****
Testi viimein tulossa perjantaina…
****
****
Lisätiedot: Hehku Custom
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog
Juttuja kitaroista ja bassoista
Saimme testiin kaksi erittäin kompaktia efektipedaalia TC Electronicilta:
Spark Mini Boost on kompaktin Spark Boost -boosterin vielä pienempi veli, kun taas Ditto Looper on varmaan maailman pienin loopperi.
****
TC Electronicin Spark Mini (katuhinta noin 85 €) tarjoaa jopa 20 desibelliä signaalin vahvistusta erittäin pienessä pakkauksessa.
Näin pienen pedaalin etu on, että se vie pedaalilaudassa vain todella vähän tilaa. Kompaktiuuden ainoa haittapuoli on mielestäni se, että paristo ei mahdu pikkuiseen koteloon elektroniikan sekaan, vaan TC:n mineille täytyy aina syöttää käyttövirtaa ulkoiselta virtalähteeltä (hankittava erikseen).
Helpokäyttöisempää boosteria ei voi enää olla – Spark Minissä on vain yksi säädin, jolla säädetään halutun vahvistuksen tasoa, ja se on siinä.
Pikkuboosteri toimii true bypass -periaatteella, mikä tarkoittaa, että tulosignaali menee suoraan efektin lähtöön, aina kun boosteri on pois päältä.
Spark Minillä on kuitenkin vielä yksi ässä hihassa:
TC:n Prime Time -elektroniikka tunnistaa pidetäänkö pedaalin kytkin alas painettuna, jolloin boosteri on päällä vain niin kauan, kunnes jalka siirtyy pois kytkimestä. Lyhyellä polkaisulla taas Spark Mini toimii perinteisellä latch-tavalla, jossa ensimmäinen polkaisu laittaa efektin päälle ja toinen polkaisu kytkee sen jälleen pois.
TC Electronic Spark Mini kuulostaa erittäin hyvältä, ja tekee juuri sen, mitä tavallisesti odotan boosterilta. Puhtaassa kanavassa signaali saa puhdasta vahvistusta, kun taas pehmeästi rosoinen kanava menee reilusta boostauksesta kermaiseen säröön, niin kuin tässä pätkässä:
****
TC Electronic Ditto Looper (katuhinta noin 110 €) tarjoaa viisi (!) minuuttia looppausaikaa uskomattoman pienessä formaatissa.
Dittoon pätee sama kuin Spark Miniin – se vie erittäin vähän tilaa, mutta ulkoinen virtalähde täytyy hankkia erikseen. Onneksi TC:n pedaalien sähköt toimivat perinteisen Boss-standardin mukaisesti, minkä ansiosta sopivan virtalähteen löytäminen on helppoa.
Virtalähteen liittimen yläpuolelta löytyy muuten minikokoinen USB-portti, jonka kautta pystyy päivittämään tarvittaessa laitteen firmware-softaa.
Vaikka TC:n Ditto toimii pelkästään yhdellä kytkimellä, on sen toimintalogiikka niin nerokkaan yksinkertainen, että Ditton käytöstä tulee melkein heti täysin orgaanista. Ensimmäisten muutamien minuuttien jälkeen loopataan jo kuin vanha tekijä täysin vaistonvaraisesti selkärangasta!
Myös soundin puolesta Ditto on hyvin kiitettävällä tasolla, sillä se toimittaa kompressoimatonta audiota 24-bittisellä resoluutiolla.
Loopperin käyttötilanteita on niin monia, että niiden listaaminen on täysin turhaa. Esimerkkipätkässä rakennan itselleni taustan, jonka päälle voi harjoittaa yhden tutun kappaleen soolo-osuuksien soittoa:
****
TC Electronicin Spark Mini ja Ditto ovat erittäin käteviä ja hyödyllisiä lisäyksiä jokaisen kitaristin efektiarsenaaliin. Spark Mini -boosterilla on helppoa lisätä esimerkiksi säröä yksikanavaiseen putkivahvistimeen tai saada soolot paremmin esiin. Ditto-loopperi taas on oiva kaveri harjoittamiseen (tai säveltämiseen) tai vaikkapa soolokeikoille.
