Rotosoundin loistava 1960s Reissue Fuzz -pedaali on nyt saanut kuusi efektiveljeä, jotka ovat kaikki efektiguru John Oramin käsialaa:
• The Wobbler on optinen tremolo pedaali, jolla on kaksi rinnakaista, silikoni- ja germanium-transistoreilla toteutettuja vahvistuspiiriä, joiden signaalia voi miksata portaattomasti.
• Phaser-pedaalin nimi on King Henry. Rotosound lupaa efektille erittäin maukasta soundia, jonka voi hienosäädellä Peak-nupilla.
• The Pusher on firman uusi kompressori, jota on varustettu omalla tone-säätimellä (Bite).
• Rotosoundin The Crusader maustaa soundisi syvällä ja lämpimällä choruksella.
• Analogiviiveen ystäville tarjotaan The Aftermath -nimistä pedaalia.
• Viimeinen efekti katrasta on kolmialueinen EQ-pedaali The Leveller.
TC:n Alter Ego -viive ja Trinity-kaiku syntyivät yhteistyössä yhdysvaltalaisen kitaraliikkeen ProGuitarShopin kanssa.
Alkuperäinen idea oli, että näitä kahta pedaalia myytäisiin erikoismalleina vain ja ainoastaan ProGuitarShopin kautta, ja vain USA:ssa. Pedaalien kysyntä kasvoi kuitenkin niin suureksi, että TC Electronic virallisti nämä kaksi pedaalia osaksi Tone Print -sarjaansa.
****
TC Electronic Alter Ego (ovh 195 €) on kustomoitu versio TC:n suositusta Flashback-viivepedaalista.
Flashbackiin nähden Alter Egolla on sekunnilla pidennetty viiveaika (seitsemän sekuntia), sekä kaksi eri efektityyppiä:
• LoFi-viiveen sijaan Alter Egolla on erittäin tarkka mallinnus legendaarisesta Binson Echorec -kaiusta. Echorecin tunnetuin käyttäjä oli Pink Floyd -yhtiön David Gilmour. Binsonin erikoinen soundi johtui siitä, että tässä analogiviiveessä ei käytetty muiden tavoin nauhalenkkiä, vaan magnetisoitua metallirumpua.
• Flashbackin DYN-tyyppi taas sai väistää Alter Egon DMM-viiveelle, joka perustuu Electro-Harmonixin analogiseen Deluxe Memory Maniin.
Muut delay-tyypit ovat samoja molemmissa pedaaleissa, samoin kuin helppokäyttöinen 40 sekunnin loopperi. Myös erittäin kätevä Audio Tap Tempo -ominaisuus löytyy Alter Egosta.
Trinityssä sisarmallin AMB- ja GATE-efektejä on korvattu kahdella ProGuitarShopin kehittämillä efektityypeillä, jotka ovat molemmat efektejä sanan varsinaisessa merkityksessä:
• E1 (Ethereal 1) on kauniisti leijaileva kaiku, jossa heijastuksista syntyy kimaltelevia yliääniä.
• E2 (Ethereal 2) taas tarjoaa mielenkiintoisesti kuplivia ja sykkiviä kaikuja.
Molemmissa pedaaleissa löytyy muuten takakannen alla kaksi dip-kytkintä, joilla voi valita suoran ja bufferoidun bypassin välillä, sekä kytkeä lähtösignaalista kokonaan ns. kuivan osuuden pois päältä, jos käyttää pedaalia send-return-tyyppisessä efektilenkissä.
****
TC:n Alter Ego on erittäin helppoa käyttää, vaikka pedaalilla on erittäin kompakteja ulkomittoja. Ainoastaan kolmiasentoisen aikajako-vipukytkimen käyttö vaatii hieman tarkkuutta, jos haluaa välttää Delay- ja Regeneration-asetuksien ei-toivotusta säätämisestä. Ja kun ollaan kerran marisemassa, niin voisin moittia Alter Egon beesiä väriä ja pedaalin hopeanhohtoista printtiä, josta ei synny maailman paras kontrasti lavalla.
Viive-efektien tarjonta on Alter Egossa erittäin laaja ja laadukas. Valinta Flashback-pedaalin ja Alter Egon välillä riippuu siitä, minkälaisia efektejä kitaristi tarvitsee. Jos Echorecin ja Memory Manin soundit ovat hakusessa, niin Alter Ego on loistava valinta. Jos taas tarvitaan Flashbackin dynaamista delaytä – jossa toistot nousevat esiin soittotauoissa – täytyy joko hankkia Flashback-pedaalin tai sopivan Tone Printin Alter Egon TP-muistipaikalle TC:n laajasta Tone Print -kirjastosta.
Tone Printistä puheen ollen:
TC Electronicin loistavalla PC/Mac-editorilla pystyy luomaan myös ihan omia Tone Printtejä. Valmistaja muuten lupaa, että editorin iPad-versio ilmestyy vielä ennen joulua!
Tältä Alter Ego kuulostaa. Audioklipissä soitan ensin kaikki viive-tyypit 2290:ista alkaen läpi samoilla asetuksilla. Pätkän lopussa tulevat vielä SLP- ja RVS-tyyppien esimerkkejä pidemmillä viiveajoilla:
****
TC Trinityn käyttökokemus on sekin todella positiivinen. Myös tässä pedaalissa pedaalin kompaktiuus vaati pikkukytkimen käytössä hieman tarkkuutta. Trinityn pikkukytkimellä vaihdetaan kahden eripituisen esiviiveen välillä. Sysimustan viimeistelyn ansiosta pedaalin asetuksia on erittäin helppoa lukea.
Myös valinta Hall of Fame -kaiun ja Trinity-pedaalin välillä on hankalaa, ja riippuu käyttötarkoituksista. Jollekulle kitaristille Hall of Famen AMB- ja GATE-efektit voivat olla tärkeämpiä kuin Trinityn maalailevia E1- ja E2-tyyppejä, toiselle asia voi olla juuri päinvastainen.
Tone Print -muistipaikan ansiosta saa kuitenkin jokaiseen Tone Print -sarjan pedaaliin, juuri sellaisia efektejä kuin itse haluaa – nopeasti ja helposti!
Tässä audiopätkässä aloitetaan RM-kaiusta ja soitetaan kaikki tyypit läpi samoilla asetuksilla:
Boss DA-2 Adaptive Distortion (135 €) on firman uusien MDP-efektien (Multi-Dimensional-Processing) säröpedaali, jossa särön soundi muokataan tulosignaalin mukaan. Tässä ei kuitenkaan ole kyse Boss Dyna Drive -kaltaisesta efektistä, jossa soittovoimakkuus vaikuttaa särön runsauteen, vaan DA-2 hienosäätää särön soundia soitetun rekisterin mukaan.
Tätä saavutetaan splittaamalla tulosignaalia eri taajuuskaistoihin, joita prosessoidaan erikseen, aina optimaalista tulosta silmällä pitäen. Pääajatus tässä on, että lopputulos kuulostaisi samalla sekä mehukkaalta että hyvin selkeältä, ilman perinteisillä säröpedaaleilla usein esiintyvää puuroutumista. Ja tämä kaikki riippumatta siitä soitetaanko sooloa, sointuja tai matalia riffejä.
Monimutkaisesta digitaalisesta prosessoinnista DA-2:n sisällä ei onneksi huomaa käytössä mitään, vaan pedaali tuntuu tavalliselta Boss-pedaalilta. Tarjolla on neljä nuppia, joilla säädetään särön määrää, pedaalin kaksikaistaista EQ:ta, sekä lähtösignaalin tasoa.
