Testipenkissä: LTD SCT-607B Stephen Carpenter Signature

****

Deftones-yhtiön kitaristi Stephen Carpenter on pitkän linjan ESP/LTD-mies, jolle on vuosien varrella kertynyt useampi nimikkomalli.

Carpenterin uusin nimikkokitara – seitsenkielinen Telecaster-johdannainen – on nimeltään LTD SCT-607B.

****

Korealainen LTD SCT-607B (1.132 €) ei ole tavallinen Tele-kopio, vaan rankkaan riffailuun erikoistunut Heavy-elukka.

Kitarassa on pitkä baritonimensuuri (27″/68,6 cm), jolla saadaan matala H-kieli soimaan puhtaasti.

Kitaran vaahterakaula jatkuu yhtenäisenä koko leppärungon läpi, minkä ansiosta kielet kiinnitetään niiden molemmista päistä samaan puuhun.

Taakse kallistuvaan lapaan on upotettu brändin logo, jonka vieressä näkyy herra Carpenterin allekirjoitus.

Satula on veistetty grafiittipitoisesta muoviseoksesta, joka vähentää ratkaisevasti kitkaa virittämisessä.

Ladukkaat lukkovirittimet pitävät kitaran hyvässä vireessä. Niiden ansiosta myös kielten vaihtaminen sujuu nopeammin kuin tavallisella koneistolla.

SCT-607B:n lapa, otelauta ja rungon etupuoli on siististi reunalistoitettu hyvin näyttävällä helmiäismuovilla.

Kitaran eebenpuuotelautaan on istutettu 24 jumbo-kokoista nauhaa. Nauhatyö on erittäin huolellinen.

Kaula-läpi-rungon rakenteen ansiosta kaulan ja rungon liitoskohtaa on voitu muotoilla erittäin sulavaksi.

Carpenter-mallissa on rungon takapuolella mukavuusviiste.

Vaikka LTD:n kaula ei ole liimakaula, se on suunniteltu hyvin taidokkaasti niin, että kaulassa on liimakaulaisista kitaroista tuttu kaulakulma.

Kaulakulmaa käytetään usein silloin, kun soittimella on Gibson-tyylinen talla.

Stephen Carpenter tarvitsee oman soundinsa varten tehokkaita, häiriövapaita mikrofoneja, joilla on selkeä äänimaailma. Toisin sanoin – LTD SCT-607B -mallissa käytetään kahta aktiivista EMG 81-7 -humbuckeria.

Koska selkeys on matalissa virityksissä ja baritonikitaroissa valttia, on Carpenter-mallissa kaulamikrofoni siirretty keskimikrofoniksi. Toimiiko tällainen yhdistelmä? Se nähdään kohta…

Runkopuuhun upotettujen kierreholkkien ansiosta paristolokeron avaaminen sujuu hyvin ja puuta rasittamatta.

Carpenter-nimikkokitaran säätimet on asennettu perinteiseen metallilevyyn.

Levyn alta paljastuvat EMG:n omat erikoispotikat volumelle ja tonelle, sekä laadukas kolmiasentoinen kytkin.

Elektroniikkalokeron häiriösuojausta on hoidettu tehokkaasti grafiittipitoisella maalilla.

Lukkiuttuva TonePros-talla on erittäin vankkaa tekoa.

****

ESP:n LTD SCT-607B on hyvin laadukas, nykyaikainen pro-tason soitin, jossa yhdistyvät tyylikkäästi tutun klassikon perinteiset piirteet ja metallimiehen erikoisvaatimukset seitsenkieliselle kitaralle.

Tavallista pidemmästä ja leveämmästä kaulastaan huolimatta LTD:n Carpenter-malli on vain hyvin lievästi kaulanpainoinen, ja kitara asettuu mukisematta mukavaan soittoasentoon. Testiyksilön painosta päätellen kannattaa kuitenkin hankkia leveä hihna paremman kantomukavuuden vuoksi.

