Testipenkissä: J. Leachim Guitars Jazzcaster

Riihimäkiläistä J. Leachim Guitarsia voisi kutsua Suomen vastineeksi amerikkalaiselle Nash Guitarsille. Samoin kuin Nash Guitarsissa myös JLG:ssäkään ei rakenneta soittimia suoraan raa’asta puusta, vaan firmassa keskitytään puolivalmiiden runkojen ja kaulojen viimeistelyyn, osien relikointiin (jos toivottu), sekä kitaroiden kokoamiseen.

Saimme J. Leachimin pomolta, Jan Merivirralta, juuri valmistuneen Jazzcaster-mallin, joka on yksi firman ei-relikoiduista soittimista.

****

J. Leachim Guitarsin Jazzcaster (hintaluokka noin 1.300 €; kova laukku kuuluu hintaan) on mielenkiintoinen ja tutunoloinen yhteentörmäys eri klassikkokitaroiden aineksista:

Jazzcasterin kaula on Northwest Guitarsilta hankittu nykyaikainen Tele-kaula jumbonauhoilla, sekä (alkuperäistä hieman loivemmalla) 9,5-tuumaisella otelaudan radiuksella.

Erittäin kevyt suosaarnirunko tulee Guitarbuildin valikoimasta, ja siihen on lisätty J. Leachimin pajassa oikean mittaiset kolot Filtertron-tyypisille mikeille.

J. Leachimissä tiedetään ilmiselvästi miten nitrolakkaa käytetään oikein:

Rungon erittäin ohut, kiiltävä Surf Green -viimeistely on suorastaan herkullisen näköinen, kun taas kaulan satiinipinta tuntuu todella mukavalta.

Jazzcasterin nauhatyö on kiitettävällä tasolla. Ruusupuiseen otelautaan on asennettu 21 jumbo-kokoista nauhaa.

Soittimen satula on aitoa naudanluuta. Satulan ulkoreunojen kulmikkuus on pelkästään kosmeettinen makuasia, joka ei ainakaan minua haittaa pätkäkään.

Tässä J. Leachim soittimessa käytetään hienoja – ja kevyesti vanhoitettuja – Kluson-virittimiä.

Jazzcasterin talla ja vibrato tulevat WD Musicilta:

Vibrato on firman versio Fenderin Jazzmaster/Jaguar-vibrasta. Tarkkasilmäinen lukija on varmaan jo huomannut, että tässä versiossa alkuperäinen lukitusnappi puuttuu. Monien mielestä tämä on kuitenkin hyvä asia, koska alkuperäisen Fender-vibran lukitusmekanismi on melko hankala säätää toimivaksi.

Nykykitaristeille alkuperäinen Jazzmaster-tallakin on usein harmaiden hiuksien aiheuttaja. Tallapalojen yksittäiset säätöruuvit toimivat nimittäin suhteellisen hyvin ainoastaan 1950-luvun paksuilla kielisatseilla. Kevyillä nykysatseilla pikkuruiset säätöruuvit alkavat usein löystyä omatoimisesti soiton aikana, ja räminä voi alkaa.

Helpoin lääke tähän ongelmaan on käyttää Jazzmaster-tallan sijaan Fender Mustang -kitaran tallaa – se on muuten samanlainen, mutta Mustang-tallassa otelaudan kaarevuutta kompensoidaan eripaksuisilla tallapaloilla.

Gretsch Filtertron -tyyliset humbuckerit ovat tällä hetkellä erittäin ”in”.

J. Leachim Jazzcasteriin on asennettu kaksi TV Jones -mallia – vintage-tyylinen TV Classic on valittu kaulamikrofoniksi, kun taas tallamikrofonina toimii selvästi alkuperäistä tuhdimpi Powertron.

Tilaajan toiveesta tässä Jazzcasterissa on käänteisesti toimiva tone-potikkaa.

