Testipenkissä: Zoom G5

Zoom G5 (265 €) on japanilaisvalmistajan upouusi efektilautojen lippulaiva.

G5:n erittäin käyttäjäystävällinen toimintaperiaate on sama kuin pienemissä G3– ja B3-multiefekteissä, joita on jo testattu Kitarablogi.comissa aiemmin. Home-näkymässä – siis silloin kun yksi efektiketjun kaikkia efektejä tuodaan näkyville – Zoom toimii kuin erillisistä efektipedaaleista koottu pedaalilauta: jokaisen efektin näytössä näkee suoraan ikonista mistä efektistä on kyse, ja tärkeisiin parametreihin pääsee heti käsiksi näytön alla olevien säätimien avulla.

Zoom G5:ssa ideaa on lajennettu niin, että yhden patchin efektiketju voi koostua jopa yhdeksästä efektistä, vaikka suora pääsy on vain neljällä efektillä. Ratkaisun tähän pulmaan tuovat Scroll-näppäimet, joilla pystyy selaamaan efektiketjua eteen- ja taaksepäin. Scroll-näppäimillä tuodaan niitä efektejä näkyviin, joiden halutaan valitussa patchissa olevan sormien tai jalkakytkimien ulottuvilla. Kun vaihdetaan toiseen efektipatchiin laite muistaa automaattisesti viimeiset Scroll-asetukset, ja tuo patchin seuraavalla kerralla taas samalla tavalla näkyviin.

Zoom G5:n efektitarjonta on päätä huimaava – käyttäjä voi valita 145:stä efektityypistä, jotka ulottuvat perusefekteistä loistaviin vahvistinmallinuksiin, ja sieltä eteenpäin kaikenlaisiin syna- ja scifi-kaltaisiin efekteihin.

Efektipatcheja tallennetaan 99 pankkiin, kolme patchia per pankki. G5:een on valmiiksi asennettu vallan mainiosti toimivia tehdasefektejä, mutta koko muistin sisältö on vapaasti muokattavissa.

Pedaalilauta tarjoaa vielä kaksi lisäherkkua touhuun: ensimmäinen on Z-Pedal-niminen pedaali, joka toimii sekä perinteisellä ylös-alas-akselilla että vasemalle-oikealle-suunnalla. Z-pedaalilla pystyy tämän ansiosta ohjata useamman efektin parametreja samanaikaisesti, mikä helpottaa moniulotteisten ja monimutkaisten äänimaailmojen luomista entisestään.

Digitaaliefektien ja analogisten lähtöjen väliin on sijoitettu G5:ssa erittäin maukas Tube Booster, eli putkiboosteri, jonka voi käyttää signaalin orgaaniseen lämmittelyyn tai kätevänä sooloboosterina. Vahvistusta on tarjolla jopa 16 desibeliä!

G3:sesta tuttu kevyt rytmikone ja mainio loopperi ovat luonnollisesti käytettävissä myös tässä isommassa Zoom-laudassa.

Takapaneelin liitintarjonta on kattava, ja sieltä pitäisi löytyä kaikki mitä kitaristi tarvitsee keikalla tai studiossa.

USB-portin kautta voi päivittää G5:n firmwarea ja ohjelmoida/vaihtaa soundpatcheja Zoomin ilmaisella Edit & Share -softalla (PC & MAC). Lisäksi Zoom G5 toimii myös ulkoisena äänikorttina (44,1 kHz/16-bit) audiosekvensserille (PC & MAC). Jos omassa tietokoneessa ei vielä pyörii äänityssofta, on Zoom lisännyt pakettiin Steinbergin Cubase LE 6 -sekvensserin.

****

Zoomin G5 on mainio peli, jota on todella helppo käyttää. Soundien määrä on niin suuri, että efektien yksittäinen kuvaileminen olisi täysin turhaa touhua. Voin kuitenkin todeta, että mielestäni Zoom G5 on firman paras iso efektilauta tähän mennessä, ja pidän sen hinnan laadukkaiden soundien ja kestävän fyysisen olemuksen valossa hyvin edullisena.

