Testipenkissä: Mooer

****

Musamaailma on hiljattain alkanut tuoda maahan Mooerin erittäin kompakteja kitaraefektejä.

Mooerin tapauksessa kyse on suhteellisen edullisista pedaaleista, joille valmistaja lupaa kuitenkin laadukasta soundia. Koska kitaristin pedaalilaudassa on aina liian vähän tilaa, ja soittajan kukkarossa aina vain rajoitetusti rahaa, Mooer-pedaalien kokeilu luonnollisesti kiinnosti.

****

Aloitetaan Mooer Pure Boost -boosterilla (54 €), joka tarjoaa 20 dB:n verran puhdasta signaalivahvistusta.

Tämän lisäksi Pure Boost on varustettu hyvin tehokkaalla kaksikaistaisella EQ:lla (+/- 15 dB), sekä Gain-säätimellä, jolla voi lisätä signaaliin pikkuisen putkimaista lämpöä.

Kaikki Mooer-pikkupedaalit saavat virtansa vain ja ainoastaan Boss-standardin (miinus keskellä) mukaisesta 9V-virtalähteestä, ja vain 6 mA kuluttava Pure Boost on varsinainen energiapihi (mikä on aina hyvä asia).

Pure Boost on true bypass -pedaali – niin kuin kaikki tässä testatut efektit – mikä tarkoittaa, että signaali kulkee suoraan tulosta lähtöön, silloin kun boosteri on kytketty pois päältä.

Kestävänoloinen Mooer Pure Boost on erittäin kätevä apulainen, kun halutaan nostaa signaalitasoa, kenties myös hieman maustettuna EQ:lla.

Pure Boostilla saa myös nostettua putkivahvistimen puhtaan kanavan särölle tai lisättyä boostaamisella pikkusärölle vielä aimo annoksen lisää säröä.

Ääninäytteessä Fender Stratocasterin signaali menee Mooer Pure Boost -pedaalin kautta Blackstar HT-1R -komboon:

****

Mooer Green Mile (54 €) on firman Tube Screamer -tyylinen overdrive-särö.

Perinteisten Overdrive- , Tone- ja Level-säätimien lisäksi Green Mile tarjoaa vielä kaksipykäläisen moodikytkimen.

Warm-moodissa Green Mile -pedaali toimii tavallisena TS-tyylisenä särönä, jolla on kermainen keskialue ja maltillinen kompressointi. Hot-moodissa lisätään signaalitielle vielä tehokas boosteri.

Green Mile käyttää virtaa hyvin säästeliäästi (7 mA).

Kyllä, hyvin toimii!

Tässä pätkässä Mooer Green Mile on Warm-moodissa. Soitan ensin Stratocasteria puhtaaseen kanavaan, ja sen jälkeen särökanavaan:

****

Punainen Mooer Cruncher (54 €) on distortion-tyyppinen särörasia.

Cruncherin käyttö on hyvin helppo, sillä efekti keskittyy olennaiseen tarjoamalla ainoastaan perinteiset Gain-, Tone- ja Volume-säätimet.

Mooer Cruncher kuulostaa mielestäni varsin herkulliselta. Tästä säröstä lähtee sopivasti potkulla ja purevuudella höystetty Rock- ja Metal-soundi.

Jällen kerran audiopätkässä kuulaan ensin HT-1R:n puhtaan kanavaan menevä vaihtoehto, ennen kun Cruncher soitetaan särökanavaan:

****

Se on vaaleansininen, sen täyttyy siis olla chorus.

Ensemble King (59 €) on Mooer-pikkuspedujen helppokäyttöinen chorus-pedaali.

Niin kuin kaikkien muiden firman pedaaleissa, myös Ensemble Kingin kotelo on valmistettu kokonaan metallista, ja sen pohjassa on paksu, liukumista estävä kumikerros.

Pikku-Mooerista lähtee kauniisti tiheä, klassinen chorussoundi, joka sopii mainiosti joka lähtöön. Ensemble Kingin oma kohina on kiitettävän alhainen:

****

Mooer Mod Factory (75 €) on tämän efektisarjan moniosaaja, joka pystyy tuottamaan peräti yksitoista eri modulaatioefektiä!

