Review: Hagström Viking P + Pat Smear Signature

Hagström Guitars’ new models, which had been announced at Frankfurt Musikmesse 2013, have finally arrived in Finland a few weeks ago!

Kitarablogi had the pleasure of receiving two of these guitars for testing:

The Viking P is a new version of Hagström’s very popular semi-acoustic, and it comes equipped with two Custom P-50 singlecoil pickups.

The Pat Smear Signature is a solid-body electric tailored to the Foo Fighters-guitarist’s needs.

****

The Hagström Viking is probably the company’s best-known guitar model, not least because of Elvis Presley’s use of a Viking during his legendary ’68 Comeback Special TV show.

The brand-new Hagström Viking P (street price in Finland around 650 €) adds a pair of P-90-style singlecoils to the mix.

The Viking P’s maple neck is glued into the body, which is made in traditional style from form-pressed plywood maple.

A solid wood centre block – made of what looks like nato or meranti – runs the full length of this instrument.

”Beautiful”, ”classic” and ”timeless” are fitting adjectives to describe Hagström’s bound headstock.

Graph Tech’s self-lubricating Black Tusq-material has been chosen for the Viking P’s nut.

The Hagström-branded tuning machines are modern enclosed units that work very well.

The deep black fingerboard of the Viking P has been crafted from Hagström’s proprietary Resinator-material, which is a composite of birch fibres and resin. Resinator aims to be a man-made alternative to ebony, offering similar properties in terms of stability, looks and sound.

The ’board sports 22 medium-sized frets, which have been installed cleanly and finished well.

Hagström have chosen a stylish and practical way of installing their own Custom P-50 pickups on this semi:

Instead of opting for traditional, so-called dog ear covers, which are screwed to the guitar’s top, the Viking P comes with two black soap bar units. Originally developed for solid-body guitars, soap bar pickups offer the advantage of height adjustment via two Phillips-head screws placed between the adjustable pole pieces. With traditional dog ears the only means of adjusting pickup balance is by using the pole pieces – and often this leaves the bridge unit sounding a tad weaker than the neck pickup.

The three-way toggle switch has been placed on the Viking’s top horn.

The solid centre block cuts down feedback howl very effectively, and it also allows for the use of sturdy hardware.

The control setup is traditional, offering separate volume and tone pots for each pickup.

****

The Hagström Pat Smear Signature (street price in Finland around 670 €) takes the company’s F-200-model as its starting point.

Pat liked the general shape of the F-200, but requested a thicker mahogany body with a bound maple top. In terms of thickness, we’re talking similar dimensions as on a PRS Guitars Custom 22, for example.

The Smear Signature features a set mahogany neck.

Any way you look at it – the Hagström headstock sure looks classy.

Pat Smear’s signature can be found on the back of the headstock.

It’s a Resinator fingerboard with 22 medium-sized frets on the Smear Signature also, but the position markers are large pearloid blocks here.

Mr Smear selected a pair of vintage-voiced Hagström Custom 58 -humbuckers for his signature model.

A special feature of this guitar is the toggle switch installation through a hole in the pickguard.

Even though the Pat Smear Signature isn’t equipped with a vibrato, the guitar comes with a roller bridge to ensure maximum tuning stability and string life.

Hagström’s idiosyncratic tailpiece is made up of six brass string retainers mounted onto a plexiglass plate.

There are four controls on the Smear-model, instead of the F-200’s single pair of master volume and master tone.

Both review guitars come with high-quality switches and pots.

****

Both review guitars suffered from a very slight bout of fretboard shrinkage due to dry weather conditions. It seems that Hagström’s Resinator composite doesn’t only look and feel like ebony, but also reacts to changes in air humidity in a similar fashion. Fretboard shrinkage isn’t a real ”fault” per se, but rather something that happens to a large proportion of new guitars. Luckily, your friendly guitar repair shop can take care of the sharpish fret ends easily and inexpensively.

The Hagström Viking P is of medium weight, and balances well in the lap or on a strap.

The neck profile is a flattish D, which feels great.

Straight out of the shipping-box the setup was spot-on. The Hagström Viking P comes factory-equipped with a 010-gauge string set. Thanks to the flat (15″) fingerboard radius and the low action (low E: 1.9 mm/high e: 1.6 mm) this Viking is a really comfortable player.

Due to its semi-acoustic build, the Viking P’s unamplified voice is quieter and closer to a solid-body than the acoustic performance of all-hollow thinlines, such as the Gibson ES-330 or the Epiphone Casino. Acoustically, the Viking P sounds clear and fresh.

Hagström’s fantastic Custom P-50 pickups add a nice shot of warmth and roundness to the mix, without clouding the Viking’s inherent clarity and dynamics.

There are great clean sounds on tap:

But the fun doesn’t end there, as the Viking P also delivers when it comes to the crunchy side of things, with its fat midrange and dynamic punch:

Due to the physical limitations inherent in single-coil pickups, high-gain sounds are always a somewhat tricky endeavour in P-90-equipped guitars. The sound is really great, but you have to decide for yourselves how much how much hum and buzz you can stomach:

****

Hagström’s Pat Smear Signature feels very comfortable, thanks to its rounded body shape and moderate weight.

This guitar’s neck is a slightly more rounded affair, when compared to the neck profile on Viking P, making it feel even better, in my opinion.

Again, the setup was great straight out of the box – a low action, such as the one on the Smear Signature (low E: 1.6 mm/high e: 1.4 mm), only works as well as it does here when the frets are level. This guitar plays like a dream.

Acoustically, this Hagström speaks with a strong and clear voice. The Smear-model features a healthy attack coupled with long and even sustain.