SCT-607B:n kaulaprofiiliksi on valittu suhteellisen leveää, mutta samalla melko matalaa U-profiilia.

Kun vaihtuu suoraan kuusikieliseltä kitaralta seitsenkieliselle, kaula tuntuu alussa aina hyvin leveältä. Myös hieman pienempi kielten välinen etäisyys, sekä (LTD:n tapauksessa) pidempi mensuuri tekevät kitarasta ihan alussa vähän vieraan tuntuisen. Lyhyen ”sisäänajojakson” jälkeen pääsee kuitenkin erittäin hyvin sinuksi SCT-607B:n kaulan kanssa.

Testikitara saapui tutkittavaksi loistavassa trimmissä (ala-H: 2,2 mm/ylä-e: 1,8 mm), minkä ansiosta LTD:n soitettavuus oli erinomainen.

LTD SCT-607B:n akustinen sointi on hyvin rikas: kitaran atakki on erittäin selkeä, ja soittimen äänessä on eloisa, flyygelimäinen perusluonne. Sustainea on vaikka muille jakaa.

Vahvistimen kautta soitettuna tuli ainakin minulle yllätyksenä, että LTD:n puhdas soundi on niin kaunis ja vivahteikas, vaikka soittimessa käytetään kahta aktiivista humbuckeria näin lähellä vierekkäin. Perinne-Telelle tyypillistä suurta eroa kaula- ja tallamikrofonin soinnin välillä on tässä toki turha hakea, mutta mielestäni kannattaa todellakin kokeilla kaikki Carpenter-mallin tarjoamia puhtaita vaihtoehtoja läpi, koska sieltäkin löytyy monia hyviä soundeja.

Tässä esimerkissä käytän molempaa mikrofonia:

LTD SCT-607B – puhdas soundi

****

Seitsenkielinen, musta kitara – check! Runsaasti säröä – check! Haara-asento, ja eikun menoks…

ESP:n LTD SCT-607B suorastaan rakastaa rankkaa riffailua ja kaikenlaista kieliakrobatiaa. Stephen Carpenterin nimikkokitarassa on mielestäni aineksia tulla monen kitaristin lempityökaluksi, koska tästä soittimesta lähtevät uskomattoman maukkaita särösoundeja. Pitkän mensuurin ja aktiivimikityksen tuoma selkeys helpottaa huomattavasti myös hyvin rankkojen särösoundien päällekkäin kasaamista, ilman että kokonaiskuva puurottaisi ongelmallisesti.

LTD SCT-607B – videon ääniraita

LTD SCT-607B – videon kitararaidat

Mielestäni LTD:n SCT-607B on erittäin onnistunut ja tyylikäs heavykitara, jota on suunniteltu alusta asti toimivaksi seitsenkieliseksi soittimeksi. Lopputuloksena on syntynyt laatukitara, jossa kaikki yksityiskohdat ovat kohdillaan. Tämä on nykyaikainen soitin suurella soundilla.

****

LTD SCT-607B Stephen Carpenter

1.132 €

Maahantuoja: Musamaailma

****

Plussat:

+ hinta-laatu-suhde

+ klassinen ulkonäkö

+ baritonimensuuri

+ työnjälki

+ soitettavuus

+ soundi

Miinukset:

– testiyksilön paino

04/04/2013 1

Testipenkissä: Roland Cube Lite

****

Upouusi Roland Cube Lite (155 €) on Cube-perheen nuorin jäsen, ja suositun Micro Cube -harjoitusvahvistimen pikkuveli.

Muista Roland Cubeista poiketen Cube Lite ei ole neliön muotoinen, vaan tyylikäs stereofoninen (2.1) harjoitusvahvistin muistuttaa ulkonäöltään enemmän firman akustiselle kitaralle tarkoitettuja komboja. Erittäin kompaktiin laitteeseen ei mahtunut paristolokeroa subwooferin takia – Cube Lite toimii ainoastaan pakettiin kuuluvalla virtalähteellä.