Tässä muutama soundiesimerkki Zoom G5:n tehdaspatcheilla soitettuna:

BGN Chaos – LP-tyylinen

Clean Wah – Stratocaster

DriveA-Wah – LP-tyylinen

DZ Drive + Booster – Stratocaster

Fuzz+A-Pan – Stratocaster

Match30 + Booster – Stratocaster

MS Crunch – Stratocaster

New Arp – Stratocaster

Oct-Lead – Stratocaster

Rise – Stratocaster

RotaryZ – LP-tyylinen

TRM & PHSR – LP-tyylinen

US Blues + Booster – Stratocaster

Volume Pad – LP-tyylinen

****

Zoom G5

265 €

Maahantuoja: Studiotec

Plussat:

+ soundi

+ kestävä rakenne

+ erittäin laaja vahvistin- ja efektivalikoima

+ intuitiivinen käyttöliittymä

+ Z-Pedal

+ Tube Booster

+ USB-äänikortti

+ hinta-laatu-suhde

****


Sähkökitaran osto-opas, osa 1 – Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Tällä neliosaisella sarjalla Kitarablogi haluaa auttaa sinua oikean kitaran löytämisessä.
Prosessin aluksi on hyvää miettiä muutama seikka, jotta ostosreissu menisi sujuvammin.

****
Millaisen kitaran haluan/tarvitsen?


• Kitaran ulkonäkö voi olla ratkaiseva faktori, samoin oman esikuvan käyttämä soitin – eikä tässä ole mitään naurettavaa. Kitaransoitossa on nimittäin mukana myös aina tietty henkinen komponentti: kun kitara miellyttää silmää, omat soittotaidot kohenevat aina pikkuisen. Tai toisinpäin: jos kitara on soittajan mielestä ruma, sen soittaminen ei tunnu hauskalta.

• Tärkein valintakriteeri on kuitenkin millaista musiikkia kitaralla halutaan soittaa. Teoreettisesti voi jokaisella kitaralla soittaa minkä tahansa musiikkia (Ted Nugent käyttää rankkaan rokkiin onttokoppaista Jazz-kitaraa), mutta oikein valittu soitin helpottaa asioita tuntuvasti.

Tässä muutama genre-esimerkki:
++ Nyky-Metalli: Parhaiten nykyaikaiseen Metalliin sopii lankkukitara, jolla on (usein aktiiviset) humbuckerit, koska isoilla gain-määrillä yksikelaisten hurina olisi todellinen ongelma. Soolokitaristilla on usein lukkovibra kitarassaan

Monet nyky-metallin bändit käyttävät standardiviritystä matalampia vaihtoehtoja, jolloin seitsenkielinen kitara tai kuusikielinen baritonikitara voisivat olla hyviä valintoja.

++ Jazz: Monet Jazz-muusikot tykkäävät muhkeista ja lämpimistä soundeista, ja suosivat usein humbuckerilla tai P-90-mikrofoneilla varustettuja, täysin onttoja orkesterikitaroita.

++ Blues: Bluesia pystyy soittamaan lähes kaikilla sähkökitaroilla. Tärkein seikka tässä tyylilajissa on, että soittaja tykkää oman kitaran soundista, jotta hän voi soittimen kautta ilmaista vapaasti omaa sieluelämänsä. Vain harva Blues-kitaristi käyttää lukkovibraa tai aktiivisia mikrofoneja soittimessaan.

++ Country: Country-kitaristeille on usein tärkeää, että omasta kitarasta löytyy riittävästi purevuutta ja helinää. Tämän takia valinta on usein yksikelaisilla mikrofoneilla varustettu Fender-tyylinen kitara, tai sitten Gretsch-tyylinen puoliakustinen.

++ Classic Rock: Perinteinen 1970-luvun Rock-kitara on humbuckereilla varustettu lankkukitara, kuten esimerkiksi Gibson Les Paul tai SG, tai Fenderin 1970-luvun Telecaster Custom tai Deluxe. Tällaisilta soittimilta lähtee riittävän rouhea ja leveä sointi.

++ Rautalanka: Rautalankkakitaristi suosii usein joko Fender Stratocasterin tai Bigsby-vibratolla varustetun puoliakustisen kitaran, jonka soundia maustetaan reilusti kai’ulla.

++ Tärkeää ensikitaran ostajalle:
Aloittelijalle olisi parasta hankkia sellaista sähkökitaraa, jossa on mahdollisimman vähän kytkimiä ja säätimiä, koska sellainen soitin on helpompi käyttää. On myös tärkeää miettiä, tarvitaanko ensimmäisessä kitarassa ehdottomasti vibratallaa, koska vibralla varustettu kitara on aina hankalampi säätää ja virittää kuin kiinteällä tallalla varustettu malli.

