Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog
Juttuja kitaroista ja bassoista
Finnish relicing and hot-rod guitar specialists J. Leachim Guitars have introduced their new website.
J. Leachim’s new website now features a sleek new look, but the main raison d’être proves to be the new Guitar Builder. Now you can spec your very own J.L.G.-instrument down to the smallest detail, and try out how different choices impact on the final price.
Jan Merivirta’s J. Leachim Guitars is still a young company, yet it already has managed to gain a reputation among guitarists.
Kitarablogi.com has had the pleasure to test drive two J.L.G.-models – a heavily relic’d S&T-Style, along with a brand-new addition to the lineup, the semiacoustic Royal.
J. Leachim has also started to import Mojotone pickups from the USA, recently – in addition to the Mojotone-equipped review guitars, I received three further instruments carrying Mojotone pickups to try out.
****
J. Leachim Guitars have really made a mark with their heavily relic’d guitars and basses. It’s true, you can also order a ”mint” condition instrument from J.L.G., but many players have decided to go for the added mojo of a pre-worn guitar.
The J. Leachim S&T-Style (price approximately 1.600 €; includes a hard case and a custom-made leather strap) is such a mojo machine – a players solidbody electric, that combines a Stratocaster-type body with a Tele-style neck.
The S&T’s neck sports a relic’d satin finish, as well as a classy set of Kluson-style machine heads.
The guitar’s Wilkinson Vintage vibrato looks extremely worn, too.
This bridge is based on a vintage Fender bridge, but it features two practical improvements:
The vibrato arm is push fit with adjustable action, while the vibrato block has the string channels drilled so that they follow the octave compensation, which keeps the string pressure on the saddle uniform across all strings.
S&T-Style uses four vibrato springs for a very positive, muscular vibrato action that managed to stay on the right side of stiff.
The review guitar’s alder body looks like the guitar has been regularly used (and abused) on sweaty club stage for the last 50 years.
The Electrosocket jack receptacle keeps the Telecaster look, while offering much easier access for servicing and repairs that Fender’s original part.
****
The J. Leachim Royal (1.600 €; includes hard case and certificate of authenticity) is a step in a new direction for J.L.G. – it’s a thinline semiacoustic guitar.
The body shape owes a lot to the venerable Telecaster, but this isn’t a straight copy, though, as it is built in an involved, multilayered fashion.
The Royal’s one-piece bird’s eye maple neck is a true thing of beauty.
The tuners are Wilkinson’s updates of vintage Kluson machines.
Bird’s eye maple and abalone dots – sure looks like Custom Shop-luxury to me!
The chunky bridge on the Royal is a quality piece of hardware, but probably not the best choice on this model. The thick base means that the bridge saddles have to adjusted quite low to achieve a comfortable action. This in turn results in the sharpish height-adjustment grub screws protruding quite some way above the top of the saddles. Shorter grub screws would make this guitar more comfortable for the plectrum hand.
The J. Leachim Royal’s body is made in the UK (in Nottingham) by a small company called Bodge Fabrications (pun intended!).
The beautifully sculpted Bodge body is a layered affair made from walnut, maple, and mahogany. If you love nice woods, like I do, this body will sen shivers of delight down your spine.
The back of the body features a rib cage bevel for added carrying comfort.
The added maple block inside the neck pocket adds stiffness to the Royal’s neck joint.
****
J. Leachim’s S&T-Style is a very ergonomically sound instrument:
This guitar is lightweight, and sports a rounded 60s-style Tele neck that feels great. The fret-job is very smooth. This guitar is a fantastic player, and its vibrato works as smoothly as can be expected in a quality instrument in this price range.
This S&T-Style came equipped with a Mojotone Rene Martinez Texas Strat pickup set. Rene Martinez was Stevie Ray Vaughan’s guitar technician, so it’s no wonder these pickups are specifically tailored to give you SRV-style tones.
The neck and (reverse-wound) middle pickup use Alnico III magnets for a bright sound with a sharp attack and a fantastically dynamic response. The bridge pickup is wound a little hotter and comes loaded with more powerful Alnico V magnets for a more muscular tone.
