Posts tagged ‘Kluson’

18/02/2015

Review: J. Leachim Guitars Jazzcaster

JLeachim 2

J Leachim Jazzcaster – beauty shot – black

You could call J. Leachim Guitars Finland’s answer to Nash Guitars. Just like the American maker, JLG, too, don’t make their guitars from scratch, from the raw wood. Instead, J. Leachim assembles guitars from bought in unfinished necks and bodies, as well as parts and hardware sourced from a number of reputable sources. J. Leachim Guitars’ forte lies in their finish work, and the relicing of guitars.

J. Leachim’s main man, Jan Merivirta, supplied Kitarablogi.com with an example of his Jazzcaster model, which sports a pristine, “NOS” nitro finish.

****

J Leachim Jazzcaster – full front – final med

The J. Leachim Guitars Jazzcaster (prices start from approx. 1,300 €; hard case incl.) is a very enticing mix of different classic guitars:

The Jazzcaster’s maple neck has been sourced from Northwest Guitars. It’s a Tele-style neck sporting jumbo frets, as well as a modern fretboard radius of 9.5 inches.

The Guitarbuild body has been crafted from very lightweight swamp ash. Filtertron-sized pickup routs have been added at the J. Leachim workshop.

J Leachim Jazzcaster – neck joint

J. Leachim Guitars clearly know how to use nitro lacquer properly:

The body has received an exquisite, thinly applied gloss finish in Surf Green, while the neck has been finished with a thin satin clear coat.

J Leachim Jazzcaster – headstock

The fretwork on the Jazzcaster is great. The rosewood fingerboard comes with 21 jumbo-sized frets.

The top nut has been carved from a piece of genuine bovine bone. Some may find the nut’s shaping a tad angular, but I don’t mind; it’s only cosmetics, after all.

J Leachim Jazzcaster – tuners

A nice set of lightly-aged Klusons takes care of tuning duties on this J. Leachim model.

J Leachim Jazzcaster – bridge

The Jazzcaster’s bridge and vibrato tailpiece have both been sourced from WD Music:

The vibrato is a version of the Fender Jazzmaster/Jaguar-vibrato, albeit without the original’s lock-off mechanism. The original locking mechanism is notoriously difficult to set up properly, so leaving it off is actually a good thing (in the view of most guitarists).

Many guitarists today dislike the original Jazzmaster-bridge, too, because the individual height-adjustment screws on the bridge saddles tend to work themselves loose with modern (light gauge) strings. Originally, this bridge – as well as the vibrato – has been designed to work with the stiffer string sets of the late 1950s (mostly 012 or 013 sets). With a set of 010s or 009s the Jazzmaster-bridge’s adjustment screws tend to rattle a lot.

Many modern makers – like J. Leachim Guitars – substitute the Jazzmaster-bridge with a Fender Mustang-bridge for this very reason. The Mustang-bridge is a direct replacement, and it uses differently sized bridge saddles to preset the fretboard radius permanently, so nothing can work itself loose and rattle.

J Leachim Jazzcaster – pickups

Gretsch Filtertron-style pickups are the ”in” thing at the moment.

J. Leachim’s Jazzcaster comes with a pair of TV Jones-pickups – there’s a vintage-type TV Classic in the neck position, and a more powerful Powertron model placed near the bridge.

J Leachim Jazzcaster – controls

The customer who ordered this particular Jazzcaster specified a reverse tone control (working clockwise), so this is what can be found on this instrument.

J. Leachim Guitars use a stereo phone jack, which keeps a firmer grip on the guitar lead’s plug, as well as making sure you always have a good connection to ground.

****

J Leachim Jazzcaster – body beauty 2

In my view, the J. Leachim Jazzcaster very successfully blends the ergonomics of the Jazzmaster body with a Gretschy tone. Thanks to its very smooth Jazzmaster-vibrato, the JLG Jazzcaster has a more open sound than, for example, a Cabronita Telecaster.

The Jazzcaster plays like a dream, as long as you’re willing to live with the typical, well-known compromises of the Jazzmaster/Jaguar-vibrato.