Käytössä voi ihan ensiksi todeta, että Bossin prosessori on ilmeisesti huipputehokas, koska soittotuntuma on täysin vapaa latency-ilmiöstä. Itseasiassa DA-2:n ”digitaalisuus” ja yleinen toiminta on niin sulava, että ensikokeilulla voi iskeä jopa lievä pettymys, kun efektistä tuntuu puuttuvan se iso ”wau-faktori”.
Huolellisempi tutustuminen tuo kuitenkin selkeästi esiin, että Boss Adaptive Distortion todella onkin erittäin laadukas ja selkeä-ääninen tapaus. Myös runsaalla särön määrällä kielten välinen erottelevuus on ensiluokkaista. Lisäksi DA-2 ei käytännössä kohise lainkaan, mikä on iso plussa etenkin rankan musiikin ystäville. Erittäin mehukas uutuuspedaali siis!
Tässä on esimerkki puhtaan vahvistinkanavan kanssa soitettuna:
…ja tässä lisätään pedaali särökanavan eteen:
****
****
Myönnän – kelvollisia säröpedaaleja voi rakentaa myös täysin analogisesti, mutta MO-2 Multi Overtone -kaltainen, mielenkiintoinen modulaatioefekti saa aikaiseksi ainoastaan käyttämällä uusinta uutta nykyteknologiaa.
Boss MO-2 -pedaalia (155 €) on vaikea lokeroida vanhojen käsitteiden mukaan – efekti toimii nimittäin jossain oktaaverin, pitch shifterin, kitarasynan ja choruksen välimaastossa. Efekti generoi keinotekoisesti ylä- ja/tai alaääniä tulosignaalista, käyttötilasta riippuen (kolmipykäläinen Mode-kytkin), joita voi myös hienovirittää Detune-säätimellä, ja joiden sointiin voi vaikuttaa Tone-säätimellä. Balance-nupilla voi sitten määritellä kuivan signaalin ja ylä-äänien suhdetta.
Bossin MO-2 on melko monipuolinen efekti, jolla saa aikaiseksi monta eri soundia. Tarjolla on sekä tutuntuntuiset vaihtoehdot, kuten esimerkiksi 12-kielisen kitaran matkiminen tai oktaaverilta kuulostavat efektit, että hyvin tiheästi soivat sitar- tai syna-kaltaiset soundit.
Kokeileminen kannattaa todellakin, koska tämän mausterasian tuotokset ovat vaikeita kuvailla pelkillä sanoilla. On mielestäni kuitenkin selvä, että MO-2:sta löytyy monta erilaista käyttötapaa kitaristin työkalupakissa.
Tässä esimerkki ykkösmoodista (alussa efektoimaton soundi):
…ja tässä kolmosmoodi:
****
****
Boss TE-2 Tera Echo (175 €) on firman sadas pikkupedaali! Se on mielestäni erittäin mielenkiintoinen efekti, jolla saa aikaiseksi ihan omalla, houkuttelevalla tavalla pulputtavaa jälkikaikua – jossain moduloidun delayn ja digikaiun ensiheijastuksien väliltä.
S-Time-nupilla (= Spread Time) säädetään kaikuhännän yleistä pituutta ja toistojen nopeutta, kun taas Feedback-säätimellä voi syöttää osan efektoidusta signaalista takaisin uudelleen efektoitavaksi. Tone- ja Effect Level -nuppien tarkoitus lienee selväksi.
Myös Tera Echon soundia on vaikea pukea sanoihin. Voin kuitenkin todeta, että pidän suuresti tämän efektin pehmeästä soundista, joka on selvästi hieman erikoinen, mutta joka samalla ei peitä varsinaista soittoa alleen.
Tässä esimerkki lyhyellä S-Time-asetuksella:
… ja tässä pitkällä S-Time-asetuksella:
TE-2:een on myös lisätty Freeze-toiminta: pitämällä kytkintä alas painettuna voi käyttää pedaalin kaikua myös soundimattona. Freeze-ominaisuuta esitellään tässä tuotevideossa:
****
Uusi MDP-kolmikko on oiva osoitus Bossin väsymättömästä kekseliäisyydestä kitarapedaalien sarakkeella. Boss tarjoaa jälleen kerran hyvin mielenkiintoisia ja soundimaailmaa laajentavia mausterasioita kompaktissa muodossa.
