Testipenkissä: Vox AC4 Blue

Tässä se siis on – upouusi Vox AC4 C1 Blue. Kuulen jo melkein lukijoiden kysymykset: ”Hä? Taas yksi AC4? Onko eroja valkoiseen AC4:een uuden värimaailman lisäksi?”

On kenties hieman hämmentävää, että firman mallistossa on useita samannimisiä tuotteita, mutta kuten usein elämässä, myös Vox-malleissa tärkeitä tietoja saa mallitunnuksen lisäyksistä.

Tällä hetkellä Voxilla on viisi Vox AC4 -nimistä putkivahvistinta tuotannossaan: Vox AC4 TV – josta on olemassa kolme versiota (pikkustäkki, AC4 TV Mini ja AC4 TV) – on edullisin vaihtoehto, joka on tarkoitettu mallintavien pikkustyrkkäreiden täysputkiseksi kilpailijaksi.

Skaalan toisessa päässä on Vox AC4 HW, joka on tyylikäs käsinjuotettu (HW = hand-wired) peli vintage-faneille. Alkuperäisen AC4:n lailla myös AC4 HW on varustettu 12-tuumaisella Celestion-kaiuttimilla.

Uusi AC4 C1 Blue on sijoitettu näiden kahden mallin väliin. Voxin C-sarja koostuu legendaarisien vahvistinmallien uusintapainoksista, joissa mallien ominaisuudet on kehitetty eteenpäin nykyaikaista kitaristia varten.

****

Vox AC4 Blue (katuhinta 349 €) on kuvankaunis kombo, jonka ulkonäkö on lainattu yhdestä 1960-luvun erikoispainoksesta, jolla oli sininen vinyylipäällystys ja vaaleanharmaa etukangas.

Etuasteputkina toimivat kaksi 12AX7-mallia, kun taas päätevahvistin on rakennettu yhden EL84-putken ympärille. Päätetehoksi ilmoitetaan neljä wattia (rms) 16 ohmiseen kaiuttimeen tai kaappiin.

Kombon kotelo on lähes täysin suljettu, ja takakannesta löytyy ainoastaan liittimet sähköjohdolle sekä ulkoiselle kaiutinkaapille. Putkien jäähdytykseen tarvittu ilma kulkee takakannen pienestä aukosta ja kantokahvan edessä sijaitsevan muoviritilän kautta.

Kuten monissa nykyaikaisissa pikkustyrkäreissä myös AC4 C1 Blue -kombon putkiin on vaikea päästä. Putkien vaihtamista varten täytyy nimittäin irrottaa koko takakansi, minkä jälkeen pääsee suoraan piirilevyillä istuviin putkiin käsiksi. Käyttöohje neuvookin sähköiskun välttämiseksi kääntymään putkivaihdon tarpeessa valtuutetun tekniikon puoleen.

Kaiuttimena toimii AC4 Bluessa jo TV-mallista tuttu kymmentuumainen Celestion VX10 -kaiutin.

Etupaneeli tarjoaa yhden kitaratulon, sekä säätimet gaineille, bassolle, diskantille sekä master volumelle.

****

Vox lupaa AC4 Blue -kombolle aidon Top Boost -soundin pikkupakkauksessa, ja pikkuvahvistin lunastaa tämän lupauksen avokätisesti. Tästä styrkkarista löytyy kaikki ne soundit, jotka tekivät AC30:sta legendaarisen, mutta nyt ne ovat saatavilla myös pienellä volyymillä, juuri koti- tai projektistudioon sopivaksi.

AC4 C1 BL:n puhtaat soundit helisevät kauniisti, mutta niissä on aina mukana myös se Voxeille tyyppillinen pikkuannos rouhevuutta. Tehokkailla humbuckereilla on syytä pitää kitaran omat volyymit maltillisenä, muuten AC4:sta alkaa kuulla kevyen Blues-särön sävyjä.

