****
****
Roland GA-112 – Sounds!
Testipenkissä: ESP Eclipse II FM FT Distressed
****
Esivanhennettu kitara – joidenkin mielestä se on typerin keksintö ikinä, kun taas toisten mielestä naarmuuntuneissa kitaroissa on oma charminsa.
Yksi asia on kuitenkin selvä: relic-ilmiö on tullut jäädäkseen!
Tällä kertaa testissä kävi ESP:n näkemys uusvanhasta kitarasta – Eclipse II FM FT Distressed.
****
ESP Eclipse II Distressed (1.889 €) on laadukas japanilainen sähkökitara, joka on esikulutettu näyttämään yli 50-vuotiaalta, paljon käytetyltä soittimelta.
Hyvin realistinen tuntuma on saatu aikaiseksi käyttämällä kolhujen, naarmujen ja lommojen lisäksi myös sellaista lakkausta, joka näyttää hieman ajan jälkeen kuluneelta ja puun syykuvioihin uponneelta.
Myös Eclipse II Distressed -rungon takapuoli on täynnä pieniä naarmuja ja painaumia, mutta kitaran kaula on jätetty lähes kokonaan siistiksi.
Runkoon ja kaulaan käytetty mahonki näyttää herkullisen eloiselta.
ESP ei kuitenkaan vetänyt relikoinnilla överiksi, eikä viimeistelyssä ole keinotekoisia halkeamia.
Gotohin kromatut virittimet näyttävät hyvin perinteisiltä, mutta kyseessä ovat nykyaikaiset lukkovirittimet.
Eclipsen kaunista palisanteriotelauta ja sen jumbokokoiset nauhat on jätetty tarkoituksella neitseelliseksi: uudella kitaralla on uuden kitaran tatsi ja soitettavuus, hyvä niin!
Kaula on liitetty runkoon perinteisesti liimaliitoksella.
Tässä kuvassa näkyvät hyvin relikoidun Eclipse II Distressed -kitaran kulumat, naarmut ja viimeistelyn epätasainen pinta.
Distressed-mallin mikrofonit tulevat Seymour Duncanilta: kaulamikrofoniksi on valittu ’59-humbuckeri, kun taas tallan viereen on asennettu firman JB-malli.
Mikkien harjatut suojakuoret tukevat omalta osaltaan vanhan soittimen vaikutelmaa.
Kaulan tone-potikkaan on lisätty push/push-kytkin, jolla saa molemmat mikrofonit puolitettua.
Elektroniikkalokerosta löytyy laadukkaita osia, siistiä juotostyötä, sekä huolellista häiriösuojausta grafiittimaalilla ja alumiinilla vuoratulla kannella.
Samoin kuin Eclipse II:n virittimet myös tune-o-matic-tyylinen talla ja palkkimainen kieltenpidin ovat laatuosia Gotohin valikoimasta.
Erittäin hieno kova laukku kuuluu ESP:n hintaan.
****
Monet valittavat LP-tyylisten kitaroiden paino-ongelmista, jotka tekevät kitaran soitosta epämukavan. Näille soittajille voin vain suosittaa ESP Eclipse II Distressed -mallin koeajoa, koska ainakin testiyksilö on uskomattoman kevyt!
En tiedä johtuuko tämä ominaisuus huolellisesta puuvalinnasta vai käytetäänkö myös ESP:n tehtaalla Gibsonilta tuttua ”Emmental-menetelmää”, jossa porataan rungon mahonkiin ensin isokokoisia reikiä, ennen kuin vaahterakansi liimataan paikkoilleen. Oli miten oli – tämä ESP on kevyin soittamani LP-tyylinen kitara ikinä!
Kaulaprofiili on erittäin mukavantuntuinen keskikokoinen ”D”, joka on hyvinkin lähellä Gibson-kitaroista tuttua 60s-kaulaa. Hiukan epätasainen ”vanhennettu” lakka tuntuu liukkaalta ja luonnolliselta. Esimerkkillisen nauhatyön ja otelaudan loivan kaarevuuden ansiosta, soittotatsi on nopea ja vaivaton.
