Review: Zoom R24 -multitracker

****

The Zoom R24 (current street price in Finland: 479 €) is a compact and very lightweight, but still quite nifty and versatile unit: The Zoom’s main purpose is to serve as a stand-alone digital multitracker (24 tracks, recording to SD-cards), but it can also be used with a computer as an external soundcard and/or a control surface for an audio sequencer (Cubase LE 5 comes included in the box).

The R24 is ready to go wherever you want to use it, thanks to its ability to run on six AA-batteries, as well as with the included, compact power supply.

This Zoom offers eight XLR/phone-combo inputs, which equals the maximum number of simultaneous recording tracks.

****

Zoom have kept the R24’s signal routing deliberately spartan and easy-to-use. Each of the inputs is hardwired to its corresponding channel fader and from there on to the corresponding recording track. It’s what-you-see-is-what-you get, basically, but with one important twist. As the R24’s mixer deals with 24 tracks, but offers only eight faders, the unit uses the same type of channel bank system, which larger digital consoles also tend to employ.

There are three fader banks (or fader planes) available for use: 1–8, 9–16 and 17–24. In the context of recording this means that each input signal can be assigned to one of the three tracks corresponding to its fader: Input 1, for example can thus be recorded either on Track 1, Track 9 or Track 17.

The R24’s inputs have been equipped ith slightly different features: Input 1 is ready to take direct signals coming froma high impedance instruments, such as an electric guitar, in addition to line level signals. Inputs 3–8 offers switchable phantom power (48 or 24 Volts), while the signal off the built-in stereo condenser mics can only be routed to Inputs 7 and 8.

But what happens if you want to record more than, say, three tracks of direct-injected guitar? No problem! The very handy Swap-button lets you swap the just-recorded track’s content with any other track you want. This means that while you have to record certain signals to certain tracks, you can then easily free up these tracks for new recordings.

****

The Zoom R24 is filled to the brim with useful features: Each mixer channel has its own 3-Band EQ section, as well as two sends to the internal send/return-effect units (Chorus and Reverb). An extremely versatile insert-effect section holds a plethora of fine guitar and bass amp models (lifted from Zoom’s own G2Nu– and B2  effects pedals), as well as algorithms tailored to vocals, drums and keyboards, plus the very useful mastering section.

The sound quality on offer is remarkable for a unit in this price bracket. It would be unrealistic to expect high-end pro-quality effects from what is basically a lower mid-price home recording device. But still, it is quite remarkable what quality you get in return for a modest outlay these days!

As the heart of your own studio, the Zoom also makes it possible to build up loop- and sample-based backings. It is also equipped with a decent built-in programmeable drum machine.

Editing, sampling and looping naturally feels a bit clumsy, when you’re used to grafic interfaces and a large computer display. But with a little persistence and some elbow grease you can achieve astonishing results on a unit such as the R24.

And as if the features so far hadn’t been enough already to make the R24 seem like a real bargain, Zoom is supplying Steinberg’s Cubase LE 5 -sequencer in the box, along with a usb-stick filled with great drum loops by Peter Erskine and Big Fish Audio.

The Zoom R24 is a handily-sized and advantageously-priced little 24-tracker, that will be perfect as you personal demo-machine, or for cutting decent recordings of your band’s rehearsals or gigs in a jiffy. The recording can the be mixed and mastered either internally in the R24 or using and audio sequencer (like Cubase).

And if one of your bandmates happens to own his/her own Zoom R24, you can even slave one machine to the other, and record a whopping 16 tracks simultaneously!

****

Zoom R24 – internal stereo mics – Taylor 110CE

****

Zoom R24

Finnish distributor: Studiotec

Street price: 479 €

Pros:

price

weight and size

ease of use

can be run on batteries

internal stereo microphones

versatile effects

• basic sound

Cons:

all-plastic build

small display

Review: Akai Chorus and Analog Delay – English summary

****

A chorus effect is produced by splitting a signal in two, and then slightly delaying one half (by less than 50 ms) and adding a tad cyclical pitch modulation to it. At the output both the dry and the effected half are summed, resulting in a lush, shimmering effect, which at times may even sound like two instruments playing at once.

The Akai Chorus (current street price in Finland: 69 €) is an old-school analogue effect. This pedal doesn’t use A/D-converters and digital processing, deriving its tones instead from a good old condenser circuit, as well as an analogue LFO. Most anoraks feel that this is the only way to fly when it comes to chorus-pedals, even if an analogue chorus always tends to contain a tiny amount of hiss, not found in modern digital equivalents.

As with all Akai Analog Custom Shop -pedals, the Chorus also features a sturdy steel chassis and true bypass switching.

The Akai-pedals are powered by one 9 V battery or an optional, Boss-compliant power supply.

Akai’s Chorus is quite a versatile little bugger. The Rate-switch offers two different speed ranges for the LFO, and the Speed-knob takes care of fine-tuning the speed. Spread lets you determine the depth of the chorus effect, while the Tone-knob is self-explicable.

Here’s an example of the Spread-knob’s range: Akai Chorus – Spread-knob

I even tried the Akai Chorus on keyboard sounds:

Akai Delay & Chorus – Clavinet

Akai Chorus – Electric piano

I liked the Akai Chorus’ sound very much, and was positively surprised by its low hiss levels.

A stereo output option might have been great, for those of us who use stereo set-ups on stage, but this is the only drawback of the Akai-pedal, in my opinion.

Most of us do it in mono, though, and in such applications the Akai Chorus performs very nicely, indeed.

****

The first tapeless delay pedals in the Seventies were based on a chain of capacitors and timed electronic switches. The condensers record the incoming signal, while the switches feed the playback of the delayed signal, as well as passing the signal on to the next capacitor in the chain.

Because the principle behind this type of delay is reminiscent of a bucket brigade of people, working together to put out a blaze, these pedals are called bucket brigade delays.

Akai’s Analog Delay (current street price in Finland: 69 €) is such a vintage-type delay.

