Avainsana: palisanteri

Testipenkissä: ESP Eclipse II FM FT Distressed

****

Esivanhennettu kitara – joidenkin mielestä se on typerin keksintö ikinä, kun taas toisten mielestä naarmuuntuneissa kitaroissa on oma charminsa.

Yksi asia on kuitenkin selvä: relic-ilmiö on tullut jäädäkseen!

Tällä kertaa testissä kävi ESP:n näkemys uusvanhasta kitarasta – Eclipse II FM FT Distressed.

****

ESP Eclipse II Distressed (1.889 €) on laadukas japanilainen sähkökitara, joka on esikulutettu näyttämään yli 50-vuotiaalta, paljon käytetyltä soittimelta.

Hyvin realistinen tuntuma on saatu aikaiseksi käyttämällä kolhujen, naarmujen ja lommojen lisäksi myös sellaista lakkausta, joka näyttää hieman ajan jälkeen kuluneelta ja puun syykuvioihin uponneelta.

Myös Eclipse II Distressed -rungon takapuoli on täynnä pieniä naarmuja ja painaumia, mutta kitaran kaula on jätetty lähes kokonaan siistiksi.

Runkoon ja kaulaan käytetty mahonki näyttää herkullisen eloiselta.

ESP ei kuitenkaan vetänyt relikoinnilla överiksi, eikä viimeistelyssä ole keinotekoisia halkeamia.

Gotohin kromatut virittimet näyttävät hyvin perinteisiltä, mutta kyseessä ovat nykyaikaiset lukkovirittimet.

Eclipsen kaunista palisanteriotelauta ja sen jumbokokoiset nauhat on jätetty tarkoituksella neitseelliseksi: uudella kitaralla on uuden kitaran tatsi ja soitettavuus, hyvä niin!

Kaula on liitetty runkoon perinteisesti liimaliitoksella.

Tässä kuvassa näkyvät hyvin relikoidun Eclipse II Distressed -kitaran kulumat, naarmut ja viimeistelyn epätasainen pinta.

Distressed-mallin mikrofonit tulevat Seymour Duncanilta: kaulamikrofoniksi on valittu ’59-humbuckeri, kun taas tallan viereen on asennettu firman JB-malli.

Mikkien harjatut suojakuoret tukevat omalta osaltaan vanhan soittimen vaikutelmaa.

Kaulan tone-potikkaan on lisätty push/push-kytkin, jolla saa molemmat mikrofonit puolitettua.

Elektroniikkalokerosta löytyy laadukkaita osia, siistiä juotostyötä, sekä huolellista häiriösuojausta grafiittimaalilla ja alumiinilla vuoratulla kannella.

Samoin kuin Eclipse II:n virittimet myös tune-o-matic-tyylinen talla ja palkkimainen kieltenpidin ovat laatuosia Gotohin valikoimasta.

Erittäin hieno kova laukku kuuluu ESP:n hintaan.

****

Monet valittavat LP-tyylisten kitaroiden paino-ongelmista, jotka tekevät kitaran soitosta epämukavan. Näille soittajille voin vain suosittaa ESP Eclipse II Distressed -mallin koeajoa, koska ainakin testiyksilö on uskomattoman kevyt!

En tiedä johtuuko tämä ominaisuus huolellisesta puuvalinnasta vai käytetäänkö myös ESP:n tehtaalla Gibsonilta tuttua ”Emmental-menetelmää”, jossa porataan rungon mahonkiin ensin isokokoisia reikiä, ennen kuin vaahterakansi liimataan paikkoilleen. Oli miten oli – tämä ESP on kevyin soittamani LP-tyylinen kitara ikinä!

Kaulaprofiili on erittäin mukavantuntuinen keskikokoinen ”D”, joka on hyvinkin lähellä Gibson-kitaroista tuttua 60s-kaulaa. Hiukan epätasainen ”vanhennettu” lakka tuntuu liukkaalta ja luonnolliselta. Esimerkkillisen nauhatyön ja otelaudan loivan kaarevuuden ansiosta, soittotatsi on nopea ja vaivaton.

En tiedä johtuuko tämä relikoinnista tai muista seikkoista, mutta ESP Eclipse II Distressed tuntuu suorastaan elävältä. Kitara resonoi vapaasti ja sen loistavassa akustisessa äänessä löytyy sopivasti sekä ryhdikkyyttä, että lämpöä.

Seymour Duncanin ’59/JB-kattaus on ESP Eclipse II:lle mahtava valinta. Mikrofonit ovat keskenään loistavassa tasapainossa, ja ne onnistuvat täydellisesti välittämään kitaran oman äänen uskollisesti eteenpäin vahvistimelle. Lisäksi humbuckerien puolitus yksikelaisiksi lisää tutuille humbucker-soundeille vielä hyvin hyödylliset kevyemmät ja kirkkaammat vaihtoehdot.

Esimerkkipätkissä aloitan aina puolitetusta kaulamikrofonista, sen jälkeen tulee täysi kaulamikki ja niin edelleen:

ESP Eclipse II Distressed – puhtaat

ESP Eclipse II Distressed – säröllä

Kitaroiden keinotekoisesta vanhenemisesta voi olla mitä mieltä tahansa, mutta ESP Eclipse II Distressed on mielestäni loistava laatusoitin, jolla on omaa luonetta ja charmia vaikka muille jakaa. Sääli, että se piti palauttaa…

****

ESP Eclipse II FM FT Distressed 

1.889 €

Maahantuoja: Musamaailma

Plussat:

+ ulkonäkö

+ soundi

+ paino

+ soitettavuus

+ mikkien puolitus

+ työnjälki

****

1

Review: PRS SE Angelus Standard

****

The SE Angelus Standard is a Grand Auditorium -sized steel-string acoustic from PRS Guitars’ brand-new SE Acoustic -range.

A special feature on all PRS SE steel-strings is their proprietary top bracing pattern which seamlessly combines the best bits of traditional x- and fan-bracing patterns. The end result should be a very dynamic and open-sounding acoustic tone.

****

The PRS SE Angelus Standard (current street price in Finland approx. 730 €) is a beautiful and stylish piece of work.

A Grand Auditorium’s body has about the same cubic content as a Dreadnought. Its rounder shape with a more slender waist makes it more comfortable to play, and also produces a different basic voicing. Grand Auditoriums tend to sound more open with added clarity in the lower midrange  (between 600 – 800 Hz) compared to a Dreadnought, making them easier to record.

The SE Angelus Standard is crafted from solid sitka spruce for the top and solid mahogany for the body’s back. The rims are pressed from mahogany plywood, adding a little sturdiness.

Mahogany is also the material of choice for the Angelus’ neck.