En tiedä johtuuko tämä relikoinnista tai muista seikkoista, mutta ESP Eclipse II Distressed tuntuu suorastaan elävältä. Kitara resonoi vapaasti ja sen loistavassa akustisessa äänessä löytyy sopivasti sekä ryhdikkyyttä, että lämpöä.
Seymour Duncanin ’59/JB-kattaus on ESP Eclipse II:lle mahtava valinta. Mikrofonit ovat keskenään loistavassa tasapainossa, ja ne onnistuvat täydellisesti välittämään kitaran oman äänen uskollisesti eteenpäin vahvistimelle. Lisäksi humbuckerien puolitus yksikelaisiksi lisää tutuille humbucker-soundeille vielä hyvin hyödylliset kevyemmät ja kirkkaammat vaihtoehdot.
Esimerkkipätkissä aloitan aina puolitetusta kaulamikrofonista, sen jälkeen tulee täysi kaulamikki ja niin edelleen:
ESP Eclipse II Distressed – puhtaat
ESP Eclipse II Distressed – säröllä
Kitaroiden keinotekoisesta vanhenemisesta voi olla mitä mieltä tahansa, mutta ESP Eclipse II Distressed on mielestäni loistava laatusoitin, jolla on omaa luonetta ja charmia vaikka muille jakaa. Sääli, että se piti palauttaa…
****
ESP Eclipse II FM FT Distressed
1.889 €
Maahantuoja: Musamaailma
Plussat:
+ ulkonäkö
+ soundi
+ paino
+ soitettavuus
+ mikkien puolitus
+ työnjälki
****
Testipenkissä: Bogner Goldfinger 45 1×12 -kombo
Bogner Amplification -vahvistimet ovat saavuttaneet viime vuosikymmenen aikana legendaarisen statuksen erinomaisina luksusvahvistimina.
Bognerin ehkä tunnetuin malli on Uberschall-vahvistin, joka on suunnattu raskaan musiikin ystäville. Firman valikoimasta löytyy kuitenkin myös vahvasti vintage-tyylisiä putkikoneita, kuten tämä testaamani Bogner Goldfinger –kombo.
****
Bogner Goldfinger 45 1×12 (2.946 €) on varsin kookas 1×12”-komboksi. Ulkomitoiltaan se on melko lähellä esimerkiksi kahdella kaiuttimella varustettua Vox AC30:tä. Ison ja syvän kotelon idea on tuoda soundiin leveyttä ja muhkeat bassotaajuudet.
Goldfingerin etuaste toimii neljän 12X7-putken sekä yhden 12AT7-putken varassa, kun taas päätevahvistin on rakennettu neljän 6V6-putken ympärille. Kombon maksimitehoksi ilmoitetaan 45 wattia, mutta tehoa saa pudotettua etupaneelin Standby/Hi/Low- ja takapaneelin Full/Half-kytkimillä.
Laadukas putkielektroniikka ja kestävä vanerikotelo näkyvät luonnollisesti myös vaa’alla – 30-kiloisen Goldfinger-kombon roudaaminen yhdellä kantokahvalla ei ole lastenleikkiä.
Bogner Goldfinger 45 on kaksikanavainen vahvistin. Puhtaan kanavan nimi on α – siis Alpha.
Kuvan oikeassa laidassa näkyy Alpha-kanavan säätimet – gain, master volume (”Loudness”), sekä kolmikaistainen EQ – lisäksi erikoisuutena löytyy kaksi Bright-kytkintä. Pre Bright lisää signaaliin terävyyttä ennen gain-säädintä, kun taas Post Bright vaikuttaa Alpha-kanavan Loudness-säätimeen. Pre Brightin soundi on hieman purevampi ja dynaamisempi kuin Post Brightin ilmavampi yleisilme. Gain- ja Loudness-säätimien asetukset vaikuttavat myös molempien Bright-toimintojen vaikutukseen: mitä pidemmälle Gain tai Loudness on väännetty auki, sitä pienempi kyseisen Bright-boostin vaikutus on.
Kuvan vasemmassa laidassa on Goldfingerin master-osasto, jolla säädetään kai’un ja perinteisen efektilenkin signaalitasoa, sekä master-preesenssiä. Pienen Pre FX/Boost-kytkimen taakse on piilotettu yksi tämän kombon monista herkuista – tulopuolen oma efektilenkki.