Cube Liten vahvistintarjonta on supistettu kolmeen laadukkaaseen COSM-mallinnukseen, joiden nimet ovat JC Clean, Crunch ja Extreme. Drive- ja Volume-säätimien lisäksi on tarjolla erilliset nupit bassotaajuuksille ja diskantille.

Pikkuvahvistimen efektiosastolta saa joko chorusta tai kaikua.

Rolandin kaikki liittimet löytyvät takapaneelista: tavallisen kitaratulon ja minikokoisen kuulokelähdön väliin on sijoitettu i-Cube Link -niminen tulo omalla volume-säätimellä.

i-Cube Linkin ansiosta Roland Cube Lite pystyy kommunikoimaan suoraan iPhonen, iPadin tai iPod Touchin kanssa. Vahvistin voi silloin toimia suoraan puhelimen/tabletin äänikorttina – siihen tarvitaan ainoastaan paketista löytyvää johtoa.

Rolandin ilmainen Cube Jam -app tekee iPhonesta/iPadista ja Cube Litesta i-Cube-tulon kautta kätevän ja helppokäyttöisen harjoituskeskuksen.

Tavallisella stereojohdolla pystyy käyttämään kombon i-Link-tuloa myös perinteisena stereotulona muiden mp3- tai cd-soittimien kanssa.

****

Roland Cube Lite on hyvin kompakti ja kevyt laite. Sen muovikotelo ei ole ehkä yhtä kestävän oloinen kuin esimerkiksi Micro Cube, sen sijaan sopii Cube Liten kauniimpi ulkokuori huomattavasti paremmin yhteen Applen i-laitteiden kanssa.

Pikkukombosta lähtee uskomattoman täyteläinen ääni, kiitos 2.1-järjestelmän subwooferin. Cube Liten äänen laatu on samalla tasolla hyvien mikrokokoisten hifi-laitteiden kanssa, paitsi ehkä hieman stereokuvan leveydessä, joka on tässä vähän suppeampi hyvin lähellä toisiaan olevien kaiuttimien takia.

Cube Liten kolme COSM-kanavaa kattavat käytännössä kitarasoundien koko spektrin suvereenisti. Kukaan ei varmasti jätä keikkatilanteessa isoa laatuvahvistitaan kotiin Cube Liten takia, mutta tällaisen pienen kotivahvistimen puitteissa soundit toimivat loistavasti treenaamiseen tai kevyeen demoiluun. Efektiosastossa olisin mielellään nähnyt choruksen ja kaiun lisäksi vielä ehkä jonkin delayn – mutta kaikkea ei voi aina saada.

Jo yksinään pikku-Roland on oikein kiva harjoituskaveri, mutta mainio Cube Jam -sovellus antaa touhuun roimasti lisää käteviä toimintoja.

Cube Jamissa voi käyttää iPhonen tai iPadin koko musiikkikirjastoa taustanauhana harjoitteluun (paitsi kopiosuojattuja tiedostoja). Taustan nopeutta voi säätää, samoin sen sävelkorkeutta, ja A/B-napilla pystyy looppaamaan halutun kohdan biisissä. Center Cancel -toiminnolla taas voi monesta kappaleesta poistaa laulun tai soolokitaran lennossa.

Oma lempiominaisuuteni on kuitenkin Cube Jam -appin äänitys ja miksaus, jolla voi tallentaa omaa soittoa. Sovellus pitää jokaista ottoa taustabiisin kansiossa. Lopuksi voi valita parhaan ottoksen, sekä säätää kitarasignaalin tasoa ja master-tasoa sopiviksi. Tämän jälkeen saa painamalla Mixdown-nappia valmiin miksauksen uutena Wav-tiedostona (44,1 kHz/16 Bit) puhelimen (tai tabletin) muistiin.