Here are two audio clips of the S&T-Style:
As a demo track I chose to record my own cover version of Stevie Ray Vaughan’s guitar solo on David Bowie’s hit China Girl (all guitar tracks have been recorded with the J.L.G S&T-Style):
****
J.L.G.’s Royal is a classy newcomer in the company’s range of models.
The Royal is all about the feel and sound of wood. This is a guitar that’s very hard to put down once you’ve picked it up. The semiacoustic body adds a charming vocal quality to this model’s acoustic tone.
This Royal comes with a Mojotone set of humbucker-sized P-90 pickups, which offer you a range of different sounds, from Jazz all the way to gritty Rock.
The neck pickups is built around an Alnico IV magnet, while the slightly hotter bridge pickup comes with an Alnico V magnet:
Carlos Santana used a P-90-equipped Gibson SG Special at the beginning of his career (for example at Woodstock), which prompted me to record a Santana-tinged demo track with the J. Leachim Royal:
****
Additionally, I got the chance to check out these three Mojotone pickup sets:
A J.L.G. TeleGacy loaded with Mojotone’s ’59 PAF Clone Reverse Zebra humbuckers:
A Fender Adam Clayton Signature Jazz Bass with a Mojotone 70s Clone JB Set.
A J.L.G. TeleGacy with a pair of covered Mojotone ’59 PAF Clone humbuckers. This guitar sported push/pull-switches to split the humbuckers for single coil type tones:
****
Finland really is blessed with a very diverse list of homegrown guitars, and J. Leachim is definitely one company to keep on your radar.
J. Leachim’s S&T-Style will make you boogie till the cows come home, and the company’s new Royal model is a beautiful new take on the Thinline Telecaster theme.
****
J. Leachim Guitars S&T-Style + Royal
S&T-Style – 1.600 €
Royal – 1.600 €
Contact: J. Leachim Guitars
****
Pros:
+ designed and hand finished in Finland
+ quality of finish
+ workmanship
+ playability
+ sound
Cons:
– protruding bridge saddle screws (Royal only)
Jan Merivirran perustama J. Leachim Guitars on vielä melko nuori yritys, mutta se on jo onnistunut nousemaan tietoisuuteen kitaristien keskuudessa.
Tässä jutussa testataan kahta eri J.L.G.-kitaramallia – reilusti relikoutu S&T-Style, sekä firman uusi, puoliakustinen Royal.
J. Leachim on hiljattain myös alkanut tuoda Suomeen huippulaadukkaita Mojotone-mikrofoneja USA:sta – testikitaroiden lisäksi sain vielä kolme eri Mojotone-malleilla varustettua soitinta kokeiltavaksi.
****
J. Leachim Guitarsin erikoisalaa ovat – usein hyvin rankalla kädellä toteutetut – Relic-viimeistelyt. Totta, firmalta saa myös täysin ”koskemattomia” soittimia, mutta moni kitaristi on valinnut relikoidun J.L.G.-kitaran juuri viimeistelyn tuoman mojon vuoksi.
S&T-Style (1.600 €; laukku ja custom-hihna kuuluvat hintaan) on juuri tällainen mojo machine – soittamista varten tehty sähkökitara, jossa yhdistyvät sulavasti Fender Telecasterin kaula ja Stratocasterin runko.
S&T:n relikoidussa kaulassa on mattaviimeistely, sekä laadukkaat Kluson-tyyliset virittimet.
Kitaran Wilkinson Vintage -vibrato näyttää todella kuluneelta.
Vibratalla on muuten tarkka kopio vahnasta Strato-tallasta, paitsi että vibrakampea työnnetään tallassa olevaan nylonkaulukseen, jonka ansiosta kammen istuvuutta on parannettu tuntuvasti.
S&T-Stylen vibratallassa käytetään neljä jousta, ja tuntuma on sopivasti jämäkkä, muttei liian jäykkä.
Soittimen leppärunko näyttää kuin sitä olisi käytetty jo ainakin 50 vuotta klubikiertueilla.