Pre FX -lenkiin voisi kytkeä esimerkiksi boosterin, kompressorin tai lisä-EQ:n, jonka voi sitten kytkeä päälle tai pois kombon omalla jalkakytkimellä. Silloin kun Pre FX:iin ei ole kytketty mitään, lenkin omaa vahvistinta voi käyttää lisäboosterina, jonka vahvistustasoa pystyy säätämään Bognerin takapaneelista.
Goldfingerin särökanavan nimi on Ω tai Omega, ja sen rakenne on hieman erilainen kuin puhtaassa Alpha-kanavassa.
Omega-kanava tarjoaa ensinnäkin kaksi erilaista perusluonetta, joista valita – 80 ja Loud 69. Loud 69 on vaihtoehdoista se vintagemaisempi, joka tarjoaa maltillisesti säröä, mutta erittäin paljon dynamiikkaa, ja muistuttaa näin varhaisia Marshalleita tai Hiwatt-vahvistimien päällehyökkäävää käytäyttymistä. Loud-nimitys ei ole tässä yhteydessä lainkaan liioiteltu – samoilla säädöillä Loud 69 -vaihtoehto kuulostaa selvästi kovaäänisemmältä kuin kermaisempi 80.
Omegan 80-asetus muuntaa Goldfingerin klassiseksi Rock-vahvistimeksi. Tarjolla on rutkasti enemmän gainia kermaisella kompressoinnilla, joka tuo mieleen Mesa/Boogie-tyyliset Westcoast-soundit tai esimerkiksi Gary Mooren tutuksi tekemät Marshall-soundit.
Kolmiasentoisen EQ:n lisäksi Omegan tulopuolella toimii Gain EQ -niminen säädin, jolla voi muuttaa kanavan soundillista yleisluonetta portaattomasti lämpimän paksusta purevan kirkkaaksi. Koska säädin istuu signaaliketjun alussa, sillä on myös vaikutusta gain-määrään.
Täyspitkä jousikai’un tankki on sijoitettu omaan topattuun pussiin kotelon pohjalle.
Bogner Goldfinger 45 -kombon ääni pusketaan ulos maailman suosituimmasta kaiuttimesta – Celestionin 12-tuumaisesta G12 Vintage 30:stä.
Koska Goldfinger-kombossa käytetään samannimisen nupin elektroniikkaa – sitä on vain käännetty 90 astetta – vahvistimen takapaneelia voisi kutsua tässä tapauksessa ehkä sopivammin ”alapaneeliksi”. Kaikki säätimet, liittimet ja napit katsovat lattiaa kohti, mikä hankaloittaa jonkin verran esimerkiksi oikean tulon tai napin löytämistä.
Takapaneelin yhdestä ääripäästä löytyy Pre FX -lenkin liittimet ja boostin säädin, sekä ruuviliitin kombon kytkinlautaa varten.
Bognerin Post FX -efektilenkki tarjoaa monipuoliset säätömahdollisuudet ja oman gäin-säätimensä.
Takapaneelissa on myös lähtöjä lisäkaappeja varten, sekä asianmukainen impedanssi-kytkin.
…ja viimeisenä tulevat vahvistimen sulakkeet sekä päätevahvistimen tehonpuolitus.
Kuten Goldfinger-kombo itse, myös sen jalkakytkinlauta on rakennettu erittäin kestäväksi. Viimeistely on sama kullanvärinen strukturoitu lakkaus kuin vahvistimen etu- ja takapaneeleissa.
****
Bogner Goldfinger 45 on erittäin monipuolinen putkikombo. Tämä ei sinänsä kerro vielä paljon mitään, koska valitettavan usein löyttyy sellaisiakin laitteita, joissa monipuolisuus on saavutettu yhden tai useamman perustekijän kustannuksella – ja usein tämä tekijä on juuri vahvistimen perussoundi.
Bogner Goldfingerin äärimmäinen laadukkuus näkyy (ja kuulee) siitä, että jokainen yksittäinen ominaisuus todellakin toimii soinnin muokauksessa sellaisella tavalla, että kitaran luonne säilyy terveenä ja ehjänä sen matkalla koko vahvistimen läpi.
