillistä selkeyttä myös todella matalissa virityksissä ja korkeissa gain-asetuksissa.
MH-1000NT tarjoaa kolmiasentoisen kytkimen lisäksi master volume- ja tone-säätimet. Tone-säätimeen upotetulla push/pull-kytkimellä voi puolittaa soittimen mikrofonit.
****
LTD:n M-400M on loistava esimerkki tyypillisestä kitaravelhon vauhtikepistä – superstratosta siis.
Kitaran kaulaprofiili on melko leveä ja matala, ja yhdistettynä loivaan otelautaradiukseen ja paksuihin nauhoihin soittoalusta on erittäin nopea.
M-400M:n työnjäljestä ja soittimen säädöistä voi puhua vain hyvin positiivisin sävyin. Tässä ei todellakaan löydä mitään moitittavaa.
Tämän LTD:n akustinen sointi on tuore ja selkeä, niin kuin hyvältä ruuvikaulaiselta Floikka-kitaralta sopii odottaa.
Myös vahvistettuna kitaran puhdas soundi on mukavan raikas:
LTD MH-1000NT on enemmän Les Paul -maailmaan kallistuva superstrato.
Tässä kaulaprofiili on selvästi pyöreämpi ja tuhdimpi, mikä vastaa enemmän minun henkilökohtaista makua. Myös tässä tarjotaan erittäin tarkka ja nopea soittoalusta, loivan otelaudan ja korkeiden nauhojen ansiosta.
MH-1000NT on erittäin kaunis ja näyttävä soitin. Työn ja viimeistelyn laatu on pienimpiä yksityiskohtia myöten esimerkillinen. Tässä tarjotaan todellakin huikeata laatua reiluun hintaan.
Soittimen akustinen soundi on tämän LTD:n kohdalla ehkä aavistuksen verran lämpimämpi, mikä ei sinänsä yllätä MH-1000NT:n erilaisen rakenteen vuoksi.
Vaikka tämä kitara on kehitetty nimenomaan progressiivista nykymetallia varten, on tämän LTD:n soundivalikoima todellisuudessa paljon laajempi. Jos vain kitaran muotokieli sopii omaan makuun, saa tästä LTD:stä myös erinomaisen ja monipuolisen yleiskitaran vaikkapa laivaorkesterille tai rockbändille.
Kiitos tästä kuuluu nimenomaan onnistuneelle mikrofonivalinnalle. Sentient ja Pegasus ovat erinomaisia valintoja raskaille musiikkigenreille, mutta ne eivät ole hirmuisella lähtötasolla tai honottavalla keskialueella pilattuja huutajia.
Kuten tästä pätkästä kuulee, tarjoaa MH-1000NT myös kauniita cleansoundeja (puolitetut vaihtoehdot tulevat ensin):
Tässä vielä demobiisi, jota on äänitetty Blackstar HT-1R-kombolla. Komppikitarat ovat MH-1000NT vasemmalta ja M-400M oikealta kanavalta. Ensimmäinen soolo on soitettu MH-1000NT:llä ja toinen M-400M:llä.
****
Ei ole vaikeaa nähdä, miksi LTD:n M-sarjan soittimet ovat niin suosittuja:
Sarja tarjoaa ergonomisia soittimia nykykitaristin tarpeisiin, jossa arvostetaan korkeaoktaanisia high gain -soundeja ja hyvin matalia virityksiä. Sekä M-400M että MH-1000NT ovat laadukkaita keskihintaisia soittimia, jotka lähestyvät aihepiiriä hieman eri kulmilta, mutta yhtä onnistuneesti. Tällä tarjotaan roimasti vastinetta rahalle.