****
TC Electronic Spark Mini Booster – katuhinta noin 85 €
TC Electronic Ditto Looper – katuhinta noin 110 €
Maahantuoja: Soundtools
****
Plussat (molemmat laitteet):
+ erittäin kompakti koko
+ kestävä rakenne
+ laadukas soundi
+ helppokäyttöisyys
+ vain Ditto: viisi minuuttia äänitysaikaa
Miinukset (molemmat laitteet):
– toimii vain virtalähteellä
****
Last year Marshall celebrated their 50th anniversary by releasing a whole range of limited-edition one-watt combos and half-stacks.
Now we’re in for a cool reprise, as Marshall announced a limited edition of 1,111 of a Custom Offset half-stack in Frankfurt earlier this year. The Custom Offset is based on their JTM1 50th Anniversary amp.
A couple of these rare amps even made it to Finland. Kitarablogi.com managed to get hold of one half-stack for a quick review.
****
The Marshall Custom JTM1 Offset (price in Finland approx 1,000 €) takes the JTM1 as its starting point, but takes the concept even further down the vintage road to give the Custom Offset the look the company’s first batch of JTM45 models. There’s the famous light grey/beige grille cloth, and the offset control panel, which has given this amp its name.
As can be expected at this price point, the overall workmanship is of a very high standard, indeed.
The head’s gleaming, chrome-plated front panel, as well as the two black metal control knobs, are clear hints at this amp’s exalted limited edition status.
On the chromed back panel you will find the same Power-switch as on last year’s anniversary models. It drops the amp’s output from one Watt down to one-tenth of a Watt.
The Custom JTM1 Offset’s matching cabinet has an impedance of 16 Ohms, but you can also connect 8 Ohm speaker loads via the second output jack.
The Custom head is build around the same valve types as the JTM1 head – we find two ECC83/12AX7-valves, as well as a model ECC82/12AU7.
The closed-type Marshall cab holds a single Celestion G10F-15 10-inch speaker.
****
What kinds of sounds do we usually associate with a vintage-style Marshall? Probably clean tones with a dry character and not very much headroom. On the overdriven and distorted side of things we’d definitely look for creamy compression with a good sprinkling of mid-range grunt and presence bite .
…and these are exactly the types of tones the Marshallin Offset dishes out in a very tasty manner!
A vintage-reissue Fender Telecaster stays fairly clean at the beginning of the Custom Offset’s gain range, but the British type of dryness is clearly present:
The higher output of my Gibson Les Paul Junior’s P-90 clearly drives the preamp more, which results in a nice bit of added graininess at the same settings, especially in the attack phase of each note:
A double-humbucker’d Hamer USA Studio Custom finally pushes this Marshall into real break-up territory – fantastic for old-school Blues. For completely clean tones with humbuckers you will have to turn down your guitar’s volume control:
****
Turning up the Marshall’s Loudness-control adds more gain to preceedings, but also raises volume levels considerably. The Custom JTM1 Offset is quite a belter for a one-watter, meaning it’s too loud to be played at full-tilt in most apartment buildings.
Luckily for us, there’s the nifty Power-switch on the back panel, which drops the volume down to neighbour-friendly levels. A nice side effect of going oh-point-one Watts is that it also adds another wallop of overdrive into the mix, which is why you can even get some decent Hard ’n’ Heavy-tones out of this tiny rig.
Here’s a taste of what I got at 0.1 Watts and Loudness turned all the way up.
First the Tele…
…next up the Junior…
…and last, but not least, the Hamer:
****
In my view the Marshall Custom JTM1 Offset is a great-sounding little bugger of a half-stack, giving you most of the classic Marshall tones.
Yes, I know that 1,000 euros is a lot of money for such a tiny amp. If you’re purely on the look-out for a very small valve amp for your living-room or project studio, you will probably get more features (and Watts) for your money from other makes or models.
But the Custom Offset clearly isn’t only about being a small amp; instead there’s a great deal of added prestige in such a well-made, limited edition amp build in England by a company of such standing. The Marshall Custom JTM1 Offset is a boutique-class amp for collectors and purists, and seen in this light the price seems rather fair.
If you’re interested I’d recommend speedy action, though, because the availability is, indeed, very limited!
****
Marshall Custom JTM1 Offset
Finnish distributor: EM Nordic
Thanks to DLX Music Helsinki for the loan of the review sample!
****
Pros:
+ quality of workmanship
+ sound
+ Power-switch
+ small size
+ collectability
****
****
Viime vuonna Marshall juhli 50-vuotista taivaltaan kokonaisella sarjalla pienissä erissä valmistettuja yksiwattisia puolistäkkejä ja komboja.
