Posts tagged ‘piezo’

28/08/2017

Shadow SH951

Shadow SH951

• Made in Germany
• Single-transducer double bass pickup
• Mounts in bridge scroll
• Output jack attaches with velcro

****

Audio demo recorded with an East European plywood double bass. The Shadow SH951 was plugged straight into a Focusrite Saffire 6 USB-soundcard.

07/04/2016

Review: Tanglewood Sundance Historic TW40O-AN-E + TW40D-AN-E

Tanglewood TW40O + TW40D – ad

This review could also carry the headline: ”Tanglewood brings vintage to the masses”. Tanglewood’s Sundance Historic guitars have been designed to give you plenty of that ”pre-war” charm at very player-friendly prices. Take the two models on review, for example, which have price tags well below 700 Euros, despite even coming with on-board Fishman pickups and preamps!

The TW40O-AN-E and the TW40D-AN-E are both quite reminiscent of certain legendary Martin-models from the 1930s and 40s.

****

Tanglewood TW40O-AN-E – full front

The Tanglewood TW40O–AN-E (current price in Finland 673 €) is the Sundance Historic series’ version of a Martin OM-18 model – the first Martin steel-string acoustic to feature a neck joint at the 14th fret when it was introduced in the Thirties.

Tanglewood TW40D-AN-E – full front

Tanglewood’s TW40D-AN-E (673 €) is a tip of the hat to Martin’s D-18, which is the most copied, most referenced steel-string of all time. Even Gibson went out and bought a Martin in 1960, so they could use it to reverse engineer their own Hummingbird and Dove models.

Both of these models can also be had without the pickup system for 598 Euros each.

Tanglewood TW40O-AN-E – back beauty

The necks of the TW40O and the TW40D have been built in the traditional fashion employed on classical guitars:

The neck is a one-piece mahogany affair – headstock and all – save for a separate, glued-on neck heel.

Tanglewood TW40D-AN-E – body beauty 2

The bodies are crafted using solid spruce tops and laminated mahogany rims and backs.

The ”AN” in the model designation hints at the beautiful Antique Natural finish of these Historic Series instruments.

Tanglewood TW40D-AN-E – headstock

The nut is genuine bovine bone.

Tanglewood TW40O-AN-E – tuners

The machine heads are very decent copies of 1930s open-geared Grovers. They do a great job of keeping the tuning stable, but their action is a little bit stiffer than what you’re used to with modern die-cast tuners.

Tanglewood TW40O-AN-E – fretboard

The slender and small frets fit the vintage brief of the TW40O and TW40D to a tee.

Tanglewood TW40O-AN-E – bridge

Here’s a good example of how different two pieces of rosewood can look:

The reviewed TW40O-AN-E’s bridge is a nicely-grained light example…

Tanglewood TW40D-AN-E – bridge

…while the dreadnought carries a much darker counterpart.

The compensated bridge saddle is genuine bone on both instruments.

Tanglewood TW40O-AN-E – Fishman Sonitone

Both Sundance Historics have been equipped with a Fishman Sonitone pickup and preamp.

The piezo transducer sits beneath the bridge saddle and feeds its signal to the preamp – featuring master volume and master tone controls – that has been glued to the underside of the soundhole’s bass side edge. The Sonitone is powered by a 9 V battery, which is stowed away in its own pouch that is velcro’d to the neck block. The downside is that changing the battery is a much more involved affair than with a quick change battery compartment, but the advantage of this Fishman system is that it doesn’t spoil the guitar’s looks.

Tanglewood TW40O-AN-E – output

Both Tanglewoods sport an end pin output jack.

****

Tanglewood TW40O-AN-E – body beauty 2

The care that has quite obviously gone into building these two Tanglewood Sundance Historic guitars really puts a smile on your face. The workmanship is clean and precise, and both instruments look more expensive than they really are.

Even though both guitars are from the 500-800 Euro price bracket, Tanglewood have gone the extra mile to match the wood grain on the sides of both guitars. The tops of the shoulders look bookmatched.

The vintage brief extends to more than simple cosmetics on the TW40O-AN-E:

Vintage OM-guitars (OM stands for Orchestra Model) are known for their slightly wider necks with soft V-profiles. You will also often find a slightly wider string spacing at the bridge, which makes fingerstyle playing much easier.

Tanglewood has used these vintage specifications for their Sundance Historic OM:

The neck has a very nice, soft V-profile, with a width at the top nut of 46 mm. The low E to top e spacing at the bridge is a very comfy 58 mm, which is good news for fingerpickers, working equally well with a plectrum.

The TW40O plays like a dream with a nice set-up on our review sample (string height at the 12th fret: bass-E – 2.1 mm/treble-e – 1.9 mm).

There a lot of debate about the pros and cons of solid backs in acoustic guitars. Some claim that a solid back is almost as important as a solid top in a steel-string acoustic, while others point to the use of laminated backs in the legendary Selmer-Maccaferri guitars (and newer exponents of the Gypsy Jazz genre) or to the great sound of arched-back vintage Guilds.

My own position in this debate is that most (but not all) guitars with laminated backs a bit quieter and drier-sounding than their all-solid brethren. Nevertheless, I feel that a solid top and an overall well-crafted instrument are much more important to the sound as a whole.

An OM-sized steel-string will have a ”sweeter”, less bass-heavy tone than a Dreadnought of similar build, which is due in large part to its smaller and differently-shaped body.

Tanglewood’s TW40O has the trademark OM-sound – the guitar’s voice is open and well-balanced, with a projection akin to that of a Dreadnought, and it is very easy to record and place in a mix.

These two clips have been recorded with a pair of Shure SM57 microphones:

Fishman’s Sonitone system is a decent and easy-to-use choice to amplify your guitar on stage with the least amount of hassle:

Tanglewood TW40O-AN-E – soundhole rosette

****

Tanglewood TW40D-AN-E – body beauty 1

The original aims in designing the Dreadnought were the need for more volume and a fatter bass register. At first Martin’s D-models were aimed squarely at the ”singing cowboys”, which were so popular in the US in the 1930s and 40s. These musicians, such as Gene Autry or Hank Williams, needed loud guitars that would build a strong foundation for their vocals. This is what started the phenomenal success of the D-model, making it fairly ubiquitous in most genres of music.

Tanglewood’s TW40D-AN-E is a well-made homage to a 1930s-style D-18, both in terms of looks and sound.

The TW40D’s neck is virtually identical to the one on the TW40O – a nice soft-V affair, which is slightly wider and bigger than the neck on many contemporary steel-strings.

The craftsmanship displayed on this D is of the same high standard as on the reviewed OM, really leaving nothing to be desired in terms of the TW40D’s playability and set-up (bass-E: 2.2 mm/top-e: 1.7 mm).

We all know how a Dreadnought should sound: a big bottom end, coupled with a warm mid-range and chiming treble.

The Tanglewood TW40D doesn’t disappoint:

Fishman’s Sonitone system also works very well in the context of the TW40D-AN-E-model:

Tanglewood TW40D-AN-E – soundhole rosette 2

****

Tanglewood TW40O-AN-E – beauty shot 1

In my opinion Tanglewood’s TW40O-AN-E and TW40D-AN-E really do offer something special in their price range:

Here we have a pair of steel-string acoustics at player-friendly prices, which take the terms ”vintage” and ”historic” above and beyond mere cosmetics. Thanks to the ”vintage correct” neck dimensions and neck profiles of these two instruments, and the wider string spacing, genuinely vintage-feeling guitars become available without custom shop price tags.

These are well-made, great-sounding guitars. Too bad I have to give them back…

Tanglewood TW40D-AN-E – beauty shot 1

****

Tanglewood Sundance Historic

TW40O-AN-E – 673 €

TW40D-AN-E – 673 €

Finnish distributor: Musamaailma

****
Pros:

+ value-for-money

+ workmanship

+ authentic neck profile

+ playability

+ Fishman pickup and preamp

+ sound

04/04/2016

Testipenkissä: Tanglewood Sundance Historic TW40O-AN-E + TW40D-AN-E

Tanglewood TW40O + TW40D – ad

Tämän jutun otsikko voisi myös olla: ”Tanglewood tuo vintagea kaikkien soittajien ulottuville”. Sundance Historic -kitaroissa on nimittäin paljon vanhan ajan hohtoa, vaikka niiden hinnat pysyvät – jopa mikitettyinä – selvästi alle 700 euroa!

Kitarablogi sai testiin kaksi soitinta – TW40O-AN-E ja TW40D-AN-E – jotka muistuttavat erehdyttävästi kahta legendaarista Martin-mallia.