Myös päällesoitto on mahdollista: kun asettaa juuri miksatun kappaleen uudeksi taustabiisiksi, voi tämän päälle äänittää uuden kitaraosuuden. Ainoa miinuspuoli tässä touhussa on, että kitararaita on säädetty kiinteäksi stereokuvan keskelle, koska Cube Jam on tarkoitettu pääsääntöisesti kitaraharjoitteluun, eikä ping-pong-äänitykseen.

Äänitin tätä juttua varten ensin iMacilla Garagebandissa Blues-taustan, jonka vein sen jälkeen iPadille. Äänitin sitten kitaraosuuden soittamalla Epiphone Casino -kitaraani Roland Cube Lite -kombon läpi (Crunch-kanava kaiulla) Cube Jam -ohjelmaan, jossa biisi on lopuksi myös miksattu. Tältä se kuulostaa:

Martin’s Cube Jam Blues

Crunch + Reverb + Epiphone Casino

****

Tässä ovat vielä Zoom H1:llä äänitetyt esimerkit kombon JC Clean- ja Extreme-vaihtoehdoista:

JC Clean + Chorus + Fender Stratocaster

Extreme + Fender Stratocaster

Mielestäni Roland Cube Lite on erittäin kätevä harjoituskumppani, jonka hankinta kannattaa etenkin silloin, kun on jo käytössä Cube Jam -sovelluksen kanssa yhteensopiva Apple iLaite.

****

Roland Cube Lite

155 €

Maahantuoja: Roland

****

Plussat:

+ COSM-vahvistinmallinnukset

+ 2.1-stereojärjestelmä

+ ulkoinen äänikortti iPhonelle/iPadille

+ pienikokoinen

+ Cube Jam -sovellus

Miinukset:

– ei toimi paristoilla

26/03/2013 2

Musikmesse 2013 – Kitarablogi is going

****

Musikmesse 2013

14/02/2013 0

Kitarablogi.com & Twitter

****

@ Kitarablogi

06/02/2013 0

Every Night – Paul McCartney cover

Musiikki, joka ei kiinnosta ketään

View original post

05/02/2013 0

Review: Roland AC-33RW

****

Roland’s AC-33RW (current price in Finland: 467 €) is the new sister model to the all-black AC-33. The acoustic combo is finished in a faux-rosewood finish – the same kind as seen on many pieces of furniture.

The AC-33RW is the company’s smallest amplifier for acoustic guitar and vocal. It can be plugged into a wall socket, using the power adapter included with the amp. Alternatively, the AC-33 also runs on eight AA-size batteries, giving you somewhere between eight and nine hours of continuous use (depending on the type of battery used).

The AC-33RW weighs only a little over four and a half kilos, but is still able to dish out a whopping 30 Watts of power (20 W, if run on batteries)! The cabinet comes equipped with a pair of five-inch speakers, with a bass reflex port placed between them.

There are two channels on offer in the AC-33RW:

The Guitar-channel, which is meant for use with an electro-acoustic guitar, comprises a volume knob, as well as three-band EQ. The second channel is called Mic/Line, and it is best used for the amplification of a dynamic microphone or a line level sound source (which could also be a second acoustic guitar). Mic/Line only offers you two-band equalisation in addition to its volume control. By the way, you cannot use both of the Mic/Line-channel’s inputs simultaneously! Plugging into the phone jack mutes the XLR-input.

Both channels feature a nice, switchable chorus-effect in two different permutations – Space is a light chorus setting, while Wide will give you quite a fat chorus sound.

The AC-33RW’s master section offers you an automatic anti-feedback circuit, a looper with 40 seconds of recording time, a headphones output for quiet practising, the Reverb/Ambience-control, as well as the master volume.

Regardless of its diminutive size, Roland’s AC-33RW sports a well-equipped back panel, too:

Next to the power supply input you will find two foot switch connectors. With two (optional) twin foot-switches you can control all looper functions, as well as turn on/off the chorus and/or reverb effects on the fly.