Electrosocket-jakkikupin ansiosta jakin huolto tai vaihto käy paljon helpommin kuin perinne-Teleissä.
****
J. Leachim Royal (1.600 €; laukku ja aitoustodistus kuuluvat hintaan) on firmalle uusi aluevaltaus – se on thinline-tyylinen puoliakustinen sähkökitara.
Rungon muoto on eittämättä hieman Telecaster-tyylinen, mutta todellisuudessa sillä on taidokas, monikerroksinen rakenne.
Royalin yksiosainen, linnunsilmävaahterasta veistetty kaula on erittäin kaunis.
Soittimen nykyaikaiset Kluson-kopiot tulevat Wilkinsonilta.
Linnunsilmävaahtera ja otemerkit abalone-helmiäisistä – tässä voisi jo puhua aidosta Custom Shop -meiningistä!
Royalin tanakka talla on kyllä sinänsä erittäin laadukas valinta, mutta sen pohjalevy on niin jämäkkä, että tässä kitaramallissa tallapalojen korkeussäätöön tarkoitetut ruuvit jäävät törröttämään hieman liikkaa tallan yläreunan yli. Lyhyemmät ruuvit olisivat paljon mukavammat plektrakädelle.
J. Leachim Royal -kitaran puoliakustinen runko tulee pieneltä englantilaiselta soitinpajalta nimeltään Bodge Fabrications.
Tässä piilee brittihuumori, sillä sana bodge (kirjoitetaan myös botch) tarkoittaa ”möhliä”, ”hutiloida” tai ”toheloida”.
Bodge-runko on nimittäin tehty erittäin huolellisesti ja kauniisti. Rungon rakenne on monikerroksinen, ja siihen käytetään pähkinäpuuta, vaahteraa, sekä mahonkia.
Rungon kansi on myös kaareva reunoissaan…
…ja sen kääntöpuolelta löytyy myös ns. mukavuusviiste.
Kaulataskuun liimattu vaahterapala lisää lujuutta Royalin ruuviliitokseen.
****
J. Leachim S&T-Stylen ergonomia on erinomainen:
Soitin on kevyt ja sen ’60-tyylinen pyöreä Tele-kaula istuu erittäin hyvin ainakin omaan käteeni. S&T:n nauhatyö on kiitettävällä tasolla. Soittimen tatsi on kohdallaan ja kitaran vibratalla toimii niin kuin pitää tämän hintaisessa laatusoittimessa.
Tähän S&T-Styleen on asennettu Mojotonen Rene Martinez Texas Strat -mikkisetti. Martinez oli Stevie Ray Vaughanin kitarateknikko, ja hän on kehittelyt tätä settiä juuri SRV-tyylistä musiikkia varten.
Kaula- ja keskimikrofoneilla on Alnico III -magneetteja, jotta soundissa olisi kirkas atakki, sekä erinomainen dynamiikka. Tallamikrofoni on hiukan tuhdimpaa Texas-sorttia, jossa paksummasta kelasta ja voimakkaammista Alnico V -magneeteista lähtee isompi soundi.
Tässä S&T-Stylen ääninäyteet:
Demobiisiksi äänitin oman version Stevie Ray Vaughanin kitarasoolosta David Bowien China Girl -biisissä (kaikki kitararaidat soitettu J.L.G. S&T-kitaralla):
****
J.L.G. Royal on mielestäni upea soitin, ja J. Leachim Guitarsille onnistunut uusi aluevaltaus.
Puufaneille tämä on ihan vastustamaton sähkökitara, jossa soitettavuus ja ulkonäkö ovat erinomaisessa tasapainossa. Puoliakustisuus tuo mukavasti laulumaista klangia Royalin akustiseen sointiin.
Royal-mallissa käytetään Mojotonen humbucker-kokoisia P-90-mikrofoneja, joista löytyy sekä Jazz- että Rock-tyylisiä soundeja.