Suunnittelussa mukana oli vanha Vox- ja Trident-kettu John Oram. Pedaalissa käytetään optista kytkentää tremolon tuottamiseen, ja sille luvataan runsaasti headroomia.
The Zoom Corporation’s super-compact 9000-series digital multieffects caused quite a stir in the early 1990s. The company’s recent Zoom MultiStomp MS-50G (current rrp in Finland: 99 €) carries on this heritage by managing to squeeze most of the large Zoom G5’s processing power (reviewed in August 2012) into one regular-size single pedal.
****
It may sound unbelievable, but it really is true – this small box holds in store a whopping 50 memory slots for your own effect patches. Each effect patch can consist of a signal chain of up to six different effects. The MS-50G offers you 55 different effect types to choose from – featuring everything from compressors and modulation effects all the way to distortions, amp modelling and whacky special effects. Naturally, the MultiStomp also comes equipped with a digital tuner.
The Zoom MS-50G’s metal casing and its single foot switch feel reasonably chunky. The three parameter control knobs have been mounted at an angle underneath the LCD-display, out of the way of your foot’s path.
The pedal can be used in mono or in stereo. There is no headphones output on the MultiStomp, because it is meant to be used either as a standard guitar effect in front of your amp (or plugged into the effects loop) or for recording, connected straight to the front end of your soundcard or mixing console.
This compact Zoom is powered by two AA-sized batteries, giving you about seven hours of continuous use. Powering the pedal using a PSU (optional) is the more environmentally friendly way of doing things, and Zoom have made it easy for us by sticking to the Boss-standard (9 V, centre plus), making it easy to integrate the MS-50G into your existing pedal board.
The USB-port on the front of the MultiStomp makes it possible to update the unit’s firmware.
****
There are two main ways of using the Zoom MS-50G’s effect patches:
The first way would be to manually select one patch, and the use the left/right cursor keys to choose the one effect in this patch (like chorus, distortion or delay) that you want to be able to turn on and off using the foot switch while performing. The unit automatically stores which effect you have selected in each given effect patch, so the next time you call up this patch you will already have your chosen effect connected to the foot switch.
The second way of using the Zoom is by utilising the MS-50G’s A/B-mode. A/B-mode allows you to select all the effect patches you will want to use, and put them in a running order by assigning a letter to each of the chosen effects (e. g.: ”SynthStar: A”, ”AsiaPalace: B”, ”PitchDist: C” etc). Once you’ve got your list in order, you can use the foot switch to hop through your list (starting from letter ”A” going up the alphabet). At the end of your list pressing the foot switch will get you back to the first patch in your list.
****
Very compact multieffects usually require a slightly steeper initial learning curve than larger boards, because the limited number of controls and push buttons always means you first have to get to grips with the unit’s user interface. Luckily, thanks to its logical structure and well-designed graphics the MultiStomp is an easy piece of gear to master.
I especially like the Effect Chain view, which makes changes to the order of effects inside a patch very easy. You simply lift the chosen module using the virtual magnet, and drop it where you want it to go.
****
Regardless of its compact size, the Zoom MS-50G MultiStomp is a fully-fledged member of the company’s G-series of guitar multieffects. While the MultiStomp won’t offer you all of the great features and effect types of its larger brethren – the G3 and G5 – the sheer amount of processing power and tasty effects on offer here is truly amazing. For the price of a decent single effect the MS-50G offers you a huge palette of different effects, while only taking up very little space on your pedal board.
****
I used a Tokai SG-75 plugged into the Zoom MS-50G to record all the guitar tracks on the YouTube video:
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 