It’s surprising to see how well PRS’ traditional headstock looks on an acoustic guitar. In the SE Angelus’ case the headstock features a rosewood veneer, as well as white binding.

The top nut has been carved from genuine bovine bone.

The tuners are the same quality units PRS also uses for their SE electrics.

The SE Angelus’ neck is a three-piece affair, with a long piece making up the bulk of the neck, and two small added pieces for the headstock and the neck heel, respectively.

The bound rosewood fingerboard sports beautiful bird-inlays and well-finished narrow frets.

The mahogany used for body construction is gorgeous – the honey-hued wood looks good enough to eat underneath the thinly applied transparent lacquer.

By the way: A second strap button comes as standard on the SE Angelus.

Here’s a view of the Angelus’ rounded cutaway – a typical feature on many Grand Auditorium sized instruments.

The top’s black and white binding looks very crisp.

A rosewood rosette adds a tad of understated charm to proceedings.

The SE Angelus displays extremely clean workmanship throughout – even on the inside!

The compensated saddle in the guitar’s rosewood bridge is made from tone-enhancing genuine bone.

****

But the PRS SE Angelus Standard isn’t just nice to look at, this guitar is also a sheer joy to play!

The instrument is lightweight, and just touching it already gives you a sense of this guitar’s eagerness to resonate.

PRS have made a wise decision in my opinion, when it came to choosing a neck profile for the Angelus: This neck is an unabashedly steel-string acoustic type of neck. No foul compromises to win over electric players – the Angelus’ neck profile is a chunky affair somewhere between a D- and a U-shaped cross-section.

If you’re new to steel-string acoustics – or just used to the feel of many electroacoustic guitars – the first impression might be a slight bit disconcerting, but fear not! In the long run a big neck will help your left-hand technique, and it’s the right choice for big tone as well.

And what a tone it is! I can only heap praise upon the Angelus’ tone, sustain and dynamics – what a beautiful open sound!

String-to-string balance is outstanding, regardless of playing style or chosen register. It’s not often that you find a brand-new guitar with such a mature voice from the get-go – especially in this price bracket!

I also recorded the SE Angelus with different recording set-ups, and can only report that it is almost impossible to get a bad (or muddy) sound out of this instrument.

This is what the Angelus sounds like when recorded with a Zoom Q2HD:

SE Angelus – plectrum – Q2HD

…and here are two clips, which I recorded using an AKG C3000 condenser mic close to the guitar, pointing at the 14. fret, paired with a Samson C02 at shoulder height facing towards the bridge (–> Focusrite Saffire 6 USB –> Apple Garageband):

SE Angelus – fingerstyle

SE Angelus – plectrum

****

PRS SE Angelus Standard

current street price in Finland approx. 730 €

Distributor: EM Nordic

Thanks to DLX Music Helsinki  for the loan of the review instrument!

****

Pros:

+ solid top and back

+ chunky neck profile

+ playability

+ open and dynamic tone

+ workmanship

+ bang-for-the-Euro

****

1

Testipenkissä: PRS SE Angelus Standard

****

SE Angelus Standard on Grand Auditorium -kokoinen teräskielinen akustinen kitara PRS Guitarsin upouudesta SE Acoustic -mallistosta.

PRS SE -teräskielisten erikoisuus piilee firman omassa erikoisrimoituksessa, jossa käytetään saumattomasti X-rimoituksen ja fan-rimoituksen parhaita elementtejä. Lopputuloksena pitäisi syntyä erittäin dynaaminen ja avoin akustinen klangi.

****

PRS SE Angelus Standard (katuhinta noin 730 €) on erittäin komea ja tyylikäs ilmestys suositussa Grand Auditorium -koossa.

Grand Auditorium -kitaroissa kopan tilavuus on kutakuinkin sama Dreadnought-kitaroiden kanssa. Pyöreämmän ulkomuodon ja kapeamman vyötärön ansiosta Grand Auditorium kuitenkin istuu sylissä vielä Dreadnoughtia mukavammin. Lisäksi kopan muodolla on myös vaikutusta sointiin – Grand Auditorium -kitarat soivat yleensä avoimemmin ja ilman kumisevaa keskirekisteriä (noin 600 – 800 Hz) kuin Dreadnought-soittimet, minkä ansiosta nitä on hyvin helppo äänittää.

SE Angelus Standardin koppa on veistetty kokopuisesta sitkakuusikannesta ja mahonkipohjasta. Kopan reunat ovat muotoon prässätystä mahonkivanerista, mikä lisää niihin jäykkyyttä.

Myös Angeluksen kaula valmistetaan mahongista.

PRS:n perinteinen lapamuoto istuu yllättävän hyvin myös akustiseen kitaraan. SE Angeluksen tapauksessa lapa on reunalistoitettu valkoisella muovilla, ja päällystetty kuvankauniilla palisanteriviilulla (palisanteri = ruusupuu).

Satula on veistetty aidosta naudanluusta.

Suljetut virittimet ovat samat laadukkaat mallit, joita käytetään myös SE-sähkökitaroissa.

SE Angeluksen kaula koostuu yhdestä pitkästä palasta, johon on liimattu kaksi lisäpalaa – yksi muodostaa lavan, kun taas toinen on kaulan korko.

Palisanteriotelauta on reunalistoitettu ja koristeltu taitavasti PRS-sähkökitaroista tutuilla lintu-upotuksilla. Sekä upotus- että nauhatyö on toteutettu erittäin siististi.

Kun kerran käytetään laadukasta puuta, on ilo myös näyttää se kaikille. Koppa on viimeistelty erittäin ohuesti kirkaslakalla – mahongin hunajankultainen sävy on varsinaista silmänruokaa.

SE Angelus Standardissa toinen hihnatappi on muuten vakiovaruste – hyvä niin!

Kuten monilla Grand Auditorium -kitaroilla myös Angeluksella on pyöreä soololovi.

Kuusikansi on reunalistoitettu monikerroksisilla mustavalkoisella muovilistoilla.

Tumma palisanterirosetti huokuu hillittyä tyylikyyttä.

Myös kopan sisällä jatkuu SE Angeluksen esimerkkillisen siisti linja.

Samoin kuin satula, myös palisanteritallan kompensoitu tallaluu on aitoa luuta.

****

PRS SE Angelus Standard -kitaraa ei ole ainoastaan kiva katsella, vaan sillä on myös ilo soittaa!

Kitara on hyvin kevyt, ja jo pelkästä kosketuksesta käy selväksi, että tämä soitin resonoi vapaasti.

PRS on Angeluksen kaulaprofiilin kohdalla tehnyt mielestäni parhaan mahdollisen päätöksen: Angelus Standardin kaula on nimittäin täysverinen teräskielisen kaula. Tässä ei tehdä minkäänlaisia kompromisseja tai myönnytyksiä sähkökitaristien suuntaan, vaan tarjoilla on on täyteläinen ja vankka D:n ja U:n risteytys.