With modern, slinky strings, big bends – especially, when played higher up the neck – can quite easily make the high e-string jump out of its bridge groove. In a way this isn’t so much a fault, but more of a feature of this vibrato system, because the strings cross the bridge at a relatively shallow angle. With the stiff string sets of the late Fifties the system works fine, but for huge Blues bends with a contemporary 010-gauge set you should maybe invest in an additional bridge roller.

I would like to see a smoother taper on the tone control, though. On the review instrument the treble roll-off was more a matter of on or off, with everything happening right at the end of of the knob’s travel.

The Jazzcaster has a beautiful acoustic tone, with a bell-like ring and an open, yet firm body.

TV Jones’ acclaimed Filtertron-style pickups seem like a perfect fit for this model, adding a good deal of chime and twang, without sounding too bright or biting. Being humbuckers, the TV Jones pickups are also immune against hum and buzz, unlike a traditional Jazzmaster’s singlecoil units, which are not a million miles removed from a Gibson P-90.

This clip gives you an idea of the J. Leachim Jazzcaster’s clean sounds (starting with the neck pickup):

When plugged into an overdriven channel, the Jazzcaster wins you over with a chunky, aggressive and compact voice, which is just the ticket for Seventies-style Rock or Punk. Famous Filtertron-users in the Rock genre include AC/DC’s original rhythm guitarist Malcom Young, and the Who’s Pete Townshend, who frequently used Gretsch guitars as his ”secret weapon” in the studio.

Here’s the track from the Youtube-video – ”Seabird Flavour (Homage to Peter Green)”:

There are three rhythm parts – left channel (neck pickup), centre (neck pickup), and right channel (both pickups) – as well as the lead part, which uses both pickups (and the vibrato tailpiece).

J Leachim Jazzcaster – body beauty

****

J Leachim Jazzcaster – beauty shot 2

In my view, J. Leachim’s Jazzcaster is a beautiful, and very well-made, Fender-inspired guitar, with a sound that’s all its own. You could think the Jazzcaster was only for Jazz or Country, but in reality this fine guitar covers a much wider area of musical styles.

In any case, J. Leachim Guitars is yet another Finnish guitar brand worth keeping on your radar.

****

J. Leachim Guitars Jazzcaster

Price approx. 1,300 € (incl. hard case)

Contact: J. Leachim Music

****

Pros:

+ workmanship

+ finish

+ playability

+ smooth vibrato action

+ sound

Cons:

shallow string angle across bridge (read the review)

tone control could work smoother

13/02/2015

Testipenkissä: J. Leachim Guitars Jazzcaster

JLeachim 2

J Leachim Jazzcaster – beauty shot – black

Riihimäkiläistä J. Leachim Guitarsia voisi kutsua Suomen vastineeksi amerikkalaiselle Nash Guitarsille. Samoin kuin Nash Guitarsissa myös JLG:ssäkään ei rakenneta soittimia suoraan raa’asta puusta, vaan firmassa keskitytään puolivalmiiden runkojen ja kaulojen viimeistelyyn, osien relikointiin (jos toivottu), sekä kitaroiden kokoamiseen.

Saimme J. Leachimin pomolta, Jan Merivirralta, juuri valmistuneen Jazzcaster-mallin, joka on yksi firman ei-relikoiduista soittimista.

****

J Leachim Jazzcaster – full front – final med

J. Leachim Guitarsin Jazzcaster (hintaluokka noin 1.300 €; kova laukku kuuluu hintaan) on mielenkiintoinen ja tutunoloinen yhteentörmäys eri klassikkokitaroiden aineksista:

Jazzcasterin kaula on Northwest Guitarsilta hankittu nykyaikainen Tele-kaula jumbonauhoilla, sekä (alkuperäistä hieman loivemmalla) 9,5-tuumaisella otelaudan radiuksella.

Erittäin kevyt suosaarnirunko tulee Guitarbuildin valikoimasta, ja siihen on lisätty J. Leachimin pajassa oikean mittaiset kolot Filtertron-tyypisille mikeille.

J Leachim Jazzcaster – neck joint

J. Leachimissä tiedetään ilmiselvästi miten nitrolakkaa käytetään oikein:

Rungon erittäin ohut, kiiltävä Surf Green -viimeistely on suorastaan herkullisen näköinen, kun taas kaulan satiinipinta tuntuu todella mukavalta.