I really like Hagström’s vintage-voiced Custom 58-humbuckers, because their moderate output level leaves enough room for the guitar’s acoustic clarity and dynamics to shine through:

The crunchy tones of the Pat Smear Signature manage to combine clarity and Rock-muscle in a very appealing fashion:

****

These new Hagström-models are very welcome additions to the company’s range of models.

Of these two, the Viking P leans somewhat more in the vintage direction tonally, dishing out a delicious and rootsy P-90-fuelled alternative to Hagström’s regular Viking. The Pat Smear Signature is a signature model that can work for many friends of double-humbucker solid-bodies, even if you’re not familiar with the man’s oeuvre.

In any case, both Hagström-models are quality instruments at prices even the amateur can afford.

****

Hagström Viking P + Pat Smear Signature

Viking P – street price in Finland approx. 650 €

Pat Smear Signature – street price in Finland approx. 670 €

Finnish distributor: EM Nordic

A big thank you to DLX Music Helsinki for supplying the review instruments!

****

Pros (both models):

+ workmanship

+ playability

+ Hagström-pickups

+ sound

+ value-for-money

Cons (only Viking P):

– single-coil hum in high-gain

12/12/2013 1

Meet the makers: Amfisound Guitars

Amfisound Guitars is run by two master luthiers in the outskirts of the northern Finnish city of Oulu.

Sampo Leppävuori (say ’SUM-poe’) and Tomi Korkalainen (’Tommy’) met while studying at the Ikaalinen College of Crafts and Design. They became friends and decided to set up shop together near Sampo’s hometown.

Amfisound is able to offer a very wide selection of different guitar and bass models, because the company combines both Sampo’s and Tomi’s strengths.

Sampo Leppävuori loves classic bass and guitar designs, as you can see in Amfisound Guitars’ tasty Classic Line -models, such as the Halti-, Kaira-, Halla- and Kobalt-guitars.

These instruments are far from being straight copies of vintage guitars, though, as all Amfisound models feature a long list of updates and improvements (mostly in the hardware, electronics and pickup departments), as well as special Amfisound-features, such as the company’s special, heel-less set-neck joint.

Tomi Korkalainen’s creative activities are mostly zoned in on the Metal and Hard Rock genres, where he strives to come up with the ultimate Metal-guitars in terms of playablity, tone and visual impact.

Amfisound’s Extreme Line of Metal axes – comprising such guitars, as the Routa, Atrain, Railo and Roster models – bears clear testament to Tomi’s creative genius.

****

Kitarablogi: What’s the philosophy behind Amfisound Guitars?

Tomi: We wanted to set in motion a fresh and youthful custom guitar culture in Finland. Being based up here in the north strengthens our North-European image and appeal, which we try to underline further by making our guitars very visual. We came up with our Finnish model names around 2003/2004. The model names are quite easy to get to grips with even for foreigners, and it’s cool to hear them spoken in different accents at trade shows.

KB: Your visual approach sets you apart from many other makers.

Sampo: We had to come up ourselves with practically all of our special finishes, treatments and woodworking techniques. And you still keep on learning something new while working on new designs. When it comes to making guitars for the Hard ’n’ Heavy -crowd, there was basically no precedent over here in Finland. We simply had to dig in and come up with all the solutions by ourselves. All this hard graft has reaped rewards and Amfisound instruments are held in high regard at home as well as abroad. It is also great to be involved in the evolution of the art and culture of guitar-making in Finland. Since we started our company, people’s attitudes towards Finnish Metal guitars have changed dramatically for the better, which is a good indicator for the kind of mind-boggling progress guitar-making in this country has seen.

KB: How do you approach the building process?

Tomi: At the moment most of our instruments are ordered from abroad. Each order is treated individually, and each guitar is built by hand from start to finish. We don’t build in production runs, and we never use prefabricated bodies or necks, which is actually a great advantage for our customers. Our instruments are played by a lot of great artists from all sorts of different musical genres, in Finland and abroad. Our branding has taken a large leap in my opinion, when we introduced our current, round company logo. For us it means that we can make Amfisound Guitars a real Finnish guitar brand, instead of us being merely some small custom maker from northern Finland.

****

Amfisound Guitars’ range of models offers a very broad scope for customisation, because Sampo and Tomi want to make sure that each and every customer gets exactly the guitar or bass he or she wants.

Amfisound’s unbelievable custom finishes are fast becoming the stuff of guitar legend. These guys are real wizards when it comes to using the spray gun and the airbrush! Regardless of whether you want an instrument that looks like and ancient piece of wood, complete with runic writings, or rather a real shocker in neon green with leopard spots, the dynamic duo of Amfisound will do it with style.

****

Besides making their own models Amfisound Guitars also take on repair and customising work.

****

Every Amfisound instrument once started out as a heap of wooden planks.

Amfisound very often use native Finnish wood species, like figured arctic birch and black alder, in their body designs, alongside more exotic timber, such as African mahogany (khaya ivorensis).

Here’s a close-up of a stack of ebony fingerboard blanks. Naturally, Amfisound has all the necessary paperwork to prove it comes from legal sources.

If you’d rather have something more exotic for your guitar’s body, there are such alternatives as korina, which is also known as (black) limba.

A lot of work has gone into Sampo’s and Tomi’s own routing templates, jigs and fixtures. Most of the building process at Amfisound Guitars is old-school instrument-making.

A semi-solid version of the Amfisound Halti is in the works. The routing template gives you a good view on all the cavities that will be covered by the carved top.

On through-neck designs the neck blank is glued together from three strips of maple.

Here we have some rosewood and ebony fingerboards with the fret slots already sawn.

For some more demanding operations a copy carver is used to ensure consistency.

In this picture a Halti-model receives its deep neck joint cutaway…

…while here the copy carver is used to rough out the dished shape of the top.