Ensikertalaiselle – tai tavalliseen elektroakustiseen tottuneille – ensivaikutelma voi tuntua hivenen verran liian lihaksikkaalta, mutta muutaman soittominuutin jälkeen soittaja alkaa arvostaa kaulan mukavaa täyteläisyytä. Tuhti kaula tukee hyvää soittotekniikkaa, ja se parantaa myös roimasti kitaran yleissointia.

Ja mikä sointi tästä kitarasta lähteekin! Soundia ja soittodynamiikan toistoa voi kuvailla vain ylistyssanoilla, niin upeasti, kauniisti ja avoimesti SE Angelus Standard soi.

Kielet ovat esimerkkillisesti tasapainossa toisiaan, sekä volyymiä, että sävyä katsoen, ja loistava tasapaino säilyy ehjänä soittotekniikasta tai -rekisteristä riippumatta. On hyvin harvinaista saada suoraan pakasta vedettyä teräskielistä syliin, joka soi alusta asti näin hyvin – etenkin tässä hintaluokassa!

Kokeilin SE Angelus Standardia myös erilaisilla äänityskalustoilla, ja oli lähes mahdotonta saada tästä kitarasta huonoa tai tunkkaista soundia.

Tältä Angelus kuulostaa Zoom Q2HD:llä äänitettynä:

SE Angelus – plektralla – Q2HD

…ja tässä ovat kaksi pätkää, joissa käytin AKG C3000 -mikrofonia edestä, lähellä 14. nauhaa, sekä Samson C02-mikrofonia minun oikean olkapään yllä, osoittamassa kitaran tallaa kohti (–> Focusrite Saffire 6 USB –> Apple Garageband):

SE Angelus – sormisoitto

SE Angelus – plektralla

****

PRS SE Angelus Standard

katuhinta noin 730 €

Maahantuoja: EM Nordic

Kiitos DLX Music Helsingille testiyksilön lainaamisesta!

****

Plussat:

+ kokopuinen kansi ja pohja

+ tuhti kaulaprofiili

+ soitettavuus

+ avoin ja dynaaminen soundi

+ työnjälki

+ hinta-laatu-suhde

****

1

Review: Spector Legend 4 Classic + Custom

****

The Legend 4 Classic and Legend 4 Custom basses are Spector Bass’ affordable, Korean versions of the company’s NS-2-bass, the famous model that Stuart Spector designed in co-operation with Ned Steinberger.

****

The Spector Legend 4 Classic (current RRP in Finland: 672 €) is a long-scale active bass.

The body is crafted from three pieces of maple, with its frontside spruced up with a very pretty quilted maple veneer.

The bass’ bolt-on neck is put together using three long strips of hard rock maple.

The neck joint features rounded edges for added comfort, while five screws with separate, countersunk washers make for a very precise and sturdy fit.

The pearl SSD-logo has been cleanly inlaid into the back-angled headstock.

A self-lubricating top nut makes tuning a smooth experience. The nut’s corners have been rounded – a nice upmarket touch in this price bracket.

Black is the colour of choice for all of the Legend 4 Classic’s hardware. The modern, sealed tuners keep the tuning rock steady.

The rosewood fingerboard sports 24 jumbo frets, which are well seated and nicely polished, making for a smooth playing surface.

The Classic-model’s passive SSD-humbuckers are manufactured by EMG. These units – designed specifically for this bass – use the EMG-HZ-pickups as a starting point, but add a good helping of mid-range for a meatier tone.

This Spector’s controls comprise two separate volume knobs (one for each pickup), as well as active boost controls for bass and treble, respectively.

The preamp – which is boost-only – is Spector’s own Tone Pump Jr -circuit, which has been glued to the control cavity’s side wall.

To minimise interference buzz the whole cavity has been covered in conductive paint, and the lid lined with aluminium foil. The lid is fixed to the body using machine screws and threaded inlets – a much better choice on an active bass than plain wood screws.

The Legend 4 Classic’s bridge is a hefty design. The saddles are locked in place with grub screws to prevent any rattling, thus enhancing the instrument’s sustain.

****

The Spector Legend 4 Custom (current RRP in Finland: 855 €) is the Classic’s higher-spec’d sibling.

Here the body uses two, centre-joined pieces of basswood with a quilted maple veneer on top.

The Custom’s neck is glued into the body, and features graphite rods reinforcing the neck.

Just like the NS-2, both basses reviewed here feature curved bodies, even though the arch is much less pronounced in these more affordable instruments.

The beer-belly chamfer adds to the bass’ strapped-on comfort.

The Custom features the same graceful headstock as the classic…

…but here the back of the neck is finished in gloss lacquer, and all the hardware is gold-coloured.

The fretwork on the Legend 4 Custom is of an even higher standard than on the Classic – you can clearly spot the well-rounded fret ends in the photo.

EMG’s HZ bass humbuckers are known for their excellent, wide-range tone.

The preamp is an EMG B30, which offers you a full three-band EQ-section in addition to the separate pickup volume knobs. The mid-range has it’s own full-sized control, while the stack knob deals with treble (tip) and bass (ring).

Here’s a peek into the Custom’s control cavity – everything’s clean, neat and tidy.

And here we have the excellent Spector-bridge in a golden finish.

****

The neck profile on the Spector Legend 4 Classic is a very comfortable D-shape. The neck is a close cousin to a Jazz Bass neck, but offers a slightly more contemporary, flatter slant on the theme.

The large fretboard radius combined with the jumbo frets lends this bass a slick and fast action and feel.

Our test sample’s considerable weight is really the only point that I can criticise – get yourselves a wide, comfortable strap, and everything will work out fine.

The Legend 4 Classic’s SSD-pickups have quite a high output, with the signal being rich in deliciously growling mids. I also enjoyed the Classic’s clear, yet warm high-mid presence, which keeps the sound nicely organic.

This bass’ basic tone is really good, so I didn’t particularly miss the ability to cut any frequencies – the Tone Pump Jr’s bass and treble boosts work fine in this context.

I recorded the audio clips via a Focusrite Saffirer 6 USB -soundcard straight into the audiosequencer, without any kind of amplifier modelling. Each clip starts with the neck pickup:

Spector Legend 4 Classic – fingerstyle

Spector Legend 4 Classic – Reggae

Spector Legend 4 Classic – slap

Spector Legend 4 Classic – pleck

****

The Spector Legend 4 Custom’s neck profile is a tiny bit meatier and rounder, when compared to the Classic. Together with the gloss finish this results in a slightly more grown-up and steadier feel. Somehow the Custom feels like a more expensive bass to this reviewer.

Due to the set neck and the stiffening graphite rods inside the neck the Custom’s acoustic tone is clearly punchier and fatter, with a nice bit of ”wire” in its attack.

The neutral-sounding – in the best sense of the word – EMG-HZs, combined with the bass’ nice preamp, lend the Custom an air that is distinctly ”active”, with a healthy dose of presence, clarity and a fresh top end.

The three-band EQ – offering boost as well as cut – naturally is a more versatile tone-shaping tool than the Classic’s more concise Tone Pump Jr.

Here are the same bass lines as above, this time played on the Legend 4 Custom:

Spector Legend 4 Custom – fingerstyle

Spector Legend 4 Custom – Reggae

Spector Legend 4 Custom – slap

Spector Legend 4 Custom – pleck

****

I think it is great that Spector is offering us bassists more affordable versions of its US- and Euro-models. Both the Legend 4 Classic as well as the Legend 4 Custom are quality instruments and a pleasure to play.

The Spector Legend 4 Classic is your key to Stuart Spector’s world, offering you a straightforward, streamlined and easy-to-use active bass for a very reasonable price.

The Legend 4 Custom, for its part, clearly is a large step towards the full-blown Spector-experience, in both playability and sound. This beautiful quality instrument could easily become a professional’s main squeeze.

****

Spector-basses

Finnish distributor: Musamaailma

****

Spector Legend 4 Classic

Current price in Finland: 672 €

Pros:

+ price

+ finish

+ workmanship

+ playability

+ high-output SSD-pickups

+ easy-to-use preamp

+ sound

Cons:

– review sample’s weight

****

Spector Legend 4 Custom

Current price in Finland: 855 €

Pros:

+ price

+ finish

+ workmanship

+ playability

+ graphite-reinforced neck

+ versatile preamp

+ sound

****

2

Testipenkissä: Spector Legend 4 Classic + Custom

****

Legend 4 Classic ja Legend 4 Custom ovat Spector Bassin edulliset, korealaiset versiot Spectorin kuuluisasta NS-2-bassosta, jonka Stuart Spector aikoinaan suunnitteli yhteistyössä Ned Steinbergerin kanssa.

****

Spector Legend 4 Classic (672 €) on pitkällä mensuurilla varustettu aktiivibasso.

Runko on veistetty kolmesta vaahterapalasta, ja etupuoleen on liimattu näyttävä loimuvaahteraviilu.

Ruuvikaula taas on koottu kolmesta vierekkäisistä vaahterapalasta.

Liitoskohta on veistetty hyvin sulavaksi, ja viidellä ruuvilla toteutettu kiinnitys on hyvin luja.

Taakse kalistuvassa viritinlavassa komeilee siististi upotettu helmiäisupotus.

Itsevoitelevan satulan reunat on muotoiltu mukavan sulavaksi.

Legend 4 Classic -mallissa käytetään mustia metalliosia. Nykyaikaiset virityskoneistot toimivat tarkasti ja pitävät basson hyvässä vireessä.

Palisanteriotelautaan on asennettu huolellisesti 24 jumbokokoista nauhaa.

Classic-basson passiiviset SSD-humbuckerit tulevat EMG:ltä, ja niitä on kehitelty EMG-HZ-mikrofonien pohjalta juuri tätä mallia varten.

Spectorin neljästä säätimestä kaksi ovat volume-säätimet kummallekin mikrofonille, kun taas toinen pari tarjoaa aktiivista korostusta basso- ja diskanttitaajuuksille.

Etuvahvistin – joka siis tarjoaa ainoastaan boostin – on Spector Bassin oma Tone Pump Jr -piiri, joka on liimattu elektroniikkalokeron reunaan.

Ulkoisten häiriöiden minimointia varten lokero on penslattu grafiittimaalilla ja muovikansi taas on vuorattu alumiinifoliolla. Kannen kiinnitys hoidetaan mallikkaasti koneruuveilla ja runkopuuhun upotetuilla vastakappaleilla.

Legend 4 Classic -mallin talla on varsin jämäkkää sorttia. Tallapalat voi lukita säätämisen jälkeen paikoilleen kuusiokoloruuveilla, mikä parantaa basson sustainea.

****

Spector Legend 4 Custom (855 €) on Classic-mallin isoveli.

Basson runko on tässä mallissa valmistettu kahdesta lehmuspalasta. Etupuoli on tässäkin tapauksessa loimuvaahteralla koristeltu.

Customissa on runkoon liimattu vaahterakaula, jota on vahvistettu kaulapuuhun upotetuilla grafiittitangoilla.

Molempien bassojen rungot ovat (NS-2:n tavoin) hieman kaarevat, vaikka niiden kaari on selvästi loivempi kuin amerikkalaisessa alkuperäisversiossa.

Yläreunan viisteen ansiosta molemmat mallit istuvat mukavasti soittajan kehoa vasten.

Customissa on sama tuttu lapa kuin Classic-bassossa…

…mutta sen kaula on viimeistelty kiiltävällä lakalla, ja sen metalliosat ovat kullanväriset.

Legend 4 Custom -basson nauhatyön laatu on vielä huolellisempi kuin Classicissa – kuvassa näkyy hyvin nauhojen sulavaksi pyöristetyt päät.

EMG-HZ-humbuckereille luvataan hieman neutraalimpaa sointia, kuin mikä Classic-basson SSD-mikeistä lähtee.

EMG B30 -etuvahvistin tarjoaa kahden erillisten volumesäätimien lisäksi sekä vaimennusta että vahvistusta keskialueelle, bassolle ja diskantille.

Tältä näyttää Legend 4 Customin siististi toteutettu elektroniikka.

Customissa vankalla Spector-tallalla on kullanvärinen viimeistely.

****

Spector Legend 4 Classicin kaulaprofiili on erittäin mukavantuntuinen D. Mitoiltaan kaula on läheistä sukua Jazz-bassolle, mutta nykyaikaistetulla, aavistuksen verran matalammalla läpileikkauksella.

Otelaudan loiva kaarevuus ja jumbokokoiset nauhat antavat bassolle hyvin nopean ja modernin tuntuman.

Testisoittimen ainoa miinuspiste menee basson painon tilille – hyvin vuorattu, leveä hihna on tässä käytännössä pakollinen lisävaruste.

Legend 4 Classic -basson SDD-humbuckereistä lähtee hyvin voimakas signaali, jolla on herkullisesti muriseva keskialue. Pidin myös Classicin selkeästä, mutta lämpimästä preesensalueesta, jonka ansiosta tämän basson soundi pysyy aina mukavan maanläheisenä.

Perusääni on mielestäni niin hyvä, etten kaivannut lainkaan vaimennusta aktiivielektroniikasta – tulin mainiosti toimeen pelkällä boostilla.