****

Millainen on käytössä oleva budjetti?
• On tärkeää, että miettii etukäteen kuinka paljon rahaa pystyy satsata soitinhankintaan. Kun on tiedossa millaisella budjetilla on liikkeellä, voi karsia etsinnöissä liian kalliit (tai turhankin edulliset) vaihtoehdot pois. Näin ehdokasryhmä pienenee ja valinta helpottuu jonkin verran.

Testipenkissä: LTD MH-330FR + ESP Horizon FR-II SD

****

ESP:llä on valikoimassaan monta kitaravirtuoosille suunnattua mallia. Ehkä klassisin niistä on Horizon – tyylipuhdas Superstrato, jolla on kaksi humbuckeria sekä Floyd Rose -lukkovibra.

Poimimme testiin kaksi Horizon-mallia:

aktiivisilla ESP-mikeillä varustettu LTD MH-330FR

…sekä pramea ESP Horizon FR-II SD Seymour Duncan -humbuckereilla.

****

LTD MH-330FR (489 €) varsin näyttävä ja virtaviivainen kitara, ja testisoittimen Electric Blue -metalliväritys korostaa tätä sopivasti.

Sama kiiltävä lakkaus ulottuu myös soittimen vaahterakaulaan ja mahonkirungon selkäpuoleen.

MH-330FR:n metalliosat on pinnoitettu ”mustalla” nikkelillä.

Suljetut, Gotoh-tyyliset ESP-virittimet ovat hyvin asiallista laatua. Volute-paksunnos lujittaa lavan ja kaulan liitoskohtaa.

Kaunis palisanteriotelauta, valkoinen reunalistoitus, tyylikkäät otemerkit, sekä 24 jumbo-kokoista nauhaa tarjoavat runsaasti iloa sekä silmille että sormille.

Viistotun reunan ansiosta pääsy ylimpiin nauhoihin tuntuu LTD:ssä perinteistä ruuviliitosta mukavammalta.

MH-330FR:een on valittu mikrofoneiksi kaksi aktiivista ESP-humbuckeria.

Säädinosasto tarjoaa master volumen ja master tonen, sekä kolmiasentoisen, Fender-tyylisen kytkimen.

Paristolokeron kansi on kiinnitetty koneruuveilla ja runkoon upotetuilla kierreholkeilla, mikä on paljon parempi ratkaisu kuin tavalliset puuruuvit.

Siisti työnjälki jatkuu myös elektroniikkalokerossa, joka on häiriösuojattu grafiittimaalilla ja alumiinifoliolla vuortuilla kannella.

LTD:n Floyd Rose Special -vibra on perushyvä, edullisempi lisenssi-Floikka, joka on valmistettu Etelä-Koreassa. Tärkein ero kalliimpaan Floyd Rose Original -tallaan nähden ovat sinkkiseoksesta valetut tallapalat ja vibrablokki. Original-mallissa käytetään teräksestä valmistettuja tallapaloja, sekä messinkiblokkia.

MH-330FR:ssä voi säätää jousien vetoa kätevästi jousilokeroa avaamatta!

****

ESP:n Horizon FR-II (1.929 €) edustaa firman tinkimätöntä japanilaista soitinrakennustaitoa. Malli kuuluu ESP:n laadukkaaseen Standard-sarjaan, ja se on rakennettu rungon läpi menevällä vaahterakaulalla.

Rungon takaosa on veistetty mahongista, ja sen kansi on huippulaadukasta loimuvaahteraa.

Väristä riippuen Horizon FR-II -kitara on tarjolla joko ”mustalla” nikkelillä päällysttyillä metalliosilla tai – niin kuin Dark Brown Sunburst -värisen testisoittimen tapauksessa – kromatuilla osilla.

Suljetut virittimet tulevat Gotohin mallistosta.

LTD:n työnjälki oli jo todella hyvällä mallilla, mutta ESP:n Horizon tekee hyvin selväksi, että tässä on selvästi kyse pro-luokan soittimesta: erittäin sileään eebenpuuotelautaan on istutettu 24 jumbo-kokoista nauhaa, jotka on viimeistelty huolellisesti tarkaksi ja liukkaaksi soittoalustaksi.

Kaulan ja rungon liitoskohta on varsin sulava.

ESP Horizon FR-II -mallin saa myös aktiivisella EMG-mikityksellä, mutta testisoitin on kitaran SD-versio, johon on asennettu kaulamikrofoniksi Seymour Duncanin ’59-malli ja tallahumbuckeriksi saman valmistajan JB-malli (JB = Jeff Beck).

