****
Lisätiedot: Musamaailma
Huomenna: Mission Engineering
Testipenkissä: Hehku Custom Nightingale 15
Kitaristin näkökulmasta Suomi on suorastaan se tarunhohtoinen luvattu maa. Asukaslukuun suhtautettuna täällä on uskomaton määrä soitinpajoja, sekä efektien ja vahvistimien valmistajia.
Yksi tällainen custom-vahvistimia rakentava firma on porilainen Hehku Customs. Hehkun puuhamiehiä ovat Jarmo Välimäki, joka vastaa suunnittelusta, valmistuksesta ja huollosta, sekä Markku Penttilä ja Juha Heljakka, jotka ovat vastuussa tuotekehittelystä, markkinoinnista ja myynnistä.
Hehkun kotisivulla esitellään muutamia asiakkaille rakennettuja custom-vahvistimia. Custom-tilauksissa (hinnat alk. 1.300 €) vain kabinettien koot ja muodot ovat vakiona, kaikki muu on neuvoteltavissa: ”Ajatuksena on, että koitamme toteuttaa soittajan villeimmätkin haaveet, joten voidaan neuvotella kaikenlaisista optioista.” sanoo Jarmo Välimäki.
****
Kitarablogi sai testattavaksi 15-wattisen Hehku Nightingale 15 -kombon, joka on Hehku Customsin ensimmäinen ”sarjavalmisteinen” kitarakombo ilman custom-optioita.
Nightingale 15 (1.950 €, nuppi: 1.750 €) on 12-tuumaisella kaiuttimella varustettu käsintehty putkikombo, joka edustaa täydellisesti Hehku-vahvistimien filosofiaa, sekä ulkonäön että signaalitien kannoilta.
Nightingalen uskalias, mutta erittäin kaunis värimaailma, sekä kombon pronssireliefia muistuttava päällyste tekevät heti selväksi, että Hehku-vahvistimessa ei ole kyse vanhan Tweed-Fenkun kloonista.
Hehku Nightingale -kombossa on avoin takaseinä, ja putkiin pääsee käsiksi vaivattomasti. Hehkujen kotelot valmistetaan aina suomalaisesta koivuvanerista, mikä on erinomainen materiaali sekä kotelon kestävyyttä että vahvistimen soundia ajatellen.
Koivuvaneri on myös suhteellisen kevyt materiaali, minkä ansiosta Nightingalea pystyy kantamaan mukavasti kombon ainoasta kahvasta.
Hehku tarjoaa myös huippulaadukkaita kuljetuskoteloita vahvistimilleen. Nightingale 15 -kombolle sopiva malli maksaa noin 260 euroa.
****
Hehku Nightingale 15 on hyvin erikoinen kaksikanavainen putkikombo, koska vahvistimen koko signaalitie on kytketty sarjaan.
Monissa vintage-vahvistimissa on kaksi rinnakkaista, toisista riippumattomaa kanavaa (esim. ”Normal” ja ”Tremolo”), joiden välillä ei voi vaihtaa lennossa (paitsi erillisellä A/B-polkimella). Nykyaikaisemmissa kitarastyrkareissa taas voi olla ehkä yhteinen EQ, mutta puhtaan ja särökanavan gainea ja volyymiä pystyy säätämään erikseen.
Hehkun Nightingale taas toimii niin, että puhtaan puolen asetukset – tässä tapauksessa triodi- ja pentodi-kytkennän gain-asetukset, sekä vahvistimen kuusipykäläinen Bass-säädin ja aktiivinen Treble-EQ – vaikuttavat suoraan myös Drive-kanavan soundiin.
Triodi- ja pentodikytkennän välillä voi vaihtaa – ja Drive-kanavan laittaa päälle – joko suoraan etupaneelista nostokytkimillä tai kombon mukaan tulevalla kompaktilla jalkakytkimellä.
Nightingalen selkeän putkikartan ansiosta kombon eri putkien sijainti selviää nopeasti.
Takapaneelista löytyy myös triodi/pentodi-kytkin pääteputkille. Triodimoodissa kombon nimellisteho putoaa 15 watista seitsemän wattiin, ja samalla myös Hehkun soundi muuttuu hieman.