Jos ei tiedä mitä tekee, vahvistimesta saa toki myös huonoja soundeja – esimerkiksi lisäämällä Stratolle tai Telecasterille Alpha-kanavassa sekä Pre- että Post Brightiä – mutta vika on silloin käyttäjässä, ei vahvistimessa.
Hyvällä maulla käytettyinä Bogner Goldfingerin runsaat ominaisuudet tukevat loistavasti kitaraa kuin kitaraa, ja saavat mutkattomasti valitun soittimen parhaat puolet esiin.
Goldfingerin jousikaiku on mielestäni yksi kauneimmista variaatioista teemasta, jonka olen ikinä kuulut. Reverb-säädin toimii sulavasti ja tarkasti, ja kai’un määrää voi säätää lähes olematommasta täyteen Surf-maniaan.
Bogner-komboa voi moittia ainoastaan sen hankalasta takapaneelin sijoittelusta, sekä siitä, että Omega-kanavan moodia ei voi vaihtaa soiton aikana, ilman että vahvistimesta kuuluu kova poksahdus. Tämä poksahdus kuuluu käyttöohjeen mukaan asiaan, mutta se on kuitenkin hieman häiritsevä.
Kaiken kaikkiaan Bogner Goldfinger 45 on mielestäni selkeästi ehdokas ”maailman paras putkikombo” -tittelin saajaksi. Goldfingerin korkea hinta on tällaiselle huippulaadun vahvistimelle kuitenkin aika reilu, ja samassa linjassa muiden boutique-valmistajien samantyypisten kombojen kanssa.
Tällaisia soundeja sain itse Bogner Goldfinger -kombosta irti:
Alpha (Post Bright on) – Hamer Studio Custom
Omega (Loud 69) – Fender Stratocaster
Omega (Loud 69) – Hamer Studio Custom
Omega (80) – Fender Stratocaster
Omega (80) – Hamer Studio Custom
****
Bogner Goldfinger 45 1×12 -kombo
2.946 €
Maahantuoja: Musamaailma
Plussat:
+ työnjälki
+ soundi
+ monipuolisuus
+ jalkakytkinlauta kuuluu hintaan
+ tehonpuolitus
+ kai’un soundi
Miinukset:
– takapaneelin sijainti
– Loud 69/80-kytkimen pohksahdus
Review: PRS SE Angelus Standard
****
The SE Angelus Standard is a Grand Auditorium -sized steel-string acoustic from PRS Guitars’ brand-new SE Acoustic -range.
A special feature on all PRS SE steel-strings is their proprietary top bracing pattern which seamlessly combines the best bits of traditional x- and fan-bracing patterns. The end result should be a very dynamic and open-sounding acoustic tone.
****
The PRS SE Angelus Standard (current street price in Finland approx. 730 €) is a beautiful and stylish piece of work.
A Grand Auditorium’s body has about the same cubic content as a Dreadnought. Its rounder shape with a more slender waist makes it more comfortable to play, and also produces a different basic voicing. Grand Auditoriums tend to sound more open with added clarity in the lower midrange (between 600 – 800 Hz) compared to a Dreadnought, making them easier to record.
The SE Angelus Standard is crafted from solid sitka spruce for the top and solid mahogany for the body’s back. The rims are pressed from mahogany plywood, adding a little sturdiness.
Mahogany is also the material of choice for the Angelus’ neck.
It’s surprising to see how well PRS’ traditional headstock looks on an acoustic guitar. In the SE Angelus’ case the headstock features a rosewood veneer, as well as white binding.
The top nut has been carved from genuine bovine bone.
The tuners are the same quality units PRS also uses for their SE electrics.
The SE Angelus’ neck is a three-piece affair, with a long piece making up the bulk of the neck, and two small added pieces for the headstock and the neck heel, respectively.
The bound rosewood fingerboard sports beautiful bird-inlays and well-finished narrow frets.
The mahogany used for body construction is gorgeous – the honey-hued wood looks good enough to eat underneath the thinly applied transparent lacquer.
By the way: A second strap button comes as standard on the SE Angelus.
Here’s a view of the Angelus’ rounded cutaway – a typical feature on many Grand Auditorium sized instruments.
The top’s black and white binding looks very crisp.
A rosewood rosette adds a tad of understated charm to proceedings.
The SE Angelus displays extremely clean workmanship throughout – even on the inside!