Kaulamikrofonissa on Alnico IV -magneetti, kun taas tallamikissä käytetään Alnico V -magneettia ja hieman enemmän käämilankaa:
Carlos Santana käytti uransa alussa (esimerkiksi Woodstockissa) kahdella P-90:llä varustettua Gibson SG Special -kitaraa. Isona Santana-fanina minun piti luonnollisesti äänittää samantyylinen demobiisi J. Leachim Royalilla:
****
Sain myös nämä kolme Mojotone-mikrofoneilla varustettua soitinta kokeiltavaksi:
J.L.G. TeleGacy Mojotone ’59 PAF Clone Reverse Zebra -humbuckereilla:
Fender Adam Clayton Signature Jazz Bass, jossa oli Mojotone 70s Clone JB -mikrofonit asennettuina:
J.L.G. TeleGacy kuorillisilla Mojotone ’59 PAF Clone -humbuckereilla. Tämän kitaran kytkennössä oli nostokytkimet volume-potikoissa, joilla saadaan mikrofonit puolitettua:
****
Miksi mennä merta edemmäs kalaan, kun koti-Suomesta saa niin laadukkaita soittimia?
J. Leachim S&T-Stylessa on mojoa vaikka muille jakaa, kun taas J.L.G. Royal on erittäin onnistunut muunnelma Thinline Telecaster -teemasta.
****
J. Leachim Guitars S&T-Style + Royal
S&T-Style – 1.600 €
Royal – 1.600 €
Lisätiedot: J. Leachim Guitars
****
Plussat:
+ sunniteltu ja viimeistelty Suomessa
+ viimeistelyn laatu
+ työnjälki
+ soitettavuus
+ soundi
Miinukset:
– tallapalojen säätöruuvit (vain Royal-mallissa)
Demo Track (cover of the guitar solo section from David Bowie’s ”China Girl”)
• Bass: Fender Adam Clayton Signature Jazz Bass with Mojotone 70s Clone JB pickups
• Guitar: J. Leachim Guitars S-Style with Mojotone René Martinez Texas Strat pickups
• Rhythm guitars – left channel: middle + bridge PUs; right channel: neck + middle PUs
• Lead guitar – neck PU
• Bass recorded using a SansAmp Bass Driver DI
• Guitar amp: Blackstar HT-1R
Contact: J. Leachim Guitars
You could call J. Leachim Guitars Finland’s answer to Nash Guitars. Just like the American maker, JLG, too, don’t make their guitars from scratch, from the raw wood. Instead, J. Leachim assembles guitars from bought in unfinished necks and bodies, as well as parts and hardware sourced from a number of reputable sources. J. Leachim Guitars’ forte lies in their finish work, and the relicing of guitars.
J. Leachim’s main man, Jan Merivirta, supplied Kitarablogi.com with an example of his Jazzcaster model, which sports a pristine, “NOS” nitro finish.
****
The J. Leachim Guitars Jazzcaster (prices start from approx. 1,300 €; hard case incl.) is a very enticing mix of different classic guitars:
The Jazzcaster’s maple neck has been sourced from Northwest Guitars. It’s a Tele-style neck sporting jumbo frets, as well as a modern fretboard radius of 9.5 inches.
The Guitarbuild body has been crafted from very lightweight swamp ash. Filtertron-sized pickup routs have been added at the J. Leachim workshop.
J. Leachim Guitars clearly know how to use nitro lacquer properly:
The body has received an exquisite, thinly applied gloss finish in Surf Green, while the neck has been finished with a thin satin clear coat.
The fretwork on the Jazzcaster is great. The rosewood fingerboard comes with 21 jumbo-sized frets.
The top nut has been carved from a piece of genuine bovine bone. Some may find the nut’s shaping a tad angular, but I don’t mind; it’s only cosmetics, after all.
A nice set of lightly-aged Klusons takes care of tuning duties on this J. Leachim model.
The Jazzcaster’s bridge and vibrato tailpiece have both been sourced from WD Music:
The vibrato is a version of the Fender Jazzmaster/Jaguar-vibrato, albeit without the original’s lock-off mechanism. The original locking mechanism is notoriously difficult to set up properly, so leaving it off is actually a good thing (in the view of most guitarists).
Many guitarists today dislike the original Jazzmaster-bridge, too, because the individual height-adjustment screws on the bridge saddles tend to work themselves loose with modern (light gauge) strings. Originally, this bridge – as well as the vibrato – has been designed to work with the stiffer string sets of the late 1950s (mostly 012 or 013 sets). With a set of 010s or 009s the Jazzmaster-bridge’s adjustment screws tend to rattle a lot.
Many modern makers – like J. Leachim Guitars – substitute the Jazzmaster-bridge with a Fender Mustang-bridge for this very reason. The Mustang-bridge is a direct replacement, and it uses differently sized bridge saddles to preset the fretboard radius permanently, so nothing can work itself loose and rattle.
Gretsch Filtertron-style pickups are the ”in” thing at the moment.
J. Leachim’s Jazzcaster comes with a pair of TV Jones-pickups – there’s a vintage-type TV Classic in the neck position, and a more powerful Powertron model placed near the bridge.
The customer who ordered this particular Jazzcaster specified a reverse tone control (working clockwise), so this is what can be found on this instrument.
J. Leachim Guitars use a stereo phone jack, which keeps a firmer grip on the guitar lead’s plug, as well as making sure you always have a good connection to ground.
****
In my view, the J. Leachim Jazzcaster very successfully blends the ergonomics of the Jazzmaster body with a Gretschy tone. Thanks to its very smooth Jazzmaster-vibrato, the JLG Jazzcaster has a more open sound than, for example, a Cabronita Telecaster.
The Jazzcaster plays like a dream, as long as you’re willing to live with the typical, well-known compromises of the Jazzmaster/Jaguar-vibrato.
With modern, slinky strings, big bends – especially, when played higher up the neck – can quite easily make the high e-string jump out of its bridge groove. In a way this isn’t so much a fault, but more of a feature of this vibrato system, because the strings cross the bridge at a relatively shallow angle. With the stiff string sets of the late Fifties the system works fine, but for huge Blues bends with a contemporary 010-gauge set you should maybe invest in an additional bridge roller.
I would like to see a smoother taper on the tone control, though. On the review instrument the treble roll-off was more a matter of on or off, with everything happening right at the end of of the knob’s travel.
The Jazzcaster has a beautiful acoustic tone, with a bell-like ring and an open, yet firm body.
TV Jones’ acclaimed Filtertron-style pickups seem like a perfect fit for this model, adding a good deal of chime and twang, without sounding too bright or biting. Being humbuckers, the TV Jones pickups are also immune against hum and buzz, unlike a traditional Jazzmaster’s singlecoil units, which are not a million miles removed from a Gibson P-90.
This clip gives you an idea of the J. Leachim Jazzcaster’s clean sounds (starting with the neck pickup):
When plugged into an overdriven channel, the Jazzcaster wins you over with a chunky, aggressive and compact voice, which is just the ticket for Seventies-style Rock or Punk. Famous Filtertron-users in the Rock genre include AC/DC’s original rhythm guitarist Malcom Young, and the Who’s Pete Townshend, who frequently used Gretsch guitars as his ”secret weapon” in the studio.
Here’s the track from the Youtube-video – ”Seabird Flavour (Homage to Peter Green)”:
There are three rhythm parts – left channel (neck pickup), centre (neck pickup), and right channel (both pickups) – as well as the lead part, which uses both pickups (and the vibrato tailpiece).
****
In my view, J. Leachim’s Jazzcaster is a beautiful, and very well-made, Fender-inspired guitar, with a sound that’s all its own. You could think the Jazzcaster was only for Jazz or Country, but in reality this fine guitar covers a much wider area of musical styles.
In any case, J. Leachim Guitars is yet another Finnish guitar brand worth keeping on your radar.