The coolest bit about a bucket brigade delay is the sound of the delays, which are always rather lo-fi and slightly dirty, with the fidelity deteriorating further with each repeat. Clean and crisp digital delays didn’t arrive on the scene before the early Eighties.

The mini-switch on the Akai lets you choose between two different delay ranges, with the shorter one (0 – 600 ms) offering slightly crisper tones, and the longer one (0 – 1,200 ms) being a bit greasier.

The shorter delay option is perfect for slapback echoes: Akai Analog Delay – Whispering

The longer option lets you build Brian May -style walls of sound: Akai Analog Delay – guitar wall

On high Repeat-settings – two o’clock or above – the delay starts to feed back on itself, with the delay volume increasing and the sound rushing in on you like an avalanche: Akai Analog Delay – feedback avalanche

What a groovy little pedal! Akai’s Analog Delay gives you the authentic tones of a bucket brigade unit, warts and all. The increasing amounts of hiss on the longest settings are a design feature of a vintage-type delay as this, and not a fault. Something for the true lovers of earthy grime!

****

Akai Analog Delay ja Chorus – à la Mr Summers

****

Akai Analog Custom Shop -pedals

Finnish Distributor: Studiotec

****

Akai Chorus

Street price: 69 €

Pros:

+ price

+ sound

+ sturdy build

+ versatile

Cons:

– mono only

****

Akai Analog Delay

Street price: 69 €

Pros:

+ price

+ sound

+ sturdy build

+ long delay times

****

Testipenkissä: Zoom R24 -moniraituri

****

Zoom R24 (katuhinta: 479 €) on pienikokoinen ja erittäin kevyt, mutta silti hyvin näppärä ja monipuolinen laite: Zoomin päätarkoitus on toimia itsenäisenä, SD-kortti-pohjaisena 24-raiturina, mutta tämän lisäksi sitä voi käyttää myös tietokoneen aisaparina, jolloin se on ulkoinen äänikortti sekä audiosekvensserin ohjausalusta (paketissa on mukana Cubase LE 5).

R24:lla voi äänittää milloin ja missä vain, koska se toimii virtalähteen (kuluu hintaan) lisäksi myös kuudella AA-paristolla. Moniraiturin etulaitaan on upotettu myös kaksi mikrofonia – akustista soittoa pystyy siis tallentamaan stereona jopa täysin ilman lisälaiteita.

XLR/jakki-kombotuloja on tarjolla kahdeksan kappaletta, ja moniraiturilla voi äänittää samanaikaisesti enintään sen verran raitoja.

****

Zoomin reititysarkkitehtuuri on pidetty mahdollisimman yksinkertaisena. R24 toimii sen suhteen saat-mitä-näet-periaatteella, mikä tarkoittaa että jokaisen tulon signaali menee vain ja ainoastaan sen alla olevan feiderin kautta siihen kuuluvalle raidalle. Koska liukuja on vain kahdeksan, mutta raitoja tarjolla 24, käyttää Zoom digimiksereistä tuttua pankkimenetelmää, jossa säädettävät kanavat/raidat valitaan kolmesta pankista (1–8, 9–16 ja 17–24).

Tulosignaaleille tämä tarkoittaa, että äänitysvaiheessa jokaista tuloa varten on käytettävissä yksi kolmesta raidasta: esimerkiksi ykköstulon signaalin voi äänittää joko raidalle yksi, yhdeksän tai 17.

R24:n eri tuloissa on eriävät lisäominaisuudet – ykköstuloon voi kytkeä (mikrofonin tai linjasignaalin lisäksi) suoraan myös sähkökitaran tai -basson, ja tuloissa 3–8 on phantomsyötön mahdollisuus (48 tai 24 V). Sisäistä mikrofoniparia taas voi äänittää ainoastaan tulojen seitsemän ja kahdeksan raidoille.

Mutta mitä tapahtuu, jos haluaa tallentaa esimerkiksi kahdeksan sähkökitararaitaa linjasoitolla? Ei hätää – vaikka ykköstulo menee aina suoraan raidalle yksi, yhdeksän tai 17, voi Swap-toiminnolla kätevästi vaihtaa kahden raidan sisällön keskenään. Näin saadaan tässä esimerkkitapauksessa nopeasti ykköstulon raidat vapaaksi uusia kitaraäänityksiä varten.

****

Zoom R24 on varusteltu avokätisesti: jokaisessa mikserikanavassa on oma komialueinen EQ, sekä kaksi lähtöä laitteen sisäisille send-return-effekteille (chorus ja kaiku). Hyvin monipuolinen insert-efektiosasto sisälttää mm. rutkasti vahvistinmallennuksia kitaralle ja bassolle (Zoomin G2Nu– ja B2 -sarjoista), efektiketjuja laululle, rummuille ja koskettimille, sekä omia kiitettäviä masterointiefektejä.

Efektien laatu on laitteen hintaan nähden todella vaikuttava. Se ei luonnollisesti vedä vertoja pro-luokan studion kallisiin räkkilaitteisiin ja softaratkaisuihin, mutta sellaiseen R24 ei olekaan tarkoitettu. Minusta on kuitenkin uskomatonta millaista äänenlaatua saa nykypäivän pikkulaitteista!

Kotistudion keskustana Zoom tarjoaa myös mahdollisuuden rakentaa biisejä sample-/loop-pohjaisesti, ja sillä on myös oma sisäinen, ohjelmoittava rumpukone. Käyttökokemus editoinnissa, samplaamisessa sekä rumpukoneen ohjelmoimissa on pitkän sekvensserisoftien käytön jälkeen luonnollisesti hieman kankeaa, myös pienen näytön vuoksi. Mutta R24:n kohderyhmää silmällä pitäen täytyy kuitenkin myöntää, että näilläkin eväillä homma saadaan toimimaan, kun vaan käyttää ensin hieman aikaa laitteen tutustumiseen.

Houkkutelevaan pakettiin tuovat lisäarvoa Steinbergin Cubase LE 5 -audiosekvensseri (CD-ROM), sekä usb-tikullinen rumpulooppeja, joista osa on rumpali Peter Erskinen äänittämiä ja muut Big Fish Audion tuottamia.