Isolla Mode-kytkimellä valitaan Mod Factoryn efekteistä sen, jota haluaa käyttää.

Tarjolla ovat chorus, flanger, phaser, envelope phaser, tremolo…

…stutter, vibrato, Univibe, auto-wah, touch-wah, sekä kehämodulaattori.

Omat suosikkini ovat Mod Factory -pedaalin molemmat phaserit, sen tremoloefekti, sekä tämän Mooerin auto-wah. Olen kuitenkin melko varma, että jokainen kitaristi löytää Mod Factorysta muutaman mielenkiintoisen efektin omaan käyttöön.

Tässä esimerkissä soitan kaikki efektit läpi (aloitan choruksesta):

****

Mooerin ShimVerb -kaiku (66 €) tarjoaa kolme erilaista kaikutyyppiä:

Room on huonetta (tai studiotilaa) muistuva kaikusoundi, kun taas Spring-vaihtoehto on digitaalinen näköispainos jousikaiusta. Shimmer on ShimVerbin erikoiskaiku, jossa tuodaan kaikuun hieman metallista hohdetta lisäämällä signaaliin kvintin verran ylöspäin nostettua ääntä.

ShimVerb on tästä kattauksesta ehkä se pedaali, joka puhuttelee minua henkilökohtaisesti vähiten. Ainakin omiin korviini Room on pikkusen liian honottava, eikä Spring-kaiusta löydy niin selvää jousimaista klangia ja pärskettä kuin odotin. Mooerin Shimmer-kaiku on kuitenkin mielenkiintoinen valinta kokeiluhaluiselle kitaristille.

Aloitan äänipätkässä Room-kaiulta:

****

Mooer Reecho (75 €) on viivepedaali, joka tarjoaa kolme erilaista delay-tyyppiä:

Analog on Mooerin versio vanhasta analogisesta viivepedaalista, Real Echo on nykyaikainen digitaalinen delay-efekti, ja Tape Echo matkii vanhan nauhakaiun soundia.

Mooerin Reecho-pedaalin Time-säätimellä voi säätää viiveajan viiden ja 780 millisekunnin välillä.

Mielestäni Reecho on ilahduttavan suoraviivainen, mutta silti melko monipuolinen delay-pedaali. Analog-moodi soi juuri oikealla tavalla suttuisesti, kun taas Real Echo tarjoaa orgaanisen lämmintä viive-efekiä. Pitkillä viiveasetuksilla Tape Echolla on ehkä hieman liian voimakas nauhahuojunta, mutta Rockabilly- ja Rautalanka-meininkiin soundi sopii kuin piste iin päällä.

Esimerkki alkaa Analog-vaihtoehdosta, sitten tulee Real Echo, ja sitten Tape – viimeisinä toinen Analog-viivellä soitettu pätkä:

****

Baby Tuner (49,90 €) on tämän Mooer-sarjan digitaalinen viritysmittari.

Vaikka Baby Tunerin ulkonäkö muistuttaa erästä polyfonista viritysmittaria, tämä pikku-Mooer on kuitenkin perinteinen viritinmittari.

Ison, kirkkailla ledeillä varustetun näyttönsä ansiosta Mooer Baby Tuner on erittäin helposti luettavissa, ja viritysmittari on optimoitu toimimaan moitteettomasti myös seitsenkielisillä kitaroilla ja viisikielisillä bassoilla.

****

Mooerin mikrokokoiset efektipedaalit kyllä tarjoavat roimasti vastinetta rahalle! En väitä, että nämä pikkulootat olisivat boutique-luokan peliä, mutta Mooer-pedaalien soundi on kuitenkin niin hyvässä mallissa, että näitä löytävät varmasti tiensä myös monen ammattimuusikon pedaalilaudalle.

Nyt kokeiltujen pedaalien lisäksi löytyy vielä runsaasti lisää Mooer-efektejä, joihin kannattaa varmasti myös tutustua lähemmin.