But often only handwork will do for an Amfisound guitar:

The outlines of an Atrain-guitar, as well as the positions of the bridge and the pickups, are drawn onto the wood with a pencil.

A wood rasp is a good tool to start shaping a smooth neck heel, if you know what you do.

A router table is used for a lot of things in guitar-building:

Here a pickup cavity is routed into a bass body…

…while this picture shows a neck slot being cut…

…and this picture shows a pickup cavity and the necessary recesses for a vibrato being routed out.

Tomi makes sure the outlines of this Railo-body are crisp and clean.

Many spots need hand-sanding, though.

After levelling a special file is used to put the rounded playing surface back into the frets.

Stunning visuals need a good amount of planning and a very steady hand.

When it comes to graphic finishes, at Amfisound only the sky’s the limit.

Sampo scrapes the fingerboard binding after the finish has dried.

Same procedure, different guitar.

The holes for the switches, pots and the hardware are drilled quite late in the process.

A Sustainer-equipped guitar in final assembly.

Amfisound offer their customers the option to order a Building Process -book along with their guitar or bass, detailing its genesis from raw wood into a fine instrument.

****

Amfisound’s Sampo Leppävuori and Tomi Korkalainen are both members of The Finnish Guild Of Luthiers.

****

Here are a few examples of finished instruments (photos: Amfisound).

Amfisound Halla:

****

Amfisound Halti:

Halti Arcticia

****

Amfisound Kobalt:

****

Amfisound Kaira:

****

Kelo-finish:

****

Amfisound Routa Karelia:

****

Amfisound Routa Original:

Eight-string!

****

Amfisound Roster:

****

Amfisound Kuru:

Kuru Arcticia

****

More basses:

05/12/2013 2

Lähikuvassa: Amfisound Guitars

Amfisound Guitars on kahden soitinrakentajamestarin yhdessä vetämä kitarapaja Oulun Haukiputaassa.

Sampo Leppävuori ja Tomi Korkalainen tapasivat IKATA:n kitararakennuslinjalla, ystävystyivät, ja päätyivät perustamaan oman yrityksensä Pohjois-Suomeen, Sampon kotiseudulle.

Amfisoundin mallisto on erittäin laaja, koska Sampon ja Tomin eri mieltymykset ja vahvat alueet täydentävät toisiaan.

Sampo Leppävuori saa inspiraatiota klassikkokitara- ja -bassomalleista, joihin esimerkiksi Amfisoundin Classic Line -malliston Halti-, Kaira-, Halla- ja Kobalt-kitarat perustuvat.

Näissä kitaroissa ei kuitenkaan ole kysymys väsyneistä kopioista tai vintage-voodoon metsästämisestä, koska Amfisound-kitaroissa on pitkä lista detaljipäivityksiä (esim. mikrofoneissa ja metalliosissa) ja omia ominaisuuksia (esim. puuvalinnoissa ja kaulaliitoksissa).

Tomi Korkalainen taas on parivaljakon vannoutunut heavymies, joka visioi ja toteuttaa metallikitaristeille äärimmäisen hienoja erikoissoittimia – ei ainoastaan soitettavuuden ja soundin kannalta, vaan myös mikä tulee kitaroiden ulkonäköön.

Tomin käsiala näkyy parhaiten Amfisoundin Extreme Line -mallistossa, johon kuuluvat mm. sellaiset soittimet kuin Routa, Atrain, Railo ja Roster.

****

Kitarablogi: Mikä on Amfisound Guitarsin filosofia?

Tomi: Haluttiin luoda Suomeen varsinainen täysin uusi ja nuorekas customkitara-kulttuuri. Pohjoinen sijainti edesauttaa myös pohjois-eurooppalaista imagoa, koska varsinkin visuaalisuus näyttelee suurta osaa työssämme. Mallien suomalaiset nimet keksittiin vuonna 2003-2004. Nimet ovat helposti lausuttavia myös ulkomaalaisille, ja onkin hienoa messuilla aina kuulla jos jonkinlaista versiota näistä.

KB: Visuaalisuudella näyttää olevan iso rooli teidän soittimissa.

Sampo: Kaikki erikoispintakäsittelyt ja puuntyöstötaidot on pitänyt opiskella itse käytännön kautta. Tämä opiskelu on jatkuvaa ja jatkuu edelleen. Varsinkin heavykitara-alalla Suomessa ei ole ollut minkäänlaista historiaa, joten kaikki tämä on pitänyt opiskella ja luoda itse. Kova työ on tuottanut tulosta ja olemme saaneet suurta arvostusta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. On myös itse ollut ilo seurata kuinka paljon tämä on vaikuttanut tämähetkisen suomalaisen soitinrakennuskulttuurin kehittymiseen. Asenteet varsinkin heavykitaroiden suhteen ovat parantuneet firman perustamisen ajoista 100%. Se kertoo kyllä alan huimasta kehityksestä Suomessa.

KB: Millainen on Amfisoundin toimintaperiaate? Perustuuko toimintanne sarjatuotantoon?

Tomi: Tällä hetkellä suurin osa tilauksista menee ulkomaille ja jokainen tilaus on aina yksilö, joka valmistetaan käsin alusta loppuun saakka. Sarjatyötä tai valmiita aihioita emme tee, emmekä käytä ollenkaan. Tämä tuo todella paljon lisäarvoa asiakkaalle. Meillä on myös aika laaja ja nimekäs artistiperhe. Löytyypi artisteja kevyen ja raskaan musiikin nimiä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Vuonna 2007 muutettiin myös se meidän vanha logo uudeksi ympyränmuotoiseksi logoksi. Pidän tuota itse merkittävänä tapahtumana, koska silloin viimeistään päästiin kehittämään omaa brändiä suomalaisena kitaramerkkinä. Haluttiin tehdä Amfisound-merkkistä kitaraa eikä pysyä ainoastaan paikallisena soitinrakentajana.

****

Amfisound Guitarsin omille kitaramalleille tarjoamat kustomointimahdollisuudet ovat lähes loputtomat, koska Sampo ja Tomi haluavat, että jokainen asiakas saa juuri sellaisen kitaran tai basson, jonka hän itse haluaa.

Uskomattoman hienot graafiset viimeistellyt ovat muuten Amfisoundin erikoisalaa. Riippumatta siitä onko hakusessa kitara, joka näyttää monta sataa vuotta vanhalta mökin ovelta, jossa on riimukirjoitukset, tai haluaako asiakas limettivihreän soittimen leopardikuviolla, Amfisoundilta sellaisen saa.

****

Oman kitaratuotannon ohella Amfisoundissa hoidetaan laadukkaasti myös sähkökitaroiden ja -bassojen korjaukset ja kustomoinnit.

****

Jokainen Amfisound-kitara on joskus ollut pelkkä puulankkujen kasa.

Amfisound käyttää ulkomaisten jalopuulajien (kuten khaya-mahongin) ohella usein myös kotimaisia puulajeja, kuten tervaleppää ja loimukoivua, runkopuuksi.

Tässä kuvassa näkyy otelauta-aihiot eebenpuusta.

Oman kitaran voi myös tilata hieman harvinaisemmasta puusta veistettynä. Tässä näkyy kaksi korina-lankkua.

Sampo ja Tomi luottavat perinteisiin rakennusmenetelmiin, mikä tarkoittaa, että jokaiseen Amfisound-soittimeen valmistukseen menee paljon käsityötä.

Pajassa käytetään itse tehtyjä jigejä ja sapluunoita jyrsimelle.

Tällaiset ovat Halti-kitaran puoliakustisen version kanavat ja kolot, jotka jäävät valmiissa kitarassa kaarevan kannen alle.

Kaula-läpi-rungon-rakenteisten soittimien kaulat liimataan kolmesta vierekkäisestä vaahterapalaista.

Eeben- ja ruusupuisia otelautoja nauhaurilla.

Joitakin vaativia työvaiheita varten käytetään kopiojyrsintä tasaisen laadun varmistamiseksi.

Tässä kuvassa Halti-kitaran syvä kaulaliitos saa muotonsa…

…kun taas tässä kitaran kanteen jyrsitään raakaversio sen lopullisesta kaarevuudesta.

Käsityöllä on kuitenkin erittäin tärkeä asema Amfisound-soitinten valmistuksessa:

Tässä kuvassa Atrain-mallin ulkomuodot, sekä mikrofonien ja tallan paikat merkitään suoraan puuhun lyijykynällä.

Osaavissa käsissä raspi on sulavan kaulaliitoksen alku.

Jyrsimellä työstetään runkoon kaikki tarvittavat kolot, niin kuin esimerkiksi mikrofonikolot…

…kaulataskut…

…sekä elektroniikkalokerot ja kolot vibratalloille.

Tomi hioo Railo-kitaran ulkoreunat hiomakoneella.

Monet kohtat vaativat kuitenkin loppusilauksen hiomapaperilla käsin.

Tasoittamisen jälkeen palautetaan nauhaviilulla nauhojen puolipyöreätä profiilia.

Onnistunut grafiikka vaati tarkkaa suunnittelua ja erittäin rauhallista kättä.

Amfisoundin graafisissa viimeistelyissä vain taivas on rajana.

Sampo siistimässä otelaudan reunalistoja lakkauksen jälkeen.

Sama työvaihe, mutta toinen soitin.

Säätimille ja tallalle tarvitsemat reiät porataan vasta melko myöhäisessä vaiheessa.

Sustainer-elektroniikalla varustetun, keinotekoisesti esikulutetun kitaran loppuasennus.

Amfisound-soittimen omistaja voi halutessaan tilata myös oman kitaran (tai basson) rakentamisesta kertovan kuvakirjan.

****

Amfisoundin Sampo Leppävuori ja Tomi Korkalainen ovat Suomen Soitinrakentajien Killan jäseniä.

****

Tässä vielä muutama kuva valmiista Amfisound-soittimista (kuvat: Amfisound).

Amfisound Halla:

****

Amfisound Halti:

Halti Arcticia

****

Amfisound Kobalt:

****

Amfisound Kaira:

****

Kelo-viimeistely:

****

Amfisound Routa Karelia:

****

Amfisound Routa Original:

8-kielinen

****

Amfisound Roster:

****

Amfisound Kuru:

Kuru Arcticia

****

Muita bassoja:

04/12/2013 1

Testipenkissä: Hagström Viking P + Pat Smear Signature

Hagström Guitarsin uutuusmallit tämänvuotiselta Frankfurtin Musikmesseltä ovat viimein rantautuneet Suomeen!

Kitarablogi on saanut kaksi mallia testiin:

Viking P on Custom P-50 -yksikelaisilla varustettu versio Hagströmin suositusta puoliakustisesta.

Pat Smear Signature -malli on Foo Fighters -yhtyeen kitaristin kovasti odotettu nimikkokitara.

****

Hagströmin Viking on ehkä firman tunnetuin malli, ja kiitos siitä kuuluu Elvis Presleylle, joka käytti kyseistä kitaraa hänen legendaarisesta ’68 Comeback Special -TV-ohjelmassa.

Upouusi Hagström Viking P (hintaluokka noin 650 €) lisää tutulle reseptille P-90-tyylisiä yksikelaisia mikrofoneja.

Viking P:n vaahterakaula on liimattu muottiin prässätystä vaahteravanerista valmistettuun runkoon.

Rungon täysipuinen keskipalkki näyttää olevan testisoittimessa natosta tai meranti-puusta veistetty.

Kaunis, klassinen, ajaton – sellainen on Hagströmin reunalistoitettu viritinlapa.

Musta satula on tehty Graph Techin itsevoitelevasta Black Tusq -materiaalista.

Hagström-virittimet ovat nykyaikaista kapseloitua sorttia, ja toimivat moitteettomasti.

Viking P:n musta otelauta on veistetty Hagströmin omasta Resinator-materiaalista, joka valmistetaan koivusta ja hartsista. Resinatorilla on pitkälti samat ominaisuudet kuin eebenpuulla.

Kitarassa on 22 keskikokoista nauhaa, joita on istutettu otelautaan hyvin huolellisesti.

Hagström on päätynyt tällaiseen tyylikkääseen ja käytännölliseen tapaan asentaa omat Custom P-50 -mikrofoninsa puoliakustiseen kitaraan:

Kansikiinnityksen vaativan, perinteisen dog ear -vaihtoehdon sijaan Viking P:ssä käytetään alunperin lankkukitaroille kehitettyä saippuapala-tyyppiä. Soapbar-mikrofonin etu on, että sen korkeutta voi säätää naparuuvien välisillä ruuveilla. Dog eareissä taas vain naparuuveja voi säätää, minkä takia tallamikrofonin signaaliteho voi pysyä joissakin kitaroissa kaulamikrofonia heikompana.

Kolmiasentoinen vipukytkin sijaitsee kaikissa Viking-malleissa rungon yläsarvessa.

Kaikukopan keskipalkin ansiosta feedback-ulinan kanssa tulee vain harvemmin ongelmia, ja lisäksi palkki mahdollistaa kiinteän tallan asentamista.

Tuttuun tapaan on tarjolla neljä säädintä – kummallekin mikrofonille oma tone- ja volume-säädin.

****

Hagström Pat Smear Signature (hintaluokka noin 670 €) on firman F-200-mallin perusteella kehitetty nimikkomalli.

Pat tykkäsi F-200:n ulkomuodosta, mutta toivoi selvästi paksumpaa runkoa, jossa mahonkisen takaosaan päälle on reunalistoitettu vaahterakansi. Smear-mallin runko on samaa paksuusluokkaa kuin esimerkiksi PRS Guitarsin Custom 22 -malli.

Smear Signaturen mahonkikaula on liimattu runkoon.

Hagström-lapa on kuvankaunis myös tästä kulmasta katsottuna.

Pat Smearin nimmari löytyy lavan kääntöpuolelta.

Myös nimikkomallissa on Resinator-otelautaan asennettu 22 medium-kokoista nauhaa, mutta otemerkit ovat tällä kertaa erittäin kauniita blokkeja.

Herra Smear valitsi nimikkokitaraansa Hagströmin vintage-tyyliset Custom 58 -humbuckerit.

Pleksin läpi asennettu vipukytkin on hyvin omaleimainen ja pikantti yksityiskohta tässä mallissa.

Vaikka Pat Smear Signaturessa ei ole vibratoa, artisti on valinnut tallaksi rullilla varustetun tune-o-matic-kopion.

Hagströmin perinteisessä kielipitimessä kielet kiinnitetään pleksilasialustan läpi runkoon kiinnitettyihin messinkipaloihin.

Kitarasankarin omasta toiveesta Smear-mallissa on neljä säädintä, kun taas F-200:ssa on vain master volume ja master tone.

Molemmissa kitaroissa käytetään laadukkaita kytkimiä ja potentiometrejä.

****

Molemmissa testisoittimissa otelauta on ilmeisesti kutistunut aavistuksen verran matkalla Kiinasta tänne Pohjolaan, minkä takia nauhojen päät tuntuvat hieman terävältä sormien alla. Ilmeisesti Resinator-materiaali ei ainoastaan näytä puulta, vaan se myös ”elää” puun lailla. Tässä ei ole kyse varsinaisesta viasta, vaan uusien kitaroiden yleisestä ongelmasta, joka on helposti (ja edullisesti) korjattavissa.

Hagström Viking P:llä on mukava keskivertopaino, ja se istuu tällä kitaralajille tyypillisellä tavalla erittäin hyvin sylissä tai hihnassa.

Kaulaprofiiliksi on valittu suhteellisen matala D, joka tuntuu oikein hyvältä.

Suoraan pakasta vedetyn testiyksilön säädöt olivat prikulleen kohdallaan. Hagström Viking P tulee tehtaalta 010-kielisatsilla, ja soittimen tatsi oli otelaudan loivan kaarevuuden (15 tuumaa) ja mukavan kielikorkeuden (matala E: 1,9 mm/korkea e: 1,6 mm) ansiosta erittäin kevyt.

Gibson ES-335-tyylisenä puoliakustisena soittimena Viking P:n akustinen ääni on hyvin tiukka ja paljon lankkukitara-maisempi kuin esimerkiksi samankokoisissa, mutta täysin ontoissa ES-330 tai Epiphone Casino -kitaroissa. Viking P kuulostaa raikkaalta ja selkeältä.

Hagströmin loistavat Custom P-50 -mikrofonit lisäävät soppaan hieman pyöreyttä ja lämpöä, ilman että Vikingin selkeys ja dynamiikka kärsisivät.

Lopputulos on puhtaan vahvistimen läpi soitettuna erittäin kaunis:

Myös säröllä Viking P:n soundi pistää suun messingille, koska sointi on tiivis ja erotteleva, muttei piikikäs:

Liidisoundeissa yksikelaisten mikkien – fysiikasta johtuva – häiriöherkkyys voi tulla suurilla gain-määrillä vasten. Jokaisen on itse selvitettävä, miten paljon hurinaa omassa kitarasignaalissa saa olla. Hagström Viking P:n soundi sinänsä on nimittäin erittäin hyvä:

****

Hagströmin Pat Smear -malli tuntuu mukavalta sekä seisten että istuen, myös maltillisen painonsa ansiosta.