Minun makuuni pikku-Voxin perussoundissa voisi olla hivenen verran vähemmän yläpään terävyyttä, mutta sain diskantin kuitenkin hyvin toimivalla Treble-säätimellä riittävästi aisoihin.

Avaamalla Gain-säätimen astutaan sitten reippaasti säröpuolelle, jossa AC4 Bluen gain-varat  vievät meitä kermaisesta Bluesista 1970-luvun Rockille ja varhaiseen Heavy-osastoon. Moderneja Metal-soundeja on turha etsiä tästä kombosta, eikä AC4 ole semmoiseen tarkoitettukaan. Brian May -tyylisiin solosoundeihin suosittelisin säröpedaalin lisäämistä kitaran ja kombon väliin.

Neljällä putkiwatilla pystyy muuten jo hyvinkin ärsyttämään kerrostalon naapureita – siis tarvittaessa AC4 Bluen kanssa voi lähteä soittamaan myös pienempiä keikkoja mikittämällä pikkukomboa.

Tässä muutama soundiesimerkki (pätkissä aloitetaan aina kaulamikrofonilla):

Stratocaster – puhdas

SG – puhdas

SG – kevytsärö

Stratocaster – gain täysillä

SG – gain täysillä

****

Vox AC4 C1 Blue

katuhinta 349 €

Maahantuoja: EM Nordic

Kiitos DLX Music Helsingille testivahvistimen lainasta!

Plussat:

+ aito Vox Top Boost -soundi

+ pieni koko

+ Master Volume

+ ulkonäkö

+ hinta-laatu-suhde

Miinukset:

– putkien vaihtamisen hankaluus

****

****

Review: Marshall JTM1C + JMP1C

****

Marshall Amplification celebrate their 50th anniversary this year. To honour the occasion the company is releasing five small anniversary models, produced in limited numbers. Each model of these one-Watt all-valve heads and combos has been designed to represent one era in Marshall-history, both in looks and in sound.

Kitarablogi.com had the pleasure to review the Sixties and Seventies combos – the JTM1C and JMP1C.

****

The JTM1C-combo (current street price in Finland approximately 700 €) nails the look of early JTM-models perfectly. Just like the famous Bluesbreaker-combo, the JTM1C sports a golden nameplate with the old-style block lettering and the famous salt-and-pepper grille cloth of yore.

Valve purists will be delighted at the sight of just one volume- and one tone-control – nothing stands in the way of pure tone.

Even though the anniversary models aren’t wired point-to-point in the vintage style, the electronic lay-out and PCB-build look very sturdy and clean. Two ECC83/12AX7-valves run in the preamp section, while the power amp employs one ECC82/12AU7.

The Marshall JTM1C is equipped with the same, fine Celestion speaker, which had been developed for the Class 5 combo – the ten-inch G10F-15.

The combo’s half-open back looks as clean as the front.

The Power-button next to the two external speaker jacks drops the maximum output of the amp from one Watt to 0.1 Watts.

The same Marshall-handle is used on all of the anniversary amps.

****

The Seventies are represented by the JMP1C (current street price in Finland approximately 700 €), which displays the famous Marshall script logo, as well as the light grey grille cloth with the dark weave that’s typical of many amps from that era.

This anniversary model features three controls – volume, treble and bass.

The JMP1C’s design uses four valves: two ECC83/12AX7’s in the preamp section, and two ECC81/12AT7-models for the power stage. The speaker, too, is different here – it’s a ten-inch Celestion G10N-40.

Looking from the back the JMP1C seems to look almost exactly like the JTM1C; but wait…

…there’s a second pushbutton next to the speaker outputs, labelled Gain Boost.

****

It’s interesting to note the sonic differences between these two combos.