Ilmeisesti hyvä vire on jäänyt päälle, sillä tänä keväänä Marshall ilmoitti 1111 kappaleeseen rajoitetusta Custom Offset -puolistäkistä, joka on modifioitu versio JTM1-juhlavahvistimesta.
Muutaman kappaleen erä on hiljattain saapunut Suomeen, josta onnistuimme lainata yhden puolistäkin Kitarablogi-testiin.
****
Marshall Custom JTM1 Offset -vahvistimen (hinta noin 1.000 €) lähtökohtana on siis ollut viime vuoden JTM1-juhlamalli. Tämä keräilyvahvistin on kuitenkin viety lähemmäksi firman ensimmäisiä JTM45-malleja käyttämällä alkuperäistä logoa, vaaleata etukangasta sekä keskittämisen sijaan reunaan asennettua etupaneelia, josta vahvari on myös saanut nimensä.
Kuten setin korkean hintatason perusteella sopiikin odottaa, on englantilainen työnjälki Offsetin kohdalla erittäin korkealaatuista.
Vahvistimen kromattu etupaneeli sekä sen mustat, metalliset nupit kielivät vahvistinnupin ylevästä boutique-luokan asemasta.
Kromatusta takapaneelista löytyy viimevuotisesta juhlasarjastakin tuttu teho-nappi, jolla Marshallin päätetehon saa pudotettua yhdestä watista 0,1:een wattiin.
Custom JTM1 Offsetin oma kaiutinkaappi toimii 16 ohmin impedanssilla, mutta nuppiin voi liittää myös kahdeksan ohmia vastusta tarjoavia ämyreitä.
Custom-nupin putkivarustus on sama kuin viime vuoden juhla-JTM1:ssä – etuasteputkina toimii kaksi ECC83/12AX7-putkea ja pääteputki on malliltaan ECC82/12AU7.
Tyyppillisen suljetun Marshall-kaapin uumeniin on asennettu yksi 10-tuumainen Celestion G10F-15 -kaiutin.
****
Millaista soundia yleensä odotetaan vintage-tyyliseltä Marshallilta? Ehkä puhdasta soundia, joka on kirkas, mutta melko kuiva, ja joka ei tarjoa suuria määriä putipuhdasta headroomia. Särösoundilta haetaan varmasti kermaista kompressiota, mutta samalla myös tietynlaista keskialueen rouheutta ja purevuutta.
…ja juuri sellaisia soundeja Marshallin Offset tarjoaa hyvin maukkaalla tavalla.
Fender Telecasterilla sointi pysyy kutakuinkin täysin puhtaana, mutta tyyppillinen brittiläinen kulmikkuus on jo tässä hyvin havaittavissa:
Gibson Les Paul Juniorin P-90 mikrofonin korkeampi lähtötaso aiheuttaa jo pientä, kaunista rakeisuutta etenkin nuottien alkuvaiheissa:
Samoilla säädöilla humbuckereilla varustettu Hamer USA Studio Custom työntää Marshallin selvästi pikkusärön herkkulliseen maailmaan. Täysin puhtaita clean-soundeja täytyy tässä hakea kitaran volume-nuppeja käyttäen:
****
Vääntämällä Marshallin Loudness-potikkaa kaakkoon, soundiin saa yhä enemmän säröä, mutta samalla kasvaa myös volyymitaso. Custom Offset on hyvin kovaääninen puolistäkki yksiwattiseksi vahvistimeksi, eikä täysillä soitettuna vahvistin enää sovi kerrostaloon.
Onneksi on olemassa takapaneelin tehonpudotus-nappi, jolla JTM1 Offset -stäkistä saa ”sisäsiistin”. Toivottuna lieveilmiönä pudottamalla nupin 0,1-wattiseksi myös vahvistimen saturaatio kasvaa, minkä ansiosta Marsusta saa pienellä volyymillä irti hyvin uskottavia heavysoundeja.
Tältä kuulostivat testissä käytetyt kitarat 0,1 W -tilassa ja Loudness täysillä.
Ensin Tele…
…seuraavaksi Junior…
…ja lopulta Hamer:
****
Marshallin Custom JTM1 Offset on mielestäni erittäin hieno pikkustäkki, jolla on juuri sellainen soundi kuin mitä itse hakisin tämänkaltaiselta vahvistimelta.
