Kategoria: bass

Testipenkissä: Schecter Ultra Bass

Gibson Thunderbird -basso on mureaääninen kiistaton klassikko 1960-luvulta, vaikka ukkoslinnun ergonomia ei koskaan ollut maailman paras.

Schecterin suunnitteluosastolla päätettiin kehittää sellainen basso, jolla olisi klassikon ääni, mutta selvästi parannettu hihnatasapaino esikuvaa nähden. Ajatuksesta syntynyt kaunotar on nimeltään Schecter Ultra Bass.

****

Schecter Ultra Bass (katuhinta: 865 €) kuuluu firman keskihintaiseen Diamond-mallistoon, ja se on pitkällä mensuurilla ja passiivisella elektroniikalla varustettu sähköbasso.

Ultra-basso on melko kaukana suorasta T’Bird-kopiosta, sillä rungolla on Telecaster-muotoinen yläosa ja Gibson-mainen alaosa. Lopputulos istuu mukavasti sylissä, ja soitin myös roikkuu rauhallisesti hihnasta, koska kaulanpuoleinen hihnatappi istuu lähempänä viritinlapaa kuin Gibson-klassikossa konsanaan.

Soundin kannalta erittäin tärkeä kaula-läpi-rungon-rakenne on Schecterissä toteutettu käyttämällä kaulaa varten vaahteraa ja pähkinäpuuta, sekä rungon muodostamiseen mahonkia.

Etupuolella on tässä soittimessa käytetty T’Birdistä tuttua porrastusta, mutta rungon takapuolella keskiosa ja mahonkisiivet ovat mukavuussyistä samassa linjassa.

****

Ultra Bass:n virittimet ovat Groverin valmistamia, ja ne toimivat jouhevasti ja tarkasti (kääntösuhde 18:1).

Testiyksilön kauniiseen palisanteriotelautaan on upotettu kermanvaaleita otemerkkejä. Laadukas nauhoitus on toteutettu käyttämällä 22 medium-kokoista nauhaa.

Laadukas ja tomera tune-o-matic/stopbar-parivaljakko Gotohilta on erittäin tyylikäs ratkaisu tässä Schecterissä.

****

EMG:n passiiviset TBHZ-mikrofonit on suunniteltu juuri Thunderbird-tyylisiä soittimia varten, joten niiden äänimaailman pitäisi olla hyvin samanlainen vanhan klassikon kanssa.

Schecterin säätimet tarjoavat kummallekin mikrofonille oman volume-säätimensä, ja tallan viereen on sijoitettu yhteinen master tone. Lähtöjakki on sijoitettu turvallisesti rungon reunaan.

Ultra-bassossa käytetään laadukkaita japanilaisia potentiometrejä, ja työnjälki on testisoittimessa kauttaltaan huolellinen ja siisti.

****

Schecter Ultra Bass asettuu kyllä soittajan kehoa vasten paljon mukavammin ja rauhallisemmin kuin sen lähtöpisteenä toiminnut Gibson-klassikko. Balanssia on parannettu tuntuvasti, ja on helppo löytää mukava asento oikealle käsivarrelle.

Schecterin kaulaprofiili on melko solakka ”C”, joka muistuttaa melko paljon 1970-luvun Jazz-basson kaulaa. Tasokkaan työnjäljen ansiosta tatsi on kevyt ja soittotuntuma erittäin mukava.

Ultra-basson soundissa on kyllä ehtaa ukkoslinnun ääntä. Bassorekisteri on muhkea, keskialue murea ja hieman käheäkin, ja erittäin maukas kokonaisuus on höystetty silkkisen pehmeällä diskantilla.

Thunderbirdin lailla Schecterin Ultra Bass on luotu soittamaan rokkia ja heavyä: plektrasoitossa on tarkka atakki, joka potkii itsensä kitaravallin läpi, kun taas kevyesti annostettu särö toimii mainiosti sekä plektra- että sormisoitossa.

Ääninäytteissä on järjestys aina kaulamikrofoni – molemmat yhdessä – tallamikrofoni:

Ultra Bass – sormisoitto ja kevyt särö

Ultra Bass – efektoitu plektrasoundi

Ultra Bass – plektralla

Ultra Bass – släp-tyyli

Schecter on mielestäni onnistunut Ultra-bassossaan täysin: se on pitkään kaivattu, toimiva päivitys T’Bird-teemasta. Ultran soundi on alkuperäiselle hyvinkin uskollinen, mutta sen soitettavuus ja ergonomia vetävät kyllä pidemmän korren. Ultra Bass on ammattivaatimukset täyttävä rock-basso, jolla on ihanteellisen hyvä hinta-laatu-suhde.

****

Schecter Ultra Bass

katuhinta: 865 €

Maahantuoja: Soundtools

****

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ kaulaprofiili

+ soittimen balanssi

+ työnjälki

+ soundi

****

****

1

Review: Warwick BC 40 and BC 150 bass combos

Warwick’s new BC-series of bass combo amps is a fruit of their collaboration with Swedish bassist Jonas Hellborg. The basic idea was to transplant as many of the innovations of the top class Hellborg-series into a range of less expensive Warwick amps.

****

The Warwick BC-40 (current price in Finland:170 €) comes from the smaller end of the BC-range. This 40-watter comes loaded with a 10-inch speaker and a two-inch treble horn.

The Chinese combo is sturdily built – the carpet-covered cabinet will surely take some knocks without any negative effects, and the speakers are well protected by a chunky metal grille.

The BC 40’s power switch and power cord connector have been placed in a surprising spot, near the bottom of the combo’s back wall. This isn’t Warwick trying to make life difficult for us bassists – quite the contrary! By placing the power transformers as far away as possible from the preamp’s sensitive electronics, hum and interference are kept at a minimum, keeping noise out of the bass signal.

****

Simple is beautiful: The Warwick BC 40 offers two inputs – one for active and the other for passive instruments – a three-band EQ section and the master volume knob. There are two mini-jacks situated on the front panel, with one being an input for your mp3-player and the second being a headphone out for quiet practising (the speakers are switched off automatically when you connect your headphones).

Two features, which come straight from the Hellborg-series, are hidden from sight: The preamp runs as a low-noise Class A -circuit, and it also includes Warwick’s DDL-technology. DDL stands for Dynamic Distortion Limiter and keeps the signal virtually free from distortion or clipping, even with the combo turned all the way up (the knob goes to 12).

****

The Warwick BC 40 packs a surprising amount of punch for such a small bass amp. Listen closely to the Reggae- and plectrum-soundbites, and you’ll hear the practicing studio’s lamps rattle along to the vibrations. The volume knob was only half-way up…

But it’s not only the volume – this little combo also sounds much larger than it actually is.

The following soundbites have been recorded using a bass with a MM-type humbucker and passive electronics:

Warwick BC 40 – fingerstyle

Warwick BC 40 – plectrum

Warwick BC 40 – Reggae

Warwick BC 40 – slap

****

The BC 40’s big brother – the Warwick BC 150 (current price in Finland: 414 €) – is large enough for many live and studio applications. It offers 150 Watts of power going into a 15-inch woofer and a 4-inch treble horn.

Even though the BC 150 is quite a compact and light (25 kg) combo, I still would have loved to have seen side handles alongside its single top handle. This would have made heaving the combo into you car’s boot much easier.

As is the case with all BC-combos, the BC 150 is not fan-cooled – again, the idea is to keep noise levels down. The combo uses the air flowing inside its bass-reflex cabinet for cooling.

****

The larger amp has also been endowed with a few additional features: The BC 150 sports a four-band EQ, as well as a level knob for the auxiliary input. An LED-indicator informs you of the automatic compressor’s status. At the far right of the front panel you’ll find phone jacks for the effects loop, as well as the line level output.

****

In addition to the larger sound pressure, this combo’s increased size also results in a deeper and more transparent tone. The four-band EQ also adds a little bit more flexibility to proceedings.

The soundbites use the same set-up as before:

Warwick BC 150 – fingerstyle

Warwick BC 150 – plectrum

Warwick BC 150 – Reggae

Warwick BC 150 – slap

****

I feel this is the way things should always be done, with improvements in top-of-the-line products trickling down into more affordable product ranges. Warwick have really succeeded in this respect – the bass-for-the-euro-ratio stands tall, especially due to both combos’ dynamic and clean tones and powerful voices.

Furthermore, I was positively surprised by the silky sounds emanating from both combos’ treble horns. Here the horn contributes a pleasant sheen to proceedings without ever sounding harsh or abrasive.

****

Warwick BC-series bass combos

Finnish distributor: Musamaailma

****

Warwick BC 40

Current price in Finland: 170 €

Pros:

+ value for money

+ sturdy build

+ sound

+ power

+ clean tone

+ low weight

****

Warwick BC 150

Current price in Finland: 414 €

Pros:

+ value for money

+ sturdy build

+ sound

+ power

+ versatile

+ clean tone

+ no fan

Cons:

– no side handles

****

1

Review: Mannedesign Newport 4T

****

The active Mannedesign Newport 4T bass (current price in Finland: 883,14 €) is part of Manne’s mid-price range of Mannedesign instruments, all manufactured in the Far East to the Italian maker’s specs. The bass closely follows its more expensive Italian sibling in general looks, but offers different solutions in the finer details.

****

Both the body’s as well as the headstock’s front have been adorned with beautiful flamed maple veneers, which have been finished in a rich honey-coloured hue.

Quality tuners, made by Gotoh, keep the tuning well and stable.

****

Italian Manne instruments feature maple necks with multi-laminated beech cores for added rigidity. The Mannedesign Newport 4T sports a one-piece maple nack, with an additional piece for the headstock and the first frets. You can only just spot the scarf-joint on the reviewed bass.

****

Here we see a genuine bolt-on neck, instead of the traditional screwed-on variety used widely.

****

The bass’ flat fingerboard radius, as well as its jumbo frets, give the Newport 4T a comfortable and contemporary feel. The fretting is of a very satisfactory standard.

****

This Mannedesign’s body comes with a thick, two-piece mahogany back and a thin maple top, accentuated by a thin, dark veneer (walnut, possibly?). The topmost layer is a thin, book-matched flame maple veneer. Custom Shop looks at a very moderate price – nice!

****

Super-J/MM-pickup combinations are en vogue these days, and the Newport 4T sports a ceramic singlecoil in the neck position with an alnico-based, large MM-type humbucker next to the bridge.

Our review sample’s control cavity was nice and clean, with the lid housing the quick-release compartment for the 9 V battery.

We find four controls on the Newport 4T – master volume, pickup balance, bass boost/cut, and treble boost/cut.

****

The bridge is Gotoh’s sturdy update of the time-honoured Fender-bridge.

****

The Newport comes in its own, high-quality gig bag.

****

Our review sample was comfortably lightweight. Thanks to the instrument’s long top horn, strapped-on balance is superb, which makes it easy to find your preferred playing position.

Even though there aren’t any conspicuous beer-belly or forearm chamfers on the Newport, the bass still feels much less angular than a Rickenbacker 4003, for example. The secret here are very gentle and flowing long curvatures that Menne’s designers have put into some parts of the body. If you look closely you’ll realise that the body’s thickness is smaller right where your right arm is resting than, for example, directly behind the bridge. These flowing lines keep the crisp angular look of the Newport intact, while adding significantly to the bass’ comfortable feel.

****

The Newport 4T sounds nicely balanced played through an amplifier. Both note attacks and playing dynamics are reproduced well, and the signal is clean and clear.

The quality Mannedesign’s active electronics was a very positive surprise, indeed. The EQs have a juicy, musical quality about them, and the whole circuit is refreshingly low-noise.

The singlecoil neck pickup naturally picks up some extraneous buzz when mixed in, but the noise stays at unproblematic levels. The bridge humbucker is somewhat punchier, but never swamps the agile neck pickup.

Here are three soundbites (neck pickup – both – bridge pickup):

Mannedesign Newport 4T – plectrum

Mannedesign Newport 4T – slap

Mannedesign Newport 4T – fingerstyle

The Mannedesign Newport 4T is a beautiful mid-priced bass, with a strong voice and a very personal look. This quality instrument can deal with virtually all musical styles.

****

Mannedesign Newport 4T

Current price in Finland: 883,14 €

Finnish distributor: Nordsound

****

Pros:

+ beautiful design

+ workmanship

+ playability

+ sound

+ low-hiss active electronics

Cons:

– some metal dust clinging to the review sample’s pickup poles

****

1

Testipenkissä: Warwick BC 40 ja BC 150

Uusi Warwick BC -bassokombosarja on syntynyt yhteistyössä ruotsalaisen basistin Jonas Hellborgin kanssa. Idea oli yrittää tuoda mahdollisimman paljon huippuluokan Hellborg-sarjan vahvistimien soundillisista ominaisuuksista edullisemman luokan vahvistimiin.

****

Warwick BC-40 (170 €) on malliston pienemmästä päästä. 40-wattinen kombo on varustettu 10-tuumaisella kaiuttimella, sekä 2-tuumaisella diskanttitorvella.

Kiinassa valmistettu kevyt pienokainen on vankkaa tekoa – mattopäällysteinen kotelo kestää roudauksen mukisematta ja paksu metalliritilä suojaa tehokkaasti vahvistimen kaiuttimia kolhuilta.

BC 40:n liitin sähköjohdolle, sekä kombon päälle/pois-kytkin löytyvät yllättäen takaseinän alalaidasta. Tämä ei ole Warwickin yritys kiusata meitä basisteja, vaan herkästi surinaa ja muita häiriöääniä aiheuttavat muuntimet on sijoitettu koko BC-sarjassa mahdollisimman kauas pois etuasteen elektroniikasta.

****

Yksinkertainen on kaunista: Warwick BC 40:llä on kaksi tuloa – yksi aktiivisille ja toinen passivisille soittimille – kolmialueinen EQ, sekä volume-säädin. Kahdesta mini-jakista toinen on tulo esimerkiksi mp3-soitinta varten, kun taas toinen on kuulokelähtö hiljaiseen harjoitteluun (kaiuttimet kytketään silloin automaattisesti pois päältä).

Mikä jää näkemättä ovat BC-sarjan kaksi erikoisuutta, nimittäin Hellborg-sarjalta lainattu, lähes kohinaton A-luokan etuvahvistin, sekä Warwickin DDL-piiri (Dynamic Distortion Limiter), joka pitää signaalin mahdollisimman puhtaalla myös silloin, kun volume on väännetty täysin auki (säädin menee muuten nollasta 12:aan).

****

Warwick BC 40 on 40-wattiseksi bassovahvistimeksi aikamoinen voimapesä. Kun kuuntelee Reggae- tai plektra-ääniesimerkkejä, voi kuulla kuinka harjoituskämpän lamppujen ritilät tärisevät kombon aiheuttamasta värinästä. Ja volume-säädin oli avattu vain puolitiehen…

Kombo myös kuulostaa suuremmalta kuin speksejä katsoessa ajattelisi.

Ääniesimerkit on soitettu passiivisella, yhdellä MM-humbuckerilla varustetulla bassolla:

Warwick BC 40 – sormisoitto

Warwick BC 40 – plektralla

Warwick BC 40 – Reggae

Warwick BC 40 – slap

****

BC 40:n isoveli – Warwick BC 150 (414 €) – on jo kyllin iso monia eri keikkatilanteita varten. 150-wattisessa kombossa on 15-tuumainen kaiutin ja 4-tuumainen diskanttitorvi.

Vaikka BC 150 on suhteellisen kompakti ja painoltaan melko maltillinen (25 kg), olisin kuitenkin mieluusti nähnyt kombon päällä olevan kantoremmin lisäksi vielä vahvistimen kylkiin upotettuja kahvoja, jotka helpottaisivat BC 150:n nostamista ensimerkiksi auton takakontiin.

Kuten koko BC-sarjan vahvistimet, myös BC 150 toimii ilman häiritsevää tuuletinta. Vahvistimet käyttävät sen sijaan refleksikotelon sisäistä ilmaa jäähdytykseen.

****

Isompi kombo komeilee myös isommalla varustuksellaan: EQ-osasto on BC 150:ssä peräti nelikaistainen, ja aux-tulolle on tässä suotu myös oma volume-säädin. Ledivalo kertoo soittajalle milloin automaattinen kompressori aktivoituu. Etupaneelin oikeassa laidassa on jakkiliittimet efektilenkkiä ja linjalähtöä varten.

****

Suuremman tehon lisäksi isompi kaiutin ja isompi kaappi johtavat suvereenimpään, laajempaan ja ilmavampaan suoritukseen. Nelikaistainen taajuuskorjain antaa myös enemmän mahdollisuuksia soundin hienösäätöön.

Esimerkkipätkät on äänitetty samalla bassolla samassa huoneessa:

Warwick BC 150 – sormisoitto

Warwick BC 150 – plektralla

Warwick BC 150 – Reggae

Warwick BC 150 – slap

****

Minusta on aina hyvin tervetullutta, kun valmistajan kalliin hintaluokan laitteiden kehitystyön hedelmiä käytetään myös edullisimpien tuotteiden hyväksi. Ja BC-sarjan tapauksessa Warwick on onnistunut todella hyvin – kombojen hinta-laatu-suhde näyttää varsin suotuisalta, etenkin soundin puhtauden ja molempien kombojen erittäin terveen äänenpaineen ansiosta.

Mutta isoin positiivinen yllätys oli diskanttitorvien saumaton integraatio äänen kokonaiskuvaan, ja niiden erittäin samettinen sointi, jonka ansiosta torvi ei koskaan puske soundin läpi häiritsevällä tavalla.

****

Warwick BC-sarjan bassokombot

Maahantuoja: Musamaailma

****

Warwick BC 40

hinta: 170 €

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ kestävä rakenne

+ soundi

+ äänenpaine

+ äänen puhtaus

+ paino

****

Warwick BC 150

hinta: 414 €

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ kestävä rakenne

+ soundi

+ monipuolisuus

+ äänenpaine

+ äänen puhtaus

+ ei käytä tuuletinta

Miinukset:

– vain yksi kahva

****

0

Testipenkissä: Mannedesign Newport 4T

****

Mannedesign Newport 4T -aktiivibasso (883,14 €) on osa Mannen keskihintaista, Kauko-Idässä valmistettua mallistoa. Soitin on edullisempi versio italialaisesta Newport-bassosta, jolla on sama ulkonäkö mutta erilaisia detajiratkaisuja.

****

Sekä rungon että lavan etupuoleen on liimattu varsin näyttäviä loimuvaahteraviiluja, ja lopputulos on viimeistelty silmää hivelevällä, läpikuultavalla hunajanvärisellä lakalla.

Laadukkaat Gotoh-virittimet pitävät basson mallikkaasti vireessä.

****

Italialaisissa Manne-soittimissa käytetään yleensä vaahterasta ja pyökistä valmistettuja multilaminaattikauloja. Newport 4T:n kaula on yksiosainen, paitsi että viritinlapaa ja kolmea ensimmäistä nauhaa varten on käytetty lisäkappaletta. Liimasauma on lähes näkymätön.

****

Mannedesign-basson kaulaliitos on aito pulttiliitos.

****

Suuri otelautaradius ja jumbo-nauhat antavat solakalle kaulalle mukavan nykyaikaisen tuntuman. Nauhatyö on hyvin kiitettävää tasoa.

****

Runko on koottu huolellisesti paksusta, kaksiosaisesta mahonkipohjasta, jolle on liimattu ohut tumma puuviilu (pähkinäpuuta?) sekä ohut vaahterakansi. Päällimmäisenä on kaunis bookmatched loimuvaahteraviilu. Custom Shop -tyylinen koristelu tavallisen pulliaisen rahapussille siis…

****

Mikrofonivarustus tulee muodikkaan Super-J/MM-yhdistelmän muodossa, jossa Mannedesignin tapauksessa keraamisella magneetilla varustettu J-kokoinen yksikelainen kaulamikrofoni saa aisaparikseen alnico-pohjaisen MM-humbuckerin.

Elektroniikkalokero näyttää ilahduttavan siistiltä ja paristolle on oma osastonsa muovikannessa.

Newport 4T:lla on neljä säädintä – master volume, mikkibalanssi, basson korostus/vaimennus, sekä diskanttin korostus/vaimennus.

****

Virittimien tavoin myös Newportin talla on Gotoh:n laatuosa – vintagea jämäkämpi versio perinnetallasta.

****

Laadukas, paksusti topattu laukku kuuluu hintaan.

****

Testisoitin on mukavan kevyt yksilö. Pitkän yläsarven ansiosta Mannedesign Newport 4T:n balanssi on erinomainen myös hihnalla, ja basso asettuu nätisti haluttuun soittoasentoon.

Vaikka rungossa ei ole lainkaan Fender-kaltaisia mukavuusviistoja, Newport tuntuu huomattavasti pehmeämältä kuin esimerkiksi kulmikkuudestaan tunnettu Rickenbacker 4003. Mannen suunnittelijat ovat nimittäin hyvin huomaamattomasti lisänneet bassoonsa kaarevuuta joissakin kohdissa – esimerkiksi oikean käsivarren alla runko on ohuempi kuin muualla. Tämän ansiosta Newport on huomattavasti mukavampi tuttavuus kuin edellämainittu klassikko.

****

Newport 4T:n vahvistettu soundi on erittäin hyvässä balanssissa. Atakki ja dynamiikka ovat hyvässä kunnossa, ja sointi on vapaa häiritsevistä sivuäänistä tai resonansseista.

Hyvin laadukas aktiivinen elektroniikka oli positiivinen yllätys – taajuuskorjaimet toimivat musikaalisesti, ja etuvahvistimen kohinataso on hyvin alhainen.

Yksikelainen kaulamikrofoni poimii luonnollisesti pienen annoksen ulkoisia häiriöitä mukaan, silloin kuin se on miksattu mukaan, mutta ei lainkaan ongelmallisissa määrissä. Tehokas tallahumbuckeri tekee itsestään hieman isomman numeron, muttei koskaan pääse täysin dominoimaan ketterää kaulamikrofonia.

Tässä kolme esimerkkisoundia (järjestyksessä: kaulamikki – molemmat – tallamikki):

Mannedesign Newport 4T – plektralla

Mannedesign Newport 4T – släpsoitto

Mannedesign Newport 4T – sormisoitto

Mannedesign Newport 4T on kaunis, omaperäinen ja vahvalla äänellä puhuva keskihintainen laatusoitin, joka sopii käytännössä kaikkiin musiikkityleihin yhtä hyvin.

****

Mannedesign Newport 4T

883,14 €

Maahantuoja: Nordsound

****

Plussat:

+ kaunis muotoilu

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ soundi

+ aktiivielektroniikan laatu

Miinukset:

– testiyksilön mikrofonien navoilla hieman metallipölyä/-puruja

****

0

Pysyykö ruuvimeisseli kädessä? – ”Berka T” -projekti

Kyllä, myönnän sen: en ole mikään tosimies, kun kyse on askartelusta, puutöistä tai tee-se-itse-projekteista! Ei aina voi olla paras…   😉

Uskon kuitenkin, että lähes jokainen meistä voisi (ja ehkä pitäisikin) kokeilla oman kitaran tai basson ”rakentamista”. En puhu mistään puuaihiosta aloittamisesta, vaan siitä että kasaa oman soittimensa ostetuista osista.

On totta, ettei itse-kasattu kitara ole välttämättä ostettua massatuotannon tuotetta halvempi, mutta sellaisen projektin idea onkin siinä, että saa käsin kosketeltavaa tietoa siitä, miten sähköistettu lankkusoitin toimii. Se voi olla jopa hauskaakin…

****

Kasasin tämän kitaran – voidaan nimetä sitä ”Berka T” -malliksi – vuonna 2004. Halusin saada selvillä, millainen soitin syntyy juuri edullisista aineista.

Hankin kaikki Berka T:n osat SP-Elektroniikalta, tähtäimessä oli sellainen ”riisuttu” öljy-ja-vaha-meininki perloidipleksillä.

****

Runko on kolmesta leppäpalasta, joiden syykuviot ei ole yhteensovittu – tämä on tavallinen käytäntö edullisissa runkoissa. Rungon muotoilu on tyydyttävä ja työnjälki oli siisti myös kolojen ja kanavien osalta.

Ainoastaan hieman liian kapeaksi jäänyt kaulatasku oli pikkuisen yllättävää. Sain kuitenkin kaulaa asennettua ongelmitta suoraasti runkoon, mutta tällaiset jutut voivat tapahtua edullisilla osilla tai jos osat eivät ole peräisin samalta valmistajalta.

****

Kaula on vaahteraa, kun taas otelautaan on käytetty kauniisti kuvioitu palaa sonokeling-palisanteria.

Otelaudan radius on vintagea loivempi. Keskikokoiset nauhat on istutettu riittävän huolellisesti ainakin käyttämäni kieltenkorkeutta varten.

****

Kaulan kiinnitys taas on hyvinkin perinteinen – neljä ruuvia sekä teräksestä tehty kaulalevy.

****

Sekä talla että mikrofonit ovat peräisin Gotoh:n mallistolta: nykyaikaisessa tallassa on paksu pohjalevy sekä kuusi yksittäistä tallapalaa. Mikrofoneissa on pitkä, keraaminen tankomagneetti liimattu kelan alle, eikä vintage-tyylisesti kuusi lyhyttä alnico-magneettia.

Minun piti viilata tallamikin kansilevyä hieman kapeammaksi, koska se ei sellaisenaan sopinutkaan tallan aukon läpi. Jälleen yksi edullisista osista syntynyt pieni mutka matkassa.

****

Berka T -projekti ei ollut minun ensimmäinen kokeilu, joten kytkinnän juottaminen ei ollut mitenkään ongelmallista. Jotkut valmistajat tarjoilevat myös rakennussarjoja, joissa ei tarvita juotoskolvia, niin kuin TÄSSÄ.