Tämän kitaran kaula on aavistuksen verran pyöreämpi tapaus, kuin Vikingissä, ja se istuu minun käteeni ehkä vieläkin paremmin kuin puoliakustisen Hagströmin vastine.

Niin ikäänkin suoraan pakasta vedetyn Smear Signaturen säädöt olivat myös erittäin hyvässä kuosissa – näin matalan kieltenkorkeuden (E: 1,6 mm/e: 1,4 mm) saa toimimaan kunnolla vain silloin, kun nauhatyö on suoritettu kiitettävästi. Testiyksilön soitettavuus on erittäin vaivatonta.

Akustisesti tämä Hagström soi vahvalla ja selkeällä äänellä. Smear-mallilla on tarkka atakki sekä pitkä ja tasainen sustain-vaihe.

Hagströmin erinomaiset Custom 58 -humbuckerit ovat maltillisella tehollaan hyvin onnistunut valinta näin dynaamisesti ja avoimesti soivalle lankkukitaralle:

Myös särösoundeissa Pat Smearin nimikkomalli kuulostaa samalla selkeältä ja lihaksikkaalta:

****

Nämä uudet Hagström-mallit ovat erittäin tervetulleita variaatioita firman tutuista, omista malleista.

Viking P nojaa näistä kahdesta ehkä aavistuksen verran enemmän vintagen suuntaan, ja tarjoaa P-90-tyylisillä mikeillä hieman juurevamman vaihtoehdon perus-viikingille. Pat Smear Signature on yleishyödyllinen nimikkomalli, joka toimii myös erittäin hyvin, vaikka herran tuotanto tai musiikkityyli eivät miellytä.

Kyse on joka tapauksessa laadukkaista soittimista, joiden rahkeet selvästi riittävät myös ammattimuusikon käyttöön.

****

Hagström Viking P + Pat Smear Signature

Viking P – hintaluokka noin 650 €

Pat Smear Signature – hintaluokka noin 670 €

Maahantuoja: EM Nordic

Suuri kiitos DLX Musiikille testisoittimien lainasta!

****

Plussat (molemmat kitarat):

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ Hagström-mikrofonit

+ soundi

+ hinta-laatu-suhde

Miinukset (vain Viking P):

– mikkien häiriöherkkyys high-gain käytössä

25/10/2013 1

Huomenna… Hagström

****

Lisätiedot: EM Nordic

24/10/2013 0

Testipenkissä: Tanglewood TU-1CE, TU-3, TU-3E & TU-5

Ukulele on tällä hetkellä kovasti ”in”. Kompaktia soitinta on hauska soittaa ja se kulkee helposti mukana.

Tämän asian on huomannut myös englantilainen brändi Tanglewood, joka on hiljattain laajentanut ukulele-valikoimaansa.

****

Testissä käynyt kvartetti – TU-1CE, TU-3, TU-3E ja TU-5 – tulee Tanglewoodin mahonkikoppaisesta Union-sarjasta.

Kaikissa Union-sarjan ukuleleissa on mahonkikaula, jossa kaulakorko ja lapa ovat liimattuna pitkään pääosaan.

Otelauta on palisanterista.

Tanglewoodin avoimet virittimet toimivat moitteettomasti.

Ukuleleissa käytetään valmistajasta riippuen useita eri tallaratkaisuja.

Tanglewood on päättänyt käyttää niistä helppokäyttöisintä mallia, jossa kielet kiinnitetään solmulla tallan edestä.

Union-sarja ukuleleissa on kaikukoppa mahonkivanerista.

Soittimet on viimeistelty ohuella mattalakkauksella.

****

Tanglewood TU-1CE (116 €) on soololovella ja mikrofonijärjestelmällä varustettu sopraano-kokoinen ukulele.

Sopraano on tavallisista ukulele-kokoluokista pienin, ja näin ollen TU-1CE:n mensuuri on vain 34,5 cm.

Kauko-Idässä valmistetun Tanglewoodin työnjälki on hintaansa nähden erinomainen, mikä näkyy esimerkiksi erittäin siististä kaulaliitoksesta.

TU-1CE:n otelaudassa on 16 pienikokoista nauhaa.

TU-1CE on varustettu laadukkailla Aquila Nylgut -kielillä.

Tanglewoodin kylkeen on asennettu nappiparistolla toimiva esivahvistin TU-1CE:n pietsomikrofonille. Volume- ja tone-säätimien lisäksi esivahvistin tarjoaa myös oivan viritysmittarin.

****

Tanglewood TU-3 (119 €) on konsertti-kokoinen ukulele, ja se toimitetaan omassa laukussaan.

Concert-ukulele on yksi kokoluokka sopraanosta ylöspäin.

Tämän mallin mensuuri on 37,5 cm.

Testissä käynyt TU-3 on kaunis yksilö niin etu-…

…kuin takapuoleltakin.

****

TU-3:n sähköistetyssä versiossa – Tanglewood TU-3E (129 €) – on sama etuvahvistin kuin TU-1CE-mallissa.

TU-3E:n otelauta tarjoaa 18 pientä nauhaa.

Union-sarjan ukuleleiden yksinkertainen musta rosetti istuu tyylikkäästi soittimien luonnonläheiseen imagoon.

Mikkijärjestelmän lähtöjakki on asennettu kopan sivuun.

****

Myös Tanglewoodin baritoni-kokoisessa TU-5-ukulelessa (149 €) laadukas laukku kuuluu hintaan.

