Kawai Piano Center avattu

Helsingissä avattiin tänään uusi musiikkikauppa – Kawai Piano Center.

Kawai Piano Center sijaitsee ihan Malmintorin liepeillä, Viljatie 4 C:ssä.

Nimestään huolimatta Piano Centerissä on esillä myös runsaasti kitaratuotteita – mm. Indie-brändin soittimia, Carlsbro-vahvistimia, Carl Martin -effektejä sekä kaikenlaisia tarvikkeita. Myös vintage-kitaroita välittävä Vintage Guitar Shop sijaitsee samoissa tiloissa.

Review: Yamaha CG142C + NTX900FM

There’s surprisingly little information available on the net when it comes to classical/nylon-string guitars.

Now Kitarablogi.com comes to the rescue:

Yamaha’s C- and CG-series instruments are the best-selling classical guitars in Finland. We selected a solid cedar -topped Yamaha CG142C for this review.

The Yamaha NTX900FM is a very interesting hybrid model – a nylon-string with a pickup and preamp system, as well as a narrower-than-classical nut width.

****

Typical of the company’s output, Yamaha’s CG142C (current street price in Finland approx. 300 €) is an extremely clean piece of work with the understated charm of a classical guitar. All CG-series guitars are build with solid tops – spruce-topped models have an ”S” suffix to their name, while cedar models are denoted with a ”C” at the end of their model name.

The neck, as well as the body’s back and rims, has been crafted from nato-wood. Nato is a South-East Asian tree species (lat. Palaquium) which looks and sounds similar to mahogany. The neck is solid wood, while the body (apart from the top) uses nato-plywood.

The headstock sports a beautiful rosewood veneer.

The CG142C comes equipped with traditional, open tuners. The headstock has been glued to the main part of the neck right above the neck wrist.

The satin-finished neck has been made by gluing together three strips of nato side-by-side. Added onto this main part is the neck heel, built up from several pieces of nato. Using small cut-offs in this way not only keeps costs sufficiently low, but also helps to save natural resources.

The bound rosewood fretboard sports traditional small and narrow frets.

The CG142C’s beautiful rosette is actually a decal, stuck onto the top prior to lacquering, which is common practice on many budget classicals. Higher-priced models feature rosettes crafted from many small pieces of wood and other materials.

Here’s a close-up look at the top’s five-ply binding.

The back’s black binding is carried across to the heel cap.

The Yamaha CG142C’s rosewood bridge is quite fetching in its poised simplicity.

Yamaha’s classical guitars tend to display clean workmanship on the inside also.

****

The Yamaha NTX900FM (current street price in Finland approx. 800 €) is the nylon-string cousin of the company’s APX-guitars. It has been designed for the guitarist who needs a quality pickup system, but doesn’t necessarily like the traditional wide and flat classical neck profile.

The NTX900FM’s top has been crafted from solid Engelmann-spruce.

The nato neck has been glued to the maple body.

The headstock displays a cool and contemporary look…

…which is complemented by the nice tuners.

The NTX’ bound fingerboard is rosewood and comes with traditional frets.

NTX-guitars have the same type of body shape as their APX-brethren, and, just like the APX-guitars, the NTX-body is also shallower than what you’d expect from a classical guitar (with a depth of about 75 %).

The NTX900FM’s rosette has been beautifully crafted from various pieces of wood, as well as small bits of abalone.

The honey-coloured finish of the flame maple soundbox looks good enough to eat.

Thes NTX900’s rosewood bridge also breaks with classical tradition in a stylish way.

This guitar’s preamp is Yamaha’s ART System 61, which is a two-band preamp with separate piezo transducers for the bass and treble string triplets. This enables you to adjust signal levels independently for the bottom and top halves. The ART System 61 preamp is equipped with a three-band EQ and a digital tuner.

The battery compartment has been placed next to the neck heel.

NTX900FM carries two strap buttons, with the bottom one doubling as the piezo system’s output jack.

The workmanship is clean and neat all around – inside and out.