J Leachim Jazzcaster – headstock

Jazzcasterin nauhatyö on kiitettävällä tasolla. Ruusupuiseen otelautaan on asennettu 21 jumbo-kokoista nauhaa.

Soittimen satula on aitoa naudanluuta. Satulan ulkoreunojen kulmikkuus on pelkästään kosmeettinen makuasia, joka ei ainakaan minua haittaa pätkäkään.

J Leachim Jazzcaster – tuners

Tässä J. Leachim soittimessa käytetään hienoja – ja kevyesti vanhoitettuja – Kluson-virittimiä.

J Leachim Jazzcaster – bridge

Jazzcasterin talla ja vibrato tulevat WD Musicilta:

Vibrato on firman versio Fenderin Jazzmaster/Jaguar-vibrasta. Tarkkasilmäinen lukija on varmaan jo huomannut, että tässä versiossa alkuperäinen lukitusnappi puuttuu. Monien mielestä tämä on kuitenkin hyvä asia, koska alkuperäisen Fender-vibran lukitusmekanismi on melko hankala säätää toimivaksi.

Nykykitaristeille alkuperäinen Jazzmaster-tallakin on usein harmaiden hiuksien aiheuttaja. Tallapalojen yksittäiset säätöruuvit toimivat nimittäin suhteellisen hyvin ainoastaan 1950-luvun paksuilla kielisatseilla. Kevyillä nykysatseilla pikkuruiset säätöruuvit alkavat usein löystyä omatoimisesti soiton aikana, ja räminä voi alkaa.

Helpoin lääke tähän ongelmaan on käyttää Jazzmaster-tallan sijaan Fender Mustang -kitaran tallaa – se on muuten samanlainen, mutta Mustang-tallassa otelaudan kaarevuutta kompensoidaan eripaksuisilla tallapaloilla.

J Leachim Jazzcaster – pickups

Gretsch Filtertron -tyyliset humbuckerit ovat tällä hetkellä erittäin ”in”.

J. Leachim Jazzcasteriin on asennettu kaksi TV Jones -mallia – vintage-tyylinen TV Classic on valittu kaulamikrofoniksi, kun taas tallamikrofonina toimii selvästi alkuperäistä tuhdimpi Powertron.

J Leachim Jazzcaster – controls

Tilaajan toiveesta tässä Jazzcasterissa on käänteisesti toimiva tone-potikkaa.

J. Leachim Guitarsin stereojakki pitää plugia tiukasti paikoillaan ja lisää maadoituksen toimintavarmuutta.

****

J Leachim Jazzcaster – body beauty 2

Tämä Jazzcaster-kitara yhdistää onnistuneesti Jazzmasterin ergonomiaa ja soitettavuutta Gretsch-maiseen soundiin. Sulavasti toimivan vibran ansiosta J. Leachim -kitaran soinnissa on kuitenkin hieman enemmän avoimuutta kuin sellaisissa risteyksissä kuin esimerkiksi Cabronita Teleissä.

Jazzcasterin soitettavuus on ensiluokkaista, kun vaan ottaa huomioon Jazzmaster- ja Jaguar-faneille tutut rajoitukset:
Nykyaikaisilla (lue: ohuilla) kielillä suuret Blues-venytykset (etenkin ylänauhoilla) nostavat usein korkean e-kielen ulos tallapalan uralta. Tämä on enemmän ominaisuus kuin vika, koska Jazzmaster-vibra – jossa kielet menevät tallan yli suhteellisen loivassa kulmassa – on suunniteltu 1950-luvun lopussa käytettäväksi hiotun 013-kielisatsin kanssa. Isot bendaukset 010-satsilla onnistuvat tällä vibratolla esimerkiksi asentamalla vibratoon kieliä alas vetävän lisärullan.

Ainoa pieni kritiikkikohta koskee tässä kitarassa tone-säätimen toimintaa, jossa diskantin vaimennus tapahtuu vasta ihan liikeradan lopussa.

Jazzcasterin kaunis akustinen ääni on kellomaisen helisevä ja hyvin avoin, muttei missään nimessä liian kevyt.