Zoom R24 on kätevän kokoinen ja varsin edullinen 24-raituri, joka soveltuu hyvin ensistudion demokoneeksi tai vaikkapa mobiilistudioksi, jolla saadaan jopa kokonaisen rockbändin harjoitukset tai keikat mutkattomasti talteen. Zoomilla äänitettyä materiaalia voi sitten jatkotyöstää, joko R24:lla tai Cubasella.

Ja jos bändikaverilla on oma Zoom R24, laitteet voi yhdistää toisiinsa usb:llä ja tällä tavoin äänittää jopa 16 raitaa samanaikaisesti!

****

Zoom R24 – sisäiset mikit – Taylor 110CE

****

Zoom R24

Maahantuoja: Studiotec

Katuhinta: 479 €

Plussat:

hinta

kevyt

helppokäyttöinen

toimii myös paristoilla

sisäiset mikrofonit

monipuoliset efektit

• perussoundi

Miinukset:

kotelo muovia

pieni näyttö

Save

Testipenkissä: Akai Chorus ja Analog Delay

****

Kitarablogi.com testasi hiljattain Akai Analog Custom Shopsäröpedaaleja – nyt on chorus- ja viive -efektien vuoro…

****

Chorus-efekti syntyy, kun tuleva signaali puolitetaan ja toista puoliskoa viivästytetään hitusen verran (alle 50 ms) lisäten siihen samalla kevyttä modulointia (= syklistä huojuntaa äänikorkeudessa). Kun tämän jälkeen kuiva ja efektoitu puolisko summataan yhdeksi lähtösignaaliksi, lopputuloksena on pehmeä signaali, joka voi jopa kuulostaa tuplatulta soittimelta.

Akain Chorus (katuhinta: 69 €) on vanhan koulukunnan mukaan rakennettu efektipedaali. Tämä vatkain ei toimi digitaalisesti AD-/DA-muuntimilla ja prosessorilla, vaan analoginen kondensaattorikytkentä sekä analogisen LFO:n tahdistamat filtterit hoitavat homman kotiin. Monien puristien mielestä ”oikea”, orgaaninen chorus-efekti voi syntyä vain analogisesti, vaikka vanha tekniikka tuokin yleensä mukanaan jonkin verran enemmän kohinaa kuin moni nykyaikainen digi-chorus.

Kaikkien muidenkin Analog Custom Shop -pedaalien lailla, myös Akain Choruksen vankka kotelo on valmistettu taivutetusta teräksestä, ja tulos on hyvin luotettavan tuntuinen. Kaikki efektit on rakennettu true bypass -periaatteella – kun efekti on pois päältä, signaali kulkee suoraan tulojakista lähtöjakkiin.

Akai-pedaalit saavat virtansa joko yhdeksän voltin paristosta (kuuluu hintaan) tai Boss-standardin mukaisesta virtalähteestä (ostettava erikseen).

Soundeiltaan Akai Chorus on kiitettävän monipuolinen vekotin. Rate-minikytkin tarjoaa kaksi eri LFO-nopeusaluetta, ja Speed-nupilla voi sitten säätää tempoa tarkemmin. Spread-säätimellä määritetään efektin syvyysvaikutelma, kun taas Tone-säädin vaikuttaa efektoituun ääneen.

Tässä ääninäytteessä esitetään Spreadin säätöalue: Akai Chorus – Spread-säädin

Kokeilin Chorusta myös koskettimilla:

Akai Delay & Chorus – Clavinet

Akai Chorus – Sähköpiano

Akai Chorus -pedaalin soundi on mielestäni erittäin maukas, ja kohina pysyy mallikkaasti aisoissa.

Ainoa miinuspiste tulee efektin monofoniasta. Monissa chorus-pedaaleissa on mukana joko aito stereofoninen lähtö, jossa useimitten efekti kulkee kanavien välillä edestakaisin, tai sitten feikkistereo, jossa toiselta kanavalta lähtevän signaalin vaihe on käännetty. Stereochorus on hyvä apuväline, jos haluaa leventää soundikuvaa kahdella vahvistimella soitettaessa tai joissakin studiotilanteissa.

Kitaristien enemmistö soittaa kuitenkin lavalla vain yhdellä vahvistimella, ja sellaisissa efektiketjuissa Akain Chorus hoittaa hommansa mainiosti.

****

Ensimmäiset viive-efektit tuotettiin analogisilla nauhureilla, joissa oli enemmän kuin yksi äänipää. Kuiva signaali nauhoitettiin ja soitettiin nauhoituksen jälkeen toisesta/muista äänipäästä/-päistä. Viiveen pituus muutettiin joko säätämällä nauhan kulkunopeutta tai muuttamalla äänipäiden sijaintia. Enemmän toistoja taas saatiin syöttämällä osan efektisignaalista takaisin signaalituloon (engl. feedback).

Tällaisen nauhakaiun sointi on kyllä ideaalitapauksessa hyvin lämmin ja maukas, mutta laite tarvitsee säännöllistä puhdistusta. Nauhakaiun muita haittapuolia ovat laitteen koko, paino, kuumeneminen ja nauhaan liittyvät ohjelmat (jumiutuminen, repeäminen).

Nauhaton viive-efekti syntyi 1970-luvun alkupuolella. Kondensaattoriketju ”nauhoittaa” signaalin, jonka sitten ketjun jokaisen väliin sijoitetut, tahdistetut elektroniset kytkimet jakelevat sekä lähtöön että samalla ketjun seuraavalle kondensaattorille uutta toistoa varten.

Koska sellaisen laitteen toiminta muistuttaa entisajan tulen sammuttamisessa käytettyä ihmisistä muodostettua ”ämpäriketjua”, englanninkielinen nimi tällaiselle efektityypille on bucket brigade delay.

Akain Analog Delay (katuhinta: 69 €) on juuri tällainen vintage-tyylinen elektroninen viive-efekti.

Alkeellisen kytkennän suuri etu on, että toistot kuulostavat kiehtovalla tavalla likaiselta ja jokaisessa uudessa toistossa signaalin laatu huononee entisestään. On käytännössä mahdotonta saada ämpäriketju-delaystä täysin puhdasta kirkasta toistoa, vaan soundi on aina sympaattisen rosoinen ja lämmin. Tämän laitetyypin idea oli nimenomaan olla nauhakaiun huoltovapaa vastine – puhtaasti helisevät digitaaliset delayt astuivat kuvaan vasta 1980-luvulla.

Akain pikkukytkin tarjoaa kaksi delayaluetta, joista lyhyempi (0 – 600 ms) on hieman kirkkaampi ja pidempi (0 – 1.200 ms) selvästi likaisempi vaihtoehto.

Lyhyempi valinta on juuri se oikea Rockabilly ja varhais-Rockin slapback-viivettä varten. Tarkka nopeus säädetään Time-nupilla ja toistojen lukumäärä Repeat-hanikalla: Akai Analog Delay – Whispering

Pidempi viivealue taas mahdollistaa esimerkiksi Queen-tyylisiä kitarakaanoneita: Akai Analog Delay – kitarakaanon

Repeat-nupin loppumetreillä – noin kello kahdesta eteenpäin – voi kokeilla myös ”loputtomia” tai hyökkäävästi päällekäyviä toistoja, jotka voimistuvat lumivyöryn lailla: Akai Analog Delay – viivevyöry

Mielestäni Akai Analog Delay on mainio ja autenttinen ämpäriketjuviive, joka kuulostaa ja käytäyttyy juuri niin kuin pitää. Pitkissä toistoajoissa esiintyvä kohina on käyttöperiaatteesta johtuva ominaisuus eikä vika. Tämä on pedaali juurevan delayn ystäville!

****

Akai Analog Delay ja Chorus – Herra Summersin tapaan

****

Akai Analog Custom Shop -pedaalit

Maahantuoja: Studiotec

****

Akai Chorus

katuhinta: 69 €

Plussat:

+ hinta

+ soundi

+ kestävä rakenne

+ monipuolisuus

Miinukset:

– ei stereolähtöä

****

Akai Analog Delay

katuhinta: 69 €

Plussat:

+ hinta

+ soundi

+ kestävä rakenne

+ myös pitkät viiveajat

****

Review: Akai Drive3 Fuzz – Blues Overdrive – Deluxe Distortion

To a guitarist overdrive- and distortion-pedals are like handbags to women – you can never have too many!

No wonder, as distortions and overdrives vary widely in character and sound, while being the most important ingredients in most players’ tone.

The Akai Analog Custom Shop’s new range of effect pedals has recently arrived in Finland, which provided a handy opportunity for test-driving three of their shiny boxes.

****

The Akai Drive3 Fuzz (current street price in Finland: 69 €) is Akai’s stylish solution to all your fuzzy needs.

The Drive3 monicker alludes to one special treat, called up by the mini-switch on the face of the pedal: the Fuzz-pedal is equipped with two different fuzz circuits – in Warm-mode the signal is run through a diode-based circuit, while Muffy (named in honour of a certain Electro-Harmonix classic) uses an LED to break up the sound. The centre position, named Boost, runs the signal through both circuits at once, which boosts the signal significantly, while providing yet another colour to play with.

All Analog Custom Shop pedals use bent stainless steel for their chassis, giving them a very sturdy and trustworthy feel. The whole range is build with true bypass, meaning that whenever a pedal is switched off, the signal is routed directly from the input to the output.

The Akai pedals are powered either via a 9 V battery (included) or a Boss-type power supply (optional).

The fuzz-effect is the forefather of all distortion pedals, and works by mercilessly clipping and overloading its internal circuit. It is the caveman of distortions and solves every job by using a big club, and loving it.

This is why fuzz-pedals tend to completely run the show once they’re engaged, negating much in the way of a guitar’s own character and inherent dynamics in the process.

The Akai Drive3 Fuzz is a stonking fuzz-pedal, and surprisingly versatile, mostly thanks to the Drive3-switch and its useful tone control. Set to Warm the Fuzz’ sound is just that and creamier than what I would have expected. The Muffy mode, on the other hand, gives you plenty of unruly bite. In Boost the Akai Fuzz turns into the mother-of-all-fuzz-pedals, a dense über-fuzz pumped up with an additional 6 dB worth of boost.

Rough and edgy is the name of the game with compression levels bordering on the insane – just what the doctor ordered! Keeping the fuzz control below 9 o’clock you can even play chords, but the Akai Fuzz’ bread and butter are dirty power chords and snarling lead lines – just like it should be. Fuzz-a-licious!

This is what my Strat sounded like played through the Akai Fuzz (all guitar tracks): Akai Drive3 Fuzz

****

The Akai Blues Overdrive (current street price in Finland: 69 €) is the company’s offering for the purist. You only have to deal with two knobs – Drive and Level – that’s it.

The Akai Blues Overdrive’s sound is precisely what I look for in a good overdrive effect. The Drive-pot takes you from a warm clean boost all the way to creamy and chunky Bluesrock, with many different shadings along the way.

The pedal preserves all of your chosen instrument’s character, and responds very nicely to different playing techniques and dynamics, as well as to volume control use. Because of the Blues Overdrive’s warm nature I never felt the need for a tone control on the pedal.

This is truly a fine overdrive with a high goosebumps-factor!

Here’s my Strat plugged into the Blues Overdrive: Akai Blues Overdrive

****

If ultimate versatility floats your boat, Akai’s Analog Custom Shop also has the right pedal for you: the Akai Deluxe Distortion (current street price in Finland: 79 €) is a control freak’s wet dream, offering 3-Band EQ (with adjustable mids), as well as switches for Drive3-selection, EQ-Mode, High Cut and Dir Rec (= direct recording).

Just as in the Fuzz pedal, the Drive3-feature allows you to select either diode- or LED-distortion, as well as using them both in conjunction. The High Cut switch is self-explanatory, cutting some top end off of the signal. The EQ-Mode-switch gives you access to three different types of EQ-curves, so you can tailor your sound more precisely to your needs. Dir Rec, for its part, engages the pedal’s analogue speaker-simulator, should you decide to inject the Deluxe Distortion directly into a mixing console or a soundcard.

Akai’s Deluxe Distortion is a versatility monster, with plenty of gain on offer to cover all bases. Coupled with the excellent EQ-section the pedal opens the door to the whole gamut of distortion tones:

– 70s Rock? No problem, man!

– Creamy Fusion-solos? Here we go!

– Mercilessly cutting Thrash Metal? Covered!

– Demented detuned Doom-riffs? Count it in!

In the highest gain settings there’s some hiss creeping into the picture, naturally, but it’s not really a problem. If you want one distortion pedal to do it all, you should definitely check out the Akai Deluxe Distortion!

Again, a Strat has been used for this bit: Akai Deluxe Distortion

****

Akai Analog Custom Shop pedals

Finnish distributor: Studiotec

****

Akai Drive3 Fuzz

street price: 69 €

Pros:

+ price

+ sound

+ sturdy build

+ versatility

****

Akai Blues Overdrive

street price: 69 €

Pros:

+ price

+ sound

+ sturdy build

+ dynamics

****

Akai Deluxe Distortion

street price: 79 €

Pros:

+ price

+ sound

+ sturdy build

+ versatility

+ speaker simulation

Cons:

– some hiss in higher Drive-settings

****

Testipenkissä: Akai Drive3 Fuzz – Blues Overdrive – Deluxe Distortion

Säröpedaalit ovat kuin kitaristin käsilaukut – niitä ei voi koskaan olla liikaa!

Eipä ole ihme, sillä säröjen luonteita on monenlaisia, ja särö on efektinä lähes kaikkien kitaristien tärkein työkalu.

Akai Analog Custom Shopin uudet efektipedaalit ovat hiljattain saapuneet Suomeen, ja sen myötä tarjoutui tilaisuus valita mallistosta kolme säröpedaalia Kitarablogi-testiin.

****

Akai Drive3 Fuzz (katuhinta: 69 €) on Akain tyylikäs kokonaisratkaisu kaikille fuzz-särön ystäville.

Drive3-nimitys viittaa kolmiasentoisen minikytkimen tarjoamiin herkkuihin: Fuzz-pedaaliin on mahdutettu mukaan kaksi erilaista fuzz-piiriä – Warm-moodissa efektin tuottaa diodikytkentä, kun taas Electro-Harmonix-fuzziin viittaavassa Muffy-tilassa särön moottorina toimii ledi. Kytkimen keskiasennossa (Boost) kitaran signaali ohjataan samanaikaisesti kummankin piirin läpi, mikä vaikuttaa soundin lisäksi myös pedaalin lähtötehoon.

Kaikkien muidenkin Analog Custom Shop -pedaalien lailla, myös Drive3 Fuzzissa vankka kotelo on valmistettu taivutetusta teräksestä, ja tulos on hyvin luotettavan tuntuinen. Kaikki efektit on rakennettu true bypass -periaatteella – kun efekti on pois päältä, signaali kulkee suoraan tulojakista lähtöjakkiin.

Akai-pedaalit saavat virtansa joko yhdeksän voltin paristosta (kuuluu hintaan) tai Boss-standardin mukaisesta virtalähteestä (ostettava erikseen).

Fuzz-efekti on kaikkien säröpedaalien esi-isä, ja sen toiminta perustuu sisäisen kytkennän armottomaan yliohjaukseen ja signaalin klippaamiseen. Neandertal-miehen tavalla oikea fuzz-pedaali ratkaisee kaiken isolla nuijalla, täysin ilman turhaa hienostelua.

Tämän takia fuzz-efekti yleensä ottaa koko shown haltuunsa poistamalla soundista suurimman osan soittimen luonteesta ja dynamiikasta.

Akai Drive3 Fuzz on loistava fuzz-pedaali, ja lajin edustajaksi yllättävän monipuolinen, Drive3-kytkimen sekä Tone-säätimen ansiosta. Warm-tilassa Drive3 Fuzzin sointi on nimen mukaisesti lämmin ja kermaisempi kuin mitä odotin fuzzilta. Muffy-moodi taas kallistuu selvästi purevampaan suuntaan. Boost-tilassa Akai Fuzzista kuoriuttuu sitten kaikkien fuzz-pedaalien äiti, tiheä über-fuzz höystetty kuuden desibelin lisäpowerilla.

Tarjolla on siis karheat kulmat ja rankka kompressointi, niin kuin asiaan kuuluukin. Fuzz-säätimen miedoilla asetuksilla pystyy jopa soittamaan kokonaisia sointuja, mutta likaiset voimasoinnut ja leadit ovat – kuten kaikissa fuzz-pedaaleissa – Akai Drive3 Fuzz -pedaalin varsinainen toimiala. Herkullista!

Tältä kuulostaa Stratocasterilla soitettu Akai Fuzz (kaikki kitaraosuudet): Akai Drive3 Fuzz

****

Akai Blues Overdrive (katuhinta: 69 €) on firman säröpedaali puristeille. Se tarjoaa ainoastaan kaksi säädintä, joista Drive säätää signaalin yliohjausta kun taas Level määrittää efektin lähtötason.

Akai Blues Overdrive -pedaalilla on juuri sellainen soundi, jota haen overdrive-tyypiseltä efektiltä. Drive-säätimen vaikutus ulottuu lämpimästä clean-boostista kermaiseen bluesrock-säröön, ja välimaastoon mahtuu monia eri vivahteita.

Valitun soittimen ominaissointi pysyy mallikkaasti ehjänä, ja pedaali reagoi erittäin hienosti myös soittodynamiikkaan ja kitaran volume-säätimeen. Blues Overdriven lämpimän perusluonteen ansiosta, en jäänyt kaipaamaan tone-säädintä lainkaan.

Hieno säröpedaali, jolla on korkea kananliha-faktori!

Stratocasterilla soitettu pätkä: Akai Blues Overdrive

****

Akai Analog Custom Shopilla on mallistossaan juuri oikea säröpedaali myös monipuolisuuden ystäville: Akai Deluxe Distortion (katuhinta: 79 €) on säädinfriikin märkä unelma, ja se tarjoaa kolmekaistaisen EQ:n (säädettävällä keskialueella) lisäksi vielä Drive3-, High Cut- EQ-Mode ja Dir Rec -kytkimet.

Drive3-kytkimellä voi (Fuzz-pedaalin lailla) valita ledi- ja diodisärön välillä, tai jopa käyttää molempia samanaikaisesti. High Cut leikkaa nimensä mukaisesti hieman diskanttia signaalista. EQ-Mode-kytkin taas tarjoaa kolme erilaista taajuuskorjaimien toimitilaa. Ja lopulta Dir Rec -kytkimellä saa pedaalin oman kaiutinsimulaation päälle, jos haluaa kytkeä pedaalin suoraan äänikorttiin tai mikseriin.

Akai Deluxe Distortion on oikea monipuolisuuden ihme, jonka gain-varat riittävät suvereenisti mihin vaan. Loistavalla EQ-osastolla toteuttuu käytännössä koko skaala distortion-tyylisiä soundeja:

– 70-luvun Rock? Toimii!

– Kermainen Fusion-soolo? Jep, siinä se on!

– Armoton, pureva Thrash Metal? Löytyy!

– Erikoismatala Doom-riffailu? Hoidettu mallikkaasti!

Suurimmilla gain-asetuksilla mukaan astuu luonnollisesti myös vähän kohinaa, mutta sen kanssa voi hyvin elää. Jos hakee kaikki distortion-tarpeet kattavaa pedaalia, voin vain suositella lähempää tutustumista Akai Deluxe Distortioniin!

Stratocasterilla soitettu ääniesimerkki: Akai Deluxe Distortion

****

Akai Analog Custom Shop -pedaalit

Maahantuoja: Studiotec

****

Akai Drive3 Fuzz

katuhinta: 69 €

Plussat:

+ hinta

+ soundi

+ kestävä rakenne

+ monipuolisuus

****

Akai Blues Overdrive

katuhinta: 69 €

Plussat:

+ hinta

+ soundi

+ kestävä rakenne

+ dynamiikka

****

Akai Deluxe Distortion

katuhinta: 79 €

Plussat:

+ hinta

+ soundi

+ kestävä rakenne

+ monipuolisuus

+ kaiutinmallinnus

Miinukset:

– kohina Drive-säätimen loppumetreillä

****

Review: Boss BC-2 Combo Drive – English summary

****

The legendary Vox AC30 was the first successful British guitar amplifier.

Originally the 2 x 12 -combo had been designed especially for The Shadows, aiming at a louder and cleaner tone than what their old AC15s could provide. It didn’t take long, though, for experimentally inclined guitarists to realise they could get nicely toasted drive sounds out of the amp, especially when using a distortion- or treble booster -pedal in front of the combo.

In addition to the Shadows, famous AC30-users are (or have been) The Beatles, The Kinks, Queen, Bryan Adams, Tom Petty and U2’s The Edge.

The famous combo’s greatest drawback – in its original guise – is the lack of a master volume control, meaning meaty, overdriven tones only could be had at great volume.

Luckily, these days we have the wonders of digital amp modelling at our disposal, which means classic tones without the need for ripping one’s head off.

****

The new Boss BC-2 Combo Drive -pedal (current price in Finland: 106 €) is specialised in producing the whole range of AC30-type sounds. You’re supposed to use it like a regular overdrive pedal in front of your amp or, say, a recording interface. The BC-2 can be run on either a 9 V battery or a regular Boss power supply (not included).

The BC-2 is very easy to use. The Sound-control works similarly to a distortion pedal’s gain knob. Next up you’ll find controls for treble and bass, as well as the master volume control, labelled ”Level”.

****

The sound of the digital Boss BC-2 is astonishingly close to the valve-driven original combo.

Clean sounds have the same type of dry mid-range and slight boxiness of the original, along with its clarity and presence bite. Just the ticket for playing British guitar instrumentals:

Shadowy Wonderland – Boss BC-2

U2’s guitar wizard The Edge often uses his AC30s inside their fabulous gray area of slightly roasted sounds, where the guitar sounds almost clean, but breaks up nicely. The BC-2 has no problems in delivering fine examples of these types of tones:

Proud Echoes – Boss BC-2

Turning the Sound knob all the way up gives you the legendary tones of Queen’s Brian May in all their throaty and creamy glory. Boss have managed to build in both the extra amount of gain produced by a virtual overdrive plugged into the virtual amp, as well as the resonance of an AC30’s cabinet running at full tilt. Here’s what I came up with using only a maple-necked Fender Stratocaster, the BC-2 and a sprinkling of reverb from the sequencer:

The Queen’s Pomp – Boss BC-2

My tests really left nothing to be desired – the Boss BC-2 is a very satisfying pedal for seekers AC30-style tones.

****

Boss BC-2 Combo Drive

106 €

Finnish distributor: Roland Scandinavia

****

Pros

+ small size

+ tones

+ flexibility

+ price

****

Testipenkissä: Boss BC-2 Combo Drive

****

Englantilainen Vox AC30 on legendaarinen kombovahvistin, ja ensimmäinen menestyksekäs brittivahvistin.

Alun perin kombo oli sunnitteltu The Shadowsia varten, ja tarkoitus oli tuottaa mahdollisimman kovaääninen ja puhdas rautalankasoundi. Kitaristit kuitenkin huomasivat hyvin pian, että mallista saa myös mahtavia puolilikaisia soundeja, sekä treble-boosterin (tai säröpedaalin) kanssa myös varsin maukkaita, tiheitä särösoundeja.

Käyttäjäkaartiin kuuluvat The Shadowsin lisäksi esimerkiksi The Beatles, The Kinks, Queen, Bryan Adams, Tom Petty ja U2:n The Edge.