Master volume -potikaan on lisätty jousella varustettu push/push-painokytkin. Yläasennossa kytkin puolittaa Horizonin mikrofoneja.

Erittäin siistiä työtä ja laadukkaat komponentit – tästä tunnistaa laatusoittimen.

Tämä Floikka on Schallerin valmistama Floyd Rose Original -vibratalla terästallapaloilla ja messinkiblokilla.

ESP Horizonin hintaan kuuluu luonnollisesti myös laadukas kova laukku.

****

LTD MH-300FR on painonsa suhteen mukavasti keskiluokkaa, ja se tasapainoituu nätisti soitettaessa.

Spekseissä lukee ”Thin U Neck Contour”, ja olin hieman huolissani, että kyseessä olisi 1980-luvun litteä ja matala kaula. Onneksi LTD:n kaulaprofiili osoittautui oikein mukavaksi. Luonnehtisin sitä hoikaksi, muttei luisen laihaksi D-profiiliksi.

MH-300FR:n Floikka toimii sinänsä vallan mainiosti, paitsi että minulla oli pieniä vaikeuksia kammen kiinnityksen kanssa. Ajatus on tunnetusti, että kampi ruuvataan tallaan kierrekauluksen avulla. Kammen on sitten tarkoitus kääntyä soiton aikana jouhevasti pois tieltä ja sitten takaisin käyttöön, ilman että edestakaisin-liike aiheuttaa kiinnityskauluksen löystymistä. Valitettavasti tämä ei toteutunut testiyksilöllä niin kuin oli ajateltu, vaan kammen liikkuminen löysäsi kaulusta vähitellen soiton aikana. Tämän seurauksena kampi alkoi roikkua löysästi vibrasta ja Floikka sai hieman epätarkan tuntuman. Toivottavasti kyse on todellakin vain harmillisesta yksilöviasta, koska vibran toiminnassa sinänsä ei ollut mitään moitittavaa.

Soundiltaan LTD MH-300FR on – tyypillisenä aktiivisena sähkökitarana – erittäin tasaisesti ja avoimesti soiva soitin. Etenkin alhaisempi keskialue on huomattavasti ”siistimpi” tai lineaarisempi kuin monilla passivisilla humbuckereilla varustetuilla kitaroilla.

Esimerkkipätkät alkavat aina kaulahumbuckerista:

LTD MH-330FR – puhdas

LTD MH-330FR – säröllä

****

ESP Horizon FR-II on mukavan kevyt kitara erittäin hienolla soittotuntumalla. Kaulaprofiili on aavistuksen verran matalampi kuin edullisessa LTD-mallissa, mutta ei missään nimessä liian ohut mukavaan soittoon.

Esimerkkillisen nauhatyön ansiosta hyvin loivalla kaarevuudella toteutettu otelauta mahdollistaa hyvin vaivattommat venytykset.

Floyd Rose Original on yhä kiistämättä lukkovibrojen ykkönen, joka toimii testikitarassa erittäin jouhevalla ja varmalla otteella.

ESP Horizon FR-II:n soinnissa on enemmän lämpöä kuin LTD-sisarmallissa, selkeästi tiheämmän keskialueen ansiosta. Joillekin Thrash Metal -kitaristeille tällainen karakteeri voi olla jo liiankin täyteläinen, mutta yleisesti ottaen ESP:n juureva soundi on mielestäni hyvin herkullinen ja monipuolinen.

Mikrofonien puolitus antaa Horizonille vielä lisää värejä, joilla kitarasankari voi maalata haluamaansa soundimaailmaa.

Esimerkkipätkissä aloitan aina puolitetuilla humbuckereilla (kaula – molemmat – talla), minkä jälkeen soitan samat kuviot täysillä mikrofoneilla samassa järjestyksessä:

ESP Horizon FR-II – puhdas

ESP Horizon FR-II – säröllä

****

Tämän testin perusteella voi vain todeta, että ESP:llä on kitaranteko mallikkaasti hallussaan.

LTD-alamerkin MH-330FR on vakavasti otettava, mainio aktiivinen soitin, joka tarjoaa rutkasti vastinetta rahalle. Erittäin kätevä työkalu siis…

ESP Horizon FR-II taas on loistokitara laatutietoiselle – virtuoosikitara vailla kompromissejä.