****
J. Leachim Guitars Jazzcaster
Price approx. 1,300 € (incl. hard case)
Contact: J. Leachim Music
****
Pros:
+ workmanship
+ finish
+ playability
+ smooth vibrato action
+ sound
Cons:
– shallow string angle across bridge (read the review)
– tone control could work smoother
Riihimäkiläistä J. Leachim Guitarsia voisi kutsua Suomen vastineeksi amerikkalaiselle Nash Guitarsille. Samoin kuin Nash Guitarsissa myös JLG:ssäkään ei rakenneta soittimia suoraan raa’asta puusta, vaan firmassa keskitytään puolivalmiiden runkojen ja kaulojen viimeistelyyn, osien relikointiin (jos toivottu), sekä kitaroiden kokoamiseen.
Saimme J. Leachimin pomolta, Jan Merivirralta, juuri valmistuneen Jazzcaster-mallin, joka on yksi firman ei-relikoiduista soittimista.
****
J. Leachim Guitarsin Jazzcaster (hintaluokka noin 1.300 €; kova laukku kuuluu hintaan) on mielenkiintoinen ja tutunoloinen yhteentörmäys eri klassikkokitaroiden aineksista:
Jazzcasterin kaula on Northwest Guitarsilta hankittu nykyaikainen Tele-kaula jumbonauhoilla, sekä (alkuperäistä hieman loivemmalla) 9,5-tuumaisella otelaudan radiuksella.
Erittäin kevyt suosaarnirunko tulee Guitarbuildin valikoimasta, ja siihen on lisätty J. Leachimin pajassa oikean mittaiset kolot Filtertron-tyypisille mikeille.
J. Leachimissä tiedetään ilmiselvästi miten nitrolakkaa käytetään oikein:
Rungon erittäin ohut, kiiltävä Surf Green -viimeistely on suorastaan herkullisen näköinen, kun taas kaulan satiinipinta tuntuu todella mukavalta.
Jazzcasterin nauhatyö on kiitettävällä tasolla. Ruusupuiseen otelautaan on asennettu 21 jumbo-kokoista nauhaa.
Soittimen satula on aitoa naudanluuta. Satulan ulkoreunojen kulmikkuus on pelkästään kosmeettinen makuasia, joka ei ainakaan minua haittaa pätkäkään.
Tässä J. Leachim soittimessa käytetään hienoja – ja kevyesti vanhoitettuja – Kluson-virittimiä.
Jazzcasterin talla ja vibrato tulevat WD Musicilta:
Vibrato on firman versio Fenderin Jazzmaster/Jaguar-vibrasta. Tarkkasilmäinen lukija on varmaan jo huomannut, että tässä versiossa alkuperäinen lukitusnappi puuttuu. Monien mielestä tämä on kuitenkin hyvä asia, koska alkuperäisen Fender-vibran lukitusmekanismi on melko hankala säätää toimivaksi.
Nykykitaristeille alkuperäinen Jazzmaster-tallakin on usein harmaiden hiuksien aiheuttaja. Tallapalojen yksittäiset säätöruuvit toimivat nimittäin suhteellisen hyvin ainoastaan 1950-luvun paksuilla kielisatseilla. Kevyillä nykysatseilla pikkuruiset säätöruuvit alkavat usein löystyä omatoimisesti soiton aikana, ja räminä voi alkaa.
Helpoin lääke tähän ongelmaan on käyttää Jazzmaster-tallan sijaan Fender Mustang -kitaran tallaa – se on muuten samanlainen, mutta Mustang-tallassa otelaudan kaarevuutta kompensoidaan eripaksuisilla tallapaloilla.
Gretsch Filtertron -tyyliset humbuckerit ovat tällä hetkellä erittäin ”in”.
J. Leachim Jazzcasteriin on asennettu kaksi TV Jones -mallia – vintage-tyylinen TV Classic on valittu kaulamikrofoniksi, kun taas tallamikrofonina toimii selvästi alkuperäistä tuhdimpi Powertron.
Tilaajan toiveesta tässä Jazzcasterissa on käänteisesti toimiva tone-potikkaa.