Takapaneelin tarjoamasta kaiutinlähtöjen runsaudesta kitaristi taas iloitsee silloin, kun haluaa käyttää komboa toisen kaapin kanssa.
Puhdas kanava on rakennettu EF86-nimisen pentodiputken ympärille. EF86 (myös tunnettu nimellä 6267) on soundiltaan erinomainen putki, jota löydetään myös joissakin vanhoissa Voxissa, sekä Matchless- ja Dr Z -vahvistimissa, mutta sitä käytetään nykyään melko harvoin, koska tämä malli on yleensä melko mikrofoninen (herkkä mekaaniselle tärylle).
Hehku Customs on ratkaissut ongelman tehokkaasti käyttämällä EF86:lle tärinää vaimentavaa silikoniadapteria.
Säröpuolelta (ja vaiheenkäntämisestä) ovat vastuussa kaksi 6N2P-putkea, jotka ovat venäläisiä, military-speksattuja 12AX7/ECC83-putkien sukulaisia, joilla on kuitenkin hieman toisenlainen soundi ja erilainen gain-rakenne.
Nightingalessa tasasuuntausta hoidetaan 5AR4-putkella.
Tämän Hehkun päätevahvistin käyttää pari EL84-putkea. Myös pääteputket voi vaihtaa venäläisiin military-malleihin 6P15P/EL83, ja koska Nightingale on itsebiasoiva vahvistin, pääteputkien vaihtamiseen ei tarvita tekniikon apua.
Warehousen laadukas 12-tuumainen Green Beret -kaiutin tarjoaa valmistajan mukaan brittiläistyylistä soundia.
****
Tehdasvarustuksella (6N2P + EL84) Hehku Nightingale 15 -kombon puhtaassa soundissa riittää headroomia jopa kahdella humbuckerilla varustetulle kitaralle. Kuusipykäläinen Bass-säädin ja aktiivinen Treble-potikka antavat runsaasti vaihtoehtoja, jolla jokainen voi löytää oman soundinsa. Hehkun puhdas äänimaailma on selvästi lähempänä Voxia kuin ”mustanaama” Fenderiä.
Nightingalen särösoundikin on vallan mainio. Kombo kuulostaa herkullisen mehevältä ja diskantissa on juuri sopivasti rouheutta klassikko-Blues- ja Rock-soundeihin.
Tässä pätkässä soi vintage-tyylinen Fender Telecaster – järjestys on: puhdas (triodi) –> puhdas (pentodi) –> särö (triodi) –> särö (pentodi); päätevahvistin toimii pentodikytkennässä:
Ja tässä samankaltainen pätkä Hamer USA Studio Custom -kitaralla soitettuna:
****
Kokeilin myös Jarmo Välimäeltä saatuja vaihtoputkia (12AX7 + 6P15P), ja ero on selvästi kuultavissa:
Puhdas headroom on vähentänyt tuntuvasti. Telecasterilla ollaan jo breakup-särön maailmassa pentodikytkennässä, kun taas Hamerin soundi menee silloin jo selvästi särön puolelle.
Särökanavalla tarjoaa näillä putkilla myös enemmän säröä, hieman löysempää bassorekisteriä, sekä enemmän diskantin purevuutta. Oikein mainio kattaus tämäkin, vaikka tehdasputkisto on ehkä hieman enemmän minun makuun.
Ensimmäisessä pätkässä kuullaan jälleen Telecaster (samoilla asetuksilla, vain putket on vaihdettu):
Ja tässä on Hamerilla soitettu humbucker-pätkä:
****
Hehku Customsin Nightingale 15 on mielestäni loistava täysputkikombo omalla äänellä ja omilla detaljiratkaisuilla. Tykkään myös Hehkun konseptista rakentaa putkivahvistimia, joilla on oma, huikea ulkonäkö ja soundi, mutta ilman turhan muka-nostalgista ”putkivoodooa”.
Hehku Nightingale on nykyaikainen, käsintehty putkikombo, jolla on erittäin selkeä säädin- ja takapaneeli, ja mielenkiintoisen interaktiivisesti toimiva signaalitie. Idea ei ole matkia jonkun tietyn kitaralegendan tai klassikkovahvistimen soundeja, vaan luoda erittäin toimivan perustan Hehku-käyttäjän omalle soundille.