Baritoni on isoin perinteinen ukulelekoko. TU-5:n mensuurin pituus on 51,2 cm.

TU-5:llä on 20 pientä nauhaa. Tämä malli toimitetaan tehtaalta mustilla nylonkielillä korkeassa g-virityksessä (d4-g3-h3-e4), jossa D-kieli on viritetty oktaavin verran ylemmäs kuin akustisessa kitarassa.

****

Tältä TU-1CE-sopraano kuulostaa studiomikrofonilla mikitettynä:

Linjasoitostakin lähtee laadukas versio pienokaisen akustisesta äänestä:

Ja molemmista äänilähteistä yhdistetty signaali on tällainen:

****

Äänitin Tanglewoodin TU-3 konserttiukulelea samanaikaisesti sekä kondensaattorimikrofonilla (AKG C3000) että dynaamisella Shure SM57:llä:

****

Mikitettynä pietsolla varustettu TU-3E kuulostaa käytännössä samalta kuin täysin akustinen TU-3:

Valitettavasti testiyksilön tallamikrofonin asennuksessa (tai sen toiminnassa) oli jotain häikkää, minkä takia ukulelen kaksi reunimmaiset kielet eivät kuulu käytännössä lainkaan:

Tältä kuulostavat TU-3E:n akustinen ja linjasignaali summattuina:

****

Äänitin Tanglewood TU-5 -baritoniukulelea samanaikaisesti sekä AKG C3000 -kondensaattorimikrofonilla että Shuren dynaamisella SM57:llä:

****

Tanglewoodin Union-sarjan ukulelet ovat laadukkaasti tehtyjä, kevyitä soittimia, joilla on mattaviimeistelyn tuoma hillitty charmi.

Nämä ukulelet ovat jo ihan oikeita soittimia, edullisista hinnoista huolimatta!

Pidän todella paljon Tanglewoodien tuhdista kaulaprofiilista, joka tarjoaa myös aikuisen kädelle reilusti mistä pitää kiinni.

Testissä käyneen TU-3E:n sähkösoundissa ilmentynyt ongelma on toki harmittava yksilövika, etenkin kun sitä vertaa TU-1CE:n mallikkaasti toimivaan pietsojärjestelmään.

Kokonaiskuva on kuitenkin hyvin positiivinen, niin työnjäljen kuin soundin osilta. Kolmen ”isompien” mallien kovat laukut tekevät näistä Tanglewood-soittimista entistäkin houkuttelevampia. Mielestäni Tanglewoodin Union-sarjan ukulelet ovat erittäin hyvä (ja edullinen) tapa tutustua ukulelen soittamiseen hieman vakavammin.

****

Tanglewood Union-sarja ukulelet

Maahantuoja: Musamaailma

TU-1CE – 116 €

TU-3 – 119 €

TU-3E – 129 €

TU-5 – 149 €

****

Plussat (kaikki mallit):

+ työnjälki

+ mattaviimeistely

+ nauhatyö

+ Aquila-kielet (ei TU-5)

+ kova laukku kuuluu hintaan (ei TU-1CE)

+ TU-1CE: laadukas pietsosoundi

Miinukset:

– TU-3E: pietsosignaalin epätasaisuus testiyksilössä

– TU-5: ensiasennuskielten löysähkö soittotuntuma

****

17/10/2013 2

Tanglewood TU-1CE + TU-3 – Video Preview

****

Lisätiedot: Musamaailma

16/10/2013 0

Tanglewood TU-3E + TU-5 – Video Preview

****

Lisätiedot: Musamaailma

11/10/2013 0

03/10/2013 0

Review: LTD AJ-1 Andy James + EC-1000ET Evertune

This time we take two new LTD-models for a spin:

The LTD AJ-1 is the brand-new signature model for British guitarist Andy James. Mr James is best known for his stellar work with the Prog Metal outfit Sacred Mother Tongue.

The LTD EC-1000ET Evertune isn’t some rocking rapper’s axe of choice, instead it is one of currently two LTD-guitars factory-equipped with an Evertune-bridge. The Evertune-system promises to do away with the chore of having to tune your guitar for virtually the whole lifespan of a set of strings.

****

The Andy James LTD AJ-1 (current price in Finland: 986 €) is clearly based on the Horizon/MH-series of instruments, but fine-tuned in many details to Andy’s requirements.

The most obvious difference to your regular Horizon is the AJ-1’s satin black finish, which feels very smooth to the touch and doesn’t get all slippery when you’re starting to sweat (in contrast to some gloss finishes).

The guitar is build around a maple through-neck, with mahogany used for the body. The AJ-1’s slightly curved body top and the deep rib-cage chamfer make for a very comfortable fit.

Andy James also requested a non-standard headstock shape for the LTD AJ-1, instead of the usual pointed hockey stick type shape found on regular MH-series guitars.

I’m probably just being a boring old fart here, but I must say I’m not the greatest fan of this style of über-Metal headstock. Objectively, though, there’s nothing wrong with this functional three-a-side design.

The AJ-1 sports a graphite top nut, as well as black locking tuners, to keep the guitar’s tuning rock solid.

The inlaid Andy James-crest at the 12th fret is a very beautiful touch.

The quality of workmanship in the fretting and binding departments leaves nothing to be desired in our test sample.

Smooth is the right word to describe this type of neck-to-body-junction, which makes excursions to the dusty end of the fretboard a doddle.

Mr James has specified a TonePros-bridge for his main squeeze. Two grub screws lock the Tune-o-matic to the bridge posts for better vibrational transfer from the strings to the body, and thus a better tone and more sustain.

The LTD AJ-1 comes equipped with a set of active EMGs from their recent Metal Works-series.