Set clean the Marshall JTM1C has a fine, open and bright ring to its voice, while the JMP1C is noticeably fatter and more mid-centric. Neither of the combos is endowed with a lot of clean headroom, but I found the Sixties version to be somewhat better suited for clean playing:

Marshall JTM1C – Telecaster/clean

Marshall JMP1C – Telecaster/clean

****

Regardless of what guitar is used, once the volume control reaches about 12 o’clock both amps are definitely in overdriven territory. The JTM’s drive tones are warmer and smoother than those of the JMP. The JMP1C’s overdriven sounds are fresher and crunchier, with a distinct stack-like tonality, in contrast to the JTM1C’s Bluesbreaker-inspired delivery:

Marshall JTM1C – Les Paul Junior/overdrive

Marshall JMP1C – Les Paul Junior/overdrive

****

At full throttle – and with the JMP’s Gain Boost activated – the differences are clearer still: The JTM1C is really creamy and warm, while the JMP1C has a far more aggressive and snarling take on things. You could say the JTM1C is the bluesier alternative, while the JMP1C caters for the classic rock fans:

Marshall JTM1C – Hamer Studio Custom/full gain

Marshall JMP1C – Hamer Studio Custom/full gain

Both combos are rather loud for one-watters. Turned up full the volume is not quite loud enough to annoy your neighbours during the day, but almost, which is where the handy Power-button on the back panel comes in and saves the day.

****

700 Euros for such small combos may sound like a lot of money to some, but you shouldn’t forget two things: Firstly, all anniversary models are built in the UK, and not in China, and secondly, these are limited edition runs, making them interesting for collectors. If Marshall had chosen to release 50- or 100-Watt stacks to commemorate their five decades in business, the price of such models would have been above most of our budgets. With these cool one-Watt amps most Marshall fans are getting the opportunity to acquire their own piece of Marshall-history, without going bankrupt.

I feel the reviewed combos are great little amps that are a fitting tribute to both Marshall the company, as well as to their founder, the late Jim Marshall!

****

Marshall 50th Anniversary -combos

Finnish Distributor: EM Nordic

A big thanks to DLX Music for the loan of the review samples!

****

Marshall JTM1C

Pros:

+ workmanship

+ sound

+ output power can be curtailed

+ small size

+ collectability

****

Marshall JMP1C

Pros:

+ workmanship

+ sound

+ gain booster

+ output power can be curtailed

+ small size

+ collectability

****


Testipenkissä: Marshall JTM1C + JMP1C

****

Marshall Amplification juhlii tänä vuonna 50-vuotis syntymäpäiviään. Juhlan kunniaksi firma julkaisi viisi pientä juhlavahvistinta, joita rakennetaan rajoitetuissa erissä. Yksiwattiset täysputkinupit ja -kombot on suunniteltu niin, että ne edustavat soundiltaan ja ulkonäöltään aina tiettyä aikakautta Marshallin historiassa.

Kitarablogi.com sai testiin 1960- ja 1970-lukua edustavat kombot – JTM1C ja JMP1C.

****

JTM1C-kombon (katuhinta noin 700 €) ulkonäkö on varhaisten JTM-mallien, kuten esimerkiksi Bluesbreaker-kombon, mukainen: kultainen, vanhalla logolla varustettu laatta ja kuuluisa, harmahtava etukangas.

Soundipuristi ilahtuu spartaanisesta säädintarjonnasta – volyymi/vahvistus-säädin sekä yksi tone-potikka, siinä kaikki.

Vaikka juhlamallit eivät ole vintage-tyylisesti point-to-point käsinjuotettuja, elektroniikan toteutus piirilevyineen on hyvin laadukas. Etuasteputkina toimii kaksi ECC83/12AX7-putkea ja pääteputki on ECC82/12AU7.

Marshall JTM1C:hen on asennettu jo Class 5 -kombosta tuttu erikois-Celestion: kymppituumainen G10F-15.

Kuten kombon etupuoli, myös takapuoli komeilee erittäin siistillä työnjäljellään.

Kahden kaapilähdön lisäksi takapaneeliin on sijoitettu ”Power”-nappi, jolla kombon tehot saa laskettua yhdestä watista 0,1:een wattiin.

Kaikissa juhlamalleissa on sama Marshall-kantokahva.

****

1970-lukua edustavassa JMP1C:ssä (katuhinta noin 700 €) on käytössä meille kaikille niin tuttu ”käsin kirjoitettu” Marshall-logo, sekä harmaa, ruudullinen etukangas.

Tässä juhlamallissa on aikakauden mukaisesti ”kunnon” taajuuskorjaimet – erilliset säätimet diskantille ja bassolle.

JMP1C:ssä käytetään peräti neljää putkea: kaksi ECC83/12AX7-etuasteputkea, sekä päätevahvistimessa kaksi ECC81/12AT7-mallia. Myös kaiutin on tässä toinen, nimittäin kymmenentuumainen Celestion G10N-40.

Takaa katsottuna JMP1C näyttää lähes samanlaiselta kuin JTM1C; mutta – hetkinen…

…kaiutinlähtöjen toisella puolella on toinen nappi. Gain Boost -nimityksen perusteella voi varmaan odottaa, että tästä kombosta varmasti löytyy tarpeeksi säröä.

****

On todella mielenkiintoista huomata minkälaisia soinnillisia eroja kahdesta hyvin samankaltaisista komboista löytyy.

Puhtaissa soundeissa Marshall JTM1C soi avoimella ja kirkkaamalla äänellä, kun taas JMP1C:n ääni on keskialuevoittoisempi ja lämpimämpi. Molemmissa vahvistimissa ei ole erityisen paljon puhdasta headroomia, mutta 1960-luvun uusintapainos vetää mielestäni puhtaissa soundeissa pidemmän korren:

Marshall JTM1C – Telecaster/puhdas

Marshall JMP1C – Telecaster/puhdas

****

Viimeistään volume-säätimen puolessavälissä kummankin kombon soundi on selvästi säröllä. JTM:n särösoundit ovat miedompia ja lämpimämpiä kuin JMP:n. JMP1C on säröllä runsaasti tuoreempi ja rapeampi ja se kuulostaa enemmän vahvistinstäkiltä kuin JTM, jonka sointi on hyvin Bluesbreaker-tyylinen:

Marshall JTM1C – Les Paul Junior/särö

Marshall JMP1C – Les Paul Junior/särö

****

Kun gain on täysillä ja JMP:n boosti on aktivoituna, särösoundien selvä ero vielä korostuu. JTM1C on hyvin kermainen ja lämmin, kun taas JMP:llä on tarjolla selkeästi enemmän säröä ja soundi on rouheampi. Sanoisin, että JTM1C on bluesimpi, kun taas JMP1C rokkimpi:

Marshall JTM1C – Hamer Studio Custom/gain täysillä

Marshall JMP1C – Hamer Studio Custom/gain täysillä

Kummatkin vahvistimet ovat melko kovaäänisiä yksiwattisiksi komboiksi. Täysillä niillä voi juuri ja juuri soittaa päiväsaikaan kerrostaloasunnossa, joten on erittäin hyvä, että molemmista löytyy myös tehonpudotuskytkin.

****

Noin 700 euroa yksiwattisesta kombosta voi kuulostaa melko kalliilta, mutta ei sovi unohtaa, että juhlamallit valmistetaan kokonaan Englannissa (eikä Kiinassa), ja että kyse on myös keräilykohteesta. Jos Marshall olisi päättänyt valmistaa 50- tai 100-wattisia vahvistimia juhlan kunniaksi, niiden hinta olisi ollut liian korkea tavalliselle kitaristille. JTM1C:n ja JMP1C:n (ja muiden juhlasarjan pikkuvahvistimien) ansiosta lähes jokainen halukas voi ostaa itselleen palan Marshall-historiaa, omaa taloudellista tilannetta vaarantamatta.

Molemmat kombot ovat mielestäni erittäin onnistuneita kunnianosoituksia sekä Marshall-vahvistinfirmalle että juuri edesmenneelle perustajalle Jim Marshallille!

****

Marshall 50th Anniversary -kombot

Maahantuoja: EM Nordic

Kiitos DLX Musicille testiyksilöiden lainasta!

****

Marshall JTM1C

Plussat:

+ työnjälki

+ soundi

+ kaksi päätetehoa

+ pieni koko

+ keräilyarvo

****

Marshall JMP1C

Plussat:

+ työnjälki

+ soundi

+ kaksi päätetehoa

+ gain-boosteri

+ pieni koko

+ keräilyarvo

****

Review: Egnater Tweaker-112 -combo

****

Egnater Tweaker-112 – The Valves Strike Back!” – If Kitarablogi were a tabloid, the headline would read something like this, because this is what Bruce Egnater’s new combo is all about: The Tweaker is designed to give the guitarist something akin to the extreme versatility of digital modelling amps or software in a genuine all-valve package.

****

The compact Tweaker-112 (current price in Finland: 656,44 €) is a 15-Watts valve combo, equipped with a single 12-inch Celestion G12H-30 Vintage -speaker. The design comes from the USA, but the amp is built in China to reassuringly high quality standards.

The front grille is an Orange-style weave, with the cabinet finished in black, textured vinyl.

The cabinet’s back is almost completely closed, which helps with achieving stack-type tonalities using a compact combo.

One of Celestion’s most well-known speakers…

All the Tweaker’s connectors have been placed vertically above the back’s opening. This is probably a little unusual, but by no means a bad solution.

The workmanship looks reassuringly crisp both inside and out.

Like in many modern compact valve combos (the Vox AC4 TV and Marshall Class 5 spring to mind), the Tweaker-112 also has its valves placed above the speaker, facing forward, which makes valve changes a wee bit complicated. You have to take of the small back grille, and then fish for the correct valve you want to replace, while at the same time trying to get a visual clue, as to what you’re doing, by peeping through the combo’s small ventilation grille. Not my favourite way of handling this…

****

”Tweaker” – the name says it all. If you like to twiddle knobs and throw switches on the road to sonic nirvana, then this Egnater is just the amp for you.

Situated next to the input jack the first two mini-switches let you choose between a big or a tight bass end, and between a normal and a brighter basic tonality. By using the Clean/Hot-switch next to the gain-control you can coax the whole range of clean to heavily distorted tones from this single-channel combo.

Another mini-switch has been set aside to tweak the amp’s EQ-section. You can select from three options – Brit (Marshall-type), AC (Vox-type) and USA (Fender-type). The last switch is situated in the master section and gives you a choice between a vintage style quasi-linear frequency curve and a loudness-type metal setting.

****

Putting good descriptions to sounds is always rather hard – so take a listen to the soundbites I recorded for you, using my Fender ’62 Telecaster Custom -reissue, as well as my Hamer USA Studio Custom. All delays and reverbs have been added at during mixdown.

Hamer – warm clean

Telecaster – jangly clean

Hamer – Blues-overdrive

Telecaster – ”…Foxy…”

Hamer – fat distortion

Telecaster – overdriven lead

****

In my opinion, Egnater’s Tweaker-112 is a great little package, and I found it hard to give it back. Its biggest forte lies in recording work, where the combination of this combo’s huge variety of sounds, combined with different instruments and microphones can yield spectacular results. At 15 Watts (and equipped with a master volume control) the Tweaker-112 is also a perfect choice as your living-room amp.

You cannot, and should, not expect 100 percent authenticity from such a compact combo – especially when it comes to amp stack tones – still, I feel that the Tweaker offers you a kind of organic interactivity, especially in its dynamic range, which is still hard to emulate with digital amp modellers.

If you stick a mike in front of the Egnater Tweaker it can also be your partner on stage, but then I’d recommend using a few pedals in front of it for instant sound changes.

****

Egnater Tweaker-112 

Current price in Finland: 656,44 €

Finnish distributor: Nordsound

****

Pros:

+ highly versatile

+ easy to use

+ laminated birch cabinet

+ sound

+ low weight

Cons:

– valves a bit hard to get to

****

Testipenkissä: Egnater Tweaker-112 -kombo

****

Tämän jutun otsikko voisi hyvin olla ”Egnater Tweaker-112 – putkien vastaisku”. Bruce Egnaterin Tweaker-kitarakombon juju on juuri siinä, että se lupaa digitaalisista mallinnuslaitteista ja -ohjelmista tuttua monipuolisuuta oikeassa täysputkivahvistimessa.

****

Kätevänkokoinen Tweaker-112 (656,44 €) on 15-wattinen, yhdellä Celestion G12H-30 Vintage -kaiuttimella varustettu yksikanavainen täysputkikombo. USA:ssa suunniteltu vahvistin on valmistettu Kiinassa, ja lopputulos on asiallisen laadukas.

Etukangas on Orange-vahvistimistakin tuttu rotinki-/ruokokudos, ja kotelo on saanut ylleen mustan tolex-päällysteen.

Kotelon takaseinä on lähes kokonaan suljettu. Tällainen ratkaisu helpottaa stäkkiä muistuttavan soundin aikaansaamista pienellä kombolla.

Yksi Celestionin tunnetuimmista kitarakaiuttimista…

Liittimet sähköjohdolle, kaiuttimille ja efektilenkille on asennettu takaseinän aukon ylläpuolelle, mikä on ehkä hieman epätavallinen, muttei missään nimessä huono ratkaisu.

Työnjälki näyttää myös vahvistimen sisällä hyvin siistiltä.

Kuten monessa muussa nykyaikaisessa kompaktissa kombossa (esimerkiksi Vox AC4 TV, Marshall Class 5), myös Tweaker-112:ssa putket on asennettu kaiutimen ylle niin, että niiden vaihtaminen on tavallista hankalampi operaatio. Takaritilä täyttyy ensin irrottaa, minkä jälkeen käden on löydettävä rikkinnäinen putki samalla kun silmä yrittää nähdä jotain tuuletusaukon läpi. Ei siis ehkä paras mahdollinen ratkaisu…

****

Sanan ”tweaker” olisi vapaasti suomennettuna ”hienovirittäjä”, ja kun katsoo kombon etupaneelia, tulee selväksi, miten tämä Egnater sai nimensä.

Heti tulon vieressä ovat ensimmäiset kaksi minikytkintä, joilla valitaan muhkean ja tiukan basson, sekä tavallisen ja kirkkaamman diskantin välillä. Gain-säätimen Clean/Hot-minikytkimellä yksikanavaisesta vahvistimesta saa koko skaalan puhtaita, rapeita ja särösoundeja.

Kolmikaistaisen EQ:n toimintaan voi vaikuttaa kolmiasentoisella pikkukytkimellä. Brit-, AC- ja USA-vaihtoehdot muuttavat etenkin EQ:n luonnetta Marshall-, Vox- tai Fender-kaltaiseksi. Viides ja viimeinen minikytkin löytyy master-osastolta, ja sillä valitaan perinteisen taajuusvasteen ja loudnessmaisen käyrän välillä.

****

Soundien kuvailu on aina hankalaa – on paljon parempi kuulla itse, millaisista soundeista on kyse. Esimerkit on soitettu Fender ’62 Telecaster Custom -uusintapainoksella, sekä kahdella humbuckerilla varustetulla Hamer USA Studio Custom -mallilla. Kaiut ja viiveet lisättiin miksausvaiheessa.

Hamer – lämmin puhdas

Telecaster – helisevä puhdas

Hamer – Blues-särö

Telecaster – ”…Foxy…”

Hamer – paksu särö

Telecaster – soolo säröllä

****

Egnater Tweaker-112 on mielestäni erittäin onnistunut kokonaiuus, josta on vaikea luopua. Etenkin studiotyöskentelyyn sekä olohuonekäyttöön kompakti kombo on loistavalla soundillaan vaikuttava monipuolinen valinta.

Täydellistä autenttisuutta ei noin pienellä pienellä kombolla luonnollisesti saavuteta – etenkään stäkkisoundien suhteen – mutta Tweakerissä on kuitenkin sellainen orgaanisuus, dynamiikka ja vuorovaikutus soittajan ja kitaratyypin kanssa, jota on yhä vaikea saavuttaa digitaalisessa maailmassa.

Egnater Tweaker-112 -kombo sopii myös (mikitettynä) keikkailuun, mutta silloin kannattaa varmasti pakata vielä mutama pedaaliefekti mukaan.

****

Egnater Tweaker-112 

656,44 €

Maahantuoja: Nordsound

****

Plussat:

+ monipuolisuus

+ helppo käyttää

+ kaappi laadukasta koivuvaneria

+ soundi

+ paino

Miinukset:

– putket hankalassa paikassa

****

Uutuus: Pawn Shop Amps (by Fender) – mummon radio tuli takaisin!

Uusista Fender-vahvistimista on jätetty tahallaan Fenkun logo pois, sillä Fender haluaa luoda tietoisesti sellaista vaikutelmaa, että malliston kitarakombot ovat peräisin 1950-luvulta, ”unohdettuja helmiä”.

****

Pawn Shop Excelsior on 15-tuumaisella kaiuttimella varustettu, 13-wattinen kitarakombo, joka muistuttaa hieman vanhoja Gretsch- tai Gibson-malleja.

Putkivarustus koostuu kahdesta 12AX7-etuasteputkesta sekä kahdesta 6V6-mallista.

Pawn Shop Excelsior tarjoaa kolme tuloa – kitaralle, mikrofonille sekä hanurille (!) – sekä tremolon.

****

Pawn Shop Greta taas muistuttaa ikivanhaa putkiradiota. Pikkuvahvistimella on kaksi wattia tehoa, ja toimii yhdella 12AX7-etuasteputkella sekä yhdellä 12AT7-pääteputkella. Gretalla on 4-tuumainen kaiutin.

Takapaneelista löytyy kitaratulon lisäksi vielä minijakki mp3-soitinta varten, linjalähtö sekä kaappilähtö.

Shrinking the AC30 – Vox Escort Battery-Mains

The Vox Escort came out in 1975 and was Vox’ first battery-powered practice amp. This baby-AC30 has about 3 Watts of power, which it puts out through a 5-inch Elac-speaker. The diminutive Escort stayed in the company’s line-up until 1983.

The first run of combos was battery-power only, using huge 9V -batteries, called PP9, but already in 1976 the dual-power Escort Battery-Mains -model was put into production.

****

My own Vox Escort is an ex-battery-only combo, which a previous owner had already converted to AC-powered, when I bought it some ten years ago.

The Escort features two inputs – Normal and Brilliant – as well as two controls – Volume and Tone.

The genuine Battery-Mains-version has a slightly different layout, as well as a power-selector and a fuse compartment on the control panel:

photo: © The Vox Showroom

****

On the cabinet’s right-hand side you’ll find a line out jack for easy connection to a mixing console or – as Vox suggested – for using the Escort as a booster in front of your big amp:

****

The small, lower back plate – normally providing access to the battery – is obviously not original. It would have been made of the same chipboard material, as used for the larger upper plate.

****

The modification to AC-only isn’t quite as neat as it could be, but the amp is in perfect working order, nonetheless. The sticky tape on the sides has been added to stop the back plates from rattling.

The transformer is screwed tightly to the cabinet’s floor, the circuit board (containing the rectifier amongst other components) is fastened to the amp chassis (slightly askew), while the 5-inch speaker is fixed to the baffle, as it should be.

****

During the latter half of the Seventies the Escort Battery-Mains got company by two larger brothers. The Escort 30 was a noticeably larger 30 Watt combo with a 12-inch speaker, as well as a built-in fuzz-channel. The Vox Super Twin featured two 5-inch speakers and a spring reverb, and was rated at 20 Watts.

****

This is what my Vox Escort sounds like:

Vox Escort & Epi Casino – clean

Vox Escort & Epi Casino & Boss SD-1 – overdrive

Signal path:

Epiphone Casino –> Boss SD-1 –> Vox Escort (Normal) –> 2 x Samson C02 –> Focusrite Saffire 6 USB –> iMac/Garageband ’11

Reverb was added at mixdown.

****

In Vox’ current line-up the closest equivalent to the Escort would be the Pathfinder 10.

Vox Escort Battery-Mains – AC30:n pikkuveli

Vox Escort ilmestyy vuonna 1975 ja oli firman ensimmäinen paristokäyttöinen harjoitusvahvistin. Mini-Voxissa on noin kolmen watin verran tehoa, ja kotelossaan viisituumainen Elac-kaiutin. Pikkuinen Escort pysyi mallistossa vuoteen 1983 saakka.

Ensimmäiset kombot käyttivät vain isokokoisia yhdeksän voltin PP9-paristoja, mutta jo vuonna 1976 lisättiin Escort Battery-Mains -malli tuotantoon, jota on voitu käyttää myös verkkovirralla.

****

Oma Vox Escort on verkkovirtaa varten modattu paristoversio, ja ostin sitä vuosituhannen alussa Soitin Huttuselta.

Escortilla on kaksi tuloa – Normal ja Brilliant – sekä kaksi säädintä – Volume ja Tone.

Battery-Mains-versiossa on vielä virransyötölle valintakytkin sekä sulakepesä paneelissa:

kuva: © The Vox Showroom

****

Kotelon sivussa on linjalähtö, joko mikseriä varten tai (niin kuin Vox ehdotti) jos halusi käyttää Escortia boosterina vahvistimen edessä:

****

Pienempi takalevy, jonka takana paristo sijaitsi, ei ole enää alkuperäinen minun kombossani. Alkuperäinen oli samasta mustasta lastulevystä kuin isompi takalevy.

****

Modaus paristo-Escortista verkkovirta-versioon ei ole ehkä niin siisti kuin voisi olla, mutta kuitenkin täysin toimiva. Teipit vaimentavat takalevyen resonoinnin.

Muuntaja on kiinnitetty pohjaan, ylhäällä roikkuu tasasuuntajan ja virransyönnin piirilevy, ja viisituumainen kaiutin on etulevyssä kiinni.

****

1970-luvun loppupuolella Escort Battery-Mains sai vielä kaksi isoa veljeä rinnallaan. Escort 30 oli isompi, 30-wattinen kombo 12-tuumaisella kaiuttimella ja sisäänrakennetulla fuzzilla. Vox Super Twin taas oli kahdella 5-tuumaisella kaiuttimella varustettu 20-wattinen kombo, jolla oli jopa jousikaiku.

****

Ja täältä oma Vox Escort kuulostaa:

Vox Escort & Epi Casino – puhdas

Vox Escort & Epi Casino & Boss SD-1 – särö

Signaalitie:

Epiphone Casino –> Boss SD-1 –> Vox Escort (Normal) –> 2 x Samson C02 –> Focusrite Saffire 6 USB –> iMac/Garageband ’11

Kaiku on lisätty miksausvaiheessa.

****

Hyvin samankaltainen kombo Voxin nykyisessä mallistossa on Pathfinder 10.

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