Nightingale 15:n hinta on mielestäni kohdallaan, kun tässä puhutaan kuitenkin laadukkaan suomalaisen käsityön helmestä.
PS: Olen kuulut huhuja vielä tänä keväänä ilmestyvästä Hehku-kombosta trubaduureille, jossa olisi erillisiä kanavia kitaralle ja laululle. Kannattaa varmasti tsekata säännöllisesti Hehkun Facebook-sivua…
****
Hehku Customs Nightingale 15
hinta: 1.950 €
Lisätiedot: Hehku Custom
****
Plussat:
+ uhkea ulkonäkö
+ työnjälki
+ käsintehty
+ kotimainen
+ omaleimainen kytkentä
+ soundi
Testipenkissä: Italia Fiorano Standard + Mondial Deluxe
Italia Fiorano Standard (noin 640 €) on hyvin nätti, kahdella soololovella varustettu thinline-tyypinen puoliakustinen sähkökitara.
Fioranon kokopuiseen mahonkirunkoon on edestä työstetty isoja resonanssikoloja. Toisin kuin esimerkiksi Rimini 6- tai Mondial Deluxe -mallissa, Fioranon koppaan ei kuitenkaan jätetty seisomaan yhtä yhtenäistä keskipalkkia, vaan basso- ja diskanttipuolen kolojen väliin on avoin käytävä kitaran mikrofonien välissä. Viimeiseksi koppa on suljettu reunalistoitetulla kuusikannella.
Fioranon kaula veistetään vaahterasta.
Italia-logolla varustetut nykyaikaiset virittimet toimivat sulavasti ja moitteettomasti.
Reunalistoitetun palisanteriotelautaan on upotettu firman typpisiä otemerkkejä helmiäismuovista ja aidosta abalonesta.
Fiorano Standardin kaula on liitetty runkoon perinteisesti liimaamalla. Liitoskohta on 19. nauhan kohdalla.
Nykyaikaisessa tune-o-matic-tallassa tallapalat on kiinnitetty suoraan tallan runkoon, ilman sitä – vanhanaikaisista versioista tuttua – usein häiritsevästi rämisevää metallijousta.
Puoliakustiselle kitaralle näyttävästi kiiltävä kieltenpidin sopii kuin nakutettu.
Täyttyy myöntää, että olen itse aikamoinen P-90-mikrofonien fani. Italia-kitarassa löytyy heti kaksi, Wilkinsonin valmistamaa kappaletta, joilla on kromattuja metallikansia.
Useissa Italia-malleissa elektroniikka on asennettu jousitettuun muovilaatikkoon, niin kuin Fiorano Standardissakin, jolla on master volume- ja tone-säätimien lisäksi myös kolmiasentoinen vipukytkin.
****
Italia Mondial Deluxe (noin 675 €) on aito, puoliakustinen hybridikitara, jolla on magneettisien humbucker-mikrofonien lisäksi piezomikrofonilla varustettu talla, ja ”akustiselle” signaalille oma etuvahvistin.
Thinline-paksuiseen mahonkikoppaan on liimattu vaahterakansi, jolla on yläreunoissa Rickenbacker/Mosrite-tyylinen German Carve -kaiverrus. Lisäkoristeeksi on jätetty kannen reunat sivulta värjäämättä, joka antaa kannelle vaikutelman reunalistoituksesta (ns. fake binding).
Mondialin vaahterakaula on liimattu soittimen runkoon.
Kuvassa näkyy myös runkoon upotettu paristolokero piezon etuvahvistimen käyttämälle yhdeksän voltin paristolle.
Italian satula on tehty kitkaa vähentävästä, grafiittipitoisesta muoviseoksesta.
Mondial Deluxessa käytetään samaa laadukasta viritinmallia kuin Fioranossa.
Tässä kuvassa näkyy hyvin abalonen kauniita vihreitä ja sinisiä sävyjä.
Vaikka Mondialin talla näyttää ihan samalta kuin Fioranon vastine, se on piezomikrofonilla varustettu malli. Tallan alla kulkee ohut johto vaahterakannen läpi aktiiviseen etuvahvistimeen.