The amp’s output can be sent to a mixing console or a sound-card via the stereophonic line output. The Line Out signal is routed pre-master, meaning you can use the Roland freely as your stage monitor, without inadvertently changing the signal level going to the front-of-house mixer.

The Aux In offers you a choice of two different connectors (RCA and mini-jack), and even has its own level control. The incoming signal is also send through the looper, meaning you can even use your mp3-player to provide the raw material for your live loops.

The additional fold-out stand angles the combo for a better listening position, whenever the Roland is placed on the floor.

****

The Roland AC-33RW is a very nifty little combo for acoustic guitarists and solo performers. The amp sounds clean and clear, and dishes out a surprising amount of wallop for its compact size. There’s enough power on tap for busking and small-scale, bistro-type gigs. For larger venues I’d suggest turning to one of Roland’s larger models – like the Roland AC-60 – because otherwise the usual din in a pub will most likely drown out your playing.

I tried both channels using the same guitar (a Tanglewood TW1000HSRE), and found out that they’re voiced slightly differently. The Guitar-channel has a perceivable presence lift, while Mic/Line sounds more neutral (with both channel-EQs set to neutral).

There are two small points I’d like to raise, though:

Even if the life of an acoustic performer most probably isn’t as rough as a Rock gig, I would have liked to have seen corner protectors on the AC-33RW. As it stands, you will have to be rather careful not to bump into things with the combo during set-up and teardown, if you want to preserve the Roland’s pristine looks. My second point of criticism concerns the global Reverb/Ambience-control. It would be nice to be able to set different amounts of reverb for each channel – either via separate channel sends or a reverb balance knob. The compromise on offer now is workable, but having different reverb-levels for guitar and vocals would be just that bit more convenient.

I recorded some AC-33RW sounds by miking up the combo:

Fingerstyle with Ambience

Plectrum with Wide-chorus and Reverb

Vocals and guitar

Even though this small unit has been designed specifically to work with modern acoustic-electric preamps, I also tested the AC-33RW with a magnetic soundhole pickup (Seymour Duncan Woody). The Guitar-channel didn’t really offer enough preamp gain for this application, but Line/Mic worked rather nicely:

Magnetic soundhole pickup (Mic/Line-channel)

****

The Roland offers a great basic sound, nice effects, and all the most important features. The combo works really well. I’d warmly suggest buying a set of foot-switches to make the most of the AC-33’s cool looper.

Regardless of its small size, the Roland AC-33RW really is a fine little amp for acoustic performers in small settings.

****

Roland AC-33RW

Current price in Finland: 467 €

Finnish Distribution: Roland Scandinavia

****

Pros:

+ size

+ weight

+ power

+ sound

+ effect quality

+ looper

+ value-for-money

Cons:

– global Reverb-control

– no corner protectors

29/01/2013 2

Testipenkissä: Roland AC-33RW

****

Roland AC-33RW (467 €) on mustan AC-33:n uusi sisarmalli ruusupuu-tyylisellä viimeistelyllä. Pikkukombo ei ole päällystetty oikealla ruusupuulla (tai palisanterilla), vaan tässä käytetään monista huonekaluistakin tuttua keinotekoista materiaalia.

Rolandin AC-33RW on firman pienikokoisin kombovahvistin akustiselle kitaralle ja laululle. Se toimii sekä omalla virtalähteellä (kuuluu pakettiin) että kahdeksalla AA-paristolla, jolloin sen käyttöaikaa on – käytetystä paristotyypistä riippuen – jossain kahdeksan ja yhdeksän tunnin välimaastossa.

Painoa on AC-33:lla vain hieman yli neljä ja puoli kiloa – oikea kärpässarjalainen siis – mutta tehoa löytyy peräti 30 wattia (20 W paristoilla)! Stereofonisesta kombosta löytyy kaksi viisituumaista kaiutinta, ja kotelossa on bassorefleksiaukko niiden välissä.