****

Tanglewood TW40O-AN-E – full front

Tanglewood TW40O–AN-E (673 €) on Sundance Historic -sarjan kunnianosoitus Martin OM-18 -kitaralle, joka oli 1930-luvulla ensimmäinen teräskielinen, jolla oli kaulaliitos 14. nauhan kohdalla.

Tanglewood TW40D-AN-E – full front

Tanglewood TW40D-AN-E (673 €) on saman sarjan versio Martin D-18 -mallista, joka on kopioiduin teräskielinen akustinen kautta aikojen – jopa Gibsonin Hummingbird- ja Dove-mallit kopioitiin suoraan musiikkiliikkeestä ostetulta Martin-kitaralta!

Molemmat Tanglewoodit saa myös ilman mikitystä 598 eurolla.

Tanglewood TW40O-AN-E – back beauty

TW40O:ssa ja TW40D:ssä on espanjalaisessa tyylissä rakennettu kaula, mikä tarkoittaa että kaula ja viritinlapa ovat yhdestä mahonkipalasta veistettyjä, vaan kaulakorko on lisätty jälkikäteen.

Tanglewood TW40D-AN-E – body beauty 2

Kaikukoppa taas on tehty kokopuisesta kuusikannesta ja mahonkivanerisista sivuista ja pohjasta.

Mallitunnuksen kirjainyhdistelmä ”AN” viitaa Historic-mallien kauniiseen, kellertävään ja kiiltävään viimeistelyyn (Antique Natural).

Tanglewood TW40D-AN-E – headstock

Näissä Tanglewoodeissa yläsatula on aitoa luuta.

Tanglewood TW40O-AN-E – tuners

Virittimet ovat 1930-luvun Grover-koneistojen kopioita, jotka pitävät vireen todella hyvin, mutta ovat käytössä hieman nykyaikaisia virittimiä jäykempiä.

Tanglewood TW40O-AN-E – fretboard

Myös TW40O:n ja TW40D:n sirot nauhat sopivat näiden soittimien vintage-tunnelmaan täydellisesti.

Tanglewood TW40O-AN-E – bridge

Hyvä esimerkki ruusupuun ulkonäön vaihtelevuudesta:

Tässä testissä käyneen TW40O-AN-E:n vaaleampi talla…

Tanglewood TW40D-AN-E – bridge

…ja tässä D-mallin tummempi vastine.

Molemmissa kompensoitu tallaluu on aitoa luuta.

Tanglewood TW40O-AN-E – Fishman Sonitone

Testatuissa Sundance Historic -soittimissa on helppokäyttöinen Fishman Sonitone -mikitys.

Pietsomikki on sijoitettu tallaluun alle, kun taas etuvahvistin säätimineen (volume ja tone) on liimattu ääniaukon yläreunan alle. Yhdeksän voltin paristo istuu omassa kotelossa, joka on kiinnitetty kaulablokkiin. Pariston vaihtaminen ääniaukon kautta on hieman hankalampi kuin kopan reunan läpi kiinnitetyissä paristolokeroissa, mutta isona etuna tässä on koko systeemin näkymättömyys.

Tanglewood TW40O-AN-E – output

Lähtöjakki on molemmissa malleissa yhdistetty hihnatappiin.

****

Tanglewood TW40O-AN-E – body beauty 2

On todella ilahduttavaa nähdä kuinka huolellisesti nämä kaksi Tanglewood Sundance Historic -kitaraa on tehty. Työnjälki on erittäin siisti ja viimeistely laadukas ja kaunis.

Vaikka näissä kahdessa soittimessa on kyse 500-800 euron hintaluokan teräskielisistä Tanglewoodeista, on molemmissa testikitaroissa sivujen syykuviot sovitettu yhteen, että sivujen ”hartiat” näyttävät bookmatch-peilikuvilta!

Vintage-motto ulottuu TW40O-AN-E:ssä huomattavasti pidemmälle kuin pelkästään kosmetiikkaan:

Vanhat OM-kitarat (Orchestra Model) tunnetaan siitä, että niissä on aavistuksen leveämpi, pehmeästi V-muotoinen kaulaprofiili. Myös kielten keskeinen etäisyys tallan kohdalla on usein pikkuisen isompi kuin monissa nykyaikaisissa soittimissa, mikä tekee sormisoitosta mukavamman.

Tanglewood on käyttänyt tähän Sundance Historic -malliin juuri näitä ”oikeita” vanhoja mittoja. Kaulaprofiili on pehmeä V, ja kaulan leveys on satulan kohdalla 46 mm. E-kielten etäisyys tallassa taas on ilmavat 58 milliä – kitara siis tarjoaa mukavasti tilaa sormisoitolle, mutta myös plektran käyttö onnistuu ongelmitta.

TW40O:n soitettavuus on ensiluokkaista, ja kitara saapui testiin loistavassa trimmissä (kielten korkeus 12. nauhan kohdalla: basso-E – 2,1 mm/diskantti-e – 1,9 mm).

Kitarapiireissä keskustelu täyspuisen pohjan tärkeydestä teräskielisen kitaran sointiin käy edelleen kuumana. Joidenkin mielestä kokopuinen pohja on lähes yhtä tärkeä kuin täyspuinen kansi, toiset taas viittaavat erittäin laadukkaisiin Selmer-Maccaferri-kitaroihin (Gypsy Jazz -kitarat) tai vanhoihin Guild-soittimiin, joissa on vaneripohja.

Oma näkemykseni tähän kiistakysymykseen on, että vanerista tehty pohja on usein (mutta ei aina) aavistuksen verran hiljaisempi ja soundiltaan hivenen verran kuivempi kuin kokopuinen vastine. Pidän kuitenkin teräskielisen kitaran yleissoundin kannalta huomattavasti tärkeämpänä, että kansi on täyspuinen ja että soittimen koko rakenne on laadukas ja terve.

OM-kokoisen teräskielisen pääerot dreadnoughtiin nähden ovat sen pienempi koppa ja OM-kitaran siistimpi bassorekisteri, joka tekee soittimesta erittäin helpon äänittää.

Tanglewood TW40O:lla on malliesimerkki OM-soundista – kitaran ääni on avoin, sen projektio lähes D-mallin luokkaa, ja se istuu äänitettynä erittäin nätisti miksauksissa.

Nämä kaksi esimerkkiä on äänitetty Shure SM57 -mikrofoneilla:

Fishman Sonitone -pietsojärjestelmä on hyvä ja helppokäyttöinen valinta, josta lähtee hyvin terve pietsosoundi livekäyttöä varten:

Tanglewood TW40O-AN-E – soundhole rosette

****

Tanglewood TW40D-AN-E – body beauty 1

Alkuperäisen dreadnought-kitaran lähtökohdat olivat volyymi ja reilunkokoinen bassorekisteri. Alkuperäinen kohderyhmä olivat 1930- ja 40-luvulla Yhdysvalloissa hyvin suositut ”laulavat lehmipojat”, kuten Gene Autry tai Hank Williams, jotka tarvitsivat live-esiintymisiään varten kitaroita, joissa oli potkua plektrasoitossa. Tästä alkoi D-mallien voittokulku joka kasvoi yhä vain voimakkaammaksi, kun Folk-laulajatkin löysivät tiehensä tähän isompaan vaihtoehtoon.

Tanglewoodin TW40D-AN-E on laadukas kunniaosoitus 1930-luvun D-18:lle, sekä ulkonäön että soitettavuuden kannalta.

TW40D:n kaula on käytännössä täysin identtinen TW40O:n kaulaan – kaulaprofiili on erittäin mukava pehmeä V, ja koko kaula on hieman leveämpi kuin monissa nykykitaroissa.

Testikitaran työnjälki on samalla korkealla tasolla kuin Historic-sarjan OM-mallissakin, eikä TW40D:n soitettavuudessa todellakaan löydy mitään moitittavaa (matala-E: 2,2 mm/diskantti-e: 1,7 mm).

Dreadnought-kitaran soundi on varmaan kaikille tuttu: iso basso, lämmin keskirekisteri ja helisevä diskantti – ja kaikki hyvällä potkulla höystettynä.

TW40D on todella hyvä esimerkki tästä soundista:

Fishmanin Sonitone -mikkisysteemi toimii sulavassa yhteistyössä myös TW40D-AN-E-mallissa:

Tanglewood TW40D-AN-E – soundhole rosette 2

****

Tanglewood TW40O-AN-E – beauty shot 1

TW40O-AN-E:n ja TW40D-AN-E:n myötä Tanglewood tarjoaa tässä hintasegmentissä todella harvinaista herkkua:

Tässä ovat kaksi teräskielistä akustista kitaraa soittajaystävällisillä hinnoilla, joissa käsitteet ”vintage” ja ”historic” ulottuvat todellakin pintaa syvemmälle. Erittäin mukavan kaulaprofiilin ja leveämmän kieltenvälisen etäisyyden ansiosta, myös meillä rivisoittajilla on nyt varaa kokea aidon vintagen-soittotuntuma.

Tärkein on kuitenkin näiden soittimien soundi, joka vakuutti ainakin minut täysin.

Tanglewood TW40D-AN-E – beauty shot 1

****

Tanglewood Sundance Historic -kitarat

TW40O-AN-E – 673 €

TW40D-AN-E – 673 €

Maahantuoja: Musamaailma

****
Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ autenttinen kaulaprofiili

+ soitettavuus

+ Fishman-mikkisysteemi

+ soundi

31/03/2016

Maanantaina: Tanglewood Sundance Historic TW40D-AN-E + TW40O-AN-E

Tanglewood TW40O-AN-E – full front

Tanglewood TW40D-AN-E – full front

Lisätiedot: Musamaailma

30/03/2016

Tanglewood Sundance Historic TW40O-AN-E – the Kitarablogi-video

Tanglewood TW40O-AN-E – full front

Lisätiedot: Musamaailma

24/03/2016

Now on SoundCloud: Tanglewood Sundance Historic TW40D-AN-E + TW40O-AN-E

Tanglewood TW40O + TW40D for SoundCloud

Lisätiedot: Musamaailma

22/03/2016

Guitar Porn: Tanglewood Sundance Historic TW40D-AN-E + TW40O-AN-E

Tanglewood TW40D-AN-E – beauty shot 1

Tanglewood TW40D-AN-E – headstock

Tanglewood TW40D-AN-E – soundhole rosette

Tanglewood TW40O-AN-E – soundhole rosette

Tanglewood TW40O-AN-E – Fishman Sonitone

Tanglewood TW40O-AN-E – beauty shot 1

Lisätiedot: Musamaailma

16/03/2016

Tulossa… – Coming soon… – Tanglewood Sundance Historic

Tanglewood TW40 O + D – teaser+

Tanglewood AN O + D – Fishman Sonitone

Lisätiedot: Musamaailma

19/03/2015

Review: Yamaha LL6 ARE

Yamaha LL6 ARE – label

Yamaha has recently upgraded its very successful L-Series of steel-string guitars.

The most important update, at least in terms of sound quality, is the use of A.R.E.-treated spruce tops across the whole range of models. Yamaha’s proprietary Acoustic Resonance Enhancement is a wood treatment that uses heat, changes in humidity and pressure, to artificially age tonewoods. The aim is to produce brand-new acoustic instruments, which sound played-in from the get-go.

L-Series guitars come in three body sizes – LJ (Medium Jumbo), LS (Small Body = Folk-sized) and LL (Original Jumbo = Dreadnought-sized).

Kitarablogi had the pleasure to take a Yamaha LL6 ARE (current price in Finland: 534,90 €) for a spin.

****

Yamaha LL66 ARE – full front – large

Yamaha’s Original Jumbo body style is the company’s own design, set apart from a traditional Dreadnought by its slimmer shoulders and its more rounded lower bout. The result looks nicely balanced.

Yamaha uses solid Engelmann spruce for all of their L-Series tops. Engelmann spruce has a reputation for sounding warmer and less constricted, when compared to Sitka spruce.

The LL6 is available in four different finishes – natural, brown sunburst, black and Dark Tinted (a deep reddish-brown hue).

Yamaha LL66 ARE – full back – large

The Yamaha LL6’s sides and back are made from beautifully grained laminated rosewood. There’s a mahogany backed version available, too, the Yamaha LL6M ARE.

The guitar’s body has received a gloss finish, while the back of the neck sports a thin satin finish.

Yamaha LL66 ARE – headstock

The bound headstock is home to a set of TM-29G tuning machines.

Yamaha LL66 ARE – tuners

All new L-Series instruments come with five-piece necks. In the LL6’s case this means three pieces of mahogany with two strips of rosewood sandwiched between them. The idea behind this type of construction is to add stiffness to the neck, and thus sustain.

The LL6’s headstock and neck heel are crafted from separate pieces of mahogany, which are then glued to the main part.

Yamaha LL66 ARE – fretboard

The quality of the fretwork on this Yamaha is very good.

Another new feature across all L-Series models are rolled-in fingerboard edges for an even more comfortable playing experience.

Yamaha LL6 ARE – beauty shot

Yamaha LL66 ARE – back beauty

Yamaha uses a modified type of non-scalloped X-bracing on all L-Series tops, which is meant to add a healthy dose of punch and warmth into the mix.

Yamaha LL6 ARE – rosette

The centre ring of this beautiful soundhole rosette has been crafted from genuine abalone shell.

Yamaha LL66 ARE – binding

There’s multiple binding on the Yamaha’s top, as well as single ply cream binding around the back.

Yamaha LL66 ARE – bridge

The LL6 comes with a Yamaha SRT Zero Impact piezo pickup hidden beneath its compensated bridge saddle.

Yamaha LL66 ARE – output jack

As the main focus of the LL6 lies on its acoustic performance, Yamaha wanted an unobtrusive pickup system without the need for an on-board preamp or a battery compartment. This is why the LL6 comes equipped with a passive pickup that is wired directly to the output jack.

Yamaha LL66 ARE – soft case

Yamaha’s LL6 ARE is sold in its own soft case, which is a nice hybrid of a gig bag and a hard case.

****

Yamaha LL66 ARE – body beauty 2

It speaks volumes about Yamaha’s high standards of craftsmanship, as well as the company’s stringent quality control, when the importer’s product specialist takes you to the warehouse, and simply hands you an untouched shipping carton, without even opening it. His only question was: ”Which colour would you prefer?”

And, judging from the review guitar, this trust in Yamaha’s quality control seems totally justified. When I opened the soft case I found a great instrument in fine fettle.

The neck’s new-and-improved oval C-profile feels fantastic, and the nut width of 44 mm offers enough room for complex fingerings. Yamaha have gone for a good working compromise at the bridge, too, with an E-to-e-string spacing of 55 mm, that most strummers and fingerpickers will get to grips with nicely.

The playability was first rate (remember this is a sub-600 € guitar):

The action with the factory-installed 012-gauge set was really comfortable (string height at the 12th fret: low E – 2.1 mm/high e – 1.6 mm), and the guitar played beautifully, without any rattles or buzzes whatsoever.

It’s virtually impossible to verify any claims that Yamaha’s A.R.E.-treatment makes the LL6 ARE sound like well played-in ”old ’un”, because no two vintage guitars are the same, and also because I didn’t have a ”non-A.R.E.” Yamaha to hand.

What I can say, though, is that the Yamaha LL6 ARE sounds very open, dynamic and mature, right out of the shipping carton. Many brand-new steel-string acoustics require a playing-in period to lose a certain restricted sense of dynamics and a spiky top end. The LL6 ARE sounds warm, well-balanced and open right from the start.

Fingerstyle playing comes across well-articulated. The LL6 has a clear top end and a rich bass register; it’s a warm tone, but the bottom end never gets overbearing.

The first example has been close-miked with an AKG C3000 microphone:

For a no-frills, passive piezo system the LL6’s SRT-pickup sounds rather nice:

Combining both signals works well, too:

Strumming the LL6 gives you great punch, a sparkling top end, and plenty of mid-range character (AKG C3000):

The piezo-powered version is a bit drier, but still work well in my view:

Using both signals together sounds like this:

The rhythm guitar tracks in this short Beatles-cover have been recorded with a Shure SM57, while the lead guitar parts have been recorded direct off the built-in pickup:

Yamaha LL66 ARE – body beauty

****

Yamaha LL66 ARE – beauty shot 2

The Yamaha LL6 ARE might be the most-affordable member of the L-Series, but it most certainly is a thoroughbred example of its species. The improved neck profile is a real treat, and the A.R.E.-treatment seems to make a clear difference. This is a beautiful instrument with a voice to match. I also like the straightforward pickup system, which offers a decent sound with no fuss. I’d really recommend you try out one of these guitars, as the LL6 ARE punches well above its weight.

****

Yamaha LL6 ARE

534,90 €

Finnish distributor: F-Musiikki

****

Pros:

+ workmanship

+ A.R.E.-treated solid top

+ neck profile

+ acoustic sound

+ unobtrusive pickup system

+ soft case included

13/03/2015

Testipenkissä: Yamaha LL6 ARE

Yamaha LL6 ARE – label

Yamaha on hiljattain päivittänyt erittäin suositun L-sarjan teräskielisiä kitaroita.

Soundin kannalta tärkein uudistus on, että koko sarjassa käytetään nyt Yamaha A.R.E. -prosessin läpi käyneitä kansia. Acoustic Resonance Enhancement on firman kehittämä puunkäsittelytapa, jossa esivanhennetaan soitinpuita lämpökäsittelyllä, sekä ilmankosteutta ja ilmanpainetta tarkoin säätämällä. Koko prosessin idea on saada uusia kitaroita soimaan heti kättelyssä sisäänsoitetun soittimen lailla.

L-sarjan kitaroita tarjotaan kolmessa eri koppakoossa – LJ (Medium Jumbo), LS (Small Body = Folk-kokoinen) ja LL (Original Jumbo = Dreadnought-kokoinen).

Kitarablogi sai tällä kertaa testattavaksi Yamaha LL6 ARE -mallin (534,90 €).

****

Yamaha LL66 ARE – full front – large

Yamahan Original Jumbo -koppa on firman omaa designia, jolla on selvästi kapeammat hartiat ja pyöreämpi alaosa kuin perinteisissä Martin D -malleissa. Lopputulos on sulava ja sopusuhtainen.

Yamaha käyttää LL6 ARE -mallissa (niin kuin nykyisin koko L-sarjassa) kokopuista Engelmann-kuusta kansimateriaalina. Engelmann-kuusen soundista sanotaan, että se on usein lämpimämpi ja avoimempi kuin sitkankuusikannella varustetuissa kitaroissa.

LL6-mallia saa natural-vaihtoehdon lisäksi myös sunburst-värityksellä, sekä mustana ja ruskeana.

Yamaha LL66 ARE – full back – large

Yamaha LL6:n sivut ja pohja on tehty kauniista ruusupuuvanerista. Mallista on saatavilla kuitenkin myös LL6M ARE -versio, jos tykkää enemmän mahongista.

Kitaran runko on lakattu kiiltäväksi, kun taas sen kaulaa on mattaviimeistelty.

Yamaha LL66 ARE – headstock

Reunalistoitettuun lapaan on asennettu kuusi nykyaikaista TM-29G-viritinä.

Yamaha LL66 ARE – tuners

Uudistetun LL6:n kaula tehdään kolmesta pitkästä mahonkipalasta ja kahdesta ruusupuupalasta. Rakenteen tarkoitus on lisätä kaulan lujuutta.

LL6:n viritinlapa sekä kaulakorko on veistetty kahdesta erillisestä mahonkipalasta, jotka on liimattu kaulan pitkänomaiseen osaan.

Yamaha LL66 ARE – fretboard

Yamahan nauhatyö on hyvin kiitettävällä tasolla.

Reunalistoitetun palisanteriotelaudan reunoja on hieman pyöristetty, mikä lisää tuntuvasti LL6:n soittomukavuutta.

Yamaha LL6 ARE – beauty shot

Yamaha LL66 ARE – back beauty

L-sarjan kansissa käytetään Yamahan omaa versiota perinteisestä X-rimoituksesta (non-scalloped), jolla halutaan lisätä sopivasti potkua ja lämpöä raikkaaseen kuusikansi-perussoundiin.

Yamaha LL6 ARE – rosette

Kitaran kauniissa rosetissa keskimmäinen rengas on koottu abalone-helmiäisestä.

Yamaha LL66 ARE – binding

Kannessa on monikerroksinen reunalistoitus.

Yamaha LL66 ARE – bridge

LL6:n kompensoidun tallaluun alle on piilotettu Yamahan oma SRT Zero Impact -piezomikrofoni.

Yamaha LL66 ARE – output jack

LL6:ssa pääpaino on kitaran akustisessa soundissa, eikä soitinta haluttu pilata monimutkaisella etuvahvistimella tai paristolokerolla. Tämän vuoksi LL6:n systeemi on täysin passiivinen ja SRT-mikrofoni on kytketty suoraan lähtöjakkiin.

Yamaha LL66 ARE – soft case

Yamaha LL6 ARE:n hintaan kuuluu myös erittäin laadukas soft case -laukku, joka on oiva kovan laukun ja tavallisen gigbagin hybridi.

****

Yamaha LL66 ARE – body beauty 2

Se sanoo mielestäni aika paljon Yamahan työnjäljestä ja laadunvalvonnasta, kun maahantuojan tuotespesialisti ottaa testaajan mukaan varastoon ja antaa hänelle täysin avaamattoman kuljetuslaatikon suoraan hyllyltä. Ainoa kysymys oli: ”Minkä värin haluat?”

Ja tämä luottamus Yamahan laatuun oli täysin oikeutettua, sillä testiin saapunut kitara on todella hyvässä trimmissä oleva laatusoitin.

Kaulan uudistettu, ovaali C-profiili tuntuu erittäin mukavalta kädessä, ja 44:n millimetrin kaulaleveys satulan kohdalla antaa otekädelle riittävästi liikkumatilaa myös monimutkaisia sointuja varten. Myös Yamahan valitsema e-kielten välinen etäisyys tallan kohdalla (55 mm) on loistavasti toimiva kompromissi sekä plektra- että sormisoittoa varten.

Soittotatsi oli testiyksilössä säädetty tehtaassa hyvin mukavaksi 012-paksuisella kielisatsilla (kielten korkeus 12. nauhan kohdalla – matala-E: 2,1 mm/korkea-e: 1,6 mm), ja LL6 ARE soi kauniisti ja täysin rämisemättä.

On mielestäni miltei mahdotonta sanoa, soiko tämä Yamaha ARE-prosessin ansiosta ”kuin vanha vintage-soitin”, koska vintage-kitaroissakin on isoja eroja, eikä minulla ole ollut mahdollisuutta verratta LL6 ARE -mallia suoraan vastaavaan ”ei-ARE-Yamahaan”.

Minun on kuitenkin todettava, että Yamaha LL6 ARE soi uunituoreenakin hyvin avoimella ja dynaamisella äänellä. Tässä ei esiinny lainkaan – niin monia uusia (= ei sisäänsoitettuja) teräskielisiä vaivaava – uudenkarheus tai dynamiikan ja diskantin kireys, vaan ääni on lämmin, avoin ja erittäin hyvässä tasapainossa.

Sormisoitossa LL6 ARE artikuloi erittäin hyvin. Soitossa on aimo annos helisevää diskanttia ja lämmintä bassoa, mutta bassot eivät kumise tai dominoi tämän mallin äänimaailmaa.

Tätä pätkää on lähimikitetty AKG C3000 -mikrofonilla:

Passiiviseksi piezosysteemiksi LL6:n SRT-mikrofoni soi mielestäni hyvin kauniisti:

Myös stereoyhdistelmä molemmista signaaleista kuulostaa hyvältä:

Plektrasoitossa kuuluu LL6:n mukavasti helmeilevä atakki ja sen lämmin, mutta avoin keskialue (C3000):

Piezoversio on suorasukkaisempi, muttei missään nimessä huono:

Yhdistelmä kuuluu tältä:

Tässä Beatles-coverissa komppiraidat on äänitetty dynaamisella Shure SM57 -mikrofonilla, kun taas soolo-osuudet on poimittu mukaan linjasoittoina:

Yamaha LL66 ARE – body beauty

****

Yamaha LL66 ARE – beauty shot 2

Vaikka Yamaha LL6 ARE on edullisin tapa tutustua L-sarjan konseptiin, on malli silti täysverinen lajinsa edustaja. Päivitetyn kaulaprofiilin ansiosta LL6 ARE on entistäkin mukavampaa soittaa, ja kannen A.R.E.-käsittely näyttää toimivan. Tämä on kaunis ja kaunisääninen soitin. Pidän myös tämän Yamaha-mallin kytke-ja-unohda-periaatteella toimivasta mikkisysteemistä. LL6 ARE on mielestäni ehdottomasti kokeilemisen arvoinen teräskielinen. Tämän Yamahan rahkeet riittävät – edullisen hintansa huolimatta – varmasti myös ammattikäyttöön.

****

Yamaha LL6 ARE

534,90 €

Maahantuoja: F-Musiikki

****

Plussat:

+ työnjälki

+ A.R.E.-käsitelty kansi

+ kaulaprofiili

+ akustinen soundi

+ huomaamaton mikkisysteemi

+ soft case kuuluu hintaan