Posts tagged ‘OM’

18/08/2016

Review: Viitasaari Guitars OM

Viitasaari OM – headstock

Olli Viitasaari is a young luthier from Järvenpää in the south of Finland.

After completing his training at IKATA, Olli has been working on his own electric guitar model (in addition to doing repairs and customising jobs), which he since displayed at Fuzz Guitar Show (Gothenburg, Sweden) and Turenki Tonefest (Finland).

Turenki Tonefest 2015 016

Fuzz 2016 – visitor at Viitasaari Guitars

Olli’s guitar model is called the Viitasaari OM (OM = Offset Model, prices starting from 2,500 €; a Hiscox case is included), and it represents Olli’s vision of the perfect Jazzmaster-style guitar. Guitarists have reacted very positively to the Viitasaari OM, and there are already a few guitars in active use by Finnish and Swedish guitarists.

Kitarablogi.com would like to thank Mr. Juha Pöysä for the loan of his personal guitar!

****

Viitasaari OM – full front 1

The basic building blocks of the Viitasaari OM use the tried and trusted recipe of its 1950s forefather:

The OM’s body is made from alder, while the bolt-on neck has been carved from hard rock maple. The fretboard is rosewood.

The first indication that this isn’t your run-in-the-mill Fender-clone lies in the scale length. Olli has chosen 25 inches for his model, which places this guitar’s scale length in the same territory as a PRS – right in the middle between traditional Fender and traditional Gibson.

Viitasaari OM – back beauty

As Viitasaari Guitars is a true boutique builder there’s plenty of options for the customer to choose from, both in terms of pickups and electronics, as well as the guitar’s finish.

Juha Pöysä’s OM comes in a very fetching blue satin finish for the body, and a natural satin finish for the neck. The customer can also specify gloss finishes or oil-based finishes for his (or her) own guitar.

Viitasaari OM – Gotoh tuners

This guitar sports a set of Gotoh HAP-tuners, which combine vintage looks with height-adjustable tuner posts.

Viitasaari OM – Mastery bridge

Leo Fender’s original Jazzmaster/Jaguar-vibrato is both loved and loathed among guitarists. Players tend to love the soft and slightly spongy action, but often tend to find the original design’s many quirks and idiosyncrasies extremely annoying.

Fender’s original design features tiny grub screws for the height-adjustment of the bridge’s separate bridge saddles. These screws often tend to work loose during playing, causing rattles and involuntary changes in string action. Additionally, there’s only a relatively shallow string angle over the bridge, exacerbating the string rattling, and sometimes even causing a string to jump out of position, especially with modern light gauge strings. In extreme cases, a bridge saddle may even turn upside down in the middle of a solo.

US-based hardware company Mastery has put a stop to all these problems by redesigning the Offset Bridge from the ground up. Naturally, this fantastic system has been chosen for the Viitasaari OM.

Viitasaari OM – body beauty 2

The OM’s 9.5-inch radius and fatter-than-vintage frets give the Viitasaari a modern playing feel.

Viitasaari OM – J Salo pickups

The two P-90-type pickups have been developed especially for the Viitasaari OM by Olli and Finnish pickup maker Jarno Salo.

Viitasaari OM – pickups and controls

The special feature of these Viitasaari/Salo-pickups are their dual coil taps, giving you three different basic sounds (and output levels) per pickup. A slide switch above each pickup lets you select between the full coil and the two coil tapped variations.

You can choose between a three-way blade switch (as on the reviewed instrument) or a three-way rotary for the pickup selector.

The controls are master volume and master tone. You can also specify a built-in fuzz effect as an option, which is then activated by a push/pull-switch inside the tone control.

****

Viitasaari OM – beauty shot 1

The Viitasaari OM is a top-drawer boutique guitar; it is lightweight and easy to play.

Comparing a Viitasaari to a mass-produced guitar makes the differences blatantly obvious – even though the Jazzmaster/Jaguar-shape is already a very ergonomic design, Olli Viitasaari’s craftsmanship takes the smoothness to new levels. The OM feels like a natural extension of the player’s body.

The workmanship and finish on this guitar couldn’t possibly be any neater – you could call t exemplary. The playing feel with the 0105 [sic!] set of strings is precise and bendy at the same time.

Mastery’s Offset vibrato system really is the best that has happened to the offset-vibrato since its inception in 1958. This is how the bridge and vibrato should have been designed right from the start! The Mastery Offset takes all the whammy abuse you can throw at it without any untoward side effects – no tuning problems, no strings jumping about. No wonder so many Jazzmaster and Jaguar-players have already updated to the Mastery Offset-system.

Viitasaari OM – beauty shot 2

The clean sound of the Viitasaari OM is Fender-ish in its fresh brightness and clean midrange, even though these P-90s are slightly more powerful than Fender Jazzmaster pickups. We get a high quality version of the Jazzmaster-tone with clearly less hum and buzz, thanks to the fine Viitasaari/Salo-pickups.

Using the coil taps will give you two quieter and slightly more rounded versions of the full pickup tone.

Here are the neck pickup’s three variations:

And the same for the bridge pickup:

As we all know, P-90s love chunky overdrive sounds, which opens the Viitasaari OM up to all sorts of tasty crunch tones:

I feel the coil taps are especially useful in distorted Rock/Blues-settings, making it possible to go from rhythm to lead playing without having to step onto an effects pedal. The shorter coil variations cool things down nicely, while the full coil gives you a ”boost” in volume and bite for lead guitar parts.

Here are the neck pickup’s three variations:

And the same for the bridge pickup:

In recorded the demo track’s guitar parts using a T-Rex Replicator analogue tape delay:

****

Viitasaari OM – full front 2

What a gorgeous guitar! To me the Viitasaari OM is simply the best Jazzmaster-type guitar I have ever played.

The workmanship is boutique grade and the OM plays like a dream. The Master vibrato is the icing on the cake, taking this design to new levels.

In my view the best thing about the OM, though, is the way Olli has incorporated double coil taps in his design. The OM takes the lead/rhythm idea of the original Jazzmaster, but transforms it into something that actually works much better in a modern context.

Viitasaari OM – body beauty 1

****

Viitasaari Guitars OM

from 2,500 €

Contact: Viitasaari Guitars

Pros:

+ handmade in Finland

+ workmanship

+ finish

+ Finnish pickups

+ Mastery-vibrato

+ sound

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

16/06/2016

Testipenkissä: Viitasaari Guitars OM

Viitasaari OM – headstock

Olli Viitasaari on nuori soitinrakentaja, jolla on oma paja Järvenpäässä.

IKATA:sta valmistunut Viitasaari on kehittänyt – korjaus- ja customointihommien ohella – omaa sähkökitaramallia, joka oli jo esillä viime (ja tämän) vuoden Fuzz Show:ssa, sekä viime syksyn Turenki Tonefestillä.

Turenki Tonefest 2015 016

Fuzz 2016 – visitor at Viitasaari Guitars

Kitaran nimi on Viitasaari OM (OM = Offset Model, hinnat alk. 2.500 €; Hiscox-laukku kuuluu hintaan) ja se edustaa Ollin näkemystä huippulaadukkaasta ihanne-Jazzmasterista. Yleisö on ottanut uuden mallin hyvin vastaan, ja useampi Viitasaari OM on jo suomalaisten ja ruotsalaisten kitaristien aktiivikäytössä.

Kitarablogi haluaisi kiittää muusikko Juha Pöysää henkilökohtaisen kitaransa lainaamisesta tätä juttua varten!

****

Viitasaari OM – full front 1

Viitasaari OM -kitara lähtee liikkeelle tutuilla – ja hyväksi havaituilla – Fender-peruspalikoilla:

OM:n runko on veistetty lepästä, ja soittimen ruuvikaulaan taas käytetään vaahteraa. Otelauta on ruusupuuta.

Ensimmäinen ero vanhaan Fender-klassikkoon on uutuuskitaran hieman lyhyempi mensuuri. Viitasaari käyttää PRS-kitaroistakin tuttua 25 tuuman mensuuria, joka edustaa toimivaa välimaastoa Fender- ja Gibson-maailmojen välissä.

Viitasaari OM – back beauty

Koska Viitasaari Guitars on aito custom-paja, jää asiakkaille rutkasti valinnanvaraa, esimerkiksi viimeistelyn suhteen.

Juha Pöysän OM on viimeistelty kokonaan mattalakkauksella. Rungon ja viritinlavan väriksi on valittu erittäin kaunis, läpikuultava sininen. Olli Viitasaari tarjoaa kuitenkin myös kiiltäviä lakkauksia, sekä öljyviimeistelyt OM-mallin vaihtoehdoiksi.

Viitasaari OM – Gotoh tuners

Kitaran virittimiksi on valittu Gotoh HAP -koneistot, joiden tappien korkeutta pystyy säätämään vapaasti.

Viitasaari OM – Mastery bridge

Leo Fenderin alkuperäistä Jazzmaster/Jaguar-vibratoa sekä rakastetaan että vihataan kitaristipiireissä. Vibraton todella pehmeää toimintaa arvostetaan, mutta alkuperäisen erillisen tallan toteutus saa oikeutetusti paljon kritiikkiä niskaan.

Pienten tallapalojen korkeussäätöruuvit löystyvät usein soiton aikana, mikä sotkee kitaran säädöt. Lisäksi kielten loiva kulma tallan yli aiheuttaa tallapalojen resonointia. Nykyaikaisten ohuiden kielten kanssa alkuperäisellä Jazzmaster-vibratolla tulee vielä lisää ongelmia – kielet hyppivät helposti ulos tallapalojen matalista urista (etenkin venytyksissä), ja joskus koko tallapala voi soiton aikana kääntyä yllättäen ylösalaisin.

Yhdysvaltalainen valmistaja Mastery on poistanut näitä ongelmia tehokkaasti omalla loistavalla Offset Bridge -tallalla, minkä vuoksi tämä systeemi onkin oiva valinta Viitasaari OM -malliin.

Viitasaari OM – body beauty 2

Soittimen loivempi otelautaradius (9,5 tuumaa) sekä vintagea korkeammat nauhat antavat OM:lle nykyaikaisen soittotuntuman.

Viitasaari OM – J Salo pickups

Viitasaari-kitarassa käytetään kahta humbucker-kokoista P90-mikrofonia, jotka on kehitetty yhteistyössä Jarno Salon kanssa.

Viitasaari OM – pickups and controls

Näissä Viitasaari/Salo-mikrofoneissa on erikoisuutena tupla-coil-tap-ominaisuus, mikä tarkoittaa että mikrofonin kelasta voi käyttää kokonaisen kelan lisäksi kahta variaatiota, joissa käytetään vain osaa koko kelasta. Näistä kolmesta vaihtoehdoista voi valita sopivan kummallekin mikille kolmiasentoisilla liukukytkimillä.

OM-mallin kolmiasentoisen mikrofonikytkennän voi toteuttaa joko kiertokytkimellä tai (niin kuin tässä) vipukytkimellä.

Säätimet ovat master volume ja master tone. Lisäoptiona on myös saatavilla sisäistä fuzz-säröä, joka laitetaan päälle tone-säätimeen piilotetulla nostokytkimellä.

****

Viitasaari OM – beauty shot 1

Testissä käynyt Viitasaari OM on kevyt, mukavantuntuinen ja helpposoittoinen peli.

Ero Viitasaaren ja liukuhihnakitaran välillä on hyvin selvä – jo valmiiksi ergonomiset ja sulavat offset-muodot muuttuvat käsintehdyssä kitarassa ylellisen pehmeäksi kokemukseksi. Soittimesta tulee kitaristin kehon luonnollinen jatke.

Työnjälki ja viimeistely on ensiluokkaista ja esimerkillistä. Soittotuntuma on 0105-kielisatsilla [sic!] tarkka, mutta kevyt.

Masteryn Offset-järjestelmää ei voi mielestäni kehua liikkaa! Juuri näin pehmeästi ja tarkasti homman olisi pitänyt toimia jo vuodessa 1958. Mastery-järjestelmä kestää mukisematta kovaakin kyytiä, ilman että kielet hyppäsivät paikasta toiseen, ja myös täysin ilman vireongelmia. Eikä ihmekään, että monet nimekkäät Jazzmaster- ja Jaguar-soittajat ovat jo vaihtaneet omissa soittimissa alkuperäisen tallan ja vibraton Mastery Offset -järjestelmään.

Viitasaari OM – beauty shot 2

Viitasaari OM -mallin puhdas soundi on Fender-tyylisesti raikas. Soundi on erittäin laadukas versio klassisesta Jazzmaster-soundista, vaikka P90-mikrofonien lähtötaso onkin hieman korkeampi kuin Fender Jazzmaster -mikeissä. Viitasaari/Salo-mikit ovat myös tuntuvasti vähemmän herkkiä häiriöille kuin klassikkokitaran mikrofonit.

Coil-tap-asetuksilla saa täyden kelan soundin lisäksi kaksi hieman hiljaisempaa ja tummepaa vaihtoehtoa.

Tässä kaulamikrofonin kolme vaihtoehtoa:

Ja sama tallamikrofonilla:

P90-mikrofoneja sopivat tunnetusti myös erittäin hyvin särökäyttöön, ja Viitasaarestakin lähtevät rouheat ja hyvällä tavalla purevat Rock-soundit:

Viitasaari OM:n coil-tap-kytkimet mahdollistavat mielestäni juuri särösoundeissa sellaista rhythm/lead-lähestymistapaa, ilman että tarvitsee polkaista säröpedaalia päälle ja pois. Lyhyempi mikrofonikela antaa mukavasti hieman siistimmät ja vaimeammat soundit, ja soolo-osuuksia varten voi vaihtaa liukukytkimellä täydelle P90-mikille.

Tässä kaulamikrofonin kolme vaihtoehtoa:

Ja sama tallamikillä:

Demobiisin kitararaidat on äänitetty T-Rex Replicator -nauhakaiun läpi:

****

Viitasaari OM – full front 2

Minun mielestäni Viitasaari OM on loistava sähkökitara. Se on yksinkertaisesti paras Jazzmaster-tyylinen kitara, jota olen koskaan kokeillut.

Työnjälki on ehtaa boutique-laatua ja OM:n soitettavuus on ensiluokkainen. Mastery on tehnyt sellaisen vibraton, jota voi ja kehtaakin käyttää vakavastikin.

Parasta OM-mallissa on minusta kuitenkin elektroniikan toteutus, jossa alkuperäinen Jazzmasterin ajatus nopeasta vaihtamisesta komppi- ja soolosoundien välillä on säilytetty, mutta samalla viety nykyaikaan tarjoamalla kolme eri perussoundia kummallekin mikrofonille.

Viitasaari OM – body beauty 1

****

Viitasaari Guitars OM

alk. 2.500 €

Lisätiedot: Viitasaari Guitars

Plussat:

+ käsintehty Suomessa

+ työnjälki

+ viimeistely

+ suomalaiset mikrofonit

+ vibraton toiminta

+ soundi

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

14/06/2016

Testi ilmestyy torstaina: Viitasaari Guitars OM

Viitasaari OM – full front 2

Lisätiedot: Viitasaari Guitars

08/06/2016

Guitar Porn: Viitasaari Guitars OM

Viitasaari OM – full front 1

Viitasaari OM – Mastery bridge

Viitasaari OM – pickups and controls

Contact: Viitasaari Guitars

07/06/2016

Now on SoundCloud: Viitasaari Guitars OM

• Handcrafted electric guitar
• Made in Finland
• Alder body
• Maple neck
• Rosewood fretboard
• 25-inch scale
• Moose bone nut
• Viitasaari Custom P-90s; made by Jarno Salo
• Three-way slide switches for each pickup – full P-90 plus two different coil taps
• Master volume & master tone
• Three-position pickup selector
• Gotoh tuners
• Mastery vibrato bridge
• Custom options available
viitasaariguitars.com/ov/wordpress/

****
Demo Track

• Guitars recorded using a T-Rex Replicator tape echo and a Blackstar HT-1R valve combo

Viitasaari OM – teaser

Contact: Viitasaari Guitars

25/05/2016

Tulossa kesäkuussa *** Coming in June *** Viitasaari Guitars OM

Viitasaari OM – teaser

Contact: Viitasaari Guitars

07/04/2016

Review: Tanglewood Sundance Historic TW40O-AN-E + TW40D-AN-E

Tanglewood TW40O + TW40D – ad

This review could also carry the headline: ”Tanglewood brings vintage to the masses”. Tanglewood’s Sundance Historic guitars have been designed to give you plenty of that ”pre-war” charm at very player-friendly prices. Take the two models on review, for example, which have price tags well below 700 Euros, despite even coming with on-board Fishman pickups and preamps!

The TW40O-AN-E and the TW40D-AN-E are both quite reminiscent of certain legendary Martin-models from the 1930s and 40s.

****

Tanglewood TW40O-AN-E – full front

The Tanglewood TW40O–AN-E (current price in Finland 673 €) is the Sundance Historic series’ version of a Martin OM-18 model – the first Martin steel-string acoustic to feature a neck joint at the 14th fret when it was introduced in the Thirties.

Tanglewood TW40D-AN-E – full front

Tanglewood’s TW40D-AN-E (673 €) is a tip of the hat to Martin’s D-18, which is the most copied, most referenced steel-string of all time. Even Gibson went out and bought a Martin in 1960, so they could use it to reverse engineer their own Hummingbird and Dove models.

Both of these models can also be had without the pickup system for 598 Euros each.

Tanglewood TW40O-AN-E – back beauty

The necks of the TW40O and the TW40D have been built in the traditional fashion employed on classical guitars:

The neck is a one-piece mahogany affair – headstock and all – save for a separate, glued-on neck heel.

Tanglewood TW40D-AN-E – body beauty 2

The bodies are crafted using solid spruce tops and laminated mahogany rims and backs.

The ”AN” in the model designation hints at the beautiful Antique Natural finish of these Historic Series instruments.

Tanglewood TW40D-AN-E – headstock

The nut is genuine bovine bone.

Tanglewood TW40O-AN-E – tuners

The machine heads are very decent copies of 1930s open-geared Grovers. They do a great job of keeping the tuning stable, but their action is a little bit stiffer than what you’re used to with modern die-cast tuners.

Tanglewood TW40O-AN-E – fretboard

The slender and small frets fit the vintage brief of the TW40O and TW40D to a tee.

Tanglewood TW40O-AN-E – bridge

Here’s a good example of how different two pieces of rosewood can look:

The reviewed TW40O-AN-E’s bridge is a nicely-grained light example…

Tanglewood TW40D-AN-E – bridge

…while the dreadnought carries a much darker counterpart.

The compensated bridge saddle is genuine bone on both instruments.

Tanglewood TW40O-AN-E – Fishman Sonitone

Both Sundance Historics have been equipped with a Fishman Sonitone pickup and preamp.

The piezo transducer sits beneath the bridge saddle and feeds its signal to the preamp – featuring master volume and master tone controls – that has been glued to the underside of the soundhole’s bass side edge. The Sonitone is powered by a 9 V battery, which is stowed away in its own pouch that is velcro’d to the neck block. The downside is that changing the battery is a much more involved affair than with a quick change battery compartment, but the advantage of this Fishman system is that it doesn’t spoil the guitar’s looks.

Tanglewood TW40O-AN-E – output

Both Tanglewoods sport an end pin output jack.

****

Tanglewood TW40O-AN-E – body beauty 2

The care that has quite obviously gone into building these two Tanglewood Sundance Historic guitars really puts a smile on your face. The workmanship is clean and precise, and both instruments look more expensive than they really are.

Even though both guitars are from the 500-800 Euro price bracket, Tanglewood have gone the extra mile to match the wood grain on the sides of both guitars. The tops of the shoulders look bookmatched.

The vintage brief extends to more than simple cosmetics on the TW40O-AN-E:

Vintage OM-guitars (OM stands for Orchestra Model) are known for their slightly wider necks with soft V-profiles. You will also often find a slightly wider string spacing at the bridge, which makes fingerstyle playing much easier.

Tanglewood has used these vintage specifications for their Sundance Historic OM:

The neck has a very nice, soft V-profile, with a width at the top nut of 46 mm. The low E to top e spacing at the bridge is a very comfy 58 mm, which is good news for fingerpickers, working equally well with a plectrum.

The TW40O plays like a dream with a nice set-up on our review sample (string height at the 12th fret: bass-E – 2.1 mm/treble-e – 1.9 mm).

There a lot of debate about the pros and cons of solid backs in acoustic guitars. Some claim that a solid back is almost as important as a solid top in a steel-string acoustic, while others point to the use of laminated backs in the legendary Selmer-Maccaferri guitars (and newer exponents of the Gypsy Jazz genre) or to the great sound of arched-back vintage Guilds.

My own position in this debate is that most (but not all) guitars with laminated backs a bit quieter and drier-sounding than their all-solid brethren. Nevertheless, I feel that a solid top and an overall well-crafted instrument are much more important to the sound as a whole.

An OM-sized steel-string will have a ”sweeter”, less bass-heavy tone than a Dreadnought of similar build, which is due in large part to its smaller and differently-shaped body.

Tanglewood’s TW40O has the trademark OM-sound – the guitar’s voice is open and well-balanced, with a projection akin to that of a Dreadnought, and it is very easy to record and place in a mix.

These two clips have been recorded with a pair of Shure SM57 microphones:

Fishman’s Sonitone system is a decent and easy-to-use choice to amplify your guitar on stage with the least amount of hassle:

Tanglewood TW40O-AN-E – soundhole rosette

****

Tanglewood TW40D-AN-E – body beauty 1

The original aims in designing the Dreadnought were the need for more volume and a fatter bass register. At first Martin’s D-models were aimed squarely at the ”singing cowboys”, which were so popular in the US in the 1930s and 40s. These musicians, such as Gene Autry or Hank Williams, needed loud guitars that would build a strong foundation for their vocals. This is what started the phenomenal success of the D-model, making it fairly ubiquitous in most genres of music.

Tanglewood’s TW40D-AN-E is a well-made homage to a 1930s-style D-18, both in terms of looks and sound.

The TW40D’s neck is virtually identical to the one on the TW40O – a nice soft-V affair, which is slightly wider and bigger than the neck on many contemporary steel-strings.

The craftsmanship displayed on this D is of the same high standard as on the reviewed OM, really leaving nothing to be desired in terms of the TW40D’s playability and set-up (bass-E: 2.2 mm/top-e: 1.7 mm).

We all know how a Dreadnought should sound: a big bottom end, coupled with a warm mid-range and chiming treble.

The Tanglewood TW40D doesn’t disappoint:

Fishman’s Sonitone system also works very well in the context of the TW40D-AN-E-model:

Tanglewood TW40D-AN-E – soundhole rosette 2

****

Tanglewood TW40O-AN-E – beauty shot 1

In my opinion Tanglewood’s TW40O-AN-E and TW40D-AN-E really do offer something special in their price range:

Here we have a pair of steel-string acoustics at player-friendly prices, which take the terms ”vintage” and ”historic” above and beyond mere cosmetics. Thanks to the ”vintage correct” neck dimensions and neck profiles of these two instruments, and the wider string spacing, genuinely vintage-feeling guitars become available without custom shop price tags.

These are well-made, great-sounding guitars. Too bad I have to give them back…

Tanglewood TW40D-AN-E – beauty shot 1

****

Tanglewood Sundance Historic

TW40O-AN-E – 673 €

TW40D-AN-E – 673 €

Finnish distributor: Musamaailma

****
Pros:

+ value-for-money

+ workmanship

+ authentic neck profile

+ playability

+ Fishman pickup and preamp

+ sound

04/04/2016

Testipenkissä: Tanglewood Sundance Historic TW40O-AN-E + TW40D-AN-E

Tanglewood TW40O + TW40D – ad

Tämän jutun otsikko voisi myös olla: ”Tanglewood tuo vintagea kaikkien soittajien ulottuville”. Sundance Historic -kitaroissa on nimittäin paljon vanhan ajan hohtoa, vaikka niiden hinnat pysyvät – jopa mikitettyinä – selvästi alle 700 euroa!

Kitarablogi sai testiin kaksi soitinta – TW40O-AN-E ja TW40D-AN-E – jotka muistuttavat erehdyttävästi kahta legendaarista Martin-mallia.

****

Tanglewood TW40O-AN-E – full front

Tanglewood TW40O–AN-E (673 €) on Sundance Historic -sarjan kunnianosoitus Martin OM-18 -kitaralle, joka oli 1930-luvulla ensimmäinen teräskielinen, jolla oli kaulaliitos 14. nauhan kohdalla.

Tanglewood TW40D-AN-E – full front

Tanglewood TW40D-AN-E (673 €) on saman sarjan versio Martin D-18 -mallista, joka on kopioiduin teräskielinen akustinen kautta aikojen – jopa Gibsonin Hummingbird- ja Dove-mallit kopioitiin suoraan musiikkiliikkeestä ostetulta Martin-kitaralta!

Molemmat Tanglewoodit saa myös ilman mikitystä 598 eurolla.

Tanglewood TW40O-AN-E – back beauty

TW40O:ssa ja TW40D:ssä on espanjalaisessa tyylissä rakennettu kaula, mikä tarkoittaa että kaula ja viritinlapa ovat yhdestä mahonkipalasta veistettyjä, vaan kaulakorko on lisätty jälkikäteen.

Tanglewood TW40D-AN-E – body beauty 2

Kaikukoppa taas on tehty kokopuisesta kuusikannesta ja mahonkivanerisista sivuista ja pohjasta.

Mallitunnuksen kirjainyhdistelmä ”AN” viitaa Historic-mallien kauniiseen, kellertävään ja kiiltävään viimeistelyyn (Antique Natural).

Tanglewood TW40D-AN-E – headstock

Näissä Tanglewoodeissa yläsatula on aitoa luuta.

Tanglewood TW40O-AN-E – tuners

Virittimet ovat 1930-luvun Grover-koneistojen kopioita, jotka pitävät vireen todella hyvin, mutta ovat käytössä hieman nykyaikaisia virittimiä jäykempiä.

Tanglewood TW40O-AN-E – fretboard

Myös TW40O:n ja TW40D:n sirot nauhat sopivat näiden soittimien vintage-tunnelmaan täydellisesti.

Tanglewood TW40O-AN-E – bridge

Hyvä esimerkki ruusupuun ulkonäön vaihtelevuudesta:

Tässä testissä käyneen TW40O-AN-E:n vaaleampi talla…

Tanglewood TW40D-AN-E – bridge

…ja tässä D-mallin tummempi vastine.

Molemmissa kompensoitu tallaluu on aitoa luuta.

Tanglewood TW40O-AN-E – Fishman Sonitone

Testatuissa Sundance Historic -soittimissa on helppokäyttöinen Fishman Sonitone -mikitys.

Pietsomikki on sijoitettu tallaluun alle, kun taas etuvahvistin säätimineen (volume ja tone) on liimattu ääniaukon yläreunan alle. Yhdeksän voltin paristo istuu omassa kotelossa, joka on kiinnitetty kaulablokkiin. Pariston vaihtaminen ääniaukon kautta on hieman hankalampi kuin kopan reunan läpi kiinnitetyissä paristolokeroissa, mutta isona etuna tässä on koko systeemin näkymättömyys.

Tanglewood TW40O-AN-E – output

Lähtöjakki on molemmissa malleissa yhdistetty hihnatappiin.

****

Tanglewood TW40O-AN-E – body beauty 2

On todella ilahduttavaa nähdä kuinka huolellisesti nämä kaksi Tanglewood Sundance Historic -kitaraa on tehty. Työnjälki on erittäin siisti ja viimeistely laadukas ja kaunis.

Vaikka näissä kahdessa soittimessa on kyse 500-800 euron hintaluokan teräskielisistä Tanglewoodeista, on molemmissa testikitaroissa sivujen syykuviot sovitettu yhteen, että sivujen ”hartiat” näyttävät bookmatch-peilikuvilta!

Vintage-motto ulottuu TW40O-AN-E:ssä huomattavasti pidemmälle kuin pelkästään kosmetiikkaan:

Vanhat OM-kitarat (Orchestra Model) tunnetaan siitä, että niissä on aavistuksen leveämpi, pehmeästi V-muotoinen kaulaprofiili. Myös kielten keskeinen etäisyys tallan kohdalla on usein pikkuisen isompi kuin monissa nykyaikaisissa soittimissa, mikä tekee sormisoitosta mukavamman.

Tanglewood on käyttänyt tähän Sundance Historic -malliin juuri näitä ”oikeita” vanhoja mittoja. Kaulaprofiili on pehmeä V, ja kaulan leveys on satulan kohdalla 46 mm. E-kielten etäisyys tallassa taas on ilmavat 58 milliä – kitara siis tarjoaa mukavasti tilaa sormisoitolle, mutta myös plektran käyttö onnistuu ongelmitta.

TW40O:n soitettavuus on ensiluokkaista, ja kitara saapui testiin loistavassa trimmissä (kielten korkeus 12. nauhan kohdalla: basso-E – 2,1 mm/diskantti-e – 1,9 mm).

Kitarapiireissä keskustelu täyspuisen pohjan tärkeydestä teräskielisen kitaran sointiin käy edelleen kuumana. Joidenkin mielestä kokopuinen pohja on lähes yhtä tärkeä kuin täyspuinen kansi, toiset taas viittaavat erittäin laadukkaisiin Selmer-Maccaferri-kitaroihin (Gypsy Jazz -kitarat) tai vanhoihin Guild-soittimiin, joissa on vaneripohja.

Oma näkemykseni tähän kiistakysymykseen on, että vanerista tehty pohja on usein (mutta ei aina) aavistuksen verran hiljaisempi ja soundiltaan hivenen verran kuivempi kuin kokopuinen vastine. Pidän kuitenkin teräskielisen kitaran yleissoundin kannalta huomattavasti tärkeämpänä, että kansi on täyspuinen ja että soittimen koko rakenne on laadukas ja terve.

OM-kokoisen teräskielisen pääerot dreadnoughtiin nähden ovat sen pienempi koppa ja OM-kitaran siistimpi bassorekisteri, joka tekee soittimesta erittäin helpon äänittää.

Tanglewood TW40O:lla on malliesimerkki OM-soundista – kitaran ääni on avoin, sen projektio lähes D-mallin luokkaa, ja se istuu äänitettynä erittäin nätisti miksauksissa.

Nämä kaksi esimerkkiä on äänitetty Shure SM57 -mikrofoneilla:

Fishman Sonitone -pietsojärjestelmä on hyvä ja helppokäyttöinen valinta, josta lähtee hyvin terve pietsosoundi livekäyttöä varten:

Tanglewood TW40O-AN-E – soundhole rosette

****

Tanglewood TW40D-AN-E – body beauty 1

Alkuperäisen dreadnought-kitaran lähtökohdat olivat volyymi ja reilunkokoinen bassorekisteri. Alkuperäinen kohderyhmä olivat 1930- ja 40-luvulla Yhdysvalloissa hyvin suositut ”laulavat lehmipojat”, kuten Gene Autry tai Hank Williams, jotka tarvitsivat live-esiintymisiään varten kitaroita, joissa oli potkua plektrasoitossa. Tästä alkoi D-mallien voittokulku joka kasvoi yhä vain voimakkaammaksi, kun Folk-laulajatkin löysivät tiehensä tähän isompaan vaihtoehtoon.

Tanglewoodin TW40D-AN-E on laadukas kunniaosoitus 1930-luvun D-18:lle, sekä ulkonäön että soitettavuuden kannalta.

TW40D:n kaula on käytännössä täysin identtinen TW40O:n kaulaan – kaulaprofiili on erittäin mukava pehmeä V, ja koko kaula on hieman leveämpi kuin monissa nykykitaroissa.

Testikitaran työnjälki on samalla korkealla tasolla kuin Historic-sarjan OM-mallissakin, eikä TW40D:n soitettavuudessa todellakaan löydy mitään moitittavaa (matala-E: 2,2 mm/diskantti-e: 1,7 mm).

Dreadnought-kitaran soundi on varmaan kaikille tuttu: iso basso, lämmin keskirekisteri ja helisevä diskantti – ja kaikki hyvällä potkulla höystettynä.

TW40D on todella hyvä esimerkki tästä soundista:

Fishmanin Sonitone -mikkisysteemi toimii sulavassa yhteistyössä myös TW40D-AN-E-mallissa:

Tanglewood TW40D-AN-E – soundhole rosette 2

****

Tanglewood TW40O-AN-E – beauty shot 1

TW40O-AN-E:n ja TW40D-AN-E:n myötä Tanglewood tarjoaa tässä hintasegmentissä todella harvinaista herkkua:

Tässä ovat kaksi teräskielistä akustista kitaraa soittajaystävällisillä hinnoilla, joissa käsitteet ”vintage” ja ”historic” ulottuvat todellakin pintaa syvemmälle. Erittäin mukavan kaulaprofiilin ja leveämmän kieltenvälisen etäisyyden ansiosta, myös meillä rivisoittajilla on nyt varaa kokea aidon vintagen-soittotuntuma.

Tärkein on kuitenkin näiden soittimien soundi, joka vakuutti ainakin minut täysin.

Tanglewood TW40D-AN-E – beauty shot 1

****

Tanglewood Sundance Historic -kitarat

TW40O-AN-E – 673 €

TW40D-AN-E – 673 €

Maahantuoja: Musamaailma

****
Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ autenttinen kaulaprofiili

+ soitettavuus

+ Fishman-mikkisysteemi

+ soundi

31/03/2016

Maanantaina: Tanglewood Sundance Historic TW40D-AN-E + TW40O-AN-E

Tanglewood TW40O-AN-E – full front

Tanglewood TW40D-AN-E – full front

Lisätiedot: Musamaailma

30/03/2016

Tanglewood Sundance Historic TW40O-AN-E – the Kitarablogi-video

Tanglewood TW40O-AN-E – full front

Lisätiedot: Musamaailma