Kolmiasentoinen kytkin oli yllättäen hieman liian iso rungon koloa varten. Poistin taltalla varovasti vähän puuta kolon pohjasta, ja sain lopulta kannen kiinni.

****

Nykyaikaisten virittimien asentaminen oli lastenleikkiä…

…mutta epäonnistuin pahasti kielikanavien poraamisessa ja holkkien asentamisessa.

Ensi kerralla pitäisi käyttää sapluunan sekä poraustelineen!

****

Kaikki kaikessa olen melko tyytyväinen valmiiseen Berka T:hen! Sen osat maksoivat hieman yli 300 €, mutta opin jälleen kaikenlaista tämän projektin kautta.

Kitaran soitettavuus on ihan OK, vaikka kaulaprofiili voisi mielestäni olla pyöreämpi ja hieman paksumpi. Edullisista Gotoh-mikeistä lähtee yllättävän hyvä soundi, vaikka ne ovatkin vähän vintagea – twängiä kuitenkin löytyy.

Tässä kaksi soundiesimerkkiä:

Berka T – puhdas

Berka T – säröllä

****

Muutama linkki:

Millbrook Musiikki

Warmoth Guitar Parts (USA)

WD Music (UK)

Rockinger (Saksa)

****

0

Why not assemble one yourself? – The ”Berka T” Experiment

I can declare freely and from the bottom of my heart that I am not the most handy when it comes to DIY and using tools! You can’t win ’em all…       😉

Still, most of us could, and probably should, try their hands at ”building” their own electric solidbody guitar or bass. I use the quotation marks here, because I’m not talking about building, as in ”raw wood”, but rather about assembling an instrument from prefabricated parts.

A self-assembled guitar is almost certainly not cheaper than buying a mass-produced item. The idea behind the whole process is rather to get a true, hands-on insight into what makes an electric guitar tick. And it’s fun…

****

I assembled this guitar – let’s call her the ”Berka T” – in 2004. I specifically wanted to find out what kind of instrument you end up with using comparatively inexpensive parts.

I got all the ingredients for the Berka T from SP-Elektroniikka in Oulu (Finland), aiming for stripped Tele-with-pearloid-pickguard-look in an oil and wax finish.

****

The body is a three-piece alder affair, with the pieces’ grain not really matched, which is absolutely normal at this price level. The shaping is OK and the routings reasonably clean.

The only strange thing is that the treble facing side of the neck pocket doesn’t quite line up with the neck’s heel. I nevertheless got the neck installed correctly, but things like these can happen when buying less expensive parts.

****

The neck is maple, which I finished with wax and oil, while the fretboard is made from a nice and lively piece of sonokeling.

The ’board has a flat radius and medium-sized frets, which had been installed sufficiently well for a nice medium action.

****

The neck has been mated to the body in time-honoured fashion via four screws and a steel plate.

****

The bridge and pickups – all made by Gotoh – are decidedly non-vintage: The bridge features a thick base-plate and six separate saddles, while the singlecoil pickups are cheap units with ceramic bar magnets stuck to the bottom of their bobbins, instead of traditional alnico slug magnets.

I had to file the bridge pickup’s top plate down by a tiny little bit, because it wouldn’t fit through the bridge otherwise. Again, not untypical when using inexpensive parts.

****

This hadn’t been my first project, so I had no problems wiring and soldering the electronic components correctly. Some companies also offer pre-wired kits for the complete newcomer.

The nice three-way switch was deeper than the body channel, so I had to gouge out a little bit of wood by hand to make the assembly fit the body.

****

I had no problems installing the modern tuners…

…but made a mess of a hack job of installing the string ferrules.

Mental note: Do prepare a jig! Use a drill stand for drilling the holes next time!

****

All in all, I’m rather satisfied with my Berka T! It cost a little over 300 € to make, and I learned a few new lessons during assembly.

The guitar plays well, even though I would prefer a rounder and fatter neck profile. The cheap Gotoh-pickups sound surprisingly good – they’re a little hotter and fatter than a standard vintage-style Tele-set, but still have enough spank and quack to satisfy.

Here are two soundbites:

Berka T – clean

Berka T – distortion

****

Links:

Warmoth Guitar Parts

WD Music UK

Rockinger (Germany)

Millbrook (Finland)

1

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