The compensated saddle in the guitar’s rosewood bridge is made from tone-enhancing genuine bone.
****
But the PRS SE Angelus Standard isn’t just nice to look at, this guitar is also a sheer joy to play!
The instrument is lightweight, and just touching it already gives you a sense of this guitar’s eagerness to resonate.
PRS have made a wise decision in my opinion, when it came to choosing a neck profile for the Angelus: This neck is an unabashedly steel-string acoustic type of neck. No foul compromises to win over electric players – the Angelus’ neck profile is a chunky affair somewhere between a D- and a U-shaped cross-section.
If you’re new to steel-string acoustics – or just used to the feel of many electroacoustic guitars – the first impression might be a slight bit disconcerting, but fear not! In the long run a big neck will help your left-hand technique, and it’s the right choice for big tone as well.
And what a tone it is! I can only heap praise upon the Angelus’ tone, sustain and dynamics – what a beautiful open sound!
String-to-string balance is outstanding, regardless of playing style or chosen register. It’s not often that you find a brand-new guitar with such a mature voice from the get-go – especially in this price bracket!
I also recorded the SE Angelus with different recording set-ups, and can only report that it is almost impossible to get a bad (or muddy) sound out of this instrument.
This is what the Angelus sounds like when recorded with a Zoom Q2HD:
…and here are two clips, which I recorded using an AKG C3000 condenser mic close to the guitar, pointing at the 14. fret, paired with a Samson C02 at shoulder height facing towards the bridge (–> Focusrite Saffire 6 USB –> Apple Garageband):
****
PRS SE Angelus Standard
current street price in Finland approx. 730 €
Distributor: EM Nordic
Thanks to DLX Music Helsinki for the loan of the review instrument!
****
Pros:
+ solid top and back
+ chunky neck profile
+ playability
+ open and dynamic tone
+ workmanship
+ bang-for-the-Euro
****
Testipenkissä: Zoom Q2HD
****
Zoom Q2HD (suositushinta 205 €) on firman uusin pikkukokoinen videotallennin, joka tarjoaa HD-resoluution kuvan lisäksi uutena ominaisuutena MS-stereoäänityksen.
MS-stereossa käytetään kaksi eri mikrofonia tallentamaan stereokuvaa – yksi äänittää vain keskipistettä ja toinen äänittää ainoastaan stereon sivut. Tämän äänitystavan suurin etu on, että stereokuvan leveyttä ja tilan syvyysvaikutelmaa voi säätää muutamalla sivumikrofonin signaalitasoa.
Klassisessa MS-stereossa keskimikrofonina käytetään herttakuvioista mikkiä ja sivumikikkinä 90 astetta sivuun käännettyä kahdeksikkoa. Näistä kahdesta monomikrofoneista saadaan stereokuva käyttämällä kolmea mikserikanavaa – keskimikrofonin panoroidaan stereokuvan keskellä, kun taas sivumikin signaali splitataan kahdeksi signaaliksi, joista toinen panoroidaan sellaisenaan täysin vasemmalle ja toinen täysin oikealle, mutta käännetyllä vaiheella.
Onneksi kaiken tämän teorian Zoom Q2HD:n käyttäjän ei tarvitse osata – laitteessa täytyy säätää ainoastaan tutulla tavalla mikrofonin signaalitasoa, sekä uutena ominaisuutena haluttua stereokuvan leveyttä. Tarjolla on täysin monofoninen signaali, sekä viisi erilaista stereoleveyttä 30:stä asteesta 150:een asteeseen saakka.
Käsisäädön lisäksi tulosignaalin tasoa voi säättää myös automaattisesti kolmella eri Auto Gain -vaihtoehdolla (Concert, Solo, Meeting), ja Q2HD:n bassoleikkuri pitää bassot kurissa.
Audiota tallennetaan Zoom Q2HD:ssä joko lineaarisena wav-tiedostoina (44,1/48/96 kHz, 16/24-bit) tai datakompressoidussa AAC-muodossa (64–320 kbps, 48 kHz). Laite mahdollistaa myös pelkkien audiotiedostojen äänittämistä.