”I” – niin kuin Italia…
Mondial Deluxe on varustettu kahdella, vintage-henkisellä Wilkinson WVC -humbuckerilla.
Kolmikaistaisen piezo-EQ:n liukusäätimet sijaitsevat kaulamikrofonin ylläpuolella.
Humbuckerien signaali syötetään passiivielektroniikan läpi, joka koostuu kolmiasentoisesta vipukytkimestä, sekä master volumesta ja tonesta.
Piezosignaalille on varattu oma volume-säädin ja oma jakkilähtö, jonka ansiosta kitaran ”akustinen” signaali voidaan lähettää esimerkiksi PA-mikserille tai omalle, akustiselle kitaralle erikoistuneelle vahvistimelle.
****
Italia Fiorano Standard on selvästi sähkökitara minun makuun. Se on mukavan kevyt ja hyvässä tasapainossa. Suhteellisen ohut runko istuu eritäin hyvin soittajan kehoa vasten, vaikka tässä mallissa ei ole ns. mukavuusviiste rungon takapuolella.
Kaulan profiiliksi on valittu sellainen keskipaksu C-profiili, joka tuntuu varmasti lähes jokaisen kitaristin kädessä hyvin mukavalta. Fioranon kaikki säädöt olivat prikulleen kohdillaan ja soittimen kevyt tatsi tekee soittotuntumasta vaivattoman (E: 1,9 mm/e: 1,7 mm).
Vaikka tällaisen thinlie-tyylisen puoliakustisen akustinen volyymi ei luonnollisesti vedä vertaa oikealle orkesterikitaralle, Fioranon Standardin kuusikannella varustettu mahonkirunko antaa tälle soittimelle herkullisesti jazzahtavan, kuivan perusluonteen.
Minun mielestäni P-90-mikrofonit ovat tällaiselle soittimelle juuri se oikea valinta, koska näiden yksikelaisten soundi on hieman perkussiivisempi ja dynaamisempi kuin esimerkiksi tyypillisissä humbuckereissa.
Puhtaassa soinnissa on mukana herkullisen helmeilevä atakki ja hyvin avoin, mutta silti vahva yleisklangi, joka sopii Jazzin ohella myös todella hyvin Brit-Poppiin, Country-musiikkiin, Bluesiin tai vaikkapa varhais-Rock-n-Rolliin:
P-90-mikkien lämmin, rikas ja dynaaminen luonne on juuri se oikea lähtökohta autenttisille kuuskytluvun Beatles-, Kinks- tai Who-soundeille, sekä George Thorogood -tyyliselle sähkö-Bluesille:
****
Painonsa suhteen Italian tyylikäs Mondial Deluxe sijoittuu hyvään keskikastiin. Huolellisuutta vaativa kannen kaiverrus ja sen ”reunalistoitus” on toteutettu erittäin siististi, samoin kitaran kuvankaunis sunbust-väritys. Mondial Deluxe vaikuttaa kalliimmalta kitaralta kuin mikä se todellisuudessa on.
Kaulan D-profiili tuntuu erittäin hyvältä. Tässä Italia-soittimessakin nauhatyön laatu ja testisoittimen soittotuntuma ovat todella kiitettävällä tasolla (kielikorkeus E: 2,0 mm/e: 1,3 mm).
Akustisesti soitettuna Mondial Deluxe on suhteellisen hiljainen, mutta sen äänessä on lupaavalta kuulostava tuorehko soundi selkeällä atakilla.
Tämän hybridikitaran piezoääni oli minulle erittäin positiivinen yllätys, juuri soundin ”akustisuuden” ansiosta. Näin hyvälle piezosoundille löytyy varmasti paljon käyttöä:
Mallikkaasti hoidetun piezopuolen jälkeen on luonnollisesti vakuuttava huomata, että myös Mondialin ”sähköinen” puoli kuulostaa tosi hyvältä. Vintage-tyyliset, tehoiltaan maltilliset Wilkinson-humbuckerit onnistuvat välittämään tämän Italian tuoretta perusluonnetta uskollisesti eteenpäin:
Mondialin säröpuolelta taas löytyy erittäin maukkaita 1970-luvun Blues Rock- ja Heavy-soundeja:
****
Näihin Italia-kitaroihin on erittäin helppoa tykästyä: Fiorano Standard ja Mondial Deluxe ovat sopivan erilaisia, mutta tämä erilaisuus ei seiso hyvän soitettavuuden ja loistavan soundin tiellä. Jos etsit jotain vintage-kopioista poikkeavaa sähkökitaraa, jolla on samalla sekä omaleimainen charmi että nykyaikainen soitettavuus, kannattaa mielestäni tutustua lähemmin Italia-malleihin.