TV Jonesin Filtertron-tyyliset mikrofonit ovat mielestäni todella hyvä valinta tähän malliin, koska ne lisäävät soundiin oman twänginsä, joka on kuitenkin vähemmän pureva kuin esimerkiksi perinteinen Telecaster-tallamikki. Kaksikelaisina TV Jonesit ovat myös hyvin immuuneja ulkoisia häiriöitä vastaan, jotka voivat olla tavallisissa Jazzmaster-mikrofoneissa oikea riesa.

Tässä esimerkkejä J. Leachim Jazzcasterin puhtaista soundeista (alkaen kaulamikrofonista):

Särön kanssa Jazzcasterista lähtee loistavan ärhäkkä ja sopivan kompakti ääni, joka sopii mainiosti jopa 1970-luvun Rockiin ja Punkiin. Tunnetuin Filtertron-käyttäjä Rock-piireissä on ollut varmaan AC/DC:n Malcom Young. Myös Pete Townshend (The Who) käytti 70-luvulla usein Gretsch-kitaroita Filtertron-mikeillä ”salaisena aseena” studiossa, juuri niiden erikoisen särösoundin takia.

Viimeiseksi vielä videon ääniraita – ”Seabird Flavour (Homage to Peter Green)”:

Biisissä on kolme komppikitaraa – vasen kanava (kaulamikki), keskellä (kaulamikki) ja oikea kanava (molemmat yhdessä) – sekä molempia mikrofoneja (ja myös vibratallaa) käyttävä soolokitara.

J Leachim Jazzcaster – body beauty

****

J Leachim Jazzcaster – beauty shot 2

J. Leachim Jazzcaster on mielestäni hyvin kaunis ja laadukas Fender-henkinen kitara omalla soundilla ja virtaviivaistetulla elektroniikalla. Ensisilmäyksellä Jazzcasteria voisi ehkä lokeroida pelkäksi Jazz- ja Country-kitaraksi, mutta todellisuudessa kitaran soundilliset antimet kattavat huomattavasti laajemman kirjon musiikkityylejä.

J. Leachim Guitars on joka tapauksessa yksi suomalainen tekijä lisää, jota tästedes kannattaa pitää silmällä.

****

J. Leachim Guitars Jazzcaster

Hintaluokka 1.300 € (sis. kovan laukun)

Lisätiedot: J. Leachim Music

****

Plussat:

+ työnjälki

+ viimeistely

+ soitettavuus

+ pehmeästi toimiva vibrato

+ soundi

Miinukset:

– kielten loiva kulma tallan yli (katso teksti)

– tone-säätimen ”jyrkkyys”

19/01/2015

Review: Vuorensaku T-Style Custom

****

Vuorensaku T headstock – preview – mid

Vuorensaku is a guitar maker from the Finnish town of Jyväskylä. Luthier-Artisan Saku Vuori repairs and builds all types of string instruments. Vuorensaku also winds his own brand of custom pickups.

When it comes to handcrafted instruments, Vuorensaku isn’t relying on any specific range of models, instead this is a true custom workshop which makes one-offs according to its customers’ wishes.

Saku Vuori is a member of The Guild of Finnish Luthiers.

****

Vuorensaku T-Style – full front – bgr

Saku sent us a recently finished solidbody electric for review – a very cool crossbreed of a Seventies Fender Telecaster Deluxe and a Fifties Gibson ES-5 Switchmaster. Vuorensaku’s guitars usually are designated by their serial number only, but for the sake of simplicity I will name this instrument the ”Vuorensaku T-Style Custom”.

Vuorensaku T-Style – full back – bgr

The T-Style Custom has been crafted from quality tonewoods:

The bolt-on neck has been carved from a piece of lightly flamed Canadian hard rock maple, and it features an Indian rosewood fretboard. The bound-top body consists of two pieces of very lightweight African mahogany. The centre glue line is virtually impossible to make out, thanks to Vuorensaku’s extremely crisp workmanship.

Vuorensaku T-Style – headstock – bgr

The Vuorensaku’s nut is crafted from genuine moose bone.

The fretboard comes with a modern, bend-friendly radius (9.5″) and sports 21 medium-sized stainless steel frets.

Vuorensaku T-Style – tuners – bgr

The T-Style Custom’s updated Kluson Deluxe-tuners may have that famous vintage look, but they work much more smoothly than their forebears from the 1950s.