****
Q2HD on tyypillinen Zoom-videotallennin siinä suhteessa, että sitä käytetään kuvaus- ja äänitystilanteessa pystyasennossa. Laitteen liittimet ja säätimet on sijoitettu kotelon sivuihin, kun taas transportti ja navigointi hoidetaan hyvin terävän kahden tuuman näytön alla olevilla napeilla. Navigointinappien viereen on mahdutettu jopa pikkuinen kaiutin nopeata videon katselua varten.
Kamera käyttää 3,2-tuumaisen viiden miljoonan pikselin CMOS-kennoa kiinteällä tarkennuksella ja aukolla (1,32 m – ∞, F: 3,2). Tarjolla on kolme valoitusvaihtoehtoa – Auto, Concert Lighting ja Night – sekä nelinkertainen digitaalinen zoom.
Videosignaali tallennetaan H.264/Mpeg-4-formaatissa mov-tiedostoina.
****
Zoom Q2HD on erittäin käyttäjäystävällinen laite: kaikki valikot mahtuvat yhteen näkymään, ja säädettävien parametrien määrä on pidetty alhaisena. Erittäin onnistunut graafinen toteutus tukee laitteen positiivista käyttökokemusta.
Laite saa käyttövirtansa kahdesta AA-kokoisesta paristosta (tai akusta), jotka kestävät videokäytössä noin kaksi tuntia ja audiokäytössä noin neljä tuntia.
****
Tallennettuja pätkiä pystyy myös katsomaan hieman isompana landscape-ominaisuuden ansiosta.
Zoom Q2HD myös mahdollistaa pienimuotoista videoeditointia itse laitteessa – tarjolla ovat pidemmän videon pätkimästä useampiin osiin (Divide), sekä alku- ja loppukohtien siirtäminen (Trim).
****
Laitteen mukana tulevalla mini-SD-kortilta löytyy Zoomin kevyt editointi- ja muokkaussofta Handy Share, joka toimii sekä Windows- (XP 32-bit tai parempi) että Mac-ympäristöissä (Mac OSX 10.4.6 tai uudempi).
Handy Share -ohjelma tarjoaa kevyttä videoleikkausta…
…sekä audion muokkausta kaiulla, kompressorilla ja normalisoinnilla. Audioefektejä voi esikuunnella, ennen kuin tallentaa muutokset suoraan videotiedostoon.
Handy Sharella pääsee kyllä kivasti videoeditoinnin alkuun, mutta se ei vedä vertoja edes Windows Movie Maker- tai Apple iMovie -tyylisten ilmaisohjelmien käyttömukavuudelle ja muokkausmahdollisuuksille.
****
Stand-alone laitteena lisäksi Zoom Q2HD:tä voi käyttää usb-portin kautta stereofonisena usb-mikrofonina audiosekvenssereissä tai nettikamerana chattailua tai striimausta varten (esim. UStream-palvelun kautta). Kätevällä Delay-säädöllä voi jopa poistaa striimauksessa usein syntyviä synkkaongelmia kuvan ja audion välillä.
****
Mielestäni Zoom Q2HD on todella hyvin toimiva kokonaisratkaisu omia You Tube -videoita tekevälle artistille tai bändille.
Vaikka järjestelmäkameroilla tai joillakin älypuhelimilla pystyy nykypäivällä kuvaamaan jopa Zoomia laadukkaampia videoita, on niiden audiopuoli usein melko surkea. Etenkin syvät bassot saavat niissä kameroissa signaalin nopeasti pumppamaan ja säröille.
Juuri sen monipuolinen, puhdas ja laadukas audio-osasto on mielestäni Zoom Q2HD:n suurin valtti. Se mahdollistaa hyvin mutkatonta livetallenteiden tekoa, jossa kunnollisen HD-videon pariksi saadaan myös laadukas ja dynaaminen ääni samasta kevyestä laitteesta.
Seuraavissa audiopätkissä esitetään Zoomin stereoasetuksien vaikutusta akustisen kitaran äänityksessä. Q2HD:n etäisyys kitaraan pysyy koko ajan samana:
****
Zoom Q2HD
205 €
Maahantuoja: Studiotec
Plussat:
* HD-video
* laadukas MS-stereoääni
* helppokäyttöinen
* kevyt
* toimii myös MS-stereofonisena usb-mikrofonina
* videostriimaus
****
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 