****

Mooer – minikokoiset efektipedaalit

• Cruncher – 54 €

• Ensemble King – 59 €

• Green Mile – 54 €

• Mod Factory – 75 €

• Pure Boost – 54 €

• Reecho – 75 €

• ShimVerb – 66 €

• Baby Tuner – 49,90 €

Maahantuoja: Musamaailma

****

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ metallikotelo

+ pieni koko

+ soundi

28/05/2014 3

ESP USA Factory Tour

****

Lisätiedot: Musamaailma

16/05/2014 0

Testipenkissä: Mission Engineering ReWah PRO

****

Mission Engineering on kalifornialainen laadukkaiden pedaalien ja vahvistinkaappien valmistaja.

Mission Engineeringin valikoimasta löytyy monta erilaista volume- ja ekspressiopedaalia.

Ekspressiopedaali-valikomasta löytyy sekä yleiskäyttöön sopivia malleja (lisäkytkimellä tai ilman) että tietylle multiefektille tai mallintavalle vahvistimelle (Line 6, Eleven Rack, G-System, jne.) valmiiksi räätälöityjä pedaaleja.

Mission Engineering -pedaalit on selvästi rakennettu kestämään rankempaakin käyttöä, ja firman laaja värivalikoima tarjoaa runsaasti vaihtoehtoja perinteisen tylsään mustaan.

Ekspressiopedaalien hinnat alkavat 137 eurosta (EP1BK), kun taas firman volumepedaalien hinnat alkavat 154 eurosta (VM1BK).

Kokeilemani Mission-pedaalit toimivat – mallista riippumatta – erittäin sulavasti ja tarkasti.

****

Mission Engineering -pedaalien kruunujalokivi on kuitenkin firman ReWah Pro -wah-wah (307 €).

Tämä pedaali näyttää hyvin tyylikkäältä, mutta vaikuttaa ulkoisesti kuitenkin tavalliselta, harmittomalta wahilta.

Missionin ReWah Pro -efektiä voi käyttää 9 voltin paristolla tai Boss-standardin mukaisella virtalähteellä.

Pariston vaihtamisessa täyttyy irrottaa ReWahin koko metallipohja ristipääruuvarilla. Tämä seikka hidastaa pariston vaihtoa, mutta ratkaisu on mekaanisesti kestävämpi kuin muovinen paristolokero. Yhtenäinen metallilevy suojaa myös efektin elektroniikkaa tehokkaammin ulkoisia häiriöitä vastaan.

Tämän wah-wahin sisäkalut on asennettu hyvin huolellisesti ja siististi.

Paristo löytyy perinteisestä paikastaan kitaristin kantapään alla.

Mission Engineering käyttää erittäin laadukkaita Dunlop-potentiometrejä pedaaleissaan.

ReWah Pron salaisuus löytyy tästä – tämä pedaali ei ole jonkun tietyn vintage-wahin kopio, vaan moderni ja monipuolinen työkalu laatutietoiselle kitaristille:

Mission käyttää omaa, erikoisvalmisteista kelaa, jolla on samankaltainen induktanssi ja vastus kuin klassikkomalleissa, mutta huomattavasti muhkeampi bassotoisto ja pienempi saturaatio kuin yleisesti käytössä olevissa wah-keloissa.

Tämän lisäksi ReWah Pro tarjoaa neljä pikkuista kytkintä, joilla wahin filtterin ja esivahvistuksen käyttäytymistä voi muuttaa:

• Ykköskytkin lisää soundiin pienen annoksen herkullista säröä.

• Kakkoskytkimellä muutetaan filtterin keskitaajuutta hivenen verran matalammaksi, ja samalla suodinta kavennetaan. Soundi muuttuu hieman nasaalisemmaksi.

• Kolmoskytkin vetää suotimen keskitaajuutta melko voimakkaasti alas, jonka seurauksena syntyy selkeästi bassovoittoisempi wah-soundi.

• Neloskytkimellä säädetään elektroniikan vahvistusta pienemmäksi ja filtterin kaistaa leveämmäksi. Soundi muuttuu puhtaammaksi.