Ääniesimerkit on äänitetty suoraan Focusrite Saffire 6 USB -äänikortin kautta audiosekvensseriin, ilman mitään vahvistinmallinnusta. Jokainen pätkä lähtee liikkeelle kaulamikrofonista:

Spector Legend 4 Classic – sormisoitto

Spector Legend 4 Classic – Reggae

Spector Legend 4 Classic – slap

Spector Legend 4 Classic – plektralla

****

Spector Legend 4 Customin kaulaprofiili on hivenen verran paksumpi ja pyöreämpi kuin Classicin kaula. Sen kiiltävän lakkauksen seurauksena Customin soittotuntuma on jotenkin ”aikuisempi” ja tasaisempi. Ainakin minun mielestä tämä Spector tuntuu kalliimmalta, kuin mitä se on.

Liimaliitoksen ja kaulan grafiitivahvistuksien ansiosta Legend Customin akustisessa soinnissa on enemmän alakertaa ja potkua, sekä aavistuksen verran purevampi atakki.

Positiivisella tavalla värjäämättömät EMG-HZ-humbuckerit ja saman firman etuvahvistin antavat Custom-bassolle selkeästi ”aktiivisemman” soundin, jossa on aina läsnä tietty annos preesensalueen selkeys ja diskantin tuore pirteys.

Kolmialueinen EQ, jossa on sekä vaimennus että korostus, on luonnollisesti selvästi monipuolisempi työkalu kuin Classicin yksinkertaisempi Tone Pump Jr -etunen.

Tässä ovat samanlaiset esimerkkipätkät Spector Legend 4 Custom -bassolla soitettuna:

Spector Legend 4 Custom – sormisoitto

Spector Legend 4 Custom – Reggae

Spector Legend 4 Custom – slap

Spector Legend 4 Custom – plektralla

****

Mielestäni on loistava asia, että Spector tarjoaa basistille US- tai Euro-malliensa edullisempia vaihtoehtoja. Sekä Legend 4 Classic, että Legend 4 Custom ovat laadukkaita soittimia, joilla on ilo soittaa.

Spector Legend 4 Classic toimii avaimena Stuart Spectorin maailmaan, ja basso on mukavan suoraviiveinen aktiivibasso erittäin reilulla hinnalla.

Legend 4 Custom taas on soundiltaan ja soittotuntemukseltaan selvästi muutaman askeleen lähempänä Spectorin USA-soittimia. Tämän kauniin laatubasson rahkeet riittävät mielestäni mainiosti myös ammattikäyttöön.

****

Spector-bassoja

Maahantuoja: Musamaailma

****

Spector Legend 4 Classic

672 €

Plussat:

+ hinta

+ viimeistely

+ työnjälki

+ soittotuntuma

+ voimakkaat SDD-mikrofonit

+ helppokäyttöinen etuvahvistin

+ soundi

Miinukset:

– testiyksilön paino

****

Spector Legend 4 Custom

855 €

Plussat:

+ hinta

+ viimeistely

+ työnjälki

+ soittotuntuma

+ grafiittivahvisteinen kaula

+ monipuolinen etuvahvistin

+ soundi

****

1

Review: LTD MH-330FR + ESP Horizon FR-II SD

****

ESP Guitars offer plenty of different guitar models for the modern Wunder-widdler. The most classic of these is probably the Horizon – a typical Superstr*t featuring two humbuckers and a Floyd Rose -bridge.

Kitarablogi.com selected two Horizons for this review:

The LTD MH-330FR, which comes with two active ESP-pickups…

…as well as the pukka ESP Horizon FR-II SD equipped with a pair of Seymour Duncans.

****

The LTD MH-330FR (current price in Finland: 489 €) is a sleek and stylish piece of work, with the Electric Blue finish adding its own bit of panache.

The same cool finish is also applied to the maple neck and the back of the mahogany body.

All of the MH-330FR’s hardware comes in black nickel, which shines in a smoky, dark-greyish way.

The capsuled Gotoh-style tuners are of decent quality. A volute strengthens the area underneath the top nut to prevent breakages.

A beautiful piece of rosewood has been chosen for the LTD’s bound fretboard, which sports stylish inlays, as well as 24 nicely finished jumbo-sized frets.

The chamfered neck joint makes reaching the dusty end more comfortable, compared to a standard old-school bolt-on joint.

The MH-330FR’s active ESP-pickups look rather similar to EMG-units.

The controls comprise a master volume and a master tone, with a three-way blade switch for pickup selection.

A nice touch: The battery compartment lid is fastened with machine screws, which grip into metal inlets. This is a much better way of doing this than using plain wood screws.

The clean workmanship is carried over into the electronics cavity also, with graphite paint and aluminium foil taking care of shielding against interference.

The LTD’n Floyd Rose Special –vibrato is a decent-quality, less expensive licensed Floyd Rose, manufactured in South Korea. The most important difference between the Special and the full-blown versions lie in the cast bridge saddles and vibrato block. The Floyd Rose Original is equipped with steel saddles and a brass vibrato block.

Another nifty feature: Two openings in the MH-330FR’s spring cover allow you to adjust spring tension without having to remove the cover!

****

ESP’s Horizon FR-II (current price in Finland: 1.929 €) is a fine example of top-quality, Japanese workmanship. This model is part of the company’s high-quality Standard-range, and it is built with a through-neck.

The body is made up from two mahogany wings on the back, and topped off with a gorgeous flame maple top on its front side.

Depending on the finish, the Horizon FR-II either comes with black nickel hardware, or, as is the case with our Dark Brown Sunburst –finished test sample, with chrome hardware.

The tuners are genuine Gotohs.

The workmanship displayed on the LTD-Horizon was already on a high level, but the ESP-Horizon leaves you in no doubt that it is a pro-quality instrument: The smooth ebony board sports 24 jumbo frets, which have been finished carefully to give you the smoothest ride possible.

A very smooth neck-joint, indeed…

The ESP Horizon FR-II is also available with active EMG-units, but our review guitar is the SD-version, which has a Seymour Duncan ’59-model mounted in the neck position, with a JB-model near the bridge (JB = Jeff Beck).

The master volume is equipped with a nifty, spring-loaded push/push-switch. The up-position splits the Horizon’s humbuckers for singlecoil-type tones.

Outstanding workmanship coupled with quality parts – the mark of a top-class instrument.

Here we’ve got the real deal: A Schaller-made Floyd Rose Original –vibrato with steel saddles and a brass block.

The ESP Horizon comes with its own case.

****

The specifications read ”Thin U Neck Contour”, and I was a bit worried the neck might feel a little unsubstantial and 1980s-style flat. But I needn’t have worried: The LTD’s neck profile is a slim D, which still gives you plenty of flesh for easy playing and good sustain.