On kyllä sekin totta, että tuhat euroa on aivan liikaa, jos haetaan ”vain” olohuoneeseen tai pikkustudioon mahtuvaa kitaravahvistinta – pienemälläkin rahalla saa usein jopa enemmän watteja ja ominaisuuksia.
Custom Offsetissa on kuitenkin kyse pitkälti myös rajoitetun painoksen tuomasta prestigestä ja keräilyarvosta sekä Englannissa tehdyn pikkuvahvistimen hienoudesta. Marshall JTM1 Offset on boutique-luokan peli kitarasoiton puristille – ja siinä luokassa se pärjää vallan mainiosti!
On kuitenkin syytä pitää kiirettä, koska Suomeen on saapunut vain muutama kappale tätä mallia, eikä lisää enää tule!
****
Marshall Custom JTM1 Offset
Maahantuoja: EM Nordic
Kiitos DLX Musiikille testiyksilöiden lainasta!
****
Plussat:
+ työnjälki
+ soundi
+ kaksi päätetehoa
+ pieni koko
+ keräilyarvo
****
Squier Vintage Modified Telecaster Bass on mielenkiintoinen sekoitus 1950-luvun Presarista ja Telecaster-kitarasta.
Bassossa on keskipitkä mensuuri (32 tuumaa/81,3 cm) ja yksi yksikelainen Duncan Designed -mikrofoni. Kolmiasentoinen kytkin mahdollistaa tavallisen sähköbassosoundin lisäksi myös erittäin tummia vaihtoehtoja tai nasaaleja baritoni-soundeja.
****
Squier Vintage Modified Telecaster Bass Special taas tarjoaa kaksi hyvin erilaista mikkiä samassa paketissa. Kaulan läheltä löytyy Fender Wide Range -humbuckeri ja tallan viereen on asennettu Duncan Designed -merkkinen Jazz-basson yksikelainen.
Kyllä, myönnän sen: en ole mikään tosimies, kun kyse on askartelusta, puutöistä tai tee-se-itse-projekteista! Ei aina voi olla paras… 😉
Uskon kuitenkin, että lähes jokainen meistä voisi (ja ehkä pitäisikin) kokeilla oman kitaran tai basson ”rakentamista”. En puhu mistään puuaihiosta aloittamisesta, vaan siitä että kasaa oman soittimensa ostetuista osista.
On totta, ettei itse-kasattu kitara ole välttämättä ostettua massatuotannon tuotetta halvempi, mutta sellaisen projektin idea onkin siinä, että saa käsin kosketeltavaa tietoa siitä, miten sähköistettu lankkusoitin toimii. Se voi olla jopa hauskaakin…
****
Kasasin tämän kitaran – voidaan nimetä sitä ”Berka T” -malliksi – vuonna 2004. Halusin saada selvillä, millainen soitin syntyy juuri edullisista aineista.
Hankin kaikki Berka T:n osat SP-Elektroniikalta, tähtäimessä oli sellainen ”riisuttu” öljy-ja-vaha-meininki perloidipleksillä.
****
Runko on kolmesta leppäpalasta, joiden syykuviot ei ole yhteensovittu – tämä on tavallinen käytäntö edullisissa runkoissa. Rungon muotoilu on tyydyttävä ja työnjälki oli siisti myös kolojen ja kanavien osalta.
Ainoastaan hieman liian kapeaksi jäänyt kaulatasku oli pikkuisen yllättävää. Sain kuitenkin kaulaa asennettua ongelmitta suoraasti runkoon, mutta tällaiset jutut voivat tapahtua edullisilla osilla tai jos osat eivät ole peräisin samalta valmistajalta.
****
Kaula on vaahteraa, kun taas otelautaan on käytetty kauniisti kuvioitu palaa sonokeling-palisanteria.
Otelaudan radius on vintagea loivempi. Keskikokoiset nauhat on istutettu riittävän huolellisesti ainakin käyttämäni kieltenkorkeutta varten.
****
Kaulan kiinnitys taas on hyvinkin perinteinen – neljä ruuvia sekä teräksestä tehty kaulalevy.
****
Sekä talla että mikrofonit ovat peräisin Gotoh:n mallistolta: nykyaikaisessa tallassa on paksu pohjalevy sekä kuusi yksittäistä tallapalaa. Mikrofoneissa on pitkä, keraaminen tankomagneetti liimattu kelan alle, eikä vintage-tyylisesti kuusi lyhyttä alnico-magneettia.