ReWah Pro -pedaalin kytkimet voi käyttää joko yksitellen tai kaikissa mahdollisissa yhdistelmissä. Kokeileminen todella kannattaa!

****

Voi pojat! Minulla ei ole ollut pitkään näin hauskaa kuin Mission Engineering ReWah Pro -pedaalin kanssa!

Tämän wahin soundi on jo tehdasasetuksilla niin hyvä, että soitto loppuu vasta, kun pakarat alkavat krampata. Tämä pedaali tekee riippuvaiseksi!

Ja mikä on parasta, ovat Mission-wahin erittäin alhainen omakohina ja sen toimiva häiriösuojaus.

Tässä on lyhyt pätkä puhtaan kanavaan soitetusta wahista, jossa käytän Fender Telecaster -kitaraa ja ReWahin tehdasasetukset:

Kun kääntää kytkimet 1-3 on-asentoon, sama yhdistelmä kuulostaa tältä:

Tässä esimerkissä ReWah-pedaali on laitettu takaisin tehdasasetuksiin (kaikki kytkimet ”off”). Efekti toimii tässä pelkästään filtterinä (”fixed wah”), kitara on Hamer Studio Custom, ja särökanava on valittu:

Ja vielä kauniisti laulava kitarasoolo:

****

Onko Mission Engineering ReWah Pro maailman paras wah-wah? Pedaali kuuluu kiistämättä ainakin kärkikolmikkoon, laadukkaan soundinsa ja kestävän olemuksensa ansiosta.

ReWah Pron hinta on kiistämättä kova, mutta pedaali tarjoaa omasta mielestäni reilusti vastinetta rahalle. Kun etsit mahdollisimman laadukasta wah-wahia, kannattaa ehdottomasti tutustua tähän pedaaliin!

****

Mission Engineering ReWah Pro

307 €

Maahantuoja: Musamaailma

****

Plussat:

+ kestävänoloinen

+ true bypass

+ audiofiilitason elektroniikka

+ erittäin monipuolinen

+ soundi

06/05/2014 1

Huomenna: Mission Engineering

****

Lisätiedot: Musamaailma

05/05/2014 0

Pedaaliporno Pedal porn Mission Engineering

Testi on työn alla…

A review is underway…

****

Lisätiedot: Musamaailma

22/04/2014 0

Huomenna – Italia Fiorano Standard + Mondial Deluxe

****

Lisätiedot: R-JAM Group

10/04/2014 0

Mission Engineering – nyt Musamaailmalta!

Musamaailma tuo Suomen markkinoille maailman halutuimmat ammattitason Mission Engineering expressio-, volume- ja wah-pedaalit. Pedaalit ovat suunniteltu täyttämään ammattitason vaatimukset, sekä ovat innovaatioiltaan luokkansa ehdotonta kärkeä.

Pedaalien häkellyttävän monipuoliset ominaisuudet, sekä tiukka kaksitasoinen laadunvalvonta ovat vakuuttaneet musiikkialan ammattilaiset ympäri maailmaa. Ei siis mikään ihme, että Mission Engineering pedaalit ovat löytäneet tiensä monen ammattilaisen pedaalilautaan (mm. John Petrucci, Guthrie Govan, Steve Stevens..). Mission Engineering -pedaalit valmistetaan käsityönä USA:n Kaliforniassa maailman parhaita komponentteja käyttäen.

****

Lisätiedot: Musamaailma

****

08/04/2014 0

Musikmesse 2014: Godin Montreal Triple Play video

****

Lisätiedot: F-Musiikki

02/04/2014 0

Review: Vox Mark III + Mark V

****

Vox’ legendary Sixties guitars, the Mark III and the Mark V – aka the Vox Teardrop (Mark III) and the Vox Phantom (Mark V) – have made a comeback! These Brit Boom-guitars have claimed their place in history as the chosen axes of the Rolling Stones’ original lead guitarist Brian Jones (Mark III) and Tony Hicks (Mark V) of the Hollies.

But the best news is that these new versions come at quite affordable prices!