The MH-300FR’s Floyd itself works nicely, although I experienced some annoying trouble with the vibrato bar. I couldn’t get the damn thing to stay attached firmly to the vibrato. In use the threaded collar would work loose, causing the bar to start flapping around instead of staying put. Let’s hope this isn’t an endemic problem, but rather a one-off glitch on the review guitar’s Floyd.

Soundwise the LTD MH-300FR is a typical active electric guitar, with a very open and linear tone. Especially the mid-range stays much cleaner and more transparent than on most passive, humbucker-equipped guitars.

Here are two examples (both starting with the neck humbucker):

LTD MH-330FR – clean

LTD MH-330FR – crunch

****

The ESP Horizon FR-II is very light and plays like a dream. The neck profile is a tad flatter than that used on the LTD, but still steers well clear of uninspiring flatness.

The fantastic fretwork and flat fingerboard camber result in a fast and extremely smooth playing feel – perfect for large bends.

The Floyd Rose Original is still the number one locking vibrato in my opinion, and it works just as it should on the ESP.

The Horizon FR-II sounds warmer and more organic, when compared to its less expensive LTD-brethren. The sound might be too warm for some Thrash Metal guitarists, but overall its earthy quality seems much more versatile to me.

Splitting the humbuckers gives you three more colours to work with, further broadening the ESP’s palette.

The example tracks both start with split humbucker (neck – both – bridge) before continuing with the full settings in the same order (neck – both – bridge):

ESP Horizon FR-II – clean

ESP Horizon FR-II – crunch

****

This review left me in no doubt as to ESP’s guitar-making kudos – these are fine instruments.

The mid-price LTD MH-330FR is a serious guitar, with just the right active tones to satisfy the Hard Rock and Metal posse.

ESP’s Horizon FR-II is a top-drawer guitar for the virtuoso guitarist.

ESP Horizon FR-II & LTD MH-330FR – the audio track from the video

****

ESP ja LTD –electric guitars

Finnish distributor: Musamaailma

****

LTD MH-330FR

489 €

Pros:

+ bang-for-the-buck

+ workmanship

+ playability

+ active pickups/sound

+ Floyd Rose -vibrato

Cons:

– loose wang bar on our review sample

****

ESP Horizon FR-II Seymour Duncan

1.929 €

Pros:

+ top-quality Japanese instrument

+ workmanship

+ playability

+ coil-split

+ sound

+ Floyd Rose Original -vibrato

****

1

Testipenkissä: LTD MH-330FR + ESP Horizon FR-II SD

****

ESP:llä on valikoimassaan monta kitaravirtuoosille suunnattua mallia. Ehkä klassisin niistä on Horizon – tyylipuhdas Superstrato, jolla on kaksi humbuckeria sekä Floyd Rose -lukkovibra.

Poimimme testiin kaksi Horizon-mallia:

aktiivisilla ESP-mikeillä varustettu LTD MH-330FR…

…sekä pramea ESP Horizon FR-II SD Seymour Duncan -humbuckereilla.

****

LTD MH-330FR (489 €) varsin näyttävä ja virtaviivainen kitara, ja testisoittimen Electric Blue -metalliväritys korostaa tätä sopivasti.

Sama kiiltävä lakkaus ulottuu myös soittimen vaahterakaulaan ja mahonkirungon selkäpuoleen.

MH-330FR:n metalliosat on pinnoitettu ”mustalla” nikkelillä.

Suljetut, Gotoh-tyyliset ESP-virittimet ovat hyvin asiallista laatua. Volute-paksunnos lujittaa lavan ja kaulan liitoskohtaa.

Kaunis palisanteriotelauta, valkoinen reunalistoitus, tyylikkäät otemerkit, sekä 24 jumbo-kokoista nauhaa tarjoavat runsaasti iloa sekä silmille että sormille.

Viistotun reunan ansiosta pääsy ylimpiin nauhoihin tuntuu LTD:ssä perinteistä ruuviliitosta mukavammalta.

MH-330FR:een on valittu mikrofoneiksi kaksi aktiivista ESP-humbuckeria.

Säädinosasto tarjoaa master volumen ja master tonen, sekä kolmiasentoisen, Fender-tyylisen kytkimen.

Paristolokeron kansi on kiinnitetty koneruuveilla ja runkoon upotetuilla kierreholkeilla, mikä on paljon parempi ratkaisu kuin tavalliset puuruuvit.

Siisti työnjälki jatkuu myös elektroniikkalokerossa, joka on häiriösuojattu grafiittimaalilla ja alumiinifoliolla vuortuilla kannella.

LTD:n Floyd Rose Special -vibra on perushyvä, edullisempi lisenssi-Floikka, joka on valmistettu Etelä-Koreassa. Tärkein ero kalliimpaan Floyd Rose Original -tallaan nähden ovat sinkkiseoksesta valetut tallapalat ja vibrablokki. Original-mallissa käytetään teräksestä valmistettuja tallapaloja, sekä messinkiblokkia.

MH-330FR:ssä voi säätää jousien vetoa kätevästi jousilokeroa avaamatta!

****

ESP:n Horizon FR-II (1.929 €) edustaa firman tinkimätöntä japanilaista soitinrakennustaitoa. Malli kuuluu ESP:n laadukkaaseen Standard-sarjaan, ja se on rakennettu rungon läpi menevällä vaahterakaulalla.

Rungon takaosa on veistetty mahongista, ja sen kansi on huippulaadukasta loimuvaahteraa.

Väristä riippuen Horizon FR-II -kitara on tarjolla joko ”mustalla” nikkelillä päällysttyillä metalliosilla tai – niin kuin Dark Brown Sunburst -värisen testisoittimen tapauksessa – kromatuilla osilla.

Suljetut virittimet tulevat Gotohin mallistosta.

LTD:n työnjälki oli jo todella hyvällä mallilla, mutta ESP:n Horizon tekee hyvin selväksi, että tässä on selvästi kyse pro-luokan soittimesta: erittäin sileään eebenpuuotelautaan on istutettu 24 jumbo-kokoista nauhaa, jotka on viimeistelty huolellisesti tarkaksi ja liukkaaksi soittoalustaksi.

Kaulan ja rungon liitoskohta on varsin sulava.

ESP Horizon FR-II -mallin saa myös aktiivisella EMG-mikityksellä, mutta testisoitin on kitaran SD-versio, johon on asennettu kaulamikrofoniksi Seymour Duncanin ’59-malli ja tallahumbuckeriksi saman valmistajan JB-malli (JB = Jeff Beck).

Master volume -potikaan on lisätty jousella varustettu push/push-painokytkin. Yläasennossa kytkin puolittaa Horizonin mikrofoneja.

Erittäin siistiä työtä ja laadukkaat komponentit – tästä tunnistaa laatusoittimen.