****
Italia Guitars – Fiorano Standard + Mondial Deluxe
Fiorano Standard – noin 640 €
Mondial Deluxe – noin 675 €
Maahantuoja: R-JAM Group
****
Plussat (molemmat mallit):
+ omintakeinen design
+ työnjälki
+ viimeistely
+ soitettavuus
+ soundi
Mission Engineering – nyt Musamaailmalta!
Musamaailma tuo Suomen markkinoille maailman halutuimmat ammattitason Mission Engineering expressio-, volume- ja wah-pedaalit. Pedaalit ovat suunniteltu täyttämään ammattitason vaatimukset, sekä ovat innovaatioiltaan luokkansa ehdotonta kärkeä.
Pedaalien häkellyttävän monipuoliset ominaisuudet, sekä tiukka kaksitasoinen laadunvalvonta ovat vakuuttaneet musiikkialan ammattilaiset ympäri maailmaa. Ei siis mikään ihme, että Mission Engineering pedaalit ovat löytäneet tiensä monen ammattilaisen pedaalilautaan (mm. John Petrucci, Guthrie Govan, Steve Stevens..). Mission Engineering -pedaalit valmistetaan käsityönä USA:n Kaliforniassa maailman parhaita komponentteja käyttäen.
****
Lisätiedot: Musamaailma
****
Testipenkissä: Amfisound Raudus Bass
Amfisound Guitars on kahden soitinrakentajamestarin yhdessä vetämä soitinpaja Oulun Haukiputaalta, joka tarjoaa erittäin laajan valikoiman omia soitinmalleja, sekä kattavat korjaus- ja kustomointipalvelut. Löydät Kitarablogi-jutun viime talven Amfisound-vierailusta TÄÄLTÄ.
Amfisoundilta on hiljattain ilmestynyt uusi bassomalli nimeltään Raudus Bass, jota on saatu nyt testiin.
****
Amfisound Raudus Bass -mallin (hinnat alkaen 2.520 €) lähtökohtana on nähtävästi toiminut Fenderin Jazz-basso, mutta tämä uusi suomalainen passiivibasso tarjoaa monia nykyaikaisia päivityksiä, joita on esikuvasta turha hakea. Helpoiten havaittavissa ovat varmaan rungon huomattavasti syvempi soololovi ja otelautaan lisätty 21. nauha.
Raudus-basson runko veistetään suomalaisesta lepästä ja sen kaula on vaahteraa.
Kaulaa viimeistellään ohuella, mattapintaisella lakkauksella, kun taas runko komeilee kiiltävässä, kolmivärisessä sunburstissaan.
Testattu Amfisound Raudus on hyvin lähellä mallin perusversiota, lukuun ottamatta testisoittimen virittimet ja mikrofonit.
Tähän Raudukseen on asennettu – maksullisena optiona (50 €) – Hipshotin höyhenenkevyet UltraLite-virittimet, joita valmistetaan lentokoneiden valmistuksessa käytetystä alumiinista. UltraLite-virittimet toimivat erittäin tarkasti, ja ne parantavat (alhaisen painonsa ansiosta) ergonomisesti rakennetun Raudus-mallin tasapainoa vielä entisestään.
Basson kaksisuuntaista kaularautaa säädetään kätevästi lavan puolelta.
Tämän Amfisoundi-soittimen esimerkillinen nauhatyö on vain yksi Rauduksen lukuisista kohdista, jotka kielivät suomalaisen soitinrakennustaidon huimasta tasosta! Tällaiseen laatuun massatuotetut soittimet yksinkertaisesti eivät yllä.
Otelauta on intialaista ruusupuuta, ja nauhojen koko on medium-jumbo.
Amfisoundin sulavaa ruuviliitosta käytetään luonnollisesti myös firman uudessa Raudus-bassossa.