Vuorensaku T-Style – back beauty – bgr

The neck joins the body in time-honoured fashion, using four wood screws and a rectangular steel plate.

Thanks to the T-Style Custom’s satin nitro-finish this instruments simply oozes with natural elegance, feeling very friendly to the touch.

Vuorensaku T-Style – bridge

Kluson’s fantastic Half-Size Tele-bridge is a clever way of bringing genuine Tele Twang to non-Tele guitars, as well as making it possible to use this type of bridge in combination with different bridge pickups.

Many guitarists still favour the (almost archaic) three-saddle Telecaster-bridge for its gorgeous tone, especially when it comes with three brass saddles (like this Kluson does). The threads for the intonation screws on the T-Style Custom’s bridge have been deliberately cut at an angle to improve the guitar’s intonation.

Vuorensaku T-Style – pickups 1 – bgr

Vuorensaku’s customer specified three Dog Ear-pickups for his dream guitar, so a set of said pickups was sourced from another Finnish maker – Rautia Guitars from Joensuu.

Veijo Rautia’s Dog Ear-set comprises a pair of splittable humbuckers for the neck and bridge positions, as well as a P-90-type singlecoil in the middle.

Vuorensaku T-Style – controls – bgr

The control panel has been turned the ”wrong” way around to facilitate easy master volume access.

Vuorensaku T-Style – electronics – bgr

Ingeniously, Saku Vuori has managed to fit all the necessary components into the guitar’s small traditional Tele control cavity:

The volume control comes equipped with a push/pull-switch for splitting the humbuckers. The five-way blade switch works like on a Fender Strat. As you can easily see from the photo the workmanship is very clean and the components are of top quality.

****

Vuorensaku T-Style – beauty 2 – bgr

The Vuorensaku T-Style Custom scores top marks for workmanship and playability! Handmade instruments of such high calibre always possess that little something extra, a special feel that is nigh on impossible to find in a mass-produced guitar.

The T-Style Custom is a lightweight instrument. With a slippery nylon strap you might even notice a hint of neck-heaviness, but nothing a nice leather strap couldn’t get to grips with easily.

The fat C-profile of this Vuorensaku’s neck is just what the doctor ordered. The combination of this profile with the modern fretboard radius and the gorgeous fretwork, makes for a fantastic playing feel that’s fast and easy to control. The setup was superb with a set of 010s and a low action (low-E: 2.1 mm/high-e: 1.5 mm).

Acoustically, the Vuorensaku sounds just like the prime exponent of a Fender-type guitar it is – open and ringing.

Played amplified, the T-Style Custom offers a broader, much more diverse picture, which isn’t really surprising, as the Vuorensaku comes equipped with a completely different set of pickups, compared to your run-of-the-mill Tele. The guitar’s three pickups, five-way switch, and humbucker split gives you a very cool selection of different Gibson- and Fender-style tones.

I love this Vuorensaku to bits, but I found a small point to moan about, too. The bridge pickup’s signal level is noticeably weaker than that of the neck pickup. This isn’t due to any shoddy workmanship, though, but rather down to the Dog Ear-type of pickup mounting, and a phenomenon many Gibson- and Epiphone-owners are well aware of. It’s very hard for a reviewer to criticise a custom-ordered guitar, because there’s always the possibility that the guitar was meant to perform in this way. Still, if this were my instrument, I’d ask Saku Vuori to add a small plastic shim (1.5-2 mm) beneath the bridge pickup to raise it closer to the strings.

The Rautia Guitars Dog Ear-set sounds fantastic. Thanks to the moderate output of the humbuckers, there’s never any danger of the sound getting mushy or ill-defined. The ’buckers also sound great in split-mode, and combining the two humbuckers with a rude-sounding P-90 in the middle position can only be described as a stroke of genius.

This clip gives you an idea of the guitar’s sounds with the humbuckers split (starting with the neck pickup):

Here we have a similar clip featuring the full humbuckers:

And to round it off, here’s the audio from the You Tube-video:

Vuorensaku T-Style – body beauty 1 – bgr

What a guitar! The Vuorensaku T-Style Custom is another excellent example of the fantastic quality of Finnish guitar-making. Too bad the owner wants his guitar back…

****

Vuorensaku T-Style Custom

Price range for a similar guitar: 2,500 – 3,000 €

A big ”thank you” goes to the promoter of the Rockkaamo Festival, Mr Jani Savolainen, for the loan of his guitar!

Pros:

+ Made in Finland

+ handcrafted

+ workmanship

+ playability

+ sound

Cons:

– balance between neck and bridge pickup

Vuorensaku T-Style – body beauty 2 – bgr

16/01/2015

Testipenkissä: Vuorensaku T-Style Custom

****

Vuorensaku T headstock – preview – mid

Vuorensaku on yhden miehen soitinpaja Jyväskylästä. Kielisoitinartesaani Saku Vuori korjaa ja rakentaa kaikenlaisia kielisoittimia. Tämän lisäksi Vuorensakulta saa myös käsintehtyjä kitaramikrofoneja.

Vuorensakulla ei ole valmista mallistoa, vaan yritys on aito custom-paja, jossa soittimet syntyvät käsityönä asiakkaiden toiveiden mukaan.

Saku Vuori on Suomen Soitinrakentajien Killan jäsen.

****

Vuorensaku T-Style – full front – bgr

Sain Sakulta testiin hiljattain valmistuneen sähkökitaran, joka on erittäin puoleensavetävä yhteentörmäys 1970-luvun Telecaster Deluxesta ja 50-luvun Gibson ES-5 Switchmasterista. Soittimella ei ole virallista nimeä (vaan ainoastaan sarjanumero), mutta kutsun sitä tätä testiä varten Vuorensaku T-Style Customiksi.

Vuorensaku T-Style – full back – bgr

T-Style Customin perustana toimivat laadukkaat soitinpuut:

Ruuvikaula on veistetty miedosti liekehtivästä kanadalaisesta vaahterasta, ja otelauta on intialaista ruusupuuta. Kitaran reunalistoitettu runko taas on tehty hyvin kevyestä afrikkalaisesta mahongista. Runko on tehty kahdesta vierekkäisestä palasta, mutta liimasaumaa on miltei mahdoton havaita – erittäin tarkkaa työtä siis.

Vuorensaku T-Style – headstock – bgr

Vuorensakun satula on valmistettu aidosta hirvenluusta.

Otelaudan radius on nykyaikainen (9,5 tuumaa), ja siihen on asennettu 21 keskikokoista nauhaa ruostumattomasta teräksestä.

Vuorensaku T-Style – tuners – bgr

T-Style Customin nykyaikaisissa, kromatuissa Kluson Deluxe -virittimissä on vintage-tyylinen ulkonäkö, mutta ne toimivat huomattavasti sulavammin kuin 1950-luvun alkuperäiset painokset.

Vuorensaku T-Style – back beauty – bgr

Tässä kitarassa käytetään perinteistä Fender-kaulaliitosta neljällä puuruuvilla ja suorakulmaisella teräslevyllä.

T-Style Customin mattapintaisen nitrolakkaviimeistelyn ansiosta soitin näyttää (ja tuntuu) erittäin orgaaniselta ja aistikkaalta.

Vuorensaku T-Style – bridge

Klusonin loistava Half-size Tele -talla mahdollistaa perinteisen Telecaster-tallan yhdistämistä muihin soitintyyppeihin tai mikrofoneihin.

Monien kitaristien mielestä alkuperäinen Telecaster-talla kolmella messinkitallapalallaan on soundillaan yhä paras talla sähkökitaralle. T-Style Customin Kluson-tallassa tallapalojen kierteet on leikattu tahallaan vinosti, mikä auttaa kitaran intonaatiossa.

Vuorensaku T-Style – pickups 1 – bgr

Vuorensakun asiakas toivoi omaan kitaraansa kolmen mikrofonin Dog Ear -setin, ja sellainen löytyi toisen suomalaispajan, joensuulaisen Rautia Guitarsin, valikoimasta.

Veijo Rautian mikrofonisettiin kuuluu kaksi puolitettavaa humbuckeria (kaula- ja tallamikki), sekä yksikelainen P-90 (keskimikki).

Vuorensaku T-Style – controls – bgr

Käännetty paneeli helpottaa pääsyä volume-potikkaan.