Vanhojen AC30-kombojen suurin ongelma oli, ettei vahvistimessa ollut master volume -säädintä, minkä seurauksena vahvistimen omat säröt sai esiin vain todella kovilla volyymeillä.

Onneksi meillä on tänä päivänä digitaalinen mallinnusteknologia, jolla legendaarisien vahvistimien soundeihin pääsee käsiksi helposti ja korvia särkemättä.

****

Upouusi Boss BC-2 Combo Drive (106 €) on erikoistunut AC30-tyylisiin soundeihin. Pedaali kytketään tavallisen kitaraefektin tavoin vahvistimen tuloon (tai tietokoneen äänikorttiin). Pedaali toimii joko 9 V -paristolla tai virtalähteellä (ei kuulu hintaan).

BC-2:n käyttö on erittäin helppoa. Sound-säädin vastaa käytännössä säröpedaalin gain-säädintä. Sen jälkeen on tarjolla kaksikaistainen EQ-osasto, ja signaalitien lopussa on volume-säädin nimeltään Level.

****

Digitaalisen Boss BC-2:n soundi on ällistyttävän lähellä legendaarista putkikäyttöistä esikuvaansa.

Puhtaissa soundeissa on se alkuperäisestä kombosta tuttu keskialueen kuivuus ja laatikkomaisuus, sekä diskantin maukas ja hieman rouhea purevuus. Juuri tämä soundi on aidon brittirautalangan peruspilari:

Kaunis varjojen maa – Boss BC-2

U2-yhtyeen kitaristi The Edge käyttää usein AC30:n laajaa ”harmaata” breakup-aluetta, jossa kitarasoundi ei ole enää täysin puhdas, vaan kevyt särö maustaa signaalin juuri tälle vahvistimelle tunnusomaisella rapeudella. Nämäkin soundit saa BC-2:sta kuulolle helposti ja yllättävän autenttisesti:

Ylpeys ja toistot – Boss BC-2

Kun vääntää Sound-säädintä vielä enemmän auki, esillä astuvat yhä maukkaampia särösoundeja. Kasvavalla gain-määrällä myös esikuvan tuttu laulava nasaalisuus nousee hienosti esiin. Boss on nimittäin mallintanut myös AC30:n avoimen kaapin tuoman lisävärin taitavasti BC-2:ssa. Pedaalin Drive-soundeja voi käyttää esimerkiksi rakentaakseen Brian May -tyylisiä kitarasymfonioitat:

Kuningattaren loisto – Boss BC-2

Kokeilujeni perusteella voin vain todeta, että Boss BC-2 on mielestäni erittäin onnistunut pedaali AC30-soundeja kaipaavalle.

****

Boss BC-2 Combo Drive

106 €

Maahantuoja: Roland Scandinavia

****

Plussat

+ pieni koko

+ soundi

+ monipuolisuus

+ hinta

****

Review: Diamond Del Fuego – English summary

In Europe Jeff Diamant’s company Diamond Amplification is still a new name in the amp business.

Each Diamond amp and cabinet is hand-made from start to finish at Diamond’s factory in Houston, Texas.

Diamond amps are thoroughbred, hand-soldered valve amps, but this doesn’t mean that Jeff Diamant and his team are stuck in the past. The company’s products are modern amplifiers designed for maximum reliability.

In this video Premier Guitar goes on a factory tour:

****

Kitarablogi.com tested a Diamond Del Fuego -head (current price in Finland: 1.750 €) and a matching Open Back 1×12 -cabinet (current price in Finland: 650 €).

The Del Fuego is a 22-Watts class A amplifier with a vintage two-channel layout. ”Vintage” means there are two channels – one with tremolo (Ch 2) and one without (Ch 1) – but you cannot switch between channels on-the fly, unless you use a separate A/B-box in front of the amp.

Both the Del Fuego’s cabinet as well as the speaker enclosure are crafted from Scandinavian birch plywood, and they seem to be as sturdy as their vinyl-covering is stylish. The head’s large grilles keep the airflow uninhibited.

The chrome control knobs sure look great, but I do wonder about their visibility under stage lighting.

The amp was designed by valve-guru Roy Blankenship. Under the hood we can find three 12AX7 preamp valves, one 6CA4 rectifier valve, as well as two EL84s in the power amp section. Mercury Magnetics are renowned for their quality transformers, some of which can be spotted right behind the valves.

The Del Fuego’s back panel offers two speaker outputs along with a three-way rotary selector for impedance switching.

The Diamond Open Back 1×12 -cabinet is as sturdy and stylish as the head, and is equipped with a Celestion G12H -speaker.

****

Let’s get one thing straight right away: The Del Fuego isn’t really suitable as a living-room amp, even if it is rated at ”only” 22 Watts. This Diamond Amp is a true all-valve head without a master volume control, which means it is loud – and I mean loud!

The Del Fuego is brimful with authentic British Blues Boom -mojo, but upping the gain reserves a little for more modern tones. Of the two channels, Channel 2 is slightly warmer sounding, while Channel 1 offers a smidgen more grit and gain.

There’s not a lot of clean hedroom on offer here, so this model perhaps isn’t quite the right choice for people who prefer a Fender-style clean tone. This isn’t a ”fault”, but rather down to the way this head has been designed – it’s meant to be this way.

For guitarists who have been reared on channel-switching master volume amps, here’s how you handle an amp like the Del Fuego: You set up the amp’s volume control to the highest setting you will require during your set, and then control the volume and distortion using your guitar’s volume control, as well as your playing technique. If you want to find out what the valve-anoraks mean, when they go on endlessly about an amp’s tactility and interactivity, the Del Fuego is an excellent place to start!

The amp’s overdriven tones are deeply rooted in a Vox AC30/Marshall Bluesbreaker -vibe – dense and delicious, with the right amount of bite. The clean tones are warm and organic, while the tremolo has already become one of my personal favourites. The intensity-control can take the tremolo from a mere whiff of an effect all the way to full-blown on/off-chopping.

The Open Back 1×12 -cabinet is the perfect partner to the Del Fuego, with it’s open-backed tone lending added authenticity to the head’s British soul.

The following soundbites have been recorded using a Fender Telecaster and a Hamer USA Studio Custom. Reverb and echo have been added at the mixing stage.

Telecaster – ch 2 + tremolo

Studio Custom – ch 2 + tremolo

Telecaster – ch 2 – drive

Studio Custom – ch 2 – drive

Telecaster – ch 1 – drive

Studio Custom – ch 1 – drive plus guitar’s volume control

****

Diamond Del Fuego – 1.750 €

Diamond Open Back 1×12 – 650 €

Finnish distributor: Soundtools

****

Pros:

+ tones

+ high output

+ workmanship

+ small size

+ low weight

cons:

– high output

Testipenkissä: Diamond Del Fuego

Jeff Diamantin perustama Diamond Amplification on uusi kitaravahvistimien valmistaja Teksasin Houstonista.

Jokainen Diamond-vahvistin ja -kaiutinkaappi on rakennettu kokonaan USAssa firman omassa tehtaassa.

Vaikka kaikki Diamondit ovat käsin juotettuja täysputkipelejä, Jeff Diamant ei kuitenkaan ole eilistä haikaileva vintagepuristi, vaan luomuksistaan löytyvät myös nykyaikaisia osia, kuten piirilevyjä.

Tässä Premier Guitarin kuvausryhmä kävi Diamondilla vierailulla:

****

Testissä olivat Diamond Del Fuego -nuppi (1.750 €) ja Open Back 1×12 -kaappi (650 €).

Del Fuego on 22-wattinen A-luokan täysputkivahvistin. Nuppi on kaksikanavainen sanan perinteisessä tarkoituksessa: siinä on kaksi kanavaa – yksi tremololla (Ch 2) ja toinen ilman (Ch 1) – mutta kanavia ei voi vaihtaa lennossa, paitsi jos vahvistimen eteen on kytketty A/B-boksi.

Diamondin nupin ja kaapin yhdistelmä on rakennettu laadukkaasta vanerista (skandinaavista koivua) ja kokonaisuus vaikuttaa hyvin luotettavalta ja kestävältä. Nupin etu- ja takaritilät takaavat, että putkien tuuletus on aina riittävä.

Säätimien kromatut nupit näyttävät kyllä tyylikkäältä mustaa naamataulua vasten, mutta lavalla heijastavat valot voivat vaikeuttaa niiden asentojen tulkitsemista.

Putkiguru Roy Blankenship on suunnittellut Del Fuegon kytkennän, ja konepeltin alta löytyy kolme 12AX7-etuasteputkea, yksi 6CA4-tasaajaputki sekä kaksi EL84-pääteputkea. Putkien takana näkyy Diamondin käyttämät laadukkaat Mercury Magnetics -muuntajat.

Del Fuego tarjoaa kaksi kaiutinlähtöä sekä kolmiasenteisen impedanssikytkimen.

Hintaan kuuluvalla jalkakytkimellä laitetaan tremolokanavan tremolo päälle ja pois.

Diamond Open Back 1×12 on yhtä siististi ja tukevasti rakennettu kuin Del Fuego -nuppi. Avoimeen kaappiin on asennettu yksi maailman eniten käytetyistä kaiuttimista – 30-wattinen Celestion G12H.

****

Heti aluksi täytyy todeta, että Del Fuego ei ole oikea valinta kotivahvistimeksi, vaikka sillä onkin ”vain” 22 wattia tehoa. Nuppi kun on täysverinen putkivahvistin ilman master volume -säädintä, niin kyllä siitä ääntä lähtee – ja paljon!

Del Fuegossa on aito 1960-luvun Blues Boomin brittimojo, mutta hieman lisätyillä gain-varalla. Kakkoskanava on parivaljakosta se hieman pehmeämpi ja miedompi vaihtoehto, kun taas ykköskanavasta löytyy enemmän säröä ja diskanttia.

Puhdasta headroomia on tarjolla vain vähän, eikä nuppi tämän takia ole paras vaihtoehto Fender-cleanin ystäville. Se ei kuitenkin ole vika, vaan Del Fuegon kytkennästä johtuva ominaisuus, jota nykyaikaiseen monikanavaiseen vahvistimeen tottunut kitaristi täyttyy ensin oppia käsittelemään.

Tämänkaltainen vahvistin säädetään ensin niin lujalle ja säröiseksi kuin sitä maksimissaan tarvitsee, minkä jälkeen särön määrää ja yleistä signaalitasoa kontrolloidaan kitaran volume-potikalla. Diamond Del Fuego on loistava esimerkki selventämään putkifriikkien loputonta hehkutusta soittimen ja vahvistimen vuorovaikutuksesta.

Nupin särösoundit ovat läheistä sukua Vox AC30:lle ja Marshall Bluesbreaker -kombolle – siis täyteläisiä, mutta kuitenkin riittävällä purevuudella höystettyjä – ja ovat täysin minun makuun. Puhtaat soundit taas ovat lämpimiä ja kakkoskanavan tremolo suorastaan herkullinen. Intensity-säätimen ansiosta tremolon repertuaari ulottuu pelkästä aavistuksesta rankkaan on/off-vatkatukseen.

Open Back 1×12 -kaappi on Del Fuegon täydellinen aisapari, ja sen avoin rakenne antaa brittiblues ja -rock-soundeille aimon annoksen autenttisuutta.

Tässä on Fender Telecasterilla ja Hamer USA Studio Customilla soitettuja soundiesimerkkejä. Kaiku on lisätty miksausvaiheessa.

Telecaster – ch 2 + tremolo

Studio Custom – ch 2 + tremolo

Telecaster – ch 2 – särö

Studio Custom – ch 2 – särö

Telecaster – ch 1 – särö

Studio Custom – ch 1 – särö + kitaran volume-säädin

****

Diamond Del Fuego – 1.750 €

Diamond Open Back 1×12 – 650 €

Maahantuoja: Soundtools

****

Plussat:

+ soundi

+ äänekkyys

+ työnjälki

+ pieni koko

+ paino

Miinukset:

– äänekkyys

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