Minun piti viilata tallamikin kansilevyä hieman kapeammaksi, koska se ei sellaisenaan sopinutkaan tallan aukon läpi. Jälleen yksi edullisista osista syntynyt pieni mutka matkassa.
****
Berka T -projekti ei ollut minun ensimmäinen kokeilu, joten kytkinnän juottaminen ei ollut mitenkään ongelmallista. Jotkut valmistajat tarjoilevat myös rakennussarjoja, joissa ei tarvita juotoskolvia, niin kuin TÄSSÄ.
Kolmiasentoinen kytkin oli yllättäen hieman liian iso rungon koloa varten. Poistin taltalla varovasti vähän puuta kolon pohjasta, ja sain lopulta kannen kiinni.
****
Nykyaikaisten virittimien asentaminen oli lastenleikkiä…
…mutta epäonnistuin pahasti kielikanavien poraamisessa ja holkkien asentamisessa.
Ensi kerralla pitäisi käyttää sapluunan sekä poraustelineen!
****
Kaikki kaikessa olen melko tyytyväinen valmiiseen Berka T:hen! Sen osat maksoivat hieman yli 300 €, mutta opin jälleen kaikenlaista tämän projektin kautta.
Kitaran soitettavuus on ihan OK, vaikka kaulaprofiili voisi mielestäni olla pyöreämpi ja hieman paksumpi. Edullisista Gotoh-mikeistä lähtee yllättävän hyvä soundi, vaikka ne ovatkin vähän vintagea – twängiä kuitenkin löytyy.
Tässä kaksi soundiesimerkkiä:
****
Muutama linkki:
****
I can declare freely and from the bottom of my heart that I am not the most handy when it comes to DIY and using tools! You can’t win ’em all… 😉
Still, most of us could, and probably should, try their hands at ”building” their own electric solidbody guitar or bass. I use the quotation marks here, because I’m not talking about building, as in ”raw wood”, but rather about assembling an instrument from prefabricated parts.
A self-assembled guitar is almost certainly not cheaper than buying a mass-produced item. The idea behind the whole process is rather to get a true, hands-on insight into what makes an electric guitar tick. And it’s fun…
****
I assembled this guitar – let’s call her the ”Berka T” – in 2004. I specifically wanted to find out what kind of instrument you end up with using comparatively inexpensive parts.
I got all the ingredients for the Berka T from SP-Elektroniikka in Oulu (Finland), aiming for stripped Tele-with-pearloid-pickguard-look in an oil and wax finish.
****
The body is a three-piece alder affair, with the pieces’ grain not really matched, which is absolutely normal at this price level. The shaping is OK and the routings reasonably clean.
The only strange thing is that the treble facing side of the neck pocket doesn’t quite line up with the neck’s heel. I nevertheless got the neck installed correctly, but things like these can happen when buying less expensive parts.
****
The neck is maple, which I finished with wax and oil, while the fretboard is made from a nice and lively piece of sonokeling.
The ’board has a flat radius and medium-sized frets, which had been installed sufficiently well for a nice medium action.
****
The neck has been mated to the body in time-honoured fashion via four screws and a steel plate.
****
The bridge and pickups – all made by Gotoh – are decidedly non-vintage: The bridge features a thick base-plate and six separate saddles, while the singlecoil pickups are cheap units with ceramic bar magnets stuck to the bottom of their bobbins, instead of traditional alnico slug magnets.
I had to file the bridge pickup’s top plate down by a tiny little bit, because it wouldn’t fit through the bridge otherwise. Again, not untypical when using inexpensive parts.
****
This hadn’t been my first project, so I had no problems wiring and soldering the electronic components correctly. Some companies also offer pre-wired kits for the complete newcomer.
The nice three-way switch was deeper than the body channel, so I had to gouge out a little bit of wood by hand to make the assembly fit the body.
****
I had no problems installing the modern tuners…
…but made a mess of a hack job of installing the string ferrules.
Mental note: Do prepare a jig! Use a drill stand for drilling the holes next time!
****
All in all, I’m rather satisfied with my Berka T! It cost a little over 300 € to make, and I learned a few new lessons during assembly.
The guitar plays well, even though I would prefer a rounder and fatter neck profile. The cheap Gotoh-pickups sound surprisingly good – they’re a little hotter and fatter than a standard vintage-style Tele-set, but still have enough spank and quack to satisfy.
Here are two soundbites:
****
Links: