In this last part of our series we take a look at what a beginner needs to make the most of his/her new guitar.
****
• Amplification
An electric guitar needs some type of amplification. Yes, it’s true that you can play an electric guitar unplugged, too, but to develop a good technique you should use an amplifier regularly. Especially with solid body guitars there’s always the temptation to play them too hard, when playing unplugged.
You can either go for a headphone amp…
…or a practice amp, meaning a small, low-powered combo.
****
• A cable (aka a lead)
You will need an instrument cable to connect your guitar to your amp. Most leads that come with less expensive guitars (sub 1,000 €) are very cheap and nasty – don’t use them.
A quality guitar cable is made from sturdy cable material, which is well-shielded from electromagnetic interference, and it sports two quality plugs.
If you use a Gibson SG-type guitar or any semiacoustic with an output jack mounted to its top, you should get a guitar lead that has an angled plug to use with the guitar. The angled plug will put less mechanical stress on the crucial area around the jack.
****
• A bag or a case
The safest place for your instrument, when it’s not played, is a well-made gig bag or a hard case.
A well-padded gig bag is lightweight and easy to transport, especially if you travel by public transport or by bike.
More expensive guitars – especially those with set necks – should really be stored in a case. You should also opt for a case if you plan on transporting your instrument in the back of a van or in a trailer, as a case is much sturdier than a gig bag.
****
• A stand
On stage – or during practice session breaks – you should put your guitar in a guitar stand, when you’re not playing it. Leaning it against the amp or leaving it lying on the floor will result in accidents sooner rather than later.
If your guitar is finished in nitrocellulose lacquer (which means all Gibsons, some upper range Fenders, many luthier-made instruments), you have to make sure to buy a stand that won’t react chemically with your guitar’s finish. Some stands have padding that can leave marks on your guitar, or even cause the finish to blister. Some guitarists even line the contact areas of their stands with linen or cotton cloth to protect their nitro-finished instrument.
****
• A tuner
A digital tuner will help you play in tune with the rest of the band. It is also an indispensable tool for setting your guitar’s intonation.
Tuners are available as clip-on units…
…table top tuners…
…or as floor ”effects”.
****
• Strings
It’s a very good idea to have one or two sets of strings in your gig bag or case, in case you break a string.
If you’re unsure about the correct gauge, ask the shop assistant (or the seller) to tell you what gauge the current string set on the guitar is. You can find more information about string changes HERE.
****
• Plectrums
Most guitarists use a plectrum (aka a pick) to strum their electric guitar.
Picks are available in a plethora of different materials, thicknesses, colours and sizes. Luckily, plectrums are also quite inexpensive, so I’d suggest you try a few different picks, before deciding on your personal preference.
When I wrote the original (Finnish) version of this review, the company behind this guitar lead, Spindeco Oy, had been making tentative noises about marketing the cable using the Spin X brand name. Since then I have been informed that Spindeco won’t start marketing this lead, after all. The cable will continue to be sold as the Mad Professor RED Cable – same specifications, different colour.
For the sake of clarity, the English version the review will refer to the product as the Spin X cable, too.
Seldom has there been this amount of Internet chatter and general hysteria about any guitar accessory, as there has been about the Finnish Spin X cable, which is only a guitar lead of approximately 75 cm length, with two giant 1/4-inch connectors (a female input; a male output).
The Spin X cable (sold for 129 € as the RED Cable by Mad Professor) is manufactured by a Finnish company called Spindeco Oy. The cable promises to improve the efficiency of its conductors by means of a nano-electrical phenomenon, known as the electron spin. Special graphite-coated conductors are meant to rearrange the signal-carrying electrons in such a way, that the signal flow is improved. Spindeco claim that the main benefit of this technology in a guitar lead is an improved phase correlation between the different frequency bands of the signal. Apparently, traditional leads tend to pass high frequencies quicker than low frequencies, which tend to arrive at the amplifier with a very tiny time lag.
Using the benefits of the noble search engine, I quickly ascertained that the electron spin is, in fact, no voodoo, but rather generally acknowledged quantum physics. Still, we guitarists are interested in audible results; we ask questions like:
Does the Spin X cable do what it says on the tin? Is there truly a discernible difference in sound? Do I have to own one if I want to be a Tone God?
****
I was given a Spin X cable for reviewing purposes.
There’s been some rumours about miniature transformers, or buffers, inside the lead’s giant connectors, which is why I had to take a closer look inside. Nope, it’s just a bunch of different conductors – some left unused – attached with traditional soldering tin!
The short length of the Spin X cable has also been the centre of some speculation. Guitarists have been asking: ”Why is it just a short extension cord, instead of a full-length guitar lead?”
Take a closer look at these pictures (click on them for a larger view), and the answer becomes rather obvious:
It seems that Spin X relies on two identical conductors to function in the desired way. One is the hot (signal) conductor, while the other goes to earth (ground). But using this type of cable results in a less-than-ideal setup, when it comes to mains hum and electromagnetic interference.
Traditional guitar cables are built as coaxial leads, where a centre conductor carries the guitar signal. The centre conductor runs inside a layer of insulation, which in turn is covered by one (or several) shields. The shield is connected to ground and serves two purposes – one: its the audio signal’s earth; two: it’s a Faraday cage that shields the signal conductor from extraneous interference, like mains hum.
If you connect only the Spin X cable to an amp, and turn up the volume, you will be greeted by an unacceptable amount of hum and microphonics, but as soon as you plug your regular lead into the Spin X, all the noises disappear. This means that the Spin X needs the traditional, coaxial guitar lead to do away with all the interference.
****
The Spin X cable seemed reasonably rugged and well made.
The only thing that bothered me in the road-worthiness department were the badly secured strain relief cuffs in both connectors of our review sample.
****
I wanted to find out, whether you could ”measure” any real speeding up of the guitar signal in the confines of a home studio. I came up with the following setup:
I recorded the acoustic sound of a Fender Stratocaster using an AKG C3000 condenser microphone onto the left channel of a stereo signal, while direct-injecting the high-impedance guitar signal going through a Whirlwind Leader cable into my sound card.
As you can see above, the DI’ed guitar signal (waveform on the bottom) is a tiny bit behind the miked up acoustic sound.
This picture shows clearly that the Spin X doesn’t ”speed up” the guitar signal in any way noticeable in a standard audio sequencer.
The listening test also doesn’t reveal any noticeable differences between using only the traditional lead or adding the Spin X cable. If anything, adding the Spin X might even add a minuscule amount of time lag to proceedings, at least to my ears:
****
I then recorded a series of sound clips, using my trusty Blackstar HT-1R valve combo. In each clip the first half is played through just the traditional Whirlwind lead, while the second half has the Spin X cable added into the signal chain.
For comparison purposes here’s a clip of a Fender Stratocaster DI’ed into the sequencer (first half Whirlwind only; second half Whirlwind plus Spin X):
A Strat through the Blackstar:
Gibson LP Junior:
Hamer USA Studio Custom:
Gibson Melody Maker SG:
****
Next I took the Spin X to the guitarist of Rock-Ola & The Freewheelers. Sami Saarinen went through several different vintage and custom shop guitars and amps at band rehearsal volumes – both straight into the amp, as well as using a pedalboard.
The differences in sound between using only a traditional guitar lead and adding the Spin X cable seemed a little bit more pronounced using Sami’s setup at higher volume levels, compared to what I could make out in my home studio.
****
For the last bit I wanted to make sure that the Spin X cable’s function was not dependent on valve technology:
I borrowed my son’s Marshall MG30CFX combo for a short test run. All sound clips start with only the Whirlwind cable connected; the Spin X comes in at the halfway point.
Fender Telecaster (neck pickup):
Both pickups:
Bridge pickup:
****
Based on my tests I have to state that the Spin X cable really does add a little ”something” to the sound. The Spin X’ effect is more easily spotted with a quality guitar and a quality amp at slightly higher volume levels. It also seems that the tonal effects are more pronounced in singlecoil-equipped guitars – like a Stratocaster, a Telecaster, a Les Paul Junior, or a non-reverse Firebird – than when using humbucker-carrying guitar models.
The Spin X’ ”sound” is similar to the effect a buffer amp has on a long signal chain. You will get a slightly more refined top end, a whiff of added presence and openness, as well as a tighter and more pronounced bass. Strats and Teles will sound a tiny bit more HiFi, while a P-90 pickup will lose a little of its lower-mid congestion.
The Spin X seems to make the signal louder by an inkling, but this could also be a mere psychoacoustic effect, caused by the added presence.
****
There’s no simple and straight answer to the question, whether the Spin X cable genuinely ”improves” your tone. Many Rockabilly, Punk or Metal guitarists wouldn’t want to make their guitars sound ”more polite”. Some styles and genres simply demand a gritty, unruly top end, and some chunky mid-range grind.
For some tone hounds and sound aesthetes, however – players following the in the footsteps of guitarists, such as David Gilmour, Michael Landau or Eric Johnson – the Spin X cable’s tiny tonal changes might make all the difference.
In any case, it is up to you to decide how much this minuscule fine-tuning of your guitar signal is worth to you.
****
Spin X Cable
For more info on the Mad Professor RED Cable go HERE.
Spindecosta tuli viesti, että firma ei tulekaan markkinoimaan Spin X -johtoa omalla nimellään, vaan että myynti jatkuu Mad Professor RED Cable nimellä!
Harva vempain on viime aikoina synnyttänyt kitaristien keskuudessa samankaltaista kuhinaa kuin suomalainen Spin X -johto, ja kyse on sentään ”vain” noin 75 cm pitkästä ja kahdella valtavalla liittimellä varustetusta kaapelista.
Spin X -johdon (hinta ei vielä vahvistettu) takana on suomalainen yritys Spindeco Oy. Spin X -johdossa johtimien hyötysuhdetta parannetaan hyödyntämällä elektronin spin -nimistä nanoteknologista ilmiötä. Johdossa olevilla hiilellä päällystetyillä erikoisjohtimilla järjestetään signaalia kuljettavat elektronit ikään kuin siistimpään järjestykseen, mikä ilmeisesti nopeuttaa signaalin kulkua johtimen läpi. Kitarajohdossa spin-ilmiön päähyöty on – valmistajan myyntivastaavan mukaan – että kaikki taajuuskaistat saapuvat samanaikaisesti vahvistimen tulojakkiin, kun perinteisessä johdossa bassot saapuvat hieman muita taajuuksia jäljessä.
Googlaamalla selviää hyvin nopeasti, että elektronien spin ei ole mitään huuhaata, vaan aitoa kvanttifysiikkaa. Meitä kitaristeja kuitenkin kiinnostavat eniten seuraavat kysymykset:
Toimiiko Spin X -johto toivotulla tavalla? Onko ero selvästi havaittavissa? Onko pakko hankkia tällainen johto?
****
Sain Spindecon Jerry Ala-Leppilammelta yhden Spin X -johdon testattavaksi.
Johdon isoja liittimiä auki ruuvaamalla selvisi heti, että johdossa käytetään todellakin ainoastaan johtimia, eikä esimerkiksi plugiin upotettuja muuntajia tai vastaavaa.
Monet kitaristit kysyvät myös miksi Spin X -johto on niin lyhyt, ja miksi se on saatavilla pelkästään ”jatkojohtona”, eikä tavallisena kitarajohtona. Näissä kuvissa näkyy vastaus:
Spin X:n toimiminen ilmeisesti edellyttää sitä, että johdon kaksi johdinta (signaali ja maa) ovat rakenteeltaan täysin identtisiä, mutta tästä seuraa samalla, että erikoisjohto on selvästi häiriöherkempi kuin perinteinen koaksiaalinen kitarajohto.
Tavallisessa kitarajohdossa signaali kulkee johdon keskijohtimessa, sen ympärille on laitettu eristys (ja usein myös johdon staattisia käsittelyääniä vähentävää alumiini- tai grafiittifoliota). Tiivis kuparilangasta tehty verkko (vaippa) toimii maajohtimena, ja suojaa Faraday-häkkinä kitarasignaalia tehokkaasti ulkoisia elektromagneettisia häiriöitä vastaan.
Kun liittää vahvistimen tuloon pelkästään Spin X -johdon kuuluu (isoilla gain- ja/tai volume-asetuksilla) selkeästi vahvistimelta tulevan muuntajahuminan, sekä johdon hiplaamisessa syntyviä käsittelyääniä. Heti kun tavallinen kitarajohto on liitetty Spin X -johtoon, sekä brummi että mikrofoninen rähinä loppuu kuin seinään.
****
Spin X -johdon erikoisjohto vaikuttaa laadukkaalta ja mekaanisesti kestävältä. Myös juotokset olivat siistejä.
Testijohdossa vain hyvin löysästi ja huolimattomasti laitettu vedonpoisto (molemmissa liittimissä!) aiheutti hieman hämmennystä.
****
Halusin selvittää, onko elektronien nopeusero mitattavissa kotistudio-olosuhteissa, ja tein seuraavanlaisen kokeilun:
Äänitin Fender Stratocasterin akustista ääntä AKG C3000 -kondensaattorimikrofonilla vasempaan kanavaan, samalla kun korkea impendanssinen kitarasignaali meni tavallista kitarajohtoa (Whirlwind Leader) pitkin suoraan äänikortille.
Kitarasignaali (oikea kanava) oli aavistuksen verran mikkisignaalia jäljessä, kuten tässä kuvassa näkyy.
Spin X -johdon käyttö ei ainakaan nopeuttanut signaalin kulkua sen verran, että se olisi audiosekvensserillä näkyvissä.
Myös kuulohavainnolla viive kuulostaa hyvin samanlaiselta, ehkä jopa hiuksen verran pidemmältä Spin X -johtoa käytettäessä:
****
Äänitin koesarjan eri kitaroilla Blackstar HT-1R -putkikombolla niin, että jokaisessa klipissä ensimmäinen puolisko on äänitetty pelkästään Whirlwind-johdolla ja sitten toisessa on lisätty Spin X -johto signaalitiehen.
Ensin Fender Stratocaster ilman vahvistinta:
Strato Blackstarin kautta:
Gibson LP Junior:
Hamer USA Studio Custom:
Gibson Melody Maker SG:
****
Seuraavaksi menin Spin X -johdon kanssa Rock-Ola & The Freewheelers -yhtyen kitaristille. Sami Saarisen kanssa kokeiltiin Spin X -johdon vaikutuksia hieman suuremmalla volyymillä eri vintage- ja custom shop -kitaroiden ja -vahvistimien kanssa, pedaalilaudalla ja ilman.
Valitettavasti tästä sessiosta ei ole äänityksiä, mutta soundillisesti erot Spin X -johdolla ja ilman olivat jopa selvemmät kuin kotistudio-oloissa.
****
Viimeisenä halusin saada selvillä, onko Spin X:n toiminta kytköksissä putkitekniikkaan vai toimiiko johto myös edullisen transistorivahvistimen kanssa.
Äänitin siis muutaman pätkän poikani Marshall MG30CFX -kombon kautta. Kaikki pätkät alkavat ilman erikoisjohtoa, joka tulee toisessa puoliskossa mukaan kuvaan.
Fender Telecasterin kaulamikrofoni:
Molemmat mikit yhdessä:
Telecasterin tallamikrofoni:
****
Testien perusteella minun täytyy todeta, että ”jotain” todella tapahtuu, silloin kun Spin X -johtoa käytetään. Johdon vaikutus tulee selkeämmin esiin laadukkailla vahvistimilla ja hieman isommalla volyymillä kuin kotisohvalla kerrostalossa. Jotenkin tuntuu myös siitä, että yksikelaisilla mikrofoneilla varustetut kitarat – esimerkiksi Stratot, Telet, LP Junior, non-reverse Firebird – hyötyvät erikoisjohdon tuomista muutoksista enemmän kuin humbucker-kitarat.
Spin X -johdon ”soundi” tavalliseen kitarajohtoon verrattuna on lähellä laadukkaan bufferin tuomia lisäyksiä pitkässä signaaliketjussa. Spin X:n kanssa soundissa on vähemmän raapivaa terävyyttä diskantissa, enemmän avoimuutta ja kiiltoa ylä-middlen preesensalueella, sekä tiukempi ja tarkempi bassotoisto. Fender Stratocasterit ja Telecasterit saavat aavistuksen verran lisää hifimäisyyttä ja P-90-mikrofoneista katoaa pieni annos tukkoisuutta etenkin clean-soundeissa.
Spin X:n kautta signaalitaso tuntuu myös aavistuksen verran korkeammalta, mikä toki voi olla pelkästään psykoakustinen ilmiö.
****
Kysymykseen onko soundi ”parempi” Spin X -johdolla ei kuitenkaan pysty vastaamaan yksiselitteisesti. Rockabilly- tai Punk-kitaristeille kovan ja kirskuvan diskantin lievä vaimennus voi olla myös huono asia, myös keskialueen siistiminen ei ole välttämättä jokaisessa tapauksessa (perinne-Blues, Swamp Rock) toivottu lisäys.
Todelliselle soundiesteetikolle – siis David Gilmourin, Michael Landaun tai Eric Johnsonin kaltaiselle soittajalle – Spin X -johdon tuomat lievät, mutta tyylikkäät, muutokset voivat muodostaa sen paljon kaivatun pisteen iin päällä.
Siihen, kuinka paljon on valmis maksamaan Spin X:n tuomasta lisäsilauksesta, jokaisen itse on vastattava.
In all clips the first half is recorded without the Spin X Cable, while the second half uses the Spin X in front of the sound card or amp.
++++
Mic + DI track (to check the delay between mic and DI):
• left channel – AKG C3000 close miking a Stratocaster
• right channel – Stratocaster DI’d via Focusrite Saffire 6 USB
++++
The signal chain used was:
Guitar –> 6 m Whirlwind Leader –> (Spin X Cable) –> Blackstar HT-1R –> 5 m Planet Waves Classic –> Focusrite Saffire 6 USB
Vox Amplification have given their headphone practice amps a new twist by taking their successful AmPlugs and transplanting them directly into a pair of quality headphones. So now they give us the Vox AmPhones (current street price in Finland approx. 120 € each), made in co-operation with Audio-Technica.
At this moment the AmPhone-range comprises three guitar models – the white and grey AmPhone Twin, the silver/brown AmPhone AC30, as well as the none-more-black AmPhone Lead – plus…
…a red and black AmPhone-model tailored for use with electric bass.
In standard headphone use the Vox AmPhones naturally don’t require batteries. The headphone amp, on the other hand, runs on a pair of AAA-batteries, which are inserted into the right side headphone.
All of the Voxes are equipped both with a mini phone jack, as well as the standard size counterpart.
The headphone amp’s electronics and corresponding controls have been fitted into the left side can. Next to the power switch you will find the effect control, along with a mini auxiliary input jack.
The guitar AmPhones offer three different effects along the control’s travel – chorus, delay and reverb – as well as effects off. At the point where one effect changes to another you will hear a small chirping noise as an audible pointer, which is a cool way to do it. Modulation and delay times are fixed, but Vox have managed to come up with workable compromises. The effects sound very nice.
The AmPhone Bass model has a compressor as its sole effect, with the control adjusting the amount of compression, and thus the loudness of the signal. The compressor has been designed specifically for bass use, and works surprisingly well.
On the other side of the lead, all Voxes feature gain, tone and volume controls.
****
The Vox Amphones are comfortable headphones, and are still pretty lightweight, in spite of the added batteries and electronics hidden inside.
Producing the AmPhones in co-operation with a renowned maker, such as Audio-Technica, has really paid off, as the headphones sound very good. Personally, I would like to see slightly more substantial, tougher leads on the Voxes, but the AmPhones work just fine regardless.
The practice amps will run about 16 hours on fresh alkaline batteries for the guitar models, and up to 20 hours for the bass model.
To my ears the AmPhones’ guitar (and bass) sounds are even better than what the AmPlugs have to offer:
The Twin model has just the right kind of top end chime in clean settings, as well as charming filth when driven hard. The AmPhone AC30 has more clean bite, as well as bags of gain for all those Brian May -style escapades. And it surely comes as no surprise that the AmPhone Lead is a dead ringer for a Marshall stack. Even getting a punchy bass tone going is really easy with the AmPlug Bass – something you can’t take for granted with headphones!
I must say I feel that the Vox AmPhones are an even more exciting product than the company’s very successful AmPlugs, because the headphones offer you a real all-in-one piece of equipment. You’ve got a great headphone amp and a decent pair of cans all rolled into one easy-to-use product. Now you can switch from listening to music to practicing without skipping a beat – that’s handy in my book!
Vox Amplification on kehitellyt suositun AmPlug-kuulokevahvistimien perhettä vielä eteenpäin rakentamalla vahvistimensa suoraan laadukkaisiin kuulokkeisiin. Näin syntyivät yhteistyössä Audio-Technican kanssa uudet Vox AmPhonet (katuhinta noin 120 € kpl).
Tällä hetkellä mallisto koostuu kolmesta sähkökitaralle tarkoitetuista malliista – valkoinen/harmaa AmPhone Twin, hopea/ruskea AmPhone AC30, sekä kokonaan musta AmPhone Lead – sekä…
Tavallisessa kuulokekäytössä AmPhonet toimivat luonnollisesti ilman paristoja, mutta kuulokevahvistimet tarvitsevat kaksi AAA-paristoa toimiakseen, joita laitetaan oikeanpuoleisen kuulokkeen paristokoteloon.
Jokaisella Voxilla on sekä minikokoinen jakki että ruuvattava täysikokoinen vastine valmiiksi mukana.
Kaikki AmPhone-kuulokkeiden säätimet on upotettu vasemmanpuoleiseen kuulokkeeseen. Päälle/pois-kytkimen viereen on sijoitettu Effect-niminen säädin, sekä minikokoinen Aux-tulo.
Kitaralle tarkoitetuissa malleissa Effect-säätimen liikeradassa tarjotaan kolme erilaista efektiä peräkkäin. Nämä ovat chorus, viive ja kaiku (sekä pois päältä). Siinä kohdassa, jossa yksi efekti vaihtuu toiseen kuuluu kuulokkeista hiljainen signaaliääni, jotta tiedetään missä mennään. Modulaatio- tai viiveaikoja ei voi säätää, mutta nämä Voxin valitsemat efektit toimivat hyvin, ja kuulostavat terveeltä.
AmPhone Bass -mallin Effect-säädin säätää kompressorin toimintaa vähemmän/hiljaisemmalle – enemmän/kovemmalle -akselilla. Bassomallin kompressori on suunniteltu juuri bassokäyttöä varten, ja se toimii tämän tuotteen puitteissa hyvin kiitettävästi.
Johdon toiselta puolelta löytyy Voxien gain-, tone- ja volume-säätimet.
****
Ihan tavallisina kuulokkeina AmPhonet tuntuvat mukavalta päässä, eikä missään nimessä liian raskailta paristojen ja elektroniikan vuoksi.
Yhteistyö Audio-Technican kanssa on ehdottomasti kannattanut, sillä kuulokkeilla on todella hyvä, positiivisella tavalla neutraali soundi. Itse olisin ehkä toivonnut kuulokkeille hieman paksumpaa (lue: mekaanista rasitusta ehkä paremmin kestävää) johtoa, mutta AmPhonet toimivat näilläkin johdoilla moitteettomasti.
Voxien vahvistinpuolelta saa tuoreilla alkaline-paristoilla noin 16 tuntia käyttöaikaa, ja Bass-mallissa jopa noin 20 tuntia.
AmPhone-kuulokkeiden vahvistinsoundit kuulostavat minusta jopa AmPlugejakin paremmalta: Twin-mallissa on juuri oikeanlaista helmeilevää tuoreutta puhtaissa soundeissaan, ja sen särösoundeissa on sopivasti rosoisuutta. AmPhone AC30 taas on hieman purevampi puhtaissa soundeissaan, ja se tarjoaa ruhtinaalisesti säröä, esimerkiksi Queen-tyylisiä soundeja varten. Lead-malli on – yllätys, yllätys – täysin kuin kotonaan Hard Rockin ja Heavy Metalin genreissä, Marshall-tyylisellä soinnullaan. Jopa hyvän bassosoundin aikaansaaminen kuulokkeissa on Vox AmPhone Bass -mallilla erittäin helppoa, mikä on jo sinänsä aikamoinen saavutus.
Mielestäni Vox AmPhonet ovat jopa parempi idea kuin AmPlugit konsonaan, koska näissä on todellakin kyse all-in-one-laitteista. Kuulokevahvistin ja kuulokkeet ovat nyt samassa paketissa, ja silloin kun ei soiteta Vox AmPhoneja voi käyttää kätevästi kunnollisina kuulokkeina.
Sarjan viimeisessä osassa mennään sähkökitaran tärkeimpiä lisätarvikkeita läpi.
****
• Vahvistin
Sähkökitara tarvitsee työpariksi vahvistimen. Kitaraa voi toki soittaa myös akustisesti, mutta silloin soitto muuttuu – etenkin lankkukitaralla – usein liian raskaan kätiseksi.
Hyvää soittotekniikkaa varten kannattaa mielestäni hankkia ainakin joko kuulokevahvistin…
…tai pieni harjoitusvahvistin.
****
• Johto
Kitaran ja vahvistimen väliin tarvitaan vielä kitarajohdon. Edullisemman kitaran (alle 1.000 €) mukaan tulee lähes aina samassa paketissa erittäin halpa johto, joka kelpaa heikon laadun vuoksi korkeintaan hätäratkaisuksi.
Hyvässä johdossa on kelpo johdin, toimiva mekaaninen ja sähkömagneetinen suojaus, sekä laadukkaat plugit.
Jos käytät Gibson SG -tyylistä kitaraa tai sellaista puoliakustista, jossa jakki sijaitsee säätimien vieressä kitaran etupuolella (kannella), suosittelisin sellaista johtoa, jossa on kitaran puolella kulmaplugi.
****
• Pussi/Laukku
Kunnon topattu pussi (engl. gig bag) tai kova laukku on paras paikka säilyttää soittimensa varastoimista tai kuljetusta varten.
Topattu pussi on kevyempi kantaa ja toimii erittäin hyvin monissa tilanteissa.
Arvosoittimelle, ja kuljetuksia bändibusissa tai lentokoneen ruumassa varten, kova laukku tarjoaa useimmiten parempi suojaa kuin topattu pussi
****
• Teline
Kun pitää tauon treeneissä tai lavalla, laadukas kitarateline (ständi) on soittimelle se ainoa oikea paikka. Teline tukee kitaran ja suojelee sitä kaatumista vasten.
Jos kitarasi on viimeistelty nitrolakalla (esim. kaikki Gibson-soittimet) on syytä varmistaa, että telineen kumipinnat eivät reagoi nitrolakan kanssa. Muuten voi syntyä kitarassa rumia jälkiä tai kuplia, siellä missä kitaran pinta koskee telineeseen. Pellava- tai puuvillaliina telineen ja kitaran välillä voi toimia lisäsuojauksena, jos kitaraa on viimeistelty nitrolla.
****
• Viritysmittari
Viritysmittari on tärkeä apuväline virittämisen lisäksi myös kitaran intonaation säätämisessä.
Viritysmittareita saa klipsiversioina…
…pöytämalleina…
…tai lattiaefektin muotoisina.
****
• Kielet
On hyvää hankkia kitaran mukaan heti yksi tai kaksi satsia varakieliä, joita kuljetetaan aina mukaan kitaralaukussa tai -pussissa.
Jos olet epävarma, kysy myyjältä, minkäpaksuisia kieliä kitarassa tällä hetkellä on. Lisää tietoa kielten vaihtamisesta löydät TÄSTÄ.
****
• Plektrat
Suuri enemmistö kitaristejä käyttää plektroja (engl. plectrum, pleck tai pick) – sellaisia siis kannattaa myös hankkia.
Plektroja tarjoillaan monista eri materiaaleista ja monissa eri muodoissa. Kannattaa siis kokeilla, mikä merkki, materiaali, paksuus ja muoto istuu omaan käsiin parhaiten.
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 