****

****

Yamaha’s CG412C feels like a typical classical guitar: The nut width is a whopping two inches (52 mm) and the neck profile is true to style, namely flat and broad-shouldered. Such a traditional neck gives your left hand plenty of breathing room for complex fingerings, but barre chords require more attention and strength compared to a steel-string.

From an electric player’s standpoint a traditional classical set-up looks impossible, with the action at the 12th fret typically somewhere around 3.5 mm, but this is standard, comfortable fare on a nylon-string. Nylon strings are much softer than steel strings, and they also require a higher action to allow for their larger excursion.

Yamaha’s CG412C sings with a nice, full-bodied voice and an open tonal character. The guitar doesn’t project as well as an expensive classical does, but in its own price bracket the Yamaha CG142C clearly is a winner.

Yamaha CG142C

****

The nut width of the Yamaha NTX900FM’s neck lies halfway between a standard steel-string and a classical guitar, measuring 48 mm. The neck’s more tapered, slimmer and rounder D-profile makes for a much friendlier feel for the non-classical guitarist.

The NTX also comes with a lower string action (bottom-E: 3,1 mm/high-e: 2,6 mm at the 12th fret). This clearly narrows the guitar’s dynamic range, but also makes it easier to play for most of us.

Due to its shallower body and the use of maple for the soundbox, the NTX900FM isn’t particularly loud or full-bodied acoustically. The available volume is enough for practicing or song-writing, but this guitar doesn’t project in the way a traditional nylon-string does.

Yamaha NTX900FM – acoustically

Using the on-board pickup system changes things dramatically, turning the Yamaha NTX900FM into an interesting addition to your guitar arsenal. Yamaha’s ART-system works extremely well, and the separate volume controls for the bass and treble sides come in handy for fine-tuning your tone. The under-saddle transducers are also quite immune against handling noises, and the whole system is refreshingly low on hiss.

In my opinion the Yamaha NTX900FM is a good choice if you’re looking for nylon-string tones with a steel-string feel – or if you’re into juicing up your nylon with effects.

Yamaha NTX900FM – ART System 61

****

Yamaha CG142C + NTX900FM – nylon-string guitars

Finnish distributor: F-Musiikki

****

Yamaha CG142C

current street price in Finland around 300 €

Pros:

+ value-for-money

+ workmanship

+ traditional neck and action

+ sound

Cons:

– traditional neck requires different technique

****

Yamaha NTX900FM

current street price in Finland around 800 €

Pros:

+ value-for-money

+ workmanship

+ rounder and narrower neck profile

+ tone/pickup system

Cons:

–  acoustically rather quiet

****

Sähkökitaran osto-opas, osa 2 – Uusi vai käytetty?

Osto-oppaan toisessa osassa punnitaan uuden ja käytetyn kitaran ostamisen eroja.

• Ostajan kannalta uuden soittimen osto soitinliikkeessä tuo mm. seuraavia etuja:

++ kitara on upouusi ja käyttämätön

++ myyjä auttaa mielellään oikean kitaran löytämisessä

++ useat liikkeet myös säätävät soittimen soittovalmiiksi asiakkaan toiveen mukaisesti

++ jos kitarassa sattuu ilmeentymään ajan myötä joku valmistusvika, mahdolliset korjaukset hoidetaan takuulla

• Miksi ostaisin sitten käytetyn kitaran?

++ käytetyissä voi saada samalla rahalla (alun perin) kalliimman soittimen. Riippuen kitaran iästä ja yleiskunnosta, käytetyn mallin hinta voi olla 60-80 % uuden, samanmallisen kitaran hinnasta.

Huom: tämä hinta-arvio ei kuitenkin päde keräily/vintage-kamaan, eikä moneen Custom Shop –kitaraan, joiden hinta voi usein jopa kasvaa ajan myötä.

++ käytetty soitin on sopivaksi esivanhennettu, eikä ikävien yllätyksien vaara ole puuosien kannalta enää kovinkaan suuri. Jos kahden-kolmen vuoden vanhan kitaran kaula on edelleen suora, eikä otelauta ole kutistunut, on melko varma, että asiat pysyvät niin myös tulevaisuudessa.

Käytetyn kitaran ostajalta vaaditaan kyllä jo hieman kokeneisuutta, koska silloin täytyy arvioida soittimen kunto ihan itse, eikä tavallisestikaan mikään takuuksia anneta.

• Jos ostaa käytetyn kitaran netin kautta (yksityishenkilöltä) on tärkeä olla maksamatta mitään etukäteismaksuja. Valitettavasti rehellisen enemmistön ohella löytyy netissä myös hujareita, jotka myyvät olemattomia soittimia tai piraattikopiot Custom Shop –kitaroina. Jos tarjous on liian hyvä ollakseen totta, kyse voi olla hujauksesta!

• Jos soitinliike on liian kauas kotoa, ja uuden soittimen halutaan/joudutaan tilata netin välityksellä, suosittelisin suomalaisten nettikauppojen suosimista. Silloin suomalaiset eurot – ja tätä kautta myös suomalaiset työpaikat – pysyvät Suomessa.

Sähkökitaran osto-opas, osa 1 – Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Tällä neliosaisella sarjalla Kitarablogi haluaa auttaa sinua oikean kitaran löytämisessä.
Prosessin aluksi on hyvää miettiä muutama seikka, jotta ostosreissu menisi sujuvammin.

****
Millaisen kitaran haluan/tarvitsen?


• Kitaran ulkonäkö voi olla ratkaiseva faktori, samoin oman esikuvan käyttämä soitin – eikä tässä ole mitään naurettavaa. Kitaransoitossa on nimittäin mukana myös aina tietty henkinen komponentti: kun kitara miellyttää silmää, omat soittotaidot kohenevat aina pikkuisen. Tai toisinpäin: jos kitara on soittajan mielestä ruma, sen soittaminen ei tunnu hauskalta.

• Tärkein valintakriteeri on kuitenkin millaista musiikkia kitaralla halutaan soittaa. Teoreettisesti voi jokaisella kitaralla soittaa minkä tahansa musiikkia (Ted Nugent käyttää rankkaan rokkiin onttokoppaista Jazz-kitaraa), mutta oikein valittu soitin helpottaa asioita tuntuvasti.

Tässä muutama genre-esimerkki:
++ Nyky-Metalli: Parhaiten nykyaikaiseen Metalliin sopii lankkukitara, jolla on (usein aktiiviset) humbuckerit, koska isoilla gain-määrillä yksikelaisten hurina olisi todellinen ongelma. Soolokitaristilla on usein lukkovibra kitarassaan

Monet nyky-metallin bändit käyttävät standardiviritystä matalampia vaihtoehtoja, jolloin seitsenkielinen kitara tai kuusikielinen baritonikitara voisivat olla hyviä valintoja.

++ Jazz: Monet Jazz-muusikot tykkäävät muhkeista ja lämpimistä soundeista, ja suosivat usein humbuckerilla tai P-90-mikrofoneilla varustettuja, täysin onttoja orkesterikitaroita.

++ Blues: Bluesia pystyy soittamaan lähes kaikilla sähkökitaroilla. Tärkein seikka tässä tyylilajissa on, että soittaja tykkää oman kitaran soundista, jotta hän voi soittimen kautta ilmaista vapaasti omaa sieluelämänsä. Vain harva Blues-kitaristi käyttää lukkovibraa tai aktiivisia mikrofoneja soittimessaan.

++ Country: Country-kitaristeille on usein tärkeää, että omasta kitarasta löytyy riittävästi purevuutta ja helinää. Tämän takia valinta on usein yksikelaisilla mikrofoneilla varustettu Fender-tyylinen kitara, tai sitten Gretsch-tyylinen puoliakustinen.

++ Classic Rock: Perinteinen 1970-luvun Rock-kitara on humbuckereilla varustettu lankkukitara, kuten esimerkiksi Gibson Les Paul tai SG, tai Fenderin 1970-luvun Telecaster Custom tai Deluxe. Tällaisilta soittimilta lähtee riittävän rouhea ja leveä sointi.

++ Rautalanka: Rautalankkakitaristi suosii usein joko Fender Stratocasterin tai Bigsby-vibratolla varustetun puoliakustisen kitaran, jonka soundia maustetaan reilusti kai’ulla.

++ Tärkeää ensikitaran ostajalle:
Aloittelijalle olisi parasta hankkia sellaista sähkökitaraa, jossa on mahdollisimman vähän kytkimiä ja säätimiä, koska sellainen soitin on helpompi käyttää. On myös tärkeää miettiä, tarvitaanko ensimmäisessä kitarassa ehdottomasti vibratallaa, koska vibralla varustettu kitara on aina hankalampi säätää ja virittää kuin kiinteällä tallalla varustettu malli.

****

Millainen on käytössä oleva budjetti?
• On tärkeää, että miettii etukäteen kuinka paljon rahaa pystyy satsata soitinhankintaan. Kun on tiedossa millaisella budjetilla on liikkeellä, voi karsia etsinnöissä liian kalliit (tai turhankin edulliset) vaihtoehdot pois. Näin ehdokasryhmä pienenee ja valinta helpottuu jonkin verran.

Testipenkissä: Yamaha CG142C + NTX900FM

Klassisista (nylonkielisista) kitaroista löytyy yllättävän vähän tietoa netissä, ja myös musiikkilehdissä niistä puhutaan vain todella harvoin.

Oli siis korkea aika tehdä asialle jotain:

Yamahan C- ja CG-sarjojen klassiset kitarat ovat erittäin suosittuja Suomessa. Testattavaksi saimme kokopuisella setrikannella varustetun CG142C-mallin.

Yamaha NTX900FM taas on mielenkiintoinen hybridimalli – mikitetty nylonkielinen kapeammalla kaulaprofiililla.

****

Yamaha CG142C (F-Musiikin hinta: 299 €) on firman tapaan erittäin siististi rakennettu klassinen kitara hillityllä charmilla. Kaikilla CG-sarjan soittimilla on kokopuiset kannet. Jokaisesta mallista on kaksi eri versiota – kuusi- (mallitunnus loppuu S-kirjaimella) tai setrikannella (mallitunnuksen viimeinen kirjain on C) varustettuna.

Kaula sekä rungon sivut ja pohja on veistetty nato-puusta, joka on Kaakkois-Aasiasta peräisin oleva, ominaisuuksiltaan mahonkia muistuttava lehtipuulaji (lat. Palaquium). Kaula on kokopuuta, kun taas koppaan on käytetty natovaneria.

Lavan etupuolta koristaa palisanteriviilu.

CG142C:ssä on perinteiset, avoimet viritinkoneistot. Lapa on liitetty taidokkaasti kaulaan.

Mattaviimeistelty kaula koostuu yhdestä pitkästä osasta, johon on käytetty kolme vieräkkäistä natopalaa. Tähän pitkään osaan on liimattu lapa sekä useasta palasta koostuva kaulakorko. Tapa säästää sekä kustannuksia että luonnonvaroja.

Reunalistoitettuun palisanteriotelautaan on istutettu huolellisesti lajille tyyppilliset pienet nauhat.

Kaunis rosetti on CG142C:ssä – kuten lähes kaikissa tämän hintaluokan kitaroissa – ennen lakkaamista kannen päälle liimattu folio. Kalliissa klassisissa taas rosetti on aikaa vievää upotustyötä, joka koostuu pienistä puu-, muovi- ja helmiäispaloista.

Kannessa on viisikerroksinen reunalistoitus.

Pohjan musta reunalistoitus saa ikäänkuin jatkoa kaulakoron päällystyksessä.

Kaunis, tyylikäs, ja konstailematon – tällainen on Yamaha CG142C:n palisanteritalla.

Yamahan klassinen on myös erittäin siisti kopan sisällä.

****

Yamaha NTX900FM (F-Musiikin hinta: 719 €) on APX-kitaroiden nylonkielinen serkku. Se on tarkoitettu sellaisille kitaristeille, joille laadukas etuvahvistin hyvällä sähköisellä soundilla, sekä rivikitaristeille mukava kaulaprofiili ovat tärkeämpiä seikkoja kuin sataprosenttisesti perinteitä kunnioittava klassinen kitara.

NTX900FM:n kansi on kokopuista Engelmann-kuusta.

Natokaula on liitetty loimuvaahtervanerista tehtyyn koppaan perintesesti liimaamalla.

Lavan muoto on tuore ja nykyaikainen…

…ja kauniit, laadukkaat virittimet sopivat kitaran ilmeeseen erittäin hyvin. Myös NTX:n lapa on liimattu kaulaan.

Reunalistoitettu otelauta on tässäkin kitarassa palisanteria.

NTX-kitaroissa on sama runkomuoto kuin teräskielisissä APX-soittimissa, ja myös nylonkielisten NTX:n rungot ovat perinteistä klassista kitaraa litteämpiä (noin 75 %).

NTX900FM:n rosetti on kasattu huolella useista eri puulajeista sekä pienistä helmiäispaloista.

Näyttävä loimuvaahterakoppa on saanut ylleen hunajavärisen lakkakerroksen.

Myös NTX900:n palisanteritallan muotoilu tekee selväksi, ettei kyse ole perinnemallista.

Etuvahvistin on Yamahan oma ART System 61 -malli, joka on kaksitie-järjestelmä. Tämä tarkoittaa, että basso- ja diskanttikielille on erilliset pietsomikrofonit, joiden äänenvoimakkuutta voi säätää toisistaan riippumatta. ART System 61:ssä on tämän lisäksi kolmialueinen EQ, sekä viritysmittari.

Yhdeksän voltin pariston lokero on sijoitettu kaulan viereen.

NTX900FM:ssä on valmiiksi asennettuna kaksi hihnatappia. Rungon hihnatappi on samalla jakkilähtö kitaran signaalille.

Työnjälki kitaran sisäpuolella on jälleen varsin siistiä.

****

****

Yamaha CG412C on soittotuntumalta tyyppillinen klassinen kitara: kaula on oikeanoppisesti todella leveä (satulan kohdalla 52 mm) ja kaulaprofiili on suhteellisen matala, mutta hyvin harteikas. Perinteisen klassisen kitaran leveä kaula antaa riittävästi tilaa kaikenlaisille sormituksille, mutta barreé-soinnut vaativat enemmän tarkkuutta ja voimaa kuin useimmilla teräskielisillä soittimilla.

Kielten korkeus kuulostaa sähkökitaran näkökulmasta kamalan korkealta – matala E: 3,7 mm, korkea e: 3,2 mm – mutta se on klassisella kitaralla vielä hyvin maltillinen. Nylonkielet ovat teräskieliä huomattavasti pehmeämpiä, ja niiden liikerata on soiton aikana myös paljon suurempi, minkä takia kielten etäisyys nauhoihin täyttyy olla suurempi kuin teräskielisissä kitaroissa.

CG412C soi kauniilla täyteläisellä, mutta samalla avoimella äänellä. Kitara ei projisoi niin hyvin kuin kallis pro-luokan soitin, mutta omassa luokassaan – hyvänä harrastelijakitarana – Yamaha CG142C kuuluu selvästi parhaimmistoon.

Yamaha CG142C

****

Yamaha NTX900FM:n kaula on leveydeltään perinteisen klassisen ja teräskielisen akustisen välillä. Satulan kohdalla leveys on 48 mm. Kapeammat mitat ja täyteläinen D-profiili tekevät kaulasta huomattavasti yleiskitaristille ystävällisemman.

NTX:ssä kielet ovat myös lähempänä otelautaa (ala-E: 3,1 mm/ylä-e: 2,6 mm). Tämä kaventaa akustista soittodynamiikkaa, mutta tekee kitarasta helpommin soitettavan.

Tavallista ohuemman rungon ja runsaan vaahtera-annoksen takia, soi NTX900FM vähän hiljaisemmalla ja ontolla äänellä. Volyymi riittää hyvin omaan harjoittelluun kotona tai biisintekovälineeksi, mutta kitara ei kanna akustisesti niin hyvin kuin ”oikea” nylonkielinen.

Yamaha NTX900FM – akustisesti

Linjasoitossa asiat muuttuvat dramaatisesti, ja Yamaha NTX900FM:stä kuoriutuu erittäin makeasoundinen lisäys soitinarsenaaliin. Yamahan ART-järjestelmä toimii todella hyvin, ja mahdollisuus säätää basso- ja diskanttikielten tasoja itsenäisesti  helpottaa huomattavasti soundin hienovirittämistä. Tallan alla sijaitsevat mikrofonit eivät ole liian herkkiä oikean käden aiheuttamille häiriöäänille, ja etuvahvistimesta lähtevässä signaalissa on kiitettävän alhainen kohinataso.

Yamaha NTX900FM on mielestäni hieno peli, jos tarvitaan nylonkielistä soundia teräskielisellä tatsilla – tai, jos haluaa kokeilla nylonsoundia efekteillä.

Yamaha NTX900FM – linjasoitto

****

Yamaha CG142C + NTX900FM – nylonkieliset kitarat

Maahantuoja: F-Musiikki

****

Yamaha CG142C

F-Musiikin hinta: 299 €

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ perinteinen klassinen kaulaprofiili ja tatsi

+ soundi

Miinukset:

– perinteinen kaulaprofiili vaatii harjoittelua

****

Yamaha NTX900FM

F-Musiikin hinta: 719 €

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ työnjälki

+ rivikitaristeille ystävällinen kaulaprofiili ja tatsi

+ mikrofonijärjestelmän soundi

Miinukset:

–  ohut akustinen soundi

****

Boss TU-10 – kätevä klipsiviritysmittari

Uusi Boss TU-10 (31 €) on kätevä kromaattinen viritysmittari klipsikiinnityksellä. Klipsiviritysmittari laitetaan tavallisesti kitaran, basson, mandoliinin, ukulelen tai banjon lapaan, josta mittari poimii kielen värähtelyt nopeasti ja tarkasti.

Boss TU-10 on saatavilla viidessä eri värissä, ja se toimii CR2032-nappiparistolla.

Klipsivirittimillä on kaksi etua – virittämiseen ei tarvitse kitarajohtoa, eikä akustisen soittimen virittämisessä mahdollinen taustamelu häiritse virittimen toimintaa.

Boss-mittaria on helppo käyttää: laitteen päällä olevalla virtakytkimellä vaihdetaan myös värillisestä näytöstä mustavalkoiseen tilaan, sekä kytketään haluttaessa näytön taustavalaistus pois päältä.

TU-10:n kääntöpuolella olevilla nappeilla mittarimoodia, muutetaan virittimen referenssitaajuutta (a’ = 436 – 445 Hz). Valittavissa on myös tavallisen kromaattisen virityksen sijaan Flat-moodi (1 – 5 puolisävelaskelta).

Muista Boss-virittimistä tuttu, ja erittäin kätevä Accu-Pitch-näyttömoodi ilmaisee oikean sävelkorkeuden saavuttamisen tavallisen neulamaisen mittarin lisäksi ”taputtamalla” kerran – yksi linja lähtee kummastakin reunasta keskeä kohti – samaan aikaan kun näyttö vaihtaa lyhyesti väriään.

Stream-näyttömoodissa on käytössä virtuaalineulan sijaan stroboskooppi-tyylisiä liikkuvia palkkeja. Jos vire on liian matala, siniset alueet liikkuvat oikealta vasemmalle ja vastaavasti toiseen suuntaan, jos vire on liian korkea. Liikkeen nopeus ilmaisee, kuinka suuri ero kielen ja tavoitettun vireen välillä on. Mitä hitaampi pyörimisliike on, sitä lähempänä kieli on oikeaa virettä.

Kun liike pysähtyy ja yhden punaisen nuolen sijaan näytön alareunaan ilmestyvat kaksi sinistä nuolta, kieli on vireessä.

****

Kokeilin TU-10:tä laajan soitinvalikoiman kanssa – ryhmään kuuluivat kitaroiden ja bassojen lisäksi myös mandoliini, sähkökontrabasso ja ukulele. Boss-klipsi toimi kaikkien kanssa nopeasti ja luotettavasti.

Voin vain suositella…

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