Fenderin alun perin kehittämä bassotalla on monien mielestä yhä se paras vaihtoehto.
Testisoittimeen on asennettu suomalaiset Jarno Salo Pickups -mikrofonit. Perusversiossa löytyy ruotsalaisia Lundgren-mikkejä.
Säätimet toimivat Jazz-bassosta tutulla tavalla – kummallekin mikrofonille on oma volume-säädin, ja niiden lisäksi löytyy yhteinen master tone.
Amfisoundin erittäin laadukas ja siisti työ on nähtävissä myös elektroniikkalokeron kannen alta.
Amfisoundin mahdollisien custom-optioiden lista on erittäin pitkä, ja se tarjoaa Raudus Bass -mallin tapauksessa mm. saarnirunkoa, erilaisia talla- ja viritinratkaisuja, tai vaikkapa aktiivista Glockenklang-elektroniikkaa. Tarkempia tietoja optioista ja niiden hinnoista saa ottamalla yhteyttä suoraan Amfisoundin Tomiin tai Sampoon.
Raudus-basso on myös saatavilla viisikielisenä versiona pidemmällä 35-tuumaisella mensuurilla.
****
Amfisoundin Raudus on kyllä upea ja kevyt soitin, jossa soitettavuus ja soundi ovat mielestäni prikulleen kohdallaan.
Otelaudan hieman vintagea loivempi radius (9,5 tuumaa) antaa solakalle kaulalle sopivasti nykyaikaista tuntumaa. Amfisoundin esimerkillinen nauhatyö mahdollisti testibassossa hyvin matalan kielenkorkeuden (E: 2,0 mm/g: 1,6 mm) ilman minkäänlaista räminää.
Koska olen vanha Jazz-basson fani, Raudus tuntui heti ensikättelyssä vanhalta ystävältä. Totta, ylimpiin nauhoihin pääsee Amfisoundilla alkuperäistä paremmin, mutta muuten ergonomia ja soittimen tuntuma on hyvin lähellä vanhaa klassikkoa.
Eikä Raudus jätä soundiltaan lainkaan toivomisen varaa, vaan tarjolla on erittäin maukas kattaus erilaisia klassikkosoundeja.
Alkuperäisten tavalla myös Jarno Salon mikrofonit ovat yksikelaisia, jotka on kuitenkin käämitty toistensa nähden vastasuuntaan. Tämä tarkoittaa, että yksikelaisten poimimat hurinat ja sirinät katoavat aina täysin, kun molemmat mikrofonit ovat täysillä.
Soundillisesti Salo-mikrofoneissa löytyy juuri se oikea ”vanhan liiton” meininki, joka sopii erittäin hyvin tähän perinnetietoiseen Amfisound-bassoon.
Tässä kolme esimerkkipätkää (järjestys jokaisessa pätkässä: kaulamikrofoni –> molemmat –> tallamikrofoni):
****
Testin perusteella voin vain todeta, että Amfisoundin Raudus Bass todellakin edustaa suomalaista osaamista ja laatua parhaimmillaan. Miksi mennä merta edemmäs kalaan, kun tällainen, käsintehty laatubasso löytyy Suomessa?
****
Amfisound Guitars Raudus Bass
Hinnat alkaen 2.520 € (laadukas kova laukku kuuluu hintaan)
Lisätiedot: Amfisound Guitars
****
Plussat:
+ aitoa suomalaista laatua
+ käsintehty
+ työnjälki
+ soitettavuus
+ soundi
Review: Vox Mark III + Mark V
****
Vox’ legendary Sixties guitars, the Mark III and the Mark V – aka the Vox Teardrop (Mark III) and the Vox Phantom (Mark V) – have made a comeback! These Brit Boom-guitars have claimed their place in history as the chosen axes of the Rolling Stones’ original lead guitarist Brian Jones (Mark III) and Tony Hicks (Mark V) of the Hollies.
But the best news is that these new versions come at quite affordable prices!
****
The Vox Mark III (current price in Finland approx. 355 €) sports a symmetrical body, which calls to mind old lutes or the Greek bouzouki.
This reissue comes with a short 22-inch scale (610 mm), making it an ideal beginner’s instrument.
The Teardrop is build from a basswood body and a bolt on maple neck. The fretboard is crafted from rosewood.