****

The Vox Mark III (current price in Finland approx. 355 €) sports a symmetrical body, which calls to mind old lutes or the Greek bouzouki.

This reissue comes with a short 22-inch scale (610 mm), making it an ideal beginner’s instrument.

The Teardrop is build from a basswood body and a bolt on maple neck. The fretboard is crafted from rosewood.

The new, smaller version of the legendary Vox-headstock cuts down on neck weight and thus improves the guitar’s balance.

The Mark III is equipped with a set of modern sealed tuning machines that sport off-white buttons.

Both Voxes comes with a modern two-post vibrato bridge.

Three springs are factory-installed, but you can find a fourth spring in the gig bag, should you desire a firmer feel.

Vintage-snobs probably will scoff at the narrow tremolo block used in this vibrato. There are claims that this type of block diminishes sustain, but on the other hand Floyd Rose systems also use narrow blocks and nobody’s complaining.

There are three singlecoil pickups mounted to the three-ply scratchplate, meaning we’re in for a nice, sprightly vintage tone in all likelihood.

The traditional passive electronics comprise a five-way switch, as well as a master volume and a tone control.

****

The basic ingredients for the angular Vox Mark V (current price in Finland approx. 355 €) are virtually the same as in the Mark III.

There’s a rib cage contour in the Phantom’s basswood body, too.

Both Mark-models feature gloss-finished maple necks with truss rod access at the headstock.

The vibrato bridge is surrounded the large pickguard of the Mark V.

Both Voxes display very decent fretwork, which isn’t always a given in this affordable price bracket. The frets have been polished to a gleam and all ends have been rounded off carefully.

Vox Mark V Phantom is equipped with the same pickups…

…and the same controls as the Mark III Teardrop.

Both Vox Marks are sold with a nice gig bag!

****

The Vox Mark III is a very compact electric guitar, with our test sample also being nicely light in weight. Due to its very rounded body the Terdrop probably isn’t the most comfortable ”sofa guitar”, but on a strap everything feels hunky dory.

The whole vibe is quite reminiscent of, say a Fender Mustang, no doubt because of the Mark III’s short-scale, gloss-finished neck with its round D-profile. With the factory set of 010-gauge strings bending is very effortless. Our test sample’s very low – but buzz free – action (E: 1,6 mm/e: 1,3 mm) pays testament to Vox’ workmanship. Used in moderation the vibrato works decently, but don’t expect Floyd Rose-style return to pitch.

The Vox Mark III rings very nicely with a fresh and firm acoustic voice.

The clean tones of the Vox Teardrop works great in a Sixties-style poppy, jangly context or for funky workouts:

Add some overdrive for some nice, sinewy vintage Rock-sounds:

****

The Vox Mark V doesn’t seem to want to fit in you lap – it takes a while to get comfortable, when playing sitting down. Our lightweight test samples’ strapped-on balance proved to be excellent, though.

In most respects the Phantom feels very similar to the Mark III, with its comfortable, vintage-style neck. Straight out of the gig bag our test sample’s intonation was a bit fruity on a couple of strings, but this was corrected in no time with the correct screwdriver. The action was set quite low (E: 1,6 mm/e: 1,1 mm) on the Mark V, too. And again, as with the Teardrop, the Phantom still rang nice and true without any rattling. Well done, Vox! Should you prefer a slightly firmer feel, I’d suggest moving up to a 011-gauge string set.

Both Voxes sound almost indentical – acoustically, as well as amped up.

This is the Mark V Phantom’s clean delivery, played through a small Marshall combo:

I really like the gritty and slightly rude Rock-sounds you can get from the Mark V:

****

Due to their unconvetionally-shaped bodies, Vox’ Mark range always runs the slight risk of being regarded as mere ”poser guitars”, better suited to music videos that to actually making music.

This is far from the truth, though, because these new versions of the Mark III and Mark V really deliver nicely vintage-tinged sounds for the Pop, Beat, Blues, and Classic Rock genres. In view of their pocket-friendly prices, quality workmanship, quirky looks and great sounds, I can only applaud Vox for bringing back the classic Teardrop and Phantom models. Try one!