AC-33RW tarjoaa kaksi kanavaa yhtäaikaiseen käyttöön:

Guitar-kanava on tarkoitettu elektroakustiselle kitaralle, ja sillä on volume-säätimen lisäksi kolmialueinen EQ-osasto. Toinen kanava on Mic/Line-kanava, johon voi kytkeä laulumikrofonin tai vaikkapa toisen mikillä varustetun kitaran. Mic/Line-kanava tarjoaa vain kaksialueisen EQ:n soundin hienosäätämiseen. Kanavan kaksi tuloa ei voi muuten käyttää samanaikaisesti – kun jakkituloon kytketään jakki, kombo automaattisesti mykistää XLR-tulon signaalia.

Molemmissa kanavissa on tarjolla chorus-efekti kahtena eri versiona, joista Space-vaihtoehto on se miedompi ja Wide taas se leveämpi ja täyteläisempi versio.

AC-33RW:n master-lohkosta löytyy Rolandin automaattinen Anti-Feedback kierronesto, kätevä 40 sekunnin loopperi, kuulokelähtö, Reverb/Ambience-säädin kaiulle, sekä master volume.

Vaikka tämä Roland on kooltaan melko pieni, on AC-33RW:n takapaneeliin kuitenkin lisätty mukavasti liittimiä:

Virtalähden tulon vierestä löytyy peräti kaksi jalkakytkimille tarkoitettua tuloa. Kahdella tuplapedaalilla pystyy ohjata kaikkia loopperin toimintoja, sekä kytkeä chorus- ja kaiku-efektejä päälle ja pois lennossa.

Stereofonisesta linjalähdöstä voi lähettää AC-33:n signaalin mikserille tai vaikkapa äänikortille. Line Outin signaali haarautuu lähdöille ennen master volumea, minkä ansiosta Rolandia pystyy käyttämään henkilökohtaisena monitorina lavalla, samalla kun ääni menee ison PA:n kautta yleisölle.

Aux In -tulo tarjoaa ulkoiselle äänilähteelle kaksi eri liitintyyppiä – RCA ja pikkujakki – sekä oman tasosäätimen. Aux-tulon signaali menee loopperin kautta päätevahvistimeen, joten senkin pystyy looppaamaan.

Taitettavalla metallijalalla voi kallistaa kombon viistosti ylöspäin, mikä edesauttaa lattialla seisovan pikkukombon kuulemista.

****

Roland AC-33RW on erittäin näppärä pikkukombo akustiselle kitaristille ja trubaduurille. Kombon ääni on siisti ja raikas, ja yllättävän äänekäs. AC-33:n teholla pystyy vetämään mukavasti katusoittoa ja pieneimuotoisia keikkoja, esimerkiksi sivistyneessä kahvilassa tai pikkubaarissa. ”Oikealle” ravintola- tai baarikeikalle lähtisin trubaduurina kuitenkin mieluummin pikkukombon isoveljen (esimerkiksi Roland AC-60:n) kanssa, muuten ääni ja kitara jäävät helposti volyymiltään tavallisen hauskanpidon aiheuttaman metelin alakynteen.

Kokeilin samalla kitaralla (Tanglewood TW1000HSR E – testi tulossa) molemmat kanavat ja huomasin, että kanavilla on hieman erilainen perusluonne. Guitar-kanava kuulostaa neutraaliasennossa selvästi raikkaammalta kuin neutraalimpi Mic/Line-kanava.

Kaksi pientä kritiikkikohtaa löytyy testin perusteella:

Vaikka meiniki akustisen kitaran kanssa varmaan ei olekaan niin villi kuin Rock-keikoissa, näkisin kuitenkin mielellään myös akustisissa vahvistimissa sähköpuolelta tuttuja kulmasuojia. Nyt täytyy koko ajan varoa roudattaessa, ettei lyö vahvistimen kulmia vahingossa auki. Toinen parannusehdotukseni koskee kaiun säädintä, joka on AC-33:ssä yhteinen molemmille kanaville. Olisi kiva nähdä joko kummallekin kanavalle omaa kaikulähtöä tai kanaville yhteistä balanssi-säädintä, jolla voisi säätää esimerkiksi laulukanavalle enemmän kaikua kuin kitarakanavalle. Tällä hetkellä kaiun määrä on yhteinen, ja näin ollen kompromissi (jonka kanssa voi kuitenkin elää).