The new, smaller version of the legendary Vox-headstock cuts down on neck weight and thus improves the guitar’s balance.
The Mark III is equipped with a set of modern sealed tuning machines that sport off-white buttons.
Both Voxes comes with a modern two-post vibrato bridge.
Three springs are factory-installed, but you can find a fourth spring in the gig bag, should you desire a firmer feel.
Vintage-snobs probably will scoff at the narrow tremolo block used in this vibrato. There are claims that this type of block diminishes sustain, but on the other hand Floyd Rose systems also use narrow blocks and nobody’s complaining.
There are three singlecoil pickups mounted to the three-ply scratchplate, meaning we’re in for a nice, sprightly vintage tone in all likelihood.
The traditional passive electronics comprise a five-way switch, as well as a master volume and a tone control.
****
The basic ingredients for the angular Vox Mark V (current price in Finland approx. 355 €) are virtually the same as in the Mark III.
There’s a rib cage contour in the Phantom’s basswood body, too.
Both Mark-models feature gloss-finished maple necks with truss rod access at the headstock.
The vibrato bridge is surrounded the large pickguard of the Mark V.
Both Voxes display very decent fretwork, which isn’t always a given in this affordable price bracket. The frets have been polished to a gleam and all ends have been rounded off carefully.
Vox Mark V Phantom is equipped with the same pickups…
…and the same controls as the Mark III Teardrop.
Both Vox Marks are sold with a nice gig bag!
****
The Vox Mark III is a very compact electric guitar, with our test sample also being nicely light in weight. Due to its very rounded body the Terdrop probably isn’t the most comfortable ”sofa guitar”, but on a strap everything feels hunky dory.
The whole vibe is quite reminiscent of, say a Fender Mustang, no doubt because of the Mark III’s short-scale, gloss-finished neck with its round D-profile. With the factory set of 010-gauge strings bending is very effortless. Our test sample’s very low – but buzz free – action (E: 1,6 mm/e: 1,3 mm) pays testament to Vox’ workmanship. Used in moderation the vibrato works decently, but don’t expect Floyd Rose-style return to pitch.
The Vox Mark III rings very nicely with a fresh and firm acoustic voice.
The clean tones of the Vox Teardrop works great in a Sixties-style poppy, jangly context or for funky workouts:
Add some overdrive for some nice, sinewy vintage Rock-sounds:
****
The Vox Mark V doesn’t seem to want to fit in you lap – it takes a while to get comfortable, when playing sitting down. Our lightweight test samples’ strapped-on balance proved to be excellent, though.
In most respects the Phantom feels very similar to the Mark III, with its comfortable, vintage-style neck. Straight out of the gig bag our test sample’s intonation was a bit fruity on a couple of strings, but this was corrected in no time with the correct screwdriver. The action was set quite low (E: 1,6 mm/e: 1,1 mm) on the Mark V, too. And again, as with the Teardrop, the Phantom still rang nice and true without any rattling. Well done, Vox! Should you prefer a slightly firmer feel, I’d suggest moving up to a 011-gauge string set.
Both Voxes sound almost indentical – acoustically, as well as amped up.
This is the Mark V Phantom’s clean delivery, played through a small Marshall combo:
I really like the gritty and slightly rude Rock-sounds you can get from the Mark V:
****
Due to their unconvetionally-shaped bodies, Vox’ Mark range always runs the slight risk of being regarded as mere ”poser guitars”, better suited to music videos that to actually making music.
This is far from the truth, though, because these new versions of the Mark III and Mark V really deliver nicely vintage-tinged sounds for the Pop, Beat, Blues, and Classic Rock genres. In view of their pocket-friendly prices, quality workmanship, quirky looks and great sounds, I can only applaud Vox for bringing back the classic Teardrop and Phantom models. Try one!
****
Vox Mark-series guitars
Vox Mark III Teardrop – 355 €
Vox Mark V Phantom – 355 €
Finnish distributor: EM Nordic
A big thank you goes to DLX Music Helsinki for the loan of the review guitars!
****
Pros (both models):
+ classic looks
+ workmanship
+ playability
+ sound
+ gig bag included in price
Cons (both models):
– not the most natural ”sofa guitars”