An EMG 66-humbucker is used in the neck position. This pickup is build around an Alnico V-magnet and ceramic pole-pieces for a rich tone with good string separation and clarity.

The bridge ’bucker is an EMG 57, which pairs the Alnico V with steel pole-pieces for a slightly warmer, vintage inspired sound.

Andy James doesn’t use a tone control on his guitars, which is why the signature model only comes with a three-way switch and a master volume control.

The control cavity displays clean workmanship. The battery compartment’s lid is screwed on with machine screws that grip into threaded inlets sunk into the body wood, which is a roadworthy solution.

****

The LTD EC-1000ET (current price in Finland: 986 €) is the Evertune-equipped sister model of the regular EC-1000.

It is a set-neck guitar featuring a mahogany neck, as well as a mahogany body with a maple top.

The EC-1000ET’s strings are loaded into the bridge from the guitar’s back.

As a card-carrying member of the LTD Deluxe-range the instrument is adorned with multiply binding and pearl inlays.

These classy Grover-tuners manage to combine contemporary functionality with vintage looks.

Look at the crisp inlay work in the rosewood fingerboard and the great fret job!

The LTD EC-1000ET comes equipped with EMG’s classic EMG 60/EMG 81-combination, which means we’re in for a strong output signal with a well-focused mid-range, clean highs and a very precise bottom end.

The control nearest to the bridge is the EC-1000ET’s bridge pickup volume [sic!], with the middle control being the neck volume and the third knob adjusting master tone.

This guitar is almost as clean on the inside as it is on the outside.

The Evertune-bridge is based on very similar physical principles as modern knife-edge vibrato bridges. In the Evertune’s case there is a separate spring-loaded mechanism with a knife-edge bearing for each of the guitar’s strings, trying to keep the string’s tension (read: tuning) unchanged for practically the whole of its lifespan.

The allen screws visible at the back of the Evertune-bridge are the intonation screws, while the ones on top of the bridge are for string-height adjustment.

This is what the Evertune looks like underneath the back cover plate.

An Evertune-equipped guitar is not tuned at the headstock. The traditional tuners are instead used to correctly tension each string, as well as to adjust how much (if at all) each string reacts to finger vibrato and string bending.

You tune the guitar at the bridge by turning a hex screw inside the bridge saddle. The picture shows the handy key included with the guitar, but a regular allen key will also work fine.

According to Evertune its factory-speced bridge should work correctly at standard tuning (E-e, a = 440 Hz) using regular 009-012 string sets. Many other tunings, like drop-D or DADGad, should also be possible with the regular Evertune-bridge, but you will need to make changes to the tuner- and bridge-settings, meaning a change in tuning mid-gig is practically out of the question.

If you’re using very heavy (or very light) string gauges and/or very unusual tunings, you will in all likelihood have to swap a few of the bridge’s spring-loaded saddle-units for differently tensioned ones, which are available as options from Evertune.

You can read the Evertune-manual here: Evertune User Manual

****

Judging by the review sample, the LTD AJ-1 is a very lightweight guitar with a nice balance.

The neck profile is is comparatively shallow, yet round-backed ”D” that gives you the typical feel and playability of a widdle-meister guitar. The Andy James-signature very clearly isn’t for the campfire guitarist, but for the fleet-fingered Metal-shredder.

EMG seem to use the expression ”vintage” more interms of a tonal reference that with regard to a pickup’s output level, judging by this very punchy set of Metal Works-humbuckers.

Depending on the rest of your signal chain, you may be forced to turn the guitar’s volume control down to keep your signal clean:

But for overdriven and distorted use these powerful pickups have just what it takes:

****

The LTD EC-1000ET is a dyed-in-the-wool Rock-machine – it’s chunky, but not too too heavy.

The neck profile is fuller and more rounded compared to the AJ-1. The all-gloss finish of the EC-1000ET and its smalle fingerboard radius give this guitar a more vintage-type, classic feel.

It is possible that the Evertune-bridge adds a little to this model’s weight, but what is very clear to me is the added ring and sustain of the Evertune-equipped LTD.

I set the strings to high-sensitivity for easy bending and vibrato. Regardless of this the Evertune-system managed to win me over by absorbing efficiently any tuning issues caused by too much left-hand pressure or a very heavy-handed approach to right -hand strumming. The guitar stays in tune and rings freely nonetheless.

This EMG-set sounds a little bit more neutral to my ears. It’s maybe a tad dryer than the Andy James-model’s tone – it’s different, but still very good:

****

Brother, what an axe! In my opinion the LTD AJ-1 is a fine example of a streamlined instrument for the hard and heavy-crowd. The Andy James-model plays like a dream, and it gives you a chunky, buzz- and squeal-free signal with plenty of tonal character as a solid basis for you string excursions.

Is there a classier chassis for the novel Evertune-bridge than the LTD EC-1000ET? Probably not!

This is a very cool guitar if you want to cut down drastically on the amount of time spent tuning. The Evertune-bridge probably isn’t the best choice if you need one guitar to cover all sorts of different tunings. But if you stay in one tuning, you’ll quickly appreciate the (tonal and practical) benefits of this new bridge system, and tuning a guitar becomes something that you do only very occasionally.

****

LTD AJ-1 Andy James Signature

• 986 €

LTD EC-1000ET Evertune

• 986 €

Finnish distributor: Musamaailma

****

LTD AJ-1 Andy James Signature

Pros:

+ lightweight

+ matte finish

+ playability

+ workmanship

+ sound

Cons:

– some players might crave a tone control

****

LTD EC-1000ET Evertune

Pros:

+ Evertune-bridge

+ classic design

+ playability

+ workmanship

+ sound

Cons:

– no tuning changes mid-set

****

17/09/2013 1