ESP Horizon FR-II & LTD MH-330FR – videon audioraita

****

ESP ja LTD -sähkökitarat

Maahantuoja: Musamaailma

****

LTD MH-330FR

489 €

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ aktiiviset mikrofonit

+ Floyd Rose -vibra

Miinukset:

– testisoittimen vibrakammen kiinnitys

****

ESP Horizon FR-II Seymour Duncan

1.929 €

Plussat:

+ japanilainen laatusoitin

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ mikrofonien puolitus

+ soundi

+ Floyd Rose Original -vibra

****

Review: Yamaha Pacifica 611H

****

When Yamaha introduced the first Pacifica-model, way back in the 1990s, no-one would have thought that this guitar would become such a runaway success, spawning a whole range of Pacificas over the years. Originally the Pacifica was developed as a sort of test instrument by Yamaha’s West Coast Custom Shop, with its fathers being Rich Lasner and Leo Knapp.

Over the years different guitars have carried the Pacifica monicker, but most Pacificas were (and still are) loosely related to the Strat – just like the current top production-line model, the Pacifica 611H.

****

Unbelievable as it may sound: This beauty of a guitar comes out of Yamaha’s Indonesian factory, which explains the Yamaha Pacifica 611H’s very moderate price (current price at F-Musiikki 595 €).

The Pacifica sticks with traditional tonewoods: The bolt-on neck has been carved from hard rock maple and carries a rosewood fingerboard. The body is almost entirely made of alder – three pieces in our review sample’s case – with just a beautiful bookmatched flame maple veneer glued onto its front for embellishment.

The deep chamfers on the body make for a very comfortable feel.

Vintage-type specs seem to be on the rise again – the Pacifica 611H’s neck comes with a tinted gloss finish.

The headstock matches the body with its flame maple veneer and Root Beer finish.

The top nut, as well as the string trees, are made from Graph Tech’s Black Tusq. This Teflon-impregnated ceramic material is hard and slippery, resulting in better tone and improved tuning stability.

Even though this model isn’t equipped with a vibrato bridge, Yamaha have nonetheless chosen to use a set of Grover locking tuners. The biggest advantage of the Grover units is that you don’t need any tools to change strings. You simply thread the string through the tuning post, and then turn the tuner head. This first engages the locking mechanism, and once the string is locked, the tuning post starts to turn.

Whatever Yamaha do regarding their quality control, they must be doing it dead right! The fret job on our test sample is remarkably clean, which makes the guitar feel far pricier than it really is.

A traditional neck joint – why change something, when it works so well?

The faux-tortie scratchplate is the perfect companion to the 611H’s Root Beer finish – yummy.

Yamaha uses Graph Tech’s String Saver bridge saddles on this Pacifica-model. This self-lubricating material prolongs string-life and takes away some of the nasty twang of many metal saddles.

This quality guitar comes loaded with quality pickups: The P-90/humbucker-combination seems to be en vogue these days – in the case of the Pacifica 611H we find a Seymour Duncan SP-90 in the neck position, with the same manufacturer’s Custom 5 -humbucker mounted next to the bridge. Seymour Duncan say the SP-90 is their most authentic reproduction of a Gibson P-90 from the late Forties, while the Custom 5 is an Alnico V -powered humbucker with a moderate output level.

The controls comprise a master volume and a master tone control, plus a three-way blade switch. The tone control sports a push/pull-switch, splitting the humbucker in the ”up” position.

Clean and competent workmanship can also be found in the control cavity, which has been thoroughly shielded with conductive paint.

****

The Pacifica 611H feels great, thanks to the fine fret job and the very comfortable, oval C-shaped neck profile. Our review sample was also nicely lightweight.

The Yamaha’s clean and transparent acoustic character translates into a healthy amplified tone. In the Pacifica’s case combining a P-90 with a humbucker works exceedingly well. The fat singlecoil easily holds its own against the bridge humbucker, and keeps the signal devoid of any trace of muddiness.

Both soundbites start with the neck singlecoil, then switch to both pickups with the humbucker split, and lastly to the split humbucker on its own. The last two motifs are the combined setting, followed by the bridge pickup on its own, both with the full humbucker switched on:

Yamaha Pacifica 611H – clean

Yamaha Pacifica 611H – crunch

In my opinion the Yamaha Pacifica 611H represents fantastic value-for-money. I wouldn’t hesitate dragging one onto stage (or into a studio) straight out of its shipping box!

****

Yamaha Pacifica  611H

Current price at F-Musiikki: 595 €

Finnish distributor: F-Musiikki

Pros:

• great value-for-money

• locking tuners

• Graph Tech -nut and -bridge

• workmanship

• playability

• sound

• versatility

****

Yamaha Pacifica 611H – the track from the video

****

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