Vuorensaku T-Style – electronics – bgr

Saku Vuori on onnistunut mahduttamaan kaikki komponentit perinteisen (ahtaan) Tele-koloon:

Volume-potikkaan on piilotettu nostokytkin humbuckerien puolitusta varten. Viisiasentoinen kytkin taas toimii Strato-tyylisesti. Kuten kuvastakin näkyy, työnjälki on erittäin siisti ja käytetyt osat erittäin laadukkaita.

****

Vuorensaku T-Style – beauty 2 – bgr

Vuorensaku T-Style Custom -kitaran työnjälki ja soitettavuus on ensiluokkaista. Huippulaadukkaassa käsintehdyssä soittimessa on aina ”se jokin”, mikä on miltei mahdoton löytää suuren sarjatuotannon kitaroista.

T-Style Custom on hyvin kevyt soitin. Erittäin kevyen mahonkirungon takia on jopa huomattavissa lievä taipumus kaulapainoisuuteen liukkaan nylonhihnan kanssa. Nahkahihna tekee tästä taipumuksesta kuitenkin tehokkaasti lopun.

Tämän Vuorensakun lihaksikas kaulaprofiili (iso C) on juuri minun makuun. Yhdessä 9,5-tuumaisen otelautaradiuksen ja huipputrimmattujen teräsnauhojen kanssa, tästä muodostuu erittäin nopea ja tarkka soittoalusta. Kitara saapui testiin hyvin mukavassa trimmissä (matala E-kieli: 2,1 mm/korkea e-kieli: 1,5 mm).

Vuorensakun akustinen klangi on – yllätys, yllätys – hyvin Fender-mainen ja avoin.

Vahvistimen kautta soitettuna T-Style Custom -kitaran luonne eroaa luonnollisesti rivi-Telestä, koska Vuorensakun mikrofonivarustus on erilainen. Kolmen mikin, viisiasentoisen kytkimen ja humbuckerien puolituksen yhteispelistä saa yhdeksän hienoa laatusoundia Gibsonin ja Fenderin soundimaailmoista.

Pidän tästä Vuorensakusta kovasti, mutta löysin kuitenkin myös yhden kritiikkikohdan – tallamikrofoni on hieman hiljaisempi kuin kaulamikki. Tämä ei kuitenkaan ole laatuvika, vaan dog ear -kiinnitykseen liittyvä – ja monelta vanhalta Gibsonilta ja Epiphonelta tuttu – ongelma. Asiakkaan toiveiden mukaan tehtyä custom-soitinta on hyvin vaikea kritisoida tällaisissa asioissa, koska voi hyvinkin olla, että kitaraa on tarkoitettu juuri tällaiseksi. Jos tämä olisi minun soitin, pyytäisin kuitenkin tallamikrofonin alle noin kahden millin paksuisen muovilevyn, jolla koko tallamikrofonia saisi nostettua lähemmäs kieliä.

Rautia Guitars Dog Ear -setin soundi on vallan mainio. Humbuckereiden maltillisen tehon ansiosta soundi ei mene koskaan tukkoon. Mikrofonit kuulostavat hyviltä myös puolitettuina. Yksikelainen P-90-mikrofoni sopii soundiltaan ja teholtaan loistavasti settiin.

Tässä on audiopätkä kitaran soundivaihtoehdoista, silloin kun humbuckerit on puolitettu (alkaa kaulamikrofonilla):

Ja tässä samankaltainen pätkä täysillä humbuckerilla:

Lopuksi vielä You Tube -videon ääniraita:

Vuorensaku T-Style – body beauty 1 – bgr

Oli todella suuri ilo saada tutustua tähän Vuorensaku-kitaraan. Tämä soitin on jälleen yksi loistava esimerkki suomalaisen soitinrakennustaidon erittäin korkeasta tasosta. Valitettavasti minun on pakko palauttaa tämä kitara…

****

Vuorensaku T-Style Custom

hintaluokka noin 2.500 – 3.000 €

Suuri kiitos Rockkaamo-festivaalin pääpromoottorille Jani Savolaiselle kitaran lainaamisesta!

Plussat:

+ kotimainen

+ käsintehty

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ soundi

Miinukset:

– kaula- ja tallamikrofonin keskenäinen balanssi

Vuorensaku T-Style – body beauty 2 – bgr