****
Kitarablogi-testi ilmestyy huomenna…
Testipenkissä: Boss JS-10 eBand
****
Uusi Boss JS-10 eBand (suositushinta: 422 €) on kitaristin viihde-, harjoitus- ja opetuskeskus yhdessä kätevässä paketissa.
Boss JS-10:ssä yhdistyvät wav- ja mp3-soitin, efektilaite laadukkailla multiefekteillä ja vahvistinmallinnuksilla (lainattuja suoraan GT-100-pedaalista), kaksi tulokanavaa, erilaiset harjoitukseen sopivat apuvälineet, sekä laadukas 2.1-äänijärjestelmä (kokonaisteho 12 W).
eBandin etupaneeli on laitteen komentokeskus, ja sen rakenne on ilahduttavan selkeä.
Taustaraitojen toistoon – ja oman soiton äänitykseen – löytyy tutut transportti-näppäimet. Biisien ja efektien valintaan, sekä muihin menuvalintoihin ja parametrisäätöihin löytyy selkeät navigointinapit ja iso datapyörä.
Viimeiset kolme nappia tarjoavat meille kitaristeille suoran pääsyn vahvistimallinnukseen, efektiketjuun sekä viritysmittariin.
Mustataustaiseen master-osioon on sijoitettu laitteen kaksi analogista tuloa, joihin voi liittää joko sähkökitaran (tai -basson) tai laulumikrofonin. Kakkostulon mini-jakkiin (stereo) voi myös kytkeä ulkoisen mp3-soittimen tai bändikaverin synan yhteistä harjoittelua varten.
Kotelon kääntöpuolelta löytyy kaksi usb-porttia – yksi tietokonetta varten, toinen usb-tikulle.
Pedaali-jakkiin voi kytkeä joko jalkakytkimen (tai tuplapedaalin) tai ekspressiopolkimen. Kytkimellä saa potkaistua biisit käyntiin tai vaihdettua efektipatcheja ilman käsiä. Ekspressiopedaali taas toimii Boss JS-10:ssa joko wah-pedaalina tai volumesäätimenä.
Oikeassa laidassa on paikka SD/SDHC-kortille (1-32 GB). Boss eBandin mukaan tulevalla SD-kortilla on eBand Song List Editor -softa, jolla pystyy kätevästi järjestellä eBand-biisejä, siirtää niitä tietokoneen ja JS-10:n välillä sekä ripata biisejä suoraan CD:ltä eBand-muotoon usb-johdon kautta (PC ja Mac). Myös eBandin ajurit on pakattu mukaan, minkä ansiosta JS-10:tä voi käyttää ulkoisena usb-äänikorttina, ja hyödyntää eBandin laadukkaita efektejä sekvensseriäänityksissä.
Analogiset lähdöt on sijoitettu laitteen kylkeen – rca-pari sekä mini-jakki.
Ison subbarinsa ansiosta kätevän kokoisen JS-10:n soundi on huomattavasti muhkeampi ja isompi kuin luulisi näin kompaktista laitteista irtoavan.
****
Bossin mukana tulee erittäin tuhti paketti erilaisia eBand-biisejä.
Valmiit eBand-biisit ovat periaatteessa pitkiä audiolooppeja eri tyylilajeissa ja nopeuksissa. Biisikirjastosta löytyy sekä sellaisia kappaleita, jotka ovat pelkkiä rumpukomppeja, että kokonaisia bänditaustoja, joiden päälle voi sooloilla.
Valmiiden eBand-biisien laatu on erittäin korkea ja taustat groovaavat ja svengaavat kuin hirvi. Taustat on nimittäin äänitetty oikeilla soittajilla, sen sijaan että ne olisi luotu ohjelmoimalla midi-soittimia!
Taustoina voi kuitenkin käyttää myös Song List Editorilla ripattuja biisejä tai suoraan usb-tikulta soitettuja wav- (44,1 kHz/16 Bit) tai mp3-tiedostoja (64-320 kbps).
Speed-näppäimen takaa löytyy Bossin Phrase Trainer -osasto:
Speed-toiminto muuttaa soivan biisin nopeutta sekä ylös että alaspäin, ja Pitch käytetään audion transponointiin ja/tai hienovirittämiseen.
Center Cancel taas on monille tuttu karaoke-laitteista, ja se poistaa vaihemanipuloinnilla tehokkasti osan stereokuvan signaalista. Efekti voidaan kohdistaa perinteisesti stereon keskelle…
…mutta JS-10:n ässä hihassa on vapaasti kohdistettava poistaja, jolla pyyhkäistään tehokkaasti myös muualla stereo-kuvassa esiintyviä soittimia (esim. 1960-luvun ping-pong-stereossa).
Phrase Trainerin toiminta ja lopputuloksen soundi on suoraan sidoksissa audion tekniseen laatuun – siis: wav-tiedosto tai iso mp3-audio (256 tai 320 kbps) kestää isompiakin muutoksia paremmin kuin matalalla resoluutiolla pyörivä mp3.
Tältä näyttää Bossin viritysmittari.
eBandistä löytyy pitkä lista valmiita efektipatcheja, joita voi valita myös tyylilajin mukaan. Jopa muutama valmis laulu- ja bassoohjelma on mahdutettu mukaan.
Valmiiden efektien lisäksi voi luonnollisesti ohjelmoida myös omia efektipatcheja, joita pystyy kirjoittamaan muistin user-osioon.
Kummallekin tulolle on tarjolla oma efektiohjelmansa.
Laite valitsee omatoimisesti jokaiselle eBand-biisille siihen sopivan efektiohjelman.
Soundin nopeaan hienosäätimiseen voi käyttää Boss-multiefekteistä tuttua EZ Edit -toimintoa, jossa kursoria liikkumalla ristikossa saadaan nopeasti ja helposti soundi halutunlaiseksi. Ei tarvitse siis ruuvailla montaa parametriä peräkkäin, vaan tässä toimitaan pehmeä-aggressiivinen, komppi-soolo ja kuiva-kaikuisa akseleilla.
Patch Edit -ikkunoissa pääsee sitten yksityiskohtaisesti jokaisen efektiparametriin kiinni.
****
Boss JS-10:n kaltaiset laiteet ovat erittäin harvinaisia, mikä on tavallaan ihmeellistä: eBandin käyttö on nimittäin paljon sujuvampaa, nopeampaa ja siistimpää kuin kamppailu erillislaitteiden johto- ja adapteriviidakossa.
Boss JS-10 on loistava vehje, sekä harjoitteluun kotioloissa, että kitaraopetukseen. Se on erittäin mutkaton laite, jossa on hyvä soundi, toimvat Phrase Trainer -ominaisuudet, loistavat efektit, sekä mahdollisuus oman soiton äänittämiseen.
Tässä on kolme lyhyttä pätkää, joissa soitan soolo-osuudet JS-10:n omien eBand-biisien päälle:
****
Boss JS-10 eBand
suositushinta: 422 €
Maahantuoja: Roland Scandinavia
Plussat:
+ soundi
+ COSM-efektejä
+ Phrase Trainer -osasto
+ äänitysmahdollisuus
+ SDHC-kortti
+ USB-audio
****
Review: Vox AC4 Blue
This is what it looks like – the brand-new Vox AC4 C1 Blue. I can already hear many of you thinking “What? Another AC4? Is it any different to the white AC4 TV?”
Granted, it is somewhat bewildering that Vox have several similarly named products in their range, so let me run you through the differences quickly:
At the moment of writing there are five different Vox AC4 valve amplifiers available. The Vox AC4 TV – which is available in three different guises – is the most affordable alternative, and aimed at the same market segment as ultra-compact modelling combos, such as the Roland Micro Cube.
At the other end of the price spectrum you can find the Vox AC4 HW, which is a very stylish hand-wired (HW) combo for the vintage fanatic. Just like the Sixties original, the AC4 HW is also equipped with a 12” Celestion speaker.
The new AC4 C1 Blue conveniently slots into the range between the two other AC4s. Vox’ C–series comprises new versions of the company’s most famous models, updated with nifty modern features.
****
The Vox AC4 Blue (current street price in Finland 349 €) is a very beautiful combo amp, sporting the blue vinyl finish found on one special run from the Sixties, complete with the salt-and-pepper grille cloth.
Two 12AX7 valves are making up the preamplifier section, while the power amp is utilizing a single EL84. Output power is rated at four Watts (RMS) using a 16 Ohms speaker impedance.
The combo’s almost completely closed from the back. The back panel sports only two connectors – one for the power lead and another for connection of an external speaker. Ventilation is provided by a small opening right at the bottom of the combo’s back, as well as the customary small grille next to the carrying handle.
As is the case in quite a number of modern small valve combos, access to the valves is rather restricted in the AC4 C1 Blue. To change preamp valves you have to completely take off the whole back wall to get to the valves, which sit directly on the PCB-board. The owner’s manual recommend leaving valve exchanges to qualified service personnel to avoid the risk of an electric shock.
The Vox AC4 Blue comes equipped with the same special design already used successfully in the AC4 TV – a 10-inch Celestion VX10.
The front panel comprises controls for gain, bass, treble and master volume.
****
Vox has aimed to deliver genuine Top Boost –tone in a small package, and the AC4 C1 Blue really dishes out the goods. This little combo gives you all the legendary AC30 sounds, but at volume levels that fit your living room or home studio to a tee.
The AC4 C1 BL’s clean tones have plenty of jangle, coupled with Vox’ typical dose of grit and attitude. If your’re using powerful humbuckers, you’d better turn down your guitar’s volume a bit, unless you want to drive the combo into light Blues-overdrive.
For my taste the little Vox could do with a little bit less bite in the top end, but I got the trebles reigned in easily with the Treble-knob.
Upping the gain gets you into overdriven territory fairly quickly – from creamy Blues all the way to early Heavy Metal via Seventies Classic Rock. For out-and-out Nu-Metal the Vox AC4 Blue isn’t really the right amp, it just wasn’t designed to dish out that much grunt. For Brian May –type fat lead tones I’d recommend using a distortion pedal in front of the combo.
With its four Watts the AC4 C1 Blue has just enough power to annoy your neighbours – and for small gigs you could stick a microphone in front of it.
Here are a few soundbites (all clips start from the neck pickup):
****
Vox AC4 C1 Blue
current street price in Finland 349 €
Finnish distributor: EM Nordic
A big thank you goes to DLX Music Helsinki for the loan of the review amp!
Pros:
+ genuine Vox Top Boost -sounds
+ small size
+ Master Volume knob
+ cool looks
+ value-for-money
Cons:
– exchanging valves difficult
****
****
Testipenkissä: Zoom G5
Zoom G5 (265 €) on japanilaisvalmistajan upouusi efektilautojen lippulaiva.
G5:n erittäin käyttäjäystävällinen toimintaperiaate on sama kuin pienemissä G3– ja B3-multiefekteissä, joita on jo testattu Kitarablogi.comissa aiemmin. Home-näkymässä – siis silloin kun yksi efektiketjun kaikkia efektejä tuodaan näkyville – Zoom toimii kuin erillisistä efektipedaaleista koottu pedaalilauta: jokaisen efektin näytössä näkee suoraan ikonista mistä efektistä on kyse, ja tärkeisiin parametreihin pääsee heti käsiksi näytön alla olevien säätimien avulla.
Zoom G5:ssa ideaa on lajennettu niin, että yhden patchin efektiketju voi koostua jopa yhdeksästä efektistä, vaikka suora pääsy on vain neljällä efektillä. Ratkaisun tähän pulmaan tuovat Scroll-näppäimet, joilla pystyy selaamaan efektiketjua eteen- ja taaksepäin. Scroll-näppäimillä tuodaan niitä efektejä näkyviin, joiden halutaan valitussa patchissa olevan sormien tai jalkakytkimien ulottuvilla. Kun vaihdetaan toiseen efektipatchiin laite muistaa automaattisesti viimeiset Scroll-asetukset, ja tuo patchin seuraavalla kerralla taas samalla tavalla näkyviin.
Zoom G5:n efektitarjonta on päätä huimaava – käyttäjä voi valita 145:stä efektityypistä, jotka ulottuvat perusefekteistä loistaviin vahvistinmallinuksiin, ja sieltä eteenpäin kaikenlaisiin syna- ja scifi-kaltaisiin efekteihin.
Efektipatcheja tallennetaan 99 pankkiin, kolme patchia per pankki. G5:een on valmiiksi asennettu vallan mainiosti toimivia tehdasefektejä, mutta koko muistin sisältö on vapaasti muokattavissa.
Pedaalilauta tarjoaa vielä kaksi lisäherkkua touhuun: ensimmäinen on Z-Pedal-niminen pedaali, joka toimii sekä perinteisellä ylös-alas-akselilla että vasemalle-oikealle-suunnalla. Z-pedaalilla pystyy tämän ansiosta ohjata useamman efektin parametreja samanaikaisesti, mikä helpottaa moniulotteisten ja monimutkaisten äänimaailmojen luomista entisestään.
Digitaaliefektien ja analogisten lähtöjen väliin on sijoitettu G5:ssa erittäin maukas Tube Booster, eli putkiboosteri, jonka voi käyttää signaalin orgaaniseen lämmittelyyn tai kätevänä sooloboosterina. Vahvistusta on tarjolla jopa 16 desibeliä!
G3:sesta tuttu kevyt rytmikone ja mainio loopperi ovat luonnollisesti käytettävissä myös tässä isommassa Zoom-laudassa.
Takapaneelin liitintarjonta on kattava, ja sieltä pitäisi löytyä kaikki mitä kitaristi tarvitsee keikalla tai studiossa.
USB-portin kautta voi päivittää G5:n firmwarea ja ohjelmoida/vaihtaa soundpatcheja Zoomin ilmaisella Edit & Share -softalla (PC & MAC). Lisäksi Zoom G5 toimii myös ulkoisena äänikorttina (44,1 kHz/16-bit) audiosekvensserille (PC & MAC). Jos omassa tietokoneessa ei vielä pyörii äänityssofta, on Zoom lisännyt pakettiin Steinbergin Cubase LE 6 -sekvensserin.
****
Zoomin G5 on mainio peli, jota on todella helppo käyttää. Soundien määrä on niin suuri, että efektien yksittäinen kuvaileminen olisi täysin turhaa touhua. Voin kuitenkin todeta, että mielestäni Zoom G5 on firman paras iso efektilauta tähän mennessä, ja pidän sen hinnan laadukkaiden soundien ja kestävän fyysisen olemuksen valossa hyvin edullisena.
Tässä muutama soundiesimerkki Zoom G5:n tehdaspatcheilla soitettuna:
DZ Drive + Booster – Stratocaster
Match30 + Booster – Stratocaster
US Blues + Booster – Stratocaster
****
Zoom G5
265 €
Maahantuoja: Studiotec
Plussat:
+ soundi
+ kestävä rakenne
+ erittäin laaja vahvistin- ja efektivalikoima
+ intuitiivinen käyttöliittymä
+ Z-Pedal
+ Tube Booster
+ USB-äänikortti
+ hinta-laatu-suhde
****
Review: Yamaha Pacifica 611H
****
When Yamaha introduced the first Pacifica-model, way back in the 1990s, no-one would have thought that this guitar would become such a runaway success, spawning a whole range of Pacificas over the years. Originally the Pacifica was developed as a sort of test instrument by Yamaha’s West Coast Custom Shop, with its fathers being Rich Lasner and Leo Knapp.
Over the years different guitars have carried the Pacifica monicker, but most Pacificas were (and still are) loosely related to the Strat – just like the current top production-line model, the Pacifica 611H.
****
Unbelievable as it may sound: This beauty of a guitar comes out of Yamaha’s Indonesian factory, which explains the Yamaha Pacifica 611H’s very moderate price (current price at F-Musiikki 595 €).
The Pacifica sticks with traditional tonewoods: The bolt-on neck has been carved from hard rock maple and carries a rosewood fingerboard. The body is almost entirely made of alder – three pieces in our review sample’s case – with just a beautiful bookmatched flame maple veneer glued onto its front for embellishment.
The deep chamfers on the body make for a very comfortable feel.
Vintage-type specs seem to be on the rise again – the Pacifica 611H’s neck comes with a tinted gloss finish.
The headstock matches the body with its flame maple veneer and Root Beer finish.
The top nut, as well as the string trees, are made from Graph Tech’s Black Tusq. This Teflon-impregnated ceramic material is hard and slippery, resulting in better tone and improved tuning stability.
Even though this model isn’t equipped with a vibrato bridge, Yamaha have nonetheless chosen to use a set of Grover locking tuners. The biggest advantage of the Grover units is that you don’t need any tools to change strings. You simply thread the string through the tuning post, and then turn the tuner head. This first engages the locking mechanism, and once the string is locked, the tuning post starts to turn.
Whatever Yamaha do regarding their quality control, they must be doing it dead right! The fret job on our test sample is remarkably clean, which makes the guitar feel far pricier than it really is.
A traditional neck joint – why change something, when it works so well?
The faux-tortie scratchplate is the perfect companion to the 611H’s Root Beer finish – yummy.
Yamaha uses Graph Tech’s String Saver bridge saddles on this Pacifica-model. This self-lubricating material prolongs string-life and takes away some of the nasty twang of many metal saddles.
This quality guitar comes loaded with quality pickups: The P-90/humbucker-combination seems to be en vogue these days – in the case of the Pacifica 611H we find a Seymour Duncan SP-90 in the neck position, with the same manufacturer’s Custom 5 -humbucker mounted next to the bridge. Seymour Duncan say the SP-90 is their most authentic reproduction of a Gibson P-90 from the late Forties, while the Custom 5 is an Alnico V -powered humbucker with a moderate output level.
The controls comprise a master volume and a master tone control, plus a three-way blade switch. The tone control sports a push/pull-switch, splitting the humbucker in the ”up” position.
Clean and competent workmanship can also be found in the control cavity, which has been thoroughly shielded with conductive paint.
****
The Pacifica 611H feels great, thanks to the fine fret job and the very comfortable, oval C-shaped neck profile. Our review sample was also nicely lightweight.
The Yamaha’s clean and transparent acoustic character translates into a healthy amplified tone. In the Pacifica’s case combining a P-90 with a humbucker works exceedingly well. The fat singlecoil easily holds its own against the bridge humbucker, and keeps the signal devoid of any trace of muddiness.
Both soundbites start with the neck singlecoil, then switch to both pickups with the humbucker split, and lastly to the split humbucker on its own. The last two motifs are the combined setting, followed by the bridge pickup on its own, both with the full humbucker switched on:
In my opinion the Yamaha Pacifica 611H represents fantastic value-for-money. I wouldn’t hesitate dragging one onto stage (or into a studio) straight out of its shipping box!
****
Yamaha Pacifica 611H
Current price at F-Musiikki: 595 €
Finnish distributor: F-Musiikki
Pros:
• great value-for-money
• locking tuners
• Graph Tech -nut and -bridge
• workmanship
• playability
• sound
• versatility
****
Yamaha Pacifica 611H – the track from the video
****
Testipenkissä: Yamaha CG142C + NTX900FM
Klassisista (nylonkielisista) kitaroista löytyy yllättävän vähän tietoa netissä, ja myös musiikkilehdissä niistä puhutaan vain todella harvoin.
Oli siis korkea aika tehdä asialle jotain:
Yamahan C- ja CG-sarjojen klassiset kitarat ovat erittäin suosittuja Suomessa. Testattavaksi saimme kokopuisella setrikannella varustetun CG142C-mallin.
Yamaha NTX900FM taas on mielenkiintoinen hybridimalli – mikitetty nylonkielinen kapeammalla kaulaprofiililla.
****
Yamaha CG142C (F-Musiikin hinta: 299 €) on firman tapaan erittäin siististi rakennettu klassinen kitara hillityllä charmilla. Kaikilla CG-sarjan soittimilla on kokopuiset kannet. Jokaisesta mallista on kaksi eri versiota – kuusi- (mallitunnus loppuu S-kirjaimella) tai setrikannella (mallitunnuksen viimeinen kirjain on C) varustettuna.
Kaula sekä rungon sivut ja pohja on veistetty nato-puusta, joka on Kaakkois-Aasiasta peräisin oleva, ominaisuuksiltaan mahonkia muistuttava lehtipuulaji (lat. Palaquium). Kaula on kokopuuta, kun taas koppaan on käytetty natovaneria.
Lavan etupuolta koristaa palisanteriviilu.
CG142C:ssä on perinteiset, avoimet viritinkoneistot. Lapa on liitetty taidokkaasti kaulaan.
Mattaviimeistelty kaula koostuu yhdestä pitkästä osasta, johon on käytetty kolme vieräkkäistä natopalaa. Tähän pitkään osaan on liimattu lapa sekä useasta palasta koostuva kaulakorko. Tapa säästää sekä kustannuksia että luonnonvaroja.
Reunalistoitettuun palisanteriotelautaan on istutettu huolellisesti lajille tyyppilliset pienet nauhat.
Kaunis rosetti on CG142C:ssä – kuten lähes kaikissa tämän hintaluokan kitaroissa – ennen lakkaamista kannen päälle liimattu folio. Kalliissa klassisissa taas rosetti on aikaa vievää upotustyötä, joka koostuu pienistä puu-, muovi- ja helmiäispaloista.
Kannessa on viisikerroksinen reunalistoitus.
Pohjan musta reunalistoitus saa ikäänkuin jatkoa kaulakoron päällystyksessä.
Kaunis, tyylikäs, ja konstailematon – tällainen on Yamaha CG142C:n palisanteritalla.
Yamahan klassinen on myös erittäin siisti kopan sisällä.
****
Yamaha NTX900FM (F-Musiikin hinta: 719 €) on APX-kitaroiden nylonkielinen serkku. Se on tarkoitettu sellaisille kitaristeille, joille laadukas etuvahvistin hyvällä sähköisellä soundilla, sekä rivikitaristeille mukava kaulaprofiili ovat tärkeämpiä seikkoja kuin sataprosenttisesti perinteitä kunnioittava klassinen kitara.
NTX900FM:n kansi on kokopuista Engelmann-kuusta.
Natokaula on liitetty loimuvaahtervanerista tehtyyn koppaan perintesesti liimaamalla.
Lavan muoto on tuore ja nykyaikainen…
…ja kauniit, laadukkaat virittimet sopivat kitaran ilmeeseen erittäin hyvin. Myös NTX:n lapa on liimattu kaulaan.
Reunalistoitettu otelauta on tässäkin kitarassa palisanteria.
NTX-kitaroissa on sama runkomuoto kuin teräskielisissä APX-soittimissa, ja myös nylonkielisten NTX:n rungot ovat perinteistä klassista kitaraa litteämpiä (noin 75 %).
NTX900FM:n rosetti on kasattu huolella useista eri puulajeista sekä pienistä helmiäispaloista.
Näyttävä loimuvaahterakoppa on saanut ylleen hunajavärisen lakkakerroksen.
Myös NTX900:n palisanteritallan muotoilu tekee selväksi, ettei kyse ole perinnemallista.
Etuvahvistin on Yamahan oma ART System 61 -malli, joka on kaksitie-järjestelmä. Tämä tarkoittaa, että basso- ja diskanttikielille on erilliset pietsomikrofonit, joiden äänenvoimakkuutta voi säätää toisistaan riippumatta. ART System 61:ssä on tämän lisäksi kolmialueinen EQ, sekä viritysmittari.
Yhdeksän voltin pariston lokero on sijoitettu kaulan viereen.
NTX900FM:ssä on valmiiksi asennettuna kaksi hihnatappia. Rungon hihnatappi on samalla jakkilähtö kitaran signaalille.
Työnjälki kitaran sisäpuolella on jälleen varsin siistiä.
****
****
Yamaha CG412C on soittotuntumalta tyyppillinen klassinen kitara: kaula on oikeanoppisesti todella leveä (satulan kohdalla 52 mm) ja kaulaprofiili on suhteellisen matala, mutta hyvin harteikas. Perinteisen klassisen kitaran leveä kaula antaa riittävästi tilaa kaikenlaisille sormituksille, mutta barreé-soinnut vaativat enemmän tarkkuutta ja voimaa kuin useimmilla teräskielisillä soittimilla.
Kielten korkeus kuulostaa sähkökitaran näkökulmasta kamalan korkealta – matala E: 3,7 mm, korkea e: 3,2 mm – mutta se on klassisella kitaralla vielä hyvin maltillinen. Nylonkielet ovat teräskieliä huomattavasti pehmeämpiä, ja niiden liikerata on soiton aikana myös paljon suurempi, minkä takia kielten etäisyys nauhoihin täyttyy olla suurempi kuin teräskielisissä kitaroissa.
CG412C soi kauniilla täyteläisellä, mutta samalla avoimella äänellä. Kitara ei projisoi niin hyvin kuin kallis pro-luokan soitin, mutta omassa luokassaan – hyvänä harrastelijakitarana – Yamaha CG142C kuuluu selvästi parhaimmistoon.
****
Yamaha NTX900FM:n kaula on leveydeltään perinteisen klassisen ja teräskielisen akustisen välillä. Satulan kohdalla leveys on 48 mm. Kapeammat mitat ja täyteläinen D-profiili tekevät kaulasta huomattavasti yleiskitaristille ystävällisemman.
NTX:ssä kielet ovat myös lähempänä otelautaa (ala-E: 3,1 mm/ylä-e: 2,6 mm). Tämä kaventaa akustista soittodynamiikkaa, mutta tekee kitarasta helpommin soitettavan.
Tavallista ohuemman rungon ja runsaan vaahtera-annoksen takia, soi NTX900FM vähän hiljaisemmalla ja ontolla äänellä. Volyymi riittää hyvin omaan harjoittelluun kotona tai biisintekovälineeksi, mutta kitara ei kanna akustisesti niin hyvin kuin ”oikea” nylonkielinen.
Linjasoitossa asiat muuttuvat dramaatisesti, ja Yamaha NTX900FM:stä kuoriutuu erittäin makeasoundinen lisäys soitinarsenaaliin. Yamahan ART-järjestelmä toimii todella hyvin, ja mahdollisuus säätää basso- ja diskanttikielten tasoja itsenäisesti helpottaa huomattavasti soundin hienovirittämistä. Tallan alla sijaitsevat mikrofonit eivät ole liian herkkiä oikean käden aiheuttamille häiriöäänille, ja etuvahvistimesta lähtevässä signaalissa on kiitettävän alhainen kohinataso.
Yamaha NTX900FM on mielestäni hieno peli, jos tarvitaan nylonkielistä soundia teräskielisellä tatsilla – tai, jos haluaa kokeilla nylonsoundia efekteillä.
****
Yamaha CG142C + NTX900FM – nylonkieliset kitarat
Maahantuoja: F-Musiikki
****
Yamaha CG142C
F-Musiikin hinta: 299 €
Plussat:
+ hinta-laatu-suhde
+ työnjälki
+ perinteinen klassinen kaulaprofiili ja tatsi
+ soundi
Miinukset:
– perinteinen kaulaprofiili vaatii harjoittelua
****
Yamaha NTX900FM
F-Musiikin hinta: 719 €
Plussat:
+ hinta-laatu-suhde
+ työnjälki
+ rivikitaristeille ystävällinen kaulaprofiili ja tatsi
+ mikrofonijärjestelmän soundi
Miinukset:
– ohut akustinen soundi
****
Review: PRS Studio
****
The PRS Studio -model, which was introduced last year, bundles all the improvements of the last few years in one single instrument. The Studio sports a long list of new – or improved – features, such as the Narrowfield-humbuckers.
****
In Gibson-speak ”studio” usually means a less expensive, slightly scaled-down model. In the PRS Studio’s case the word ”studio” denotes a guitar that is meant to be very versatile.
The PRS Studio (current price in Finland around 3,000 €) is a set-neck electric guitar, with the company’s traditional 25-inch (63,5 cm) scale. A great-looking flame maple top comes as standard on the Studio. PRS offer several different colour finishes, as well as a choice between a wraparound bridge or a PRS vibrato.
Both the neck and the back of the body are crafted from top-quality mahogany. The Studio is offered with two new neck profiles: The fuller version is called Pattern Neck, while its slimmer counterpart is designated as Pattern Thin.
The new PRS Phase III locking tuners feature brass string posts and bushings with a much tighter fit.
I assumed that the reason for the open casings was weight reduction, but I was wrong. In one of PRS’ You Tube videos Mr Smith states that the main reason for this design change were the cool looks.
The company’s new bird inlays are standard on the Studio-model – cream coloured outlines filled with walnut.
The fretwork on our test sample was truly exemplary.
Here’s a good look at PRS’ customary neck joint – its big heel is good for sustain.
Over the past decades the PRS body shape has become a classic design in itself.
A breath-taking view for most guitar connoisseurs – the famous ”fake” binding, which is achieved by leaving the rim of the maple top unstained.
In the last years PRS has given its pickups a thorough overhaul, which has spawned a few new models: The Studio comes equipped with the new PRS 57/08 -humbucker in the bridge position. Many PRS-fans claim that this is the company’s best-ever vintage-type humbucker. The 57/08’s metal cover is brushed aluminium, and bridge versions have their model number deliberately engraved upside-down.
The brand new Narrowfield-humbuckers are very special beasts, indeed, with a sound of their own. The Narrowfield has a full-size humbucker’s output level and warm basic character, but thanks to its much narrower magnetic window the higher-mids and treble range both sound fresher and more transparent.
A push-pull-switch inside the tone control lets you split the bridge pickup.
PRS’ vintage-style vibrato is a fine improvement on Leo Fender’s original Stratocaster-bridge.
The vibrato block is milled from solid brass.
This is what the review sample’s control cavity looks like – not the cleanest PRS I’ve ever seen. Luckily the sawdust doesn’t seem to hamper the guitar’s functionality.
A classy hard case rounds out this package.
****
According to Paul Reed Smith himself, the Studio’s new Pattern neck profile is actually a return to the very beginning of PRS Guitars, when PRS was a tiny little workshop. The Pattern Neck isn’t miles away from the famous Wide-Fat-profile, but it is clearly rounder with much less shoulders to it.
The Studio’s ergonomics and playability can be summed up in one word – fantastic. The guitar is feather-light, and its slender body with the long upper horn balances perfectly on a strap – despite the neck joining the body at the 20th fret.
The PRS vibrato comes set up with four springs and works buttery and precisely with perfect return-to-pitch.
Acoustically the Studio performs like a true PRS – there’s a good dose of Gibson-ish set-neck character, mixed with a drier and and tighter attack. The warm, well-rounded, but fresh character is carried evenly across the whole fretboard.
The Narrowfield-pickups are a very interisting new breed. They don’t pretend to be sound like Strat-sized ’buckers, but give you plenty of humbucker warmth, coupled with more presence and a nice top end sheen. The Narrowfields work well in combinations, where you’d normally expect a couple of Fender-style singlecoils. In my opinion this is the first time I’ve heard a guitar, where a third humbucker makes tonal sense.
The moderately-powered PRS 57/08 -humbucker is the perfect partner for the Narrowfields, because it, too, has a fresh and dynamic tone. Splitting the 57/08 even gives you quite credible Fender-sound approximations.
The soundbites all start with the neck pickup on its own, flicking through all the switch positions with the bridge humbucker split. The final two repeats are the middle-plus-bridge and bridge-alone selections with the full humbucker in use:
****
Three thousand Euros is quite a lot of money for one guitars. True, but I feel the PRS Studio is really worth each Cent – it is a guitar crafted to the highest standards from top-quality materials. The result is one of the best guitars coming from a large-volume manufacturer. Outstanding playability, coupled with the fantastic tone of the new pickups put this PRS in a league of its own.
****
PRS Guitars Studio
Current price in Finland: approx. 3,000 €
Finnish distributor: EM Nordic
A big thank you to DLX Music Helsinki for the loan of the review sample!
Pros:
• sheer quality
• workmanship
• playability
• smooth vibrato
• sound
• versatility
Cons:
• sawdust in the control cavity
****
Review: Kataja Guitars – three basses
****
Ari Kataja’s Kataja Custom Shop is a small builder from Tampere (Finland), who has concentrated on one-offs for his clients up to now (alongside repair work).
Kataja Guitars have recently come out with their line of Fender-inspired basses, produced in small runs; the new models were also on display at this year’s Bassopäivä (the annual Bass Day at the Pop-Jazz-Academy in Helsinki).
Kitarablogi.com jumped at the opportunity to get three models for a review:
Ari Kataja’s version of a P-bass…
…a model based on a 1960 Jazz…
…as well as a ca 1962/63 Jazz Bass -based bass (current prices in Finland start from 1,920 €, incl gigbag).
****
Kataja Custom basses are crafted in Finland – start to finish. Even though there is quite a number of so-called custom builders, who use pre-fabricated bodies and necks as their basic ingredients, this is not the way for Mr Kataja. His instruments start life as wood blanks, carefully dried to a correct moisture content.
Shared features among the three review basses are bodies crafted from alder and maple necks sporting rosewood fingerboards.
Ari Kataja is also a stickler for period-correct parts and hardware. Take the tortie ’guard on the white 1960 J-model, for example, which is a special item using vintage-style celluloid for its top layer.
All three models have been finished using a modern type of nitrocellulose lacquer. The resulting finish is very thin and hard, protecting the wood, but not inhibiting the instruments’ vibrations.
The P-model’s headstock comes finished in clear lacquer…
…while both of the J-models on review here…
…sport colour finishes, matching their bodies.
The tuning machines are modern reproduction of the reverse-action Klusons from the 1950’s and 60s. The keys still have to be turned the ”wrong” way around, compared to modern machine heads, but the tuning ratio is finer on these improved vintage reissues.
The review basses sport gorgeous Madagascar rosewood fingerboards.
The white 60 J comes with small vintage-sized frets…
…while the P-model and the 62 J both come equipped with medium-sized frets.
The neck joints are traditional. Following a late-50s/early-60s pattern, all basses have deep contouring for added comfort.
All three instruments come with a period-correct vintage bridge with threaded bridge saddles. This makes it possible to set the distance between the strings simply by lifting each string from one ”groove” to another.
****
The Kataja 60 P and 60 J have pickups loaded with 0,195″-diameter (4,95 mm) alnico magnets with bevelled tips.
The bevelling was used to prevent the magnets from chipping the vulcanised fibreboard coil formers, when the magnets were tapped through their holes.
The guitar boom of the 1960s made it paramount to increase production numbers and production efficiency. One step was bringing down the diameter of the pickup magnets marginally to 0,187″ (4,75 mm). The slightly slimmer magnets were easier to get through the fibreboard coil formers, which made the bevelling unnecessary. Thrue to style, Kataja’s 62 J model uses this type of magnet in its pickups.
There are also other differences between the pickups that aren’t easy to spot: The P and 60 J models’ pickups are wound with the period-correct Heavy Formvar -wire, while the blue Kataja’s pickups use the Plain Enamel -variety. Also, the fibreboard coil formers are coloured differently, according to the bass’ respective ”vintage”.
The white J-type features two stacked, concentric controls, with the silver top being each pickup’s volume control, and the lower ”ring” being the pickup’s own tone roll-off.
This set-up was changed in 1962 to the control lay-out we all know and love so well – separate volumes, one per pickup, with a shared master tone control.
****
These three basses by the Kataja Custom Shop are amazing, top-drawer instruments, designed for the vintage fanatic. The workmanship on display is first-rate, and the way with which Ari Kataja is able to zone in on each minute detail says a lot about this craftsman’s dedication and passion.
As is implied in the name, a Custom Shop’s forte is the flexibility with which it can accommodate a customer’s special wishes into the finished instrument. In the case of these three basses, Mr Kataja fattend up the neck profiles a little bit to his own preference.
The Kataja basses play like a dream and sound fantastic.
I recorded the following soundbites direct, using a Sans Amp Bass Driver DI plugged into a Focusrite Saffire 6 USB -soundcard. Each style has been recorded with one set of Sans Amp settings, taking care to keep the differences between each bass in terms of output level and sound intact. With the J-types each bass line is first played using only the neck pickup, then repeated with both pickups on full, and lastly recorded via the bridge unit on its own.
……
……
****
As you can clearly hear, the Kataja-basses deliver great, vintage tones. The pickups vintage-style medium output only helps in achieving the clear and dynamic tones the originals of yore are so famous for.
In light of the offered build quality and the tasty tones on tap, Kataja’s pricing can only be seen as truly affordable.
If you’re on the lookout for an investment-grade, vintage-style bass, you should definitely try one of Kataja Custom Shop’s creations!
****
Kataja Custom Shop – vintage-style basses
current prices in Finland start from 1,920 €, incl gigbag
Contact: Kataja Guitars
Pros:
+ Made in Finland
+ workmanship
+ playability
+ sound
+ Kataja-pickups
+ satin finishes necks on review samples
+ fair price
****
Kitarablogi.com – Finland's premier Guitar and Bass blog 