Äänitin seuraavat pätkät mikittämällä komboa:

näppäily ja Ambience-kaiku

plektra ja Wide-chorus ja Reverb-kaiku

laulu ja kitara

Vaikka pikku-Roland on tarkoitettu käyttöön nimenomaan nykyaikaisille etuvahvistimille, kokeilin sitä myös magneettisen, kaikuaukkoon menevän mikrofonin kanssa (Seymour Duncan Woody – testi tulossa). Guitar-kanavassa esivahvistus riitti vain juuri ja juuri, mutta Mic/Line-kanavalla pärjättiin melko hyvin:

magneettinen kaikuaukomikki (Mic/Line-kanava)

****

Rolandin perussoundi on mielestäni erittäin terve, efektit kuulostavat nekin myös todella hyvältä, ja kaikki toimii niin kuin pitää. Loopperia varten suosittelisin lämpimästi sopivan tuplajalkakytkimen hankkimista, koska loopperin ohjaaminen käy sitten paljon sulavammin.

Pienestä koostaan huolimatta AC-33RW on kunnon vahvistin, joka sopii mainiosti pienimuotoiseen esiintymiseen.

****

Roland AC-33RW

467 €

Maahantuoja: Roland Scandinavia

****

Plussat:

+ koko

+ paino

+ teho

+ soundi

+ efektien soundi

+ loopperi

+ hinta-laatu-suhde

Miinukset:

– kanavilla yhteinen Reverb-säädin

– ei kulmasuojia

22/01/2013 3

Huomenna: Roland AC-33RW

21/01/2013 0

Bass Porn: My 1987 Rickenbacker 4003

My Rickenbacker 4003 is finished in silver, and sports the black hardware so common on 1980s Rickenbackers.

Old Rickies from the 1960s use Kluson tuners. Seventies models were most often equipped with Grover tuners. By the Eighties Rickenbacker had switched to Rickenbacker-branded Schaller tuners from Germany.

The original 4001 basses featured triangular ”shark-fin” inlays that went all the way from one edge of the fretboard to the other, effectively cutting the ’board into many pieces. The Rickenbacker 4003 has redesigned and slightly smaller inlays.

Viewed from the top both singlecoil pickups seem identical.

While the units feature virtually identical polepieces and coils, they do differ in the details. The neck pickup is powered by a single, flat bar magnet stuck underneath the bobbin.

The 4003’s distinctive bridge pickup tone of the Eighties model is produced by using a unique, thick rubber/ceramic-compound magnet that has a large gap (for the wiring) on the fingerboard-facing side. The hand rest has been removed by the previous owner.

The Rickenbacker bass bridge stands in its own recess inside the combined tailpiece and mute assembly.
In the Eighties Rickenbacker experimented with different tailpiece thicknesses, leading to quite a few bridge assemblies featuring two additional screws close to the ball ends. These factory-installed screws keep the – slightly too flexible – tailpiece from being bent out of shape by the string pull.

The body binding on Rickenbacker basses is usually glued to the body wings before the wings are attached to the through-neck.

Look closely, and you’ll be able to spot the glue-lines demarcating the through-neck.

Rickenbacker used several different numbering schemes throughout the decades. In 1987 they introduced a new numbering system with a letter indicating the month of production (A = January) and a number standing for the year (0 = 1987). Additionally there are four numbers on the lower edge of the jack plate (digitally wiped from this photograph).
The Rick-O-Sound-output is for use with a Y-cable (stereo plug to two mono plugs), splitting the pickup signals for use with two amplifiers or for adding different effects to each of the pickups.