J. Leachim Guitarsin stereojakki pitää plugia tiukasti paikoillaan ja lisää maadoituksen toimintavarmuutta.

****

Tämä Jazzcaster-kitara yhdistää onnistuneesti Jazzmasterin ergonomiaa ja soitettavuutta Gretsch-maiseen soundiin. Sulavasti toimivan vibran ansiosta J. Leachim -kitaran soinnissa on kuitenkin hieman enemmän avoimuutta kuin sellaisissa risteyksissä kuin esimerkiksi Cabronita Teleissä.

Jazzcasterin soitettavuus on ensiluokkaista, kun vaan ottaa huomioon Jazzmaster- ja Jaguar-faneille tutut rajoitukset:
Nykyaikaisilla (lue: ohuilla) kielillä suuret Blues-venytykset (etenkin ylänauhoilla) nostavat usein korkean e-kielen ulos tallapalan uralta. Tämä on enemmän ominaisuus kuin vika, koska Jazzmaster-vibra – jossa kielet menevät tallan yli suhteellisen loivassa kulmassa – on suunniteltu 1950-luvun lopussa käytettäväksi hiotun 013-kielisatsin kanssa. Isot bendaukset 010-satsilla onnistuvat tällä vibratolla esimerkiksi asentamalla vibratoon kieliä alas vetävän lisärullan.

Ainoa pieni kritiikkikohta koskee tässä kitarassa tone-säätimen toimintaa, jossa diskantin vaimennus tapahtuu vasta ihan liikeradan lopussa.

Jazzcasterin kaunis akustinen ääni on kellomaisen helisevä ja hyvin avoin, muttei missään nimessä liian kevyt.

TV Jonesin Filtertron-tyyliset mikrofonit ovat mielestäni todella hyvä valinta tähän malliin, koska ne lisäävät soundiin oman twänginsä, joka on kuitenkin vähemmän pureva kuin esimerkiksi perinteinen Telecaster-tallamikki. Kaksikelaisina TV Jonesit ovat myös hyvin immuuneja ulkoisia häiriöitä vastaan, jotka voivat olla tavallisissa Jazzmaster-mikrofoneissa oikea riesa.

Tässä esimerkkejä J. Leachim Jazzcasterin puhtaista soundeista (alkaen kaulamikrofonista):

Särön kanssa Jazzcasterista lähtee loistavan ärhäkkä ja sopivan kompakti ääni, joka sopii mainiosti jopa 1970-luvun Rockiin ja Punkiin. Tunnetuin Filtertron-käyttäjä Rock-piireissä on ollut varmaan AC/DC:n Malcom Young. Myös Pete Townshend (The Who) käytti 70-luvulla usein Gretsch-kitaroita Filtertron-mikeillä ”salaisena aseena” studiossa, juuri niiden erikoisen särösoundin takia.

Viimeiseksi vielä videon ääniraita – ”Seabird Flavour (Homage to Peter Green)”:

Biisissä on kolme komppikitaraa – vasen kanava (kaulamikki), keskellä (kaulamikki) ja oikea kanava (molemmat yhdessä) – sekä molempia mikrofoneja (ja myös vibratallaa) käyttävä soolokitara.

****

J. Leachim Jazzcaster on mielestäni hyvin kaunis ja laadukas Fender-henkinen kitara omalla soundilla ja virtaviivaistetulla elektroniikalla. Ensisilmäyksellä Jazzcasteria voisi ehkä lokeroida pelkäksi Jazz- ja Country-kitaraksi, mutta todellisuudessa kitaran soundilliset antimet kattavat huomattavasti laajemman kirjon musiikkityylejä.

J. Leachim Guitars on joka tapauksessa yksi suomalainen tekijä lisää, jota tästedes kannattaa pitää silmällä.

****

J. Leachim Guitars Jazzcaster

Hintaluokka 1.300 € (sis. kovan laukun)

Lisätiedot: J. Leachim Music

****

Plussat:

+ työnjälki

+ viimeistely

+ soitettavuus

+ pehmeästi toimiva vibrato

+ soundi

Miinukset:

– kielten loiva kulma tallan yli (katso teksti)

– tone-säätimen ”jyrkkyys”