J. Leachim Guitarsin stereojakki pitää plugia tiukasti paikoillaan ja lisää maadoituksen toimintavarmuutta.
****
Tämä Jazzcaster-kitara yhdistää onnistuneesti Jazzmasterin ergonomiaa ja soitettavuutta Gretsch-maiseen soundiin. Sulavasti toimivan vibran ansiosta J. Leachim -kitaran soinnissa on kuitenkin hieman enemmän avoimuutta kuin sellaisissa risteyksissä kuin esimerkiksi Cabronita Teleissä.
Jazzcasterin soitettavuus on ensiluokkaista, kun vaan ottaa huomioon Jazzmaster- ja Jaguar-faneille tutut rajoitukset:
Nykyaikaisilla (lue: ohuilla) kielillä suuret Blues-venytykset (etenkin ylänauhoilla) nostavat usein korkean e-kielen ulos tallapalan uralta. Tämä on enemmän ominaisuus kuin vika, koska Jazzmaster-vibra – jossa kielet menevät tallan yli suhteellisen loivassa kulmassa – on suunniteltu 1950-luvun lopussa käytettäväksi hiotun 013-kielisatsin kanssa. Isot bendaukset 010-satsilla onnistuvat tällä vibratolla esimerkiksi asentamalla vibratoon kieliä alas vetävän lisärullan.
Ainoa pieni kritiikkikohta koskee tässä kitarassa tone-säätimen toimintaa, jossa diskantin vaimennus tapahtuu vasta ihan liikeradan lopussa.
Jazzcasterin kaunis akustinen ääni on kellomaisen helisevä ja hyvin avoin, muttei missään nimessä liian kevyt.
TV Jonesin Filtertron-tyyliset mikrofonit ovat mielestäni todella hyvä valinta tähän malliin, koska ne lisäävät soundiin oman twänginsä, joka on kuitenkin vähemmän pureva kuin esimerkiksi perinteinen Telecaster-tallamikki. Kaksikelaisina TV Jonesit ovat myös hyvin immuuneja ulkoisia häiriöitä vastaan, jotka voivat olla tavallisissa Jazzmaster-mikrofoneissa oikea riesa.
Tässä esimerkkejä J. Leachim Jazzcasterin puhtaista soundeista (alkaen kaulamikrofonista):
Särön kanssa Jazzcasterista lähtee loistavan ärhäkkä ja sopivan kompakti ääni, joka sopii mainiosti jopa 1970-luvun Rockiin ja Punkiin. Tunnetuin Filtertron-käyttäjä Rock-piireissä on ollut varmaan AC/DC:n Malcom Young. Myös Pete Townshend (The Who) käytti 70-luvulla usein Gretsch-kitaroita Filtertron-mikeillä ”salaisena aseena” studiossa, juuri niiden erikoisen särösoundin takia.
Viimeiseksi vielä videon ääniraita – ”Seabird Flavour (Homage to Peter Green)”:
Biisissä on kolme komppikitaraa – vasen kanava (kaulamikki), keskellä (kaulamikki) ja oikea kanava (molemmat yhdessä) – sekä molempia mikrofoneja (ja myös vibratallaa) käyttävä soolokitara.
****
J. Leachim Jazzcaster on mielestäni hyvin kaunis ja laadukas Fender-henkinen kitara omalla soundilla ja virtaviivaistetulla elektroniikalla. Ensisilmäyksellä Jazzcasteria voisi ehkä lokeroida pelkäksi Jazz- ja Country-kitaraksi, mutta todellisuudessa kitaran soundilliset antimet kattavat huomattavasti laajemman kirjon musiikkityylejä.
J. Leachim Guitars on joka tapauksessa yksi suomalainen tekijä lisää, jota tästedes kannattaa pitää silmällä.
****
J. Leachim Guitars Jazzcaster
Hintaluokka 1.300 € (sis. kovan laukun)
Lisätiedot: J. Leachim Music
****
Plussat:
+ työnjälki
+ viimeistely
+ soitettavuus
+ pehmeästi toimiva vibrato
+ soundi
Miinukset:
– kielten loiva kulma tallan yli (katso teksti)
– tone-säätimen ”jyrkkyys”
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 