Tämä Floikka on Schallerin valmistama Floyd Rose Original -vibratalla terästallapaloilla ja messinkiblokilla.

ESP Horizonin hintaan kuuluu luonnollisesti myös laadukas kova laukku.

****

LTD MH-300FR on painonsa suhteen mukavasti keskiluokkaa, ja se tasapainoituu nätisti soitettaessa.

Spekseissä lukee ”Thin U Neck Contour”, ja olin hieman huolissani, että kyseessä olisi 1980-luvun litteä ja matala kaula. Onneksi LTD:n kaulaprofiili osoittautui oikein mukavaksi. Luonnehtisin sitä hoikaksi, muttei luisen laihaksi D-profiiliksi.

MH-300FR:n Floikka toimii sinänsä vallan mainiosti, paitsi että minulla oli pieniä vaikeuksia kammen kiinnityksen kanssa. Ajatus on tunnetusti, että kampi ruuvataan tallaan kierrekauluksen avulla. Kammen on sitten tarkoitus kääntyä soiton aikana jouhevasti pois tieltä ja sitten takaisin käyttöön, ilman että edestakaisin-liike aiheuttaa kiinnityskauluksen löystymistä. Valitettavasti tämä ei toteutunut testiyksilöllä niin kuin oli ajateltu, vaan kammen liikkuminen löysäsi kaulusta vähitellen soiton aikana. Tämän seurauksena kampi alkoi roikkua löysästi vibrasta ja Floikka sai hieman epätarkan tuntuman. Toivottavasti kyse on todellakin vain harmillisesta yksilöviasta, koska vibran toiminnassa sinänsä ei ollut mitään moitittavaa.

Soundiltaan LTD MH-300FR on – tyypillisenä aktiivisena sähkökitarana – erittäin tasaisesti ja avoimesti soiva soitin. Etenkin alhaisempi keskialue on huomattavasti ”siistimpi” tai lineaarisempi kuin monilla passivisilla humbuckereilla varustetuilla kitaroilla.

Esimerkkipätkät alkavat aina kaulahumbuckerista:

LTD MH-330FR – puhdas

LTD MH-330FR – säröllä

****

ESP Horizon FR-II on mukavan kevyt kitara erittäin hienolla soittotuntumalla. Kaulaprofiili on aavistuksen verran matalampi kuin edullisessa LTD-mallissa, mutta ei missään nimessä liian ohut mukavaan soittoon.

Esimerkkillisen nauhatyön ansiosta hyvin loivalla kaarevuudella toteutettu otelauta mahdollistaa hyvin vaivattommat venytykset.

Floyd Rose Original on yhä kiistämättä lukkovibrojen ykkönen, joka toimii testikitarassa erittäin jouhevalla ja varmalla otteella.

ESP Horizon FR-II:n soinnissa on enemmän lämpöä kuin LTD-sisarmallissa, selkeästi tiheämmän keskialueen ansiosta. Joillekin Thrash Metal -kitaristeille tällainen karakteeri voi olla jo liiankin täyteläinen, mutta yleisesti ottaen ESP:n juureva soundi on mielestäni hyvin herkullinen ja monipuolinen.

Mikrofonien puolitus antaa Horizonille vielä lisää värejä, joilla kitarasankari voi maalata haluamaansa soundimaailmaa.

Esimerkkipätkissä aloitan aina puolitetuilla humbuckereilla (kaula – molemmat – talla), minkä jälkeen soitan samat kuviot täysillä mikrofoneilla samassa järjestyksessä:

ESP Horizon FR-II – puhdas

ESP Horizon FR-II – säröllä

****

Tämän testin perusteella voi vain todeta, että ESP:llä on kitaranteko mallikkaasti hallussaan.

LTD-alamerkin MH-330FR on vakavasti otettava, mainio aktiivinen soitin, joka tarjoaa rutkasti vastinetta rahalle. Erittäin kätevä työkalu siis…

ESP Horizon FR-II taas on loistokitara laatutietoiselle – virtuoosikitara vailla kompromissejä.

ESP Horizon FR-II & LTD MH-330FR – videon audioraita

****

ESP ja LTD -sähkökitarat

Maahantuoja: Musamaailma

****

LTD MH-330FR

489 €

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ aktiiviset mikrofonit

+ Floyd Rose -vibra

Miinukset:

– testisoittimen vibrakammen kiinnitys

****

ESP Horizon FR-II Seymour Duncan

1.929 €

Plussat:

+ japanilainen laatusoitin

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ mikrofonien puolitus

+ soundi

+ Floyd Rose Original -vibra

****

0

Review: Yamaha Pacifica 611H

****

When Yamaha introduced the first Pacifica-model, way back in the 1990s, no-one would have thought that this guitar would become such a runaway success, spawning a whole range of Pacificas over the years. Originally the Pacifica was developed as a sort of test instrument by Yamaha’s West Coast Custom Shop, with its fathers being Rich Lasner and Leo Knapp.

Over the years different guitars have carried the Pacifica monicker, but most Pacificas were (and still are) loosely related to the Strat – just like the current top production-line model, the Pacifica 611H.

****

Unbelievable as it may sound: This beauty of a guitar comes out of Yamaha’s Indonesian factory, which explains the Yamaha Pacifica 611H’s very moderate price (current price at F-Musiikki 595 €).

The Pacifica sticks with traditional tonewoods: The bolt-on neck has been carved from hard rock maple and carries a rosewood fingerboard. The body is almost entirely made of alder – three pieces in our review sample’s case – with just a beautiful bookmatched flame maple veneer glued onto its front for embellishment.

The deep chamfers on the body make for a very comfortable feel.

Vintage-type specs seem to be on the rise again – the Pacifica 611H’s neck comes with a tinted gloss finish.

The headstock matches the body with its flame maple veneer and Root Beer finish.

The top nut, as well as the string trees, are made from Graph Tech’s Black Tusq. This Teflon-impregnated ceramic material is hard and slippery, resulting in better tone and improved tuning stability.

Even though this model isn’t equipped with a vibrato bridge, Yamaha have nonetheless chosen to use a set of Grover locking tuners. The biggest advantage of the Grover units is that you don’t need any tools to change strings. You simply thread the string through the tuning post, and then turn the tuner head. This first engages the locking mechanism, and once the string is locked, the tuning post starts to turn.

Whatever Yamaha do regarding their quality control, they must be doing it dead right! The fret job on our test sample is remarkably clean, which makes the guitar feel far pricier than it really is.

A traditional neck joint – why change something, when it works so well?

The faux-tortie scratchplate is the perfect companion to the 611H’s Root Beer finish – yummy.

Yamaha uses Graph Tech’s String Saver bridge saddles on this Pacifica-model. This self-lubricating material prolongs string-life and takes away some of the nasty twang of many metal saddles.

This quality guitar comes loaded with quality pickups: The P-90/humbucker-combination seems to be en vogue these days – in the case of the Pacifica 611H we find a Seymour Duncan SP-90 in the neck position, with the same manufacturer’s Custom 5 -humbucker mounted next to the bridge. Seymour Duncan say the SP-90 is their most authentic reproduction of a Gibson P-90 from the late Forties, while the Custom 5 is an Alnico V -powered humbucker with a moderate output level.

The controls comprise a master volume and a master tone control, plus a three-way blade switch. The tone control sports a push/pull-switch, splitting the humbucker in the ”up” position.

Clean and competent workmanship can also be found in the control cavity, which has been thoroughly shielded with conductive paint.

****

The Pacifica 611H feels great, thanks to the fine fret job and the very comfortable, oval C-shaped neck profile. Our review sample was also nicely lightweight.

The Yamaha’s clean and transparent acoustic character translates into a healthy amplified tone. In the Pacifica’s case combining a P-90 with a humbucker works exceedingly well. The fat singlecoil easily holds its own against the bridge humbucker, and keeps the signal devoid of any trace of muddiness.

Both soundbites start with the neck singlecoil, then switch to both pickups with the humbucker split, and lastly to the split humbucker on its own. The last two motifs are the combined setting, followed by the bridge pickup on its own, both with the full humbucker switched on:

Yamaha Pacifica 611H – clean

Yamaha Pacifica 611H – crunch

In my opinion the Yamaha Pacifica 611H represents fantastic value-for-money. I wouldn’t hesitate dragging one onto stage (or into a studio) straight out of its shipping box!

****

Yamaha Pacifica  611H

Current price at F-Musiikki: 595 €

Finnish distributor: F-Musiikki

Pros:

• great value-for-money

• locking tuners

• Graph Tech -nut and -bridge

• workmanship

• playability

• sound

• versatility

****

Yamaha Pacifica 611H – the track from the video

****

1

Review: PRS Studio

****

The PRS Studio -model, which was introduced last year, bundles all the improvements of the last few years in one single instrument. The Studio sports a long list of new – or improved – features, such as the Narrowfield-humbuckers.

****

In Gibson-speak ”studio” usually means a less expensive, slightly scaled-down model. In the PRS Studio’s case the word ”studio” denotes a guitar that is meant to be very versatile.

The PRS Studio (current price in Finland around 3,000 €) is a set-neck electric guitar, with the company’s traditional 25-inch (63,5 cm) scale. A great-looking flame maple top comes as standard on the Studio. PRS offer several different colour finishes, as well as a choice between a wraparound bridge or a PRS vibrato.

Both the neck and the back of the body are crafted from top-quality mahogany. The Studio is offered with two new neck profiles: The fuller version is called Pattern Neck, while its slimmer counterpart is designated as Pattern Thin.

The new PRS Phase III locking tuners feature brass string posts and bushings with a much tighter fit.

I assumed that the reason for the open casings was weight reduction, but I was wrong. In one of PRS’ You Tube videos Mr Smith states that the main reason for this design change were the cool looks.

The company’s new bird inlays are standard on the Studio-model – cream coloured outlines filled with walnut.

The fretwork on our test sample was truly exemplary.

Here’s a good look at PRS’ customary neck joint – its big heel is good for sustain.

Over the past decades the PRS body shape has become a classic design in itself.

A breath-taking view for most guitar connoisseurs – the famous ”fake” binding, which is achieved by leaving the rim of the maple top unstained.

In the last years PRS has given its pickups a thorough overhaul, which has spawned a few new models: The Studio comes equipped with the new PRS 57/08 -humbucker in the bridge position. Many PRS-fans claim that this is the company’s best-ever vintage-type humbucker. The 57/08’s metal cover is brushed aluminium, and bridge versions have their model number deliberately engraved upside-down.

The brand new Narrowfield-humbuckers are very special beasts, indeed, with a sound of their own. The Narrowfield has a full-size humbucker’s output level and warm basic character, but thanks to its much narrower magnetic window the higher-mids and treble range both sound fresher and more transparent.

A push-pull-switch inside the tone control lets you split the bridge pickup.

PRS’ vintage-style vibrato is a fine improvement on Leo Fender’s original Stratocaster-bridge.

The vibrato block is milled from solid brass.

This is what the review sample’s control cavity looks like – not the cleanest PRS I’ve ever seen. Luckily the sawdust doesn’t seem to hamper the guitar’s functionality.

A classy hard case rounds out this package.

****

According to Paul Reed Smith himself, the Studio’s new Pattern neck profile is actually a return to the very beginning of PRS Guitars, when PRS was a tiny little workshop. The Pattern Neck isn’t miles away from the famous Wide-Fat-profile, but it is clearly rounder with much less shoulders to it.

The Studio’s ergonomics and playability can be summed up in one word – fantastic. The guitar is feather-light, and its slender body with the long upper horn balances perfectly on a strap – despite the neck joining the body at the 20th fret.

The PRS vibrato comes set up with four springs and works buttery and precisely with perfect return-to-pitch.

Acoustically the Studio performs like a true PRS – there’s a good dose of Gibson-ish set-neck character, mixed with a drier and and tighter attack. The warm, well-rounded, but fresh character is carried evenly across the whole fretboard.

The Narrowfield-pickups are a very interisting new breed. They don’t pretend to be sound like Strat-sized ’buckers, but give you plenty of humbucker warmth, coupled with more presence and a nice top end sheen. The Narrowfields work well in combinations, where you’d normally expect a couple of Fender-style singlecoils. In my opinion this is the first time I’ve heard a guitar, where a third humbucker makes tonal sense.

The moderately-powered PRS 57/08 -humbucker is the perfect partner for the Narrowfields, because it, too, has a fresh and dynamic tone. Splitting the 57/08 even gives you quite credible Fender-sound approximations.

The soundbites all start with the neck pickup on its own, flicking through all the switch positions with the bridge humbucker split. The final two repeats are the middle-plus-bridge and bridge-alone selections with the full humbucker in use:

PRS Studio – clean

PRS Studio – crunch

****

Three thousand Euros is quite a lot of money for one guitars. True, but I feel the PRS Studio is really worth each Cent – it is a guitar crafted to the highest standards from top-quality materials. The result is one of the best guitars coming from a large-volume manufacturer. Outstanding playability, coupled with the fantastic tone of the new pickups put this PRS in a league of its own.

****

PRS Guitars Studio

Current price in Finland: approx. 3,000 €

Finnish distributor: EM Nordic

A big thank you to DLX Music Helsinki for the loan of the review sample!

Pros:

• sheer quality

• workmanship

• playability

• smooth vibrato

• sound

• versatility

Cons:

• sawdust in the